KÄTEVÄT JA PÄTEVÄT ESIMERKKEJÄ TYÖHALLINNON TOTEUTTAMISTA ESR-HANKKEISTA

KÄTEVÄT JA PÄTEVÄT ESIMERKKEJÄ TYÖHALLINNON TOTEUTTAMISTA ESR-HANKKEISTA

KÄTEVÄT JA PÄTEVÄT ESIMERKKEJÄ TYÖHALLINNON TOTEUTTAMISTA ESR-HANKKEISTA

SUUNNITTELU JA TOTEUTUS: OY FOUNTAIN PARK LTD TOIMITTANUT: HARRI RUOHOMÄKI 4 KIRJOITTAJAT: MARJA BERISA HARRI RUOHOMÄKI EIJA SEPPÄNEN VALOKUVAT: WILMA HURSKAINEN GRAAFINEN SUUNNITTELU: RIIKKA SULKAMO PAINOTYÖ: ERWEKO PAINOTUOTE OY 2004 PAPERI: KANNET: INVERCOTE CREATO MATT 350 G/M 2 VÄLILEHDET: COLORIT 160 G/M 2 SISUS: MAXIPREPRINT 120 G/M 2 KUSTANTAJA JA JULKAISIJA: TYÖMINISTERIÖ

ESIPUHE Työhallinnon kautta myönnettävän Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoituksella on tarkoitus muuttaa Euroopan unionin työllisyyspoliittiset tavoitteet käytännön toiminnaksi. Tavoitteena on uusien menetelmien ja toimintatapojen kehittäminen sekä verkostojen luominen erilaisten kumppaneiden kanssa. ESR:n osarahoituksella rahoitetuilla projekteilla tuetaan kansallisen työvoimapolitiikan toteutusta ja työhallinnon toimenpiteiden kehittämistyötä. Työvoima- ja elinkeinokeskukset (TE-keskukset) ovat olleet keskeisimmät toimijat työhallinnossa ESR-hankkeiden rahoittajina. Kokemusta ohjelmatyöstä on kertynyt kohta jo kahden rakennerahastokauden verran. ESR-projektitoiminnan haasteena on useimmiten ollut valtavirtaistaminen eli hankkeissa aikaansaatujen hyvien toimintamallien saattaminen osaksi kansallista toimintaa. Onnistumisia on myös ollut, esimerkiksi yhden luukun periaatetta on alettu toteuttaa kansallisessa toiminnassa yhteispalvelupisteissä ja työvoiman palvelukeskuksissa. Nykyisellä ohjelmakaudella 2000 2006 työhallinnossa on aktiivisesti alettu itse toteuttaa ESR-projekteja. TE-keskusten tai työvoimatoimistojen toteuttamia hankkeita koskevat samat säännöt kuin muitakin ESR-hankkeita. Hallinnon itse toteuttamilla projekteilla voi kuitenkin olla paremmat mahdollisuudet vaikuttaa kansalliseen työvoimapolitiikkaan kuin ulkopuolisten, koska saadut hyvät tulokset jäävät hallinnon hyödynnettäviksi normaalitoiminnassa. Esimerkiksi työttömille tarkoitetuissa hankkeissa työvoimatoimistojen rooli on keskeinen. Työhallinnon toteuttamissa hankkeissa eivät ole kohteena pelkästään työttö- 5 mät. Projekteilla on pyritty kehittämään myös työnantajille suunnattuja palvelui- 5 ta, työssä olevien osaamista ja jaksamista sekä uutta yritystoimintaa. Tässä julkaisussa esitellään erilaisia TE-keskusten hyviksi hankkeiksi nimeämiä työhallinnon itsensä toteuttamia eri vaiheissa olevia hankkeita. Esimerkit on tarkoitettu antamaan kattavaa kuvaa työhallinnon omasta projektitoiminnasta ja ESR:n avulla kehitetyistä hyvistä toimintamalleista. Julkaisun toivotaan osaltaan auttavan näiden toimintatapojen levittämistyössä. EEVA-LIISA KOIVUNEVA PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ TYÖMINISTERIÖ

SISÄLLYSLUETTELO 1. To i m i n t a t a p o j e n k e h i t t ä m i n e n 11 Työnhakuklubi antaa rohkeutta, yritysyhteistyö avaa mahdollisuuksia PATU Panosta työnhakuun älä turhaudu (S00346) 15 Täsmähanke synnytti kymmeniä työpaikkoja Kaustisten alueelle Kaustisten seutukunnan rekrytointiprojekti (S00511) 16 Oman seudun yrityskumppani auttaa yrityksiä kehittämään osaamistaan Oppivat organisaatiot 2000+, 2. vaihe (S00517) 17 erekrytori: tasapuolisuutta työnhakuun erekrytori (S01191) 18 JobCafé täyttä paahtoa verkossa ja verkostoissa JobCafé (S00057) 21 Peruspalvelua asiamiespohjalta. HETI. HETI työhallinnon kehittämisprojekti (S01129) 23 Työtä kaikille tasapuolisesti Räätälöidyt ratkaisut 1 ja 2 vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työhön saattaminen (S01039 ja S01040) 25 Kokemus käyttöön työmaailmassa Kokemus eduksi (S00053) 26 Piilotyöpaikat metsästämällä esiin Työpaikkametsästys eli 9000 yrityskäyntiä (S00339) 2. V ä y l i ä t y ö n h a k u u n 31 SPECIMA pätevöittää koulutetut maahanmuuttajat työmarkkinoille SPECIMA korkeasti- ja erityiskoulutetut maahanmuuttajat (S00358) 34 Tietotekniikkayrityksiin koulutettiin joustavia oppijoita IT-osaajat (S00478) 36 Henkilökohtaista luotsausta väylällä työhön Väylä työhön (S00016) 39 Tosimiehille oikeaa työtä Aikamies (S01302) 40 Räätälöidyt verkostot reitittävät urapolun Kehittyvä hanke (S00179) 41 Uranluonti omiin käsiin Urapolku (S01208) 42 Työnantajalähtöisesti metallitöihin Metallin hankkeet (S00289, S01170, S00415) 46 Työnsiltaa tunturiin ja takaisin Tunturin työntekijät (S00645) Työnsilta Turusta Tunturiin (S01286) 49 Pitkäjänteisyys palkitsee MAHKU mahdollisuuksien vuosi Keuruulla (S00539) 50 Taitoja laajentamalla takaisin työelämään Työhön eri keinoin 2 (S00767)

3. U u t t a y r i t y s t o i m i n t a a 53 Erikoistuneet hautomot verkostoissa Uskalla sinäkin / Yrittämisestä työtä 2000 -hankekokonaisuus (S00155) Kehitysverkko / Yrittämisestä työtä 2000 -hankekokonaisuus (S00156) Oma suunniteltu yrityksesi / Yrittämisestä työtä 2000 -hankekokonaisuus (S00157) Oppiva yritys / Yrittämisestä työtä 2000 -hankekokonaisuus (S00158) Laatua yrityshautomoista / Yrittämisestä työtä 2000 -hankekokonaisuus (S00159) 58 Lisäpotkua yrittäjyyteen Yritysten hallittu liikkeellelähtö (S00398) 4. O s a a m i s e n k e h i t t ä m i n e n j a t y ö s s ä j a k s a m i n e n 61 Täsmä tarjoaa koulutusta yrityslähtöisesti yhteistyössä Täsmäpalvelut Varsinais-Suomessa (S00037) Täsmäosaajat (S00058) Täsmämallit Varsinais-Suomessa (S00108) Täsmäosaajat Varsinais-Suomessa (S00295) Tekno Täsmä (S00847) 64 Osaamisella kilpailukykyä Menestyvä yritys (S00248) 65 Pitkäjänteistä kehittämistä hämäläisille pk-yrityksille TaitoHäme (S00843, S00962, S01413) 66 Monitaito-projektista voimia työhön Monitaito-projekti (S00583) 5. K o u l u t u s t a r p e i d e n e n n a k o i n t i 69 Ennakoivaa verkostoitumista PROACTIVE ennakoivat ja kohdennetut yritysja työvoimapalvelut (S00242) PROACTIVE II ennakoivat ja kohdennetut yritysja työvoimapalvelut perinteisille aloille (S01139) 72 Kainuussa irti byrokratiasta Työmarkkinat toimiviksi (S00465) 73 Osaamistarvebarometri tuli tarpeeseen ja jäi käyttöön Yritysten osaamistarpeet (S00004) 76 Tulevaisuusstrategia Pohjois-Karjalaan Ennakko 2010 (S00920)

1 To i m i n t a - t a p o j e n k e h i t t ä m i n e n Tässä jaksossa esitellään hankkeita, joiden tavoitteena on ennen muuta ollut uusien innovatiivisten toimintatapojen ja -mallien kehittäminen ja kokeileminen työhallinnon käyttöön.

1 To i m i n t a - t a p o j e n k e h i t t ä m i n e n 11 Työnhakuklubi antaa rohkeutta, yritysyhteistyö avaa mahdollisuuksia PATU Panosta työnhakuun älä turhaudu (S00346) 15 Täsmähanke synnytti kymmeniä työpaikkoja Kaustisten alueelle Kaustisten seutukunnan rekrytointiprojekti (S00511) 16 Oman seudun yrityskumppani auttaa yrityksiä kehittämään osaamistaan Oppivat organisaatiot 2000+, 2. vaihe (S00517) 17 erekrytori: tasapuolisuutta työnhakuun erekrytori (S01191) 18 JobCafé täyttä paahtoa verkossa ja verkostoissa JobCafé (S00057) 21 Peruspalvelua asiamiespohjalta. HETI. HETI työhallinnon kehittämisprojekti (S01129) 23 Työtä kaikille tasapuolisesti Räätälöidyt ratkaisut 1 ja 2 vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työhön saattaminen (S01039 ja S01040) 25 Kokemus käyttöön työmaailmassa Kokemus eduksi (S00053) 26 Piilotyöpaikat metsästämällä esiin Työpaikkametsästys eli 9000 yrityskäyntiä (S00339)

TYÖNHAKUKLUBI ANTAA ROHKEUTTA, YRITYSYHTEISTYÖ AVAA MAHDOLLISUUKSIA Ensimmäisen kerran kuulin PATU-projektista työvoimavirkailijaltani jäätyäni taas kerran työttömäksi määräaikaisesta työsuhteestani kevättalvella 2001. Aluksi ajattelin, että taas työttömille yritetään tuputtaa jotain ihan vaan tekemisen vuoksi, kurssia kurssien joukossa. Projektin työntekijät kuulostivat olevan todella innostuneita asiastaan ja aika nopeasti kuitenkin kiinnostuin oikeasti projektista, Marjo kirjoittaa ensikosketuksestaan PATU-projektiin. Innostuin kurssista koska kuulin, että siinä paneudutaan jokaisen osallistujan asioihin perusteellisesti ja suunnitellaan, miten omaa kilpailukykyä työmarkkinoilla voisi parantaa. Ajattelin tosin, että kyllähän minä työpaikkaa osaan hakea ja hakupaperini laatia, mutta ei se niin tainnut ollakaan. Suomussalmella Kainuun vaaramailla toteutetun Panosta työnhakuun älä turhaudu PATU-hankkeen loppuraportti sisältää monta yhden ihmisen kokoista menestystarinaa. Suuria tarinoita 11 1. To i m i n t a t a p o j e n k e h i t t ä m i n e n Projektipäällikkö Marita Sirviö-Juntunen (edessä) ja projektisihteeri Stiina Lassila- Kiljunen panivat turhautujien työllistymiseen vauhtia.

pienessä kunnassa. Mutta ennen kuin PATU-projektin rohkaisemana lähihoitajaksi kouluttautunut ja nyttemmin yöhoitajana työskentelevä Marjo pääsi ottamaan tuntumaa hankkeeseen, oli tehty paljon töitä. Kuopion yliopisto oli vuosina 1996 2000 toteuttanut Suomussalmen pitkäaikaistyöttömien elämänhallintaa ja syrjäytymistä selvittävän tutkimushankkeen, jonka perusteella pitkäaikaistyöttömiä voitiin tarkastella eri ryhminä uudelleen työllistymishalujen ja -mahdollisuuksien, elämäntilanteen ja työttömyyden vaikutusten suhteen. Esiin nousivat työttömyyteen sopeutujat, turhautujat ja syrjäytyjät. Näistä turhautujilla olisi edellytyksiä sijoittua työmarkkinoille, mutta tulokseton työn hakeminen vaati veronsa turhautumisena. Oletus siis oli, että tämän ryhmän työllistymiseen voidaan nopeimmin vaikuttaa yksilön osaamista kehittävillä ja työnhakua tukevilla erityistoimenpiteillä. 12 TYÖNHAKUVALMENNUKSESTA AMMATINVALINNANOHJAUKSEEN Aluksi tietysti piti tunnistaa turhautujat. Helmikuussa 2001 projektipäällikkönä aloittaneella Marita Sirviö-Juntusella oli valinnoissa apunaan YTT Veli-Matti Poutanen ja heidän yhdessä laatimansa kyselylomake. Pikavauhtia markkinoituun projektin ensimmäiseen koulutusryhmään hakeutuneet kolmisenkymmentä pitkäaikaistyötöntä pääsivät lomaketyön lisäksi tiukkaan haastatteluun, jossa toinen haastattelija kävi hakijan elämäntilannetta ja taustoja tiukalla seulalla läpi toisen haastattelijan tehdessä tilanteesta havaintoja ja kirjatessa vastauksia ylös. Kyllä siinä kaikenlaisia kriisejä läpikäydessä välillä itkettiinkin, mutta koko ajan perustunnelma säilyi positiivisena ja rehellisenä, Marita Sirviö-Juntunen muistelee uudenlaista valintatilannetta. Uutta oli sekin, että valinnoissa pudonneille hakijoille ehdotettiin saman tien jotakin muuta, paremmin tilanteeseen sopivaa palvelua työvoimatoimiston valikoimista, esimerkiksi aluksi työnhakuvalmennusta ja sitten hakeutumista seuraavalle PATU-kurssille, kuntoutuspalveluja tai ammatinvalinnanohjausta. Tällainen henkilökohtaisen palvelutarpeen kartoitus jäi myös pysyväksi toimintamalliksi Suomussalmella. PATU-kurssille odotettiin nuorten ryntäystä, mutta niin ei kuitenkaan käynyt. Hakijoiden ikähaitari tosin oli laaja, mutta painopiste oli keski-ikäisissä naisissa. Mahtuipa mukaan isä ja tytärkin. Neljän PATU-kurssin osallistujien ikähaitari oli 20-52 vuotta. Marita Sirviö-Juntunen epäilee syynä olevan nuorten työttömien kielteisen asenteen koulutusta kohtaan. Mukaan valittiin myös kaikkein vaikeimpia tapauksia, kun kerran oli poikkeukselliset resurssit yrittää hoitaa asioita kuntoon. Ja olihan se moraalinenkin velvollisuus, projektipäällikkö kuvailee lähtötilannetta. Jos kurssille hakeutujille ei muuta selkeää käsitystä PATU-kurssin sisällöstä ollut syntynyt, niin yhden tiesivät kaikki: pääsyvaatimuksena oli ehdoton sitoutuminen työnhakuponnistuksiin ja omien työmarkkinavalmiuksien parantami-

seen. Käytännössä tämä tapahtui työnhakuklubissa, joka muokkasi itse omaa toimintaansa ja sääntöjänsä. Mm. tekstinkäsittely- ja markkinointitaitoja hioneen valmentavan koulutusjakson jälkeen kurssilaiset tapasivat kerran viikossa neljän tunnin ajan työvoimatoimiston tiloissa. TYÖNHAKUKLUBIN VERTAISTUKI VERRATTOMAN TÄRKEÄ Klubitoiminnan lähtökohdaksi tuli jokaisen kurssilaisen kohdalla riittävien työnhakutaitojen ja -tietojen hankkiminen, yhtenä konkreettisena tavoitteena omatoimisuus hakemusten ja ansioluettelon laatimisessa. Toki suurimmalla osalla tärkeimpänä tavoitteena oli työpaikan löytäminen Suomussalmelta tai lähialueelta. Monen kohdalla tämä suunnitelma vaati myös koulutuksen hankkimista. Koulutus räätälöitiin kunkin työnhakijan tarpeita vastaavaksi ja yksittäinen oppilaspaikka voitiin hankkia työvoimakoulutuksena. Klubilaiset suunnittelivat omaa henkilökohtaista työnhakuprosessiaan aina viikoksi eteenpäin ja sitoutuivat muiden edessä tekemään minkä lupasivat. Työnhakuklubin tuottama vertaistuki koettiin kaikissa PATU-ryhmissä erittäin tärkeäksi, tosin seurantatutkimuksessa työvoimatoimiston virkailijoiden antama henkilökohtainen ohjaus ja tuki saa vielä sitäkin suuremman merkityksen. Tosiasia kuitenkin on, että klubilaiset kokosivat itselleen monipuoliset työnhakukansiot ja saivat toisiltaan runsaasti neuvoja ja rohkaisua työnantajakontakteihin, mikä kokonaisuutena oli laadullinen loikka kurssilaisten työnhakutilanteessa. Klubitoimintaa harjoitetaan erinomaisten kokemusten myötä paikkakunnalla jatkossakin, toistaiseksi Avautuvat työmarkkinat -projektissa yhteistyössä Kuhmon ja Suomussalmen välillä. Perinteinen työnhakuklubitoiminta olisi kuitenkin ollut turhauttavaa vaikean työttömyyden alueella, jossa avoimia työpaikkoja on vähän ja kuva työnhakijasta jää niin hyvässä kuin pahassakin aika sattumanvaraisesti työnantajan mieleen, Marita Sirviö-Juntunen perustelee Suomussalmen omaa mallia, jossa hän yhdessä projektisihteeri Stiina Lassila-Kiljusen kanssa jalkautui alueen yrityksiin etsimään piilotyöpaikkoja ja välittämään tietoa kurssilaisista yrityksiin ja yrityksistä kurssilaisille. 13 1. To i m i n t a t a p o j e n k e h i t t ä m i n e n Työnhakuklubissa sai itseään niskasta kiinni. Päivi Kaartinen, 40, sai kipinän kouluttautumiseen PATU-projektin työnhakuklubissa ja työskentelee nyt puolitoista vuotta myöhemmin tuoreena laitoshuoltajana Suomussalmen terveyskeskuksessa.

YHTEISTYÖ YRITTÄJIEN KANSSA TOIMII EDELLEEN PATU-hankkeen seurantatutkimukseen liittyneessä yrityskyselyssä pidettiin erityisen arvokkaana projektin aikana syntynyttä yhteistyötä yritysten ja työvoimatoimiston välillä niin työvoiman rekrytoinnissa kuin yhteishankkeiden kehittämisessäkin. PATU-projektissa yrityksiä lähestyttiin selkeällä ehdotuksella tulla kertomaan projektista ja luotaamaan mahdollisia yhteistyön paikkoja. Aika sovittiin etukäteen ja yrittäjälle annettiin mahdollisuus valmistautua keskusteluun. Täällä yritykset ovat pieniä ja yrittäjät ihan konkreettisesti töissään kiinni. Lisäksi matkat ovat pitkiä, joten on todella tarpeen varmistua ajankohdan sopimisesta, Stiina Lassila-Kiljunen perustelee jonkun mielestä ehkä hitaalta ja muodolliselta tuntuvaa toimintatapaa. Kyllä me aika hyviä puhemiehiä oltiinkin, luottamus työvoimatoimiston arviointikykyyn kasvoi ihan silmissä. Yrittäjäthän innostuivat ja vieläkin soitellaan puolin ja toisin vaikka projekti onkin jo päättynyt. Vaan ei sitä madaltunutta keskustelukynnystä sovi jättää hyödyntämättä tässä normaalitoiminnassakaan, projektipäällikkö myhäilee. Liekö sitten puhemiehistä vai työmarkkinatilanteesta kiinni, mutta PATUkurssilaisista ensiksi lähtivät työllistymään iäkkäämmät ihmiset. Koulutuksen lisäksi oikea työasenne ja monitaitoisuus näyttävät olleen avaintekijöitä. Vai mitä on sanottava siitä työnantajan unelmatapauksesta, jossa toimistosihteeri, kukontekijä, kirjanpitäjä, atk-tuki ja autonhuoltaja-kuljettaja yhdistyvät yhdessä ihmisessä? 14 INFO HANKE: PATU Panosta työnhakuun älä turhaudu (S00346) OHJELMA: Itä-Suomen tavoite 1 UUSIA TOIMINTATAPOJA: Yhdistetään virkailijoiden jalkautuminen yrityksiin, työnhakuklubitoiminta ja asiakkaiden palvelutarpeen arviointi. KOHDERYHMÄ: Työttömät työnhakijat ja yritykset Suomussalmen seudulla KOHDEALUE: Suomussalmi KESTO: 2/2001 1/2003 LISÄTIETOJA: Marita Sirviö-Juntunen 08 655 9921 tai 044 327 7735 marita.sirvio-juntunen@mol.fi Stiina Lassila-Kiljunen 08 655 9927 stiina.lassila-kiljunen@mol.fi

TÄSMÄHANKE SYNNYTTI KYMMENIÄ TYÖPAIKKOJA KAUSTISTEN ALUEELLE Kaustisen seutukunta halusi kehittää alueen yritystoimintaa ja edistää taloudellista kasvua hyvin käytännönläheisen hankkeen avulla. Tehtävä alkoi mukaan tulevien yritysten sekä työttömien ja työttömyysuhan alla olevien työnhakijoiden kartoituksella, kertoo projektipäällikkö Kimmo Pajukangas. Tavoitteena oli saada täsmäämään työtä hakevien että tarjoavien tarpeet paremmin yhteen. Yritysten avaintoimialat Kaustisen alueella ovat miehiset: elektroniikka, metalli ja puu. Tästä syystä hankkeessa painotettiin erityisesti naisten ja nuorten työllistymistä alueen omiin yrityksiin. Projektipäällikkö haki yritykselle sopivan henkilön tai henkilölle sopivan yrityksen. Tämän jälkeen Keski-Pohjanmaan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus laati henkilökohtaisen opetussuunnitelman ja toteutti koulutuksen. Opetussuunnitelma laadittiin yhdessä opiskelijan, yrityksen edustajan, koulutuksen toteuttajan ja projektipäällikön kanssa. Projektissa onnistuttiin hyvin. 25 henkilöä työllistyi projektin jälkeen koulutusalan työhön ja yrittäjäksi siirtyi kolme. Projektin kantavana ideana oli se, että yrityksen tarpeisiin koulutettiin työntekijä ja työnhakija-asiakas sai tätä kautta työpaikan. Tavoite oli molemmille osapuolille selvä. Tavoitteensa selvästi ylittäneen projektin vetäjällä on toive jatkosta: Jos mahdollista, projektin vetäjät olisivat kokopäiväisiä. Toteutuksessa oli myös hieman ongelmia, sillä hanke toteutettiin kahden työvoimatoimiston alueella. Projektin hyviä käytäntöjä toteutetaan Kaustisten seutukunnassa kansallisella koulutuksella. INFO HANKE: Kaustisten seutukunnan rekrytointiprojekti (S00511) OHJELMA: Pohjois-Suomen tavoite 1 UUSIA TOIMINTATAPOJA: Räätälöinti: haettiin yritykseen sopiva henkilö tai henkilölle sopiva yritys. KOHDERYHMÄ: pitkäaikaistyöttömät työttömät maaseudun asukkaat, mm. maataloudesta luopuvat henkilöt KOHDEALUE: Kaustisten seutukunta KESTO: 2/2001 1/2003 LISÄTIETOJA: Kimmo Pajukangas, kimmo.pajukangas@mol.fi 15 1. To i m i n t a t a p o j e n k e h i t t ä m i n e n

OMAN SEUDUN YRITYSKUMPPANI AUTTAA YRITYKSIÄ KEHITTÄMÄÄN OSAAMISTAAN 16 Pohjois-Karjalan maakunnan alueella toimivat pk-yritykset ovat hyvissä käsissä. Nelivuotinen Oppivat organisaatiot 2000+ -projekti tarjoaa 200 pk-yritykselle täsmäopastusta paremman kilpailukyvyn, kannattavuuden ja ammattitaidon saavuttamiseksi. Projektin aikana kartoitetaan yritysten kehittämisasiat ja henkilöstön osaamistarpeet sekä laaditaan niihin pohjautuvat koulutussuunnitelmat. Apujoukkona toimii maakunnallinen työelämäasiantuntijoiden verkosto, johon kuuluu sekä työvoimatoimistojen, ammatillisen koulutuksen tarjoajien että yrityspalveluiden henkilöstöä. Kunkin seudun yrityksiä palvelevat siis kyseisen seutukunnan omat asiantuntijat. He pitävät yhteyttä yrityksiin, joten koulutussuunnitelma pysyy jatkuvasti ajan tasalla. Projekti toteuttaa yritysten kanssa suunniteltuja koulutuksia yhteishankintakoulutuksena. Osa tarpeista ohjataan yritysten kannalta sopivimpaan muuhun toteutus- ja tukimuotoon; näitä ovat mm. oppisopimuskoulutus, TE-keskuksen yritysosastojen tuotteistetut palvelut tai ammatillisen aikuisopetuksen näyttötutkintokoulutus. Projektin osapuolten tiivis yhteistyö parantaa tiedon kulkua ja vähentää prosessien ja vastuiden päällekkäisyyttä. Tulevaa on helppo suunnitella, kun peruskartoitus on tehty, verkostot valmiina ja vuorovaikutus toimivaa. Jatkossa kehittämisverkoston ylläpidosta halutaan muokata pysyvä toimintamalli. Oppivat Organisaatiot 2000+ -projektissa on vuoden 2004 alkuun mennessä ollut mukana n. 230 yritystä, joista 170:lle on laadittu kehittämis- ja osaamistarvekartoitus. Toteutuneisiin ja työn alla oleviin hankintasopimuksiin on kirjattu noin 1 500 osallistujaa ja noin 8 500 henkilökoulutuspäivää. Koulutusten kirjo vaihtelee yritysten tarpeiden mukaan hygieniaosaamiskoulutuksista laatujärjestelmän kehitystyöskentelyyn, päivän koulutustapahtumista toista vuotta kestäviin prosesseihin. INFO HANKE: Oppivat organisaatiot 2000+, 2. vaihe (S00517) OHJELMA: Itä-Suomen tavoite 1 UUSIA TOIMINTATAPOJA: Noin 200 räätälöidyn koulutus- ja kehittämisohjelman toteuttaminen, kehittämisverkoston ylläpito, tulevan työvoimatarpeen systemaattinen ennakointi. KOHDERYHMÄ: Pohjois-Karjalan maakunnan alueella sijaitsevat n. 200 pk-yritystä johtoineen ja henkilöstöineen. KOHDEALUE: Itä-Suomen lääni, Pohjois-Karjala KESTO: 3/2001 12/2004 LISÄTIETOJA: Juha Palosuo, juha.palosuo@te-keskus.fi

erekrytori: TASAPUOLISUUTTA TYÖNHAKUUN Etelä-Pohjanmaalla työnhaku sähköistyy. erekrytori-projektissa Seinäjoen ja Töysän työnhakukeskukset tuovat tietoyhteiskunnan palvelut kaikkien halukkaiden käyttöön. Työantajat, työnhakijat, kouluttajat ja valmistuvat oppilaat kohtaavat vaivattomasti virtuaaliavaruudessa. Työn ja koulutuksen eri osapuolet kohtaavat verkossa entistä vaivattomammin. Kaikille avoin sähköinen rekrytointimarkkina tasapuolistaa työnhakua. Työnantajat odottavat työnhakijoilta myös tietotekniikan käyttötaitoja, mutta joka taloudesta ei kuitenkaan löydy tietokoneita Internet-yhteyksin. Työnhakukeskuksessa tarjolla on paitsi yhteydet työnantajiin, myös opastusta ja koulutusta tietotekniikan käyttöön, sanoo toimistonjohtaja Markku Loukola Seinäjoen työvoimatoimistosta. Työnhakukeskuksella on monta tehtävää työnhaun sujuvoittamisen ohella sen avulla ennakoidaan tulevaa työvoimatarvetta. Myös työnhakijoiden omatoimisuus ja aktiivisuus kohenevat, kun päätteeltä käsin pääsee itse bongailemaan sopivia työtilaisuuksia. erekrytori virtaviivaistaa myös työvoimatoimistojen palveluja. Kun osa hakijoista kykenee itsenäiseen ja aktiiviseen työnhakuun, työvoimatoimistot pystyvät tarjoamaan kattavampia palveluita vaikeammin työllistettävien tueksi, Loukola muistuttaa. 1. To i m i n t a t a p o j e n k e h i t t ä m i n e n HANKE: erekrytori (S01191) OHJELMA: Tavoite 3 UUSIA TOIMINTATAPOJA: Sähköiset palvelut ja Internetin hyötykäyttö eri osapuolia yhteen kokoavana välineenä. Työnhakukeskuksissa atk-päätteet kaikkien kansalaisten aktiivikäyttöä varten. KOHDERYHMÄ: Kaikki työmarkkinatietoutta tarvitsevat kansalaiset, työnantajat, työnhakijat, koulutukseen hakevat, kouluttajat, opiskelijat sekä muut rekrytointipalveluiden tuottajat. KOHDEALUE: Alavus, Ilmajoki, Kuortane, Peräseinäjoki, Seinäjoki, Töysä. KESTO: 1/2003 12/2005 INFO LISÄTIETOJA: Markku Loukola, markku.loukola@mol.fi 17

JOBCAFÉ TÄYTTÄ PAAHTOA VERKOSSA JA VERKOSTOISSA Vuonna 2000 täällä Turussa todettiin internetin merkitys työnhaussa ja ylipäätään työvoimatoimiston palvelujen uutena kanavana, yhteysemäntä Marika Karhi tunnustaa, mutta ei tarkenna oliko se jo vai vasta. Taustalla kuitenkin oli Turun ydinkeskustan Hansa-korttelissa toiminut työnhakukeskus AvoinPaikka ja pyrkimys saada työnhakija ja työnantaja kohtaamaan paremmin jopa nokakkain sekä tarve toimia työhallinnon uusien palvelujen ja työtapojen kokeilulaboratoriona. Siitä syntyi uusiin tiloihin, kaupungin ydinkeskustaan perustettu JobCafé. JobCafén peruspalvelua ovat 17 verkkoyhteyksin varustettua tietokonetta ja niiden käyttöön liittyvä opastus, joka tarvittaessa lähtee aivan alkeista. 18 HIIRENKESYTYSTÄ JA KOHTAAMISIA On meil tääl hiirtä kesytetty, Karhi uskoutuu. Mutta aika paljon muutakin konseptin täytyy pitää sisällään, jotta päästään esimerkiksi vuoden 2002 yli 75 000 kävijään. Keskimääräisinä päivinä kävijöitä riittää 350 päivässä, parhaimpina toista tuhatta. JobCafén asiakkaista noin kolmannes on työssäkäyviä. Työttömien osuus on suurinpiirtein sama, ja heistä valtaosa on alle 3 kuukautta työttöminä olleita. Muut asiakkaat ovat opiskelijoita tai koulutuksessa olevia. Karhi sanoo JobCafén palvelujen rakentuvan kolmen jalan varaan: kohtaamistapahtumiin, työmarkkinainformaation muokkaamiseen ja jakamiseen sekä verkkopalveluihin. Lisäksi JobCafén yhteydessä toimii lyhytaikaisia työtehtäviä nopeasti välittävä JobExpresso, joka tosin on Turun työvoimatoimiston perustoimintaa. Kohtaamistapahtumat ovat mm. minimessuja, rekrytointitapahtumia, koulutusesittelyjä. Kaikki kuitenkin sellaisia, joissa eri asiakasryhmät kohtaavat. Ehdo-

Marika Karhi ja Tarja Keränen pitävät JobCafén kuumana ja suosion suurena. ton yleisösuosikki on ollut kesätyöminimessut, joille pakkautuu reilut 1 200 kävijää päivässä. Muutenkin koko konsepti on osoittautunut onnistuneeksi: tapahtumia oli jo tulossa jokaiselle päivälle, mutta työkykynsä turvaamiseksi Job- Cafén tiimi päätti rajata tapahtumat kahteen per viikko. REALISMI KOPUTTAA OVEEN Sittemmin on esitelty työvoimakoulutuksen sisältöä, pohdittu aikuisena opiskelemista, rekrytoitu väkeä töihin Lappiin. Kansainväliset tapahtumat, joissa ulkomaiset työnantajat esittelevät työmahdollisuuksia Ruotsissa tai Hollannissa, ovat luoneet paitsi suurta innostusta myös melkoista realismia siitä, millaista ulkomailla töissä oleminen voisi olla. Yksi suurta kiinnostusta herättänyt kohtaamislaji on yrittäjyystapahtumat. Tietoisuus yrittäjyydestä vaihtoehtona palkkatyölle on kasvanut. Jotkut ovat rohkaistuneet, toiset huomanneet, ettei yrittäjän elämä taida sittenkään olla se oikea valinta. Huikean kiinnostuksen nostatti omistajanvaihdosilta, jossa yrityksensä myyneet, myymässä olevat, yrityksen ostamista harkitsevat sekä tukiorganisaatiot TE-keskuksesta pankin ja vakuutusyhtiön edustajien kautta yritysvälitysfirmoihin intoutuivat siinä määrin anteliaaseen keskusteluun, että tilat piti puoliväkisin tyhjentää. Iltauutisetkin kun olivat menneet jo hyvän aikaa sitten. 1. To i m i n t a t a p o j e n k e h i t t ä m i n e n KANSANTAJUISTAMISTA AINA TARVITAAN Työmarkkinatiedon jakaminen aloitettiin syksyllä 2002. Ideaan kuuluu kerätä paitsi alueellista työmarkkinainformaatiota, tietoja avoimista työpaikoista, myös työvoimatarpeen ennakointitietoa yhden tärkeän päättäjäryhmän eli työnhakijoiden käyttöön. Tämä kansalaisaspekti unohtuu niin kovin helposti ennakointitiedon tuottajilta, Karhi muistuttaa. Työmarkkinainfoa saadaan eri tutkimuslaitoksista, ennen muuta TE-keskuksen ennakointitiimiltä, ja JobCafé huolehtii sen kansantajuistamisesta. Tätä hommaa harjoittanut tietää, ettei yhden työvoimapoliittisen tutkimuksen tiivistäminen ja popularisointi ole mikään pikkujuttu. Se vie aikaa ja vaatii monenlaista osaamista. Tieto tuotetaan JobCafén nettisivuille, joille kootaan myös tiedonlähteille ohjaavia linkkilistoja. Sittemmin sivuille on ryhdytty tuottamaan myös lehdistä poimittua aineistoa, joka liittyy työmarkkinoihin ja osaamisen ennakointiin. Parhaimmillaan sivuilta saa aineistoa heti tuoreeltaan, mutta tiimin koko rajoittaa referointia aina silloin tällöin. Nettipalvelut ovat sitten se JobCafén kiivaimmin kehittynyt palvelukonsepti. Sivuston suosiosta kertovat vakuuttavat luvut: vuonna 2002 sivuilla oli yli 113 000 kävijää ja kesäkuun 2003 loppuun mennessä kävijämäärä oli jo 90 000 paremmalla puolella. 19

20 VIRTUAALIVILINÄ OPETTAA JobCafén omista verkkopalveluista merkittävimpiä ovat olleet työnhaun verkkokurssit, joita on järjestetty jo 12 kertaa. Täysin netin avulla toteutettu kurssi pitää sisällään työnhakustrategioita, tiedonhankintaa, osaamisen kartoitusta ja markkinointia, työnhakuasiakirjojen laatimista, haastatteluun valmentautumista ja työnhakusuunnitelman luomista. Työtapoina ovat verkkokeskustelut osallistujien kesken ja kouluttajien kanssa, verkkotehtävät sekä henkilökohtainen neuvonta. Jokaisella kurssilla on mukana myös työnantajapuolen edustaja antamassa kommentteja vaikkapa hakemusten ja haastattelujen maailmasta. Verkkokurssilla kun ollaan, ovat opiskelijatkin ympäri Suomea. Kerrallaan mukana on ollut 6 30 henkilöä ja keskusteluforumin suhina sen mukainen. Maksuton kurssi kestää 6 viikkoa kerrallaan. Ja vaikuttavuutta on jo ennätetty selvittämään. Opiskelijat korostivat omien työnhakutaitojensa ja suunnitelmallisuutensa kehittymistä. Samoin on nostettu esille tiedonhankinta ja oman osaamisen kartoituksen merkitys uusina asioina. JobCafén koko tiimin kuuluu 11 henkilöä. Tiimi toteaa, että ilman verkostomaista työskentelymoodia kaikkea ei olisi saatu tehtyä. JobCafén ympärille on tietoisesti ja suunnitelmallisesti kehitetty verkostoa, josta sitten nopeasti ja pienellä vaivalla löydetään aina tarpeeseen sopiva yhteistyökumppani oli se sitten yritysrahoitusneuvoja, kouluttaja tai koululuokka. Verkosto on ollut meille yksi kokeilu ja kokemukset ovat pelkkää positiivista, Karhi toteaa. JobCafén tulevaisuus jakautuu kahtia: pienestä tilanahtaudesta huolimatta peruskonsepti jatkaa tutuissa tiloissa ja tutuilla palveluilla, mutta nettipalvelujen kehittäminen irtoaa omaksi projektikseen. JobEnterin tavoitteena on jatkaa ja kehittää nettisivujen sisällöntuotantoa sekä nostaa verkkokurssien määrää ja kehittää sielläkin uusia sisältöjä. Aika sitten näyttää, mitkä kehitetyistä palvelukonsepteista todella jäävät normaalikäytännöiksi. Mutta suosio velvoittaa! INFO HANKE: JobCafé (S00057) KOHDEALUE: Turun seutukunta OHJELMA: Tavoite 3 UUSIA TOIMINTATAPOJA: kohtaamistapahtumat työmarkkinainformaation jakaminen verkkopalvelukonseptien kehittäminen verkostomainen työtapa KESTO: 9/2000 12/2003 (jatko JobEnterin puitteissa). LISÄTIETOJA: Turun työvoimatoimisto, Ulla Kanttura 02 2100 394 tai 040 737 4145 ulla.kanttura@mol.fi KOHDERYHMÄ: Kaikki työmarkkinainformaatiota tarvitsevat kansalaiset.

PERUSPALVELUA ASIAMIESPOHJALTA. HETI. Parhaimmillaan uudistus johtaa toiseen uudistukseen. Muutokset rakenteessa houkuttelevat esille uusia toimintatapoja uudessa rakenteessa. Sellainen oli tilanne työhallinnon palvelujen suhteen keväällä 2002 Lappeenrannan seudulla. Kaakkois-Suomen työvoimatoimistoja yhdistettiin toisiinsa Toimintaverkko-uudistuksen puitteissa: alueen 11 työvoimatoimistoa yhdistyivät 8 toimistoksi vuoden 2002 03 vaihteessa, mikä aiheutti pienissä kunnissa melkoista suhinaa. Vaikka toimipisteet säilyivät ennallaan, oli tullut hetki palvelujen tarjonnan uudelleen organisoimiseksi. Perusajatuksena uudessa toimintamallissa on, että erityispalveluja keskitetään ja peruspalvelujen tarjontaa hajautetaan, niin että vähintään uudistusta edeltänyt laajuus säilyy. Pienet kunnat ja etäämpänä keskustasta olevat kaupunginosat ovat tässä haasteellisinta aluetta: miten työhallinnon peruspalvelut saataisiin levitettyä sinnekin, missä niitä ei valmiiksi ollut? Syntyi ajatus verkostoyhteistyöstä ja asiamiesvetoisista palvelupisteistä. Erityispalvelut pysyisivät edelleen työhallinnon kokeneen ja koulitun henkilöstön hyppysissä, mutta peruspalvelujen tarjoamiseen ryhdyttäisiin kouluttamaan asiamiehiä ja perustamaan toimipisteitä kuntien tai kolmannen sektorin toimijoiden kanssa sellaisella konseptilla, joka kulloinkin olisi tilanteen ja alueen mukaan perusteltua. Asiamieskoulutukseen voisivat hakeutua myös työttömät työnhakijat ja samalla voitaisiin kouluttaa työhallinnon virkailijoista tuoreille asiamiehille tutoreita. Projektipäällikkö Raimo Ruotsalaisen luotsaamana ajatus alkoi saada konkretiaa ytimen ympärille. Kuntiin perustettavissa palvelupisteissä tarjottaisiin paitsi tietoa työhallinnon koulutustarjonnasta, avoimista työpaikoista ja työnantajapalveluista, myös pääsy työhallinnon sähköisiin palveluihin (www.mol.fi) sekä opastusta tietotekniikan käytössä. Lisäksi tarjolla olisi apua erilaisten asiakirjojen laadintaan sekä tietoa yrittäjyydestä ja yritystoiminnan aloittamisesta. Muu aines palveluvalikkoon syntyisi aina tilanteen mukaan ja voisi olla kunnan, muiden viranomaisten tai kolmannen sektorin palveluja. Uusien asiamiesten koulutus käynnistyi keväällä 2003 Etelä-Karjalan aikuiskoulutuskeskus Aktivassa ja kesti 6 kuukautta. Meillä aloitti 16 koulutettavaa ja osa on jo voitu työllistää näihin palvelupisteisiin. Yhdessä kouluttautuminen rakensi hyvän verkoston henkilöpohjalta jo valmiiksi, projektisihteeri Tiina Sirppiniemi iloitsee. Ensiksi käynnistetään toiminta kuudessa toimipisteessä Lappeenrannan työvoimatoimiston alueella vuoden 2004 alussa, seuraavassa aallossa laajennetaan Imatran seudulle. Yksi ensimmäisistä on Ylämaan palvelupiste, jota ryhtyi hoitamaan juuri koulutettu palveluasiamies Tuula Aumakallio. 21 1. To i m i n t a t a p o j e n k e h i t t ä m i n e n

22 Koulutuksessa oli 2 kuukautta työhallinnon asioita, 2 kuukautta atk-opintoja ja 2 kuukautta työharjoittelua. Oli hyvä ja monipuolinen koulutus, tuore palveluasiamies kiittelee. Ylämaa on noin 1 600 asukkaan kunta Lappeenrannan ja Vaalimaan raja-aseman välillä, mutta monipuolisen kiviteollisuuden ansiosta kunnassa on poikkeuksellisen paljon nuorta väkeä ja pk-yrityksiä. Myös matkailu on merkittävä elinkeino Ylämaalla. Niinpä Tuula Aumakallion toimenkuvaan on liitetty työhallinnon peruspaletin mausteeksi kunnan matkailun, erityisesti matkailumarkkinoinnin edistäminen, samoin kuin kunnan henkilöstön atk-tukihenkilön tehtävät. Palveluasiamies on kunnan palveluksessa ja ainakin aluksi on tehty parin vuoden sopimus, hankkeen päättymiseen saakka. Yksilöllisen toimenkuvan seurauksena hänellä on kaksi työpistettä, toinen kunnantoimistolla ja toinen kesällä Jalokivikylän matkailuinfossa. Tässä etsitään tapoja parantaa lähipalveluja Toimintaverkko-uudistuksen jälkeen ja kokonaisuus räätälöidään aina kunnan kanssa. Meidän kokonaisuudessamme sähköisten palvelujen kehittäminen on yhdistävä tekijä, meillä on aika suuria suunnitelmia mm. matkailun varausjärjestelmien suhteen, kunnanjohtaja Esko Hämäläinen valottaa Ylämaan näkemystä verkostomallista. Tietenkin projekteissa voidaan aina kokeilla ja etsiä uusia toimintatapoja. Tässähän voi syntyä malleja sovellettavaksi muuallakin maassa. Sähköisten palvelujen suhteen ei oikein voi sanoa kumpi oli ensin. Muna vai kana, asiamiesmallin taustalla oleva vahva pyrkimys työhallinnon sähköisten palvelujen hyödyntämiseen ja kehittämiseen vai Ylämaan suunnitelma hankkia joka taloon laajakaistayhteys, jota asukkaista 61 prosenttia aikoo käyttää ainakin jossain määrin työtarpeisiin. Sähköiset palvelut ja laajakaistayhteydet voivat tuoda myös uutta yritystoimintaa, kunnan elinkeinoasiamiehen tehtäviä omiensa ohella hoitava Hämäläinen muistuttaa muikeana. Projektisihteeri Tiina Sirppiniemi ja palveluasiamies Tuula Aumakallio ovat juuri saaneet käynnistettyä Ylämaan neuvontapalvelupisteen.