Mentor 1 Motorinen oire Tajuttomuus-kouristuskohtaus

Samankaltaiset tiedostot
Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Neurologinen! status!

Neurologinen status. Mikko Kallela Neurologian klinikka HYKS2013

Mikko Kallela Helsingin yliopisto HYKS Meilahden sairaala

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia

Neurologian kurssi. Tausta-aineistoa sisäänpääsytenttiä varten. Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS

Neurodiagnos,ikka 2. Mikko Kallela

Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012

63- v nainen, Menieren tau/, polviartroosi

Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä. LT, eval Erkki Liimatta Ensihoidon koulutuspäivä, OYS

Neuroradiologia. Mikko Kallela Juha Halavaara

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

NEUROLOGIA OPPIMISTAVOITTEET 1

Neurologinen huimaus - käytännön diagnos6ikkaa. Mikko Kallela

Jaksokirja - oppimistavoi2eet

Tasapaino - huimaus. Hannu Tapiovaara 2016

Ajokyvyn lääketieteellinen arviointi. Hannele Havanka Aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Tajunnantason arviointi, häiriöt ja esihoito

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen ,2 tekijä: Roberto Blanco

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Kyselytun) Mikko Kallela Neurologian klinikka

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe).

Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31

Neurobiologia 2 RO4 NEUROLOGINEN TUTKIMUS NEUROBIOLOGINEN PERUSTA

LÄHELLÄ IHMISTÄ, NOPEASTI JA TEHOKKAASTI

Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

EDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO

Epileptiset kohtaukset

Päänsärkylomake. Johto-oire: Aiemmat sairaudet o o o o o. Sukutausta: äiti isä sisarukset Elintavat: tupakka alkoholi uni - RR

Peruselintoimintojen häiriöiden varhainen tunnistaminen ABCDE -menetelmän ja MEWS kriteerien avulla

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus

Aikuisten epilepsian kohtausoireiden erotusdiagnostiikka. Markus Müller - TYKS Sirpa Rainesalo - TAYS

Kliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio

ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi

AIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI

Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela Olli Häppölä

Epilepsian lääkehoito

EPILEPSIA SAIRAUTENA JA SEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN JA ARKEEN

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Epilepsiapotilaan hoitoketju OYS:n alueella (aikuiset)

Niska-hartiaseudun tutkiminen

Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta /2011 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. ajoterveydestä

Taskuopas. akuutteihin tilanteisiin kotihoidossa. Kotihoito

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)

Epilepsia ja ajokyky. Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia.

Ensihoidon (triage) hoidon kiireellisyyden arviointi, mallia Vaasa

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Neuropaattisen kivun diagnoosi. Kipuseminaari Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka

Epilepsia. ajokyky. epilepsialiitto

Motoriikan säätely. 2 Supraspinaaliset Mekanismit Pertti Panula. Biolääketieteen laitos ja Neurotieteen Tutkimuskeskus

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi3eet

Neurologinen statustutkimus päivystyspoliklinikassa

Tajuttomuus. Tajuttomuuden patofysiologiaa ja neuroanatomiaa. Tajuttomuuden syyt

Aktivaatiot EEG-tutkimuksen aikana. Päivi Nevalainen LT, Kliinisen neurofysiologian el Lastenlinna, HUS

Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja Tilaukset

TOIMINTAJÄRJESTYS AKUUTTITILANTEISSA Jukka Kettunen Lehtori, ensihoidon koulutusohjelma

Muistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet

ENSIAUTTAJIEN TOIMENPITEET RALLIONNETTOMUUDESSA. Ari Kivari / Pelastusopisto 2011

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Lasten epilepsia. Epileptinen kohtaus = oire. Epilepsiat = joukko sairauksia. Päivystystutkimukset. Kuumekouristukset

Perseveraatiota vähentävät harjoitukset

Pramipexol Stada , Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY

Lapsen / nuoren tarkkailu. Arja Lång ja Helena Pennanen

Pääasiat ja ydinkysymykset

Heikki Rantala Kuumekouristukset

Farmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017

EMFIT EPITURVA -LAITTEISTON VALIDOINTI EPILEPSIAKOHTAUSDIAGNOSTIIKASSA

b) Minkä aivokuorialueen toiminnan häiriöstä johtuvat potilaan halvausoireet? Viite: luentomoniste: isoaivokuoren toiminnalliset alueet

AVH:n jälkeinen seuranta ja Post-Stroke Checklist. Annukka Pukkila osastonhoitaja TYKS Neurotoimialue AVH-valvonta TF4

Ajokorttiluvan terveysvaatimukset ja lääkärin ilmoitusvelvollisuus. Ajokorttiluvan terveysvaatimukset Ryhmä 2 (R2)

Olmesartan medoxomil STADA , Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Liite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden muutokset

Uuden ajokorttidirektiivin muuttuneet terveysvaatimukset. Hannele Havanka Aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Diabetes (sokeritauti)

MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA?

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

ALS ja hengitys. Eija Nieminen

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Huimaus käytännön lääkärin kannalta

Aivoverenkierron häiriöt (=AVH)

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

Transkriptio:

Mentor 1 Motorinen oire Tajuttomuus-kouristuskohtaus

Hitaas5 pahenevaa oikean puolen raajaheikkou9a ja väsymystä Diagnos5nen tutkimus Po5las alkaa pyöriä, kaatuu taju9omana, kouristaa (n. 2 min. ajan) 2 kuukautta 54- v nainen, kolesterolit koholla Oikea jalka laahaa Lievä hemipareesi Puhumaton, unelias, mustuaisreak5ot normaalit, katse kääntyy pyynnöstä Oikeassa kädessä ei konjugoidus5 puristusta, voi9aa painovoiman, alaraajassa distaalinen heikkous

Hoitoketju hoitoverkko Potilas Internet Erikoislääkäri Hitaas5 paheneva oikean puolen raajaheikkous ja väsymys Omaiset, vertaistuki Yleislääkäri Erikoislääkäri

Oppimistavoi*eet (1) Tunnistaa motoristen häiriöiden eri komponentit (jännevenytysheijasteet, lihasheikkous, Babinskin merkki, lihasatrofia, tonus, koordinaatio, ataksia, vapina, pakkoliikkeet) Erottaa kliinisen tutkimuksen perusteella ylemmän ja alemman motoneuronin häiriön Tunnistaa synkopeen, yleistyneen epilepsiakohtauksen sekä tavallisimmat partiaaliset kohtaustyypit Osaa aloittaa epileptisen kohtauksen hoidon

Oppimistavoi*eet (2) Tuntee yleisimmät hermoston kasvainten sekä metastaasien aiheuttamat neurologiset oireet Osaa määrittää tajunnantason kliinisen tutkimuksen perusteella (sanallisesti tai Glasgow-asteikon mukaan) Tuntee tajuttoman potilaan ensihoidon periaatteet Tunnistaa kiireellistä hoitoa vaativat tajuttomuutta aiheuttavat tilat

Neurologinen tasodiagnos5ikka Neurologiset tasot Psyyke Isot aivot (hemisfäärit) Tyvitumakkeet Aivorunko ja aivohermot Pikkuaivot Selkäydin Hermojuuri Pleksusalue (hartia- tai lantiopunos) Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas Neurologinen status Tiedonkäsittely (kognitio) Aivohermot Motoriikka Koordinaatio Sensoriikka Refleksit Autonominen hermosto Neurologisen statuksen perusteella paikallistetaan oireiston neurologinen taso

Ylemmän motoneuronin vaurion merkit... - Lihasheikkous - Spastisiteetti (jäykkähalvaus) - Vilkkaat refleksit - Babinskin merkki Afasia, neglect Kaksoiskuvat Tuntoraja Liitännäisoireiden avulla päätellään tarkempi neurologinen vauriotaso... paikantavat vaurion pyramidiradan varrelle

Ylempi vai alempi motoneuroni? Vai muskuloskeletaalinen ongelma? Miten selvität anamneesin ja statuksen avulla?

Ylempi vai alempi motoneuroni? vai TULES ongelma? TULES Statuslöydös Ylempi motoneuroni Alempi motoneuroni Lihasheikkous Kyllä Kyllä Atrofia Ei Kyllä Faskikulaa>ot Ei Kyllä Refleksit Kiihtyneet, Babinski posi>ivinen Vaimentuneet, Babinski nega>ivinen Koholla (spas>siteeh) Vel*o Lihasjänteys (tonus) TULES = tuki- ja liikuntaelin sairaus Paikallinen kipu ja palpaatioaristus

Pyramidirata-, tyvitumake- vai pikkuaivoleesio? Miten paikallistat ongelman anamneesin ja statuksen avulla?

Pyramidiradan tutkiminen Kävely, istuutuminen, tuolilta nousu, tutkimuspöydälle siirtyminen, peruskoe Lihasvoimatestit Lihastonus (spastisiteetti), refleksit, Babinski Hemipareesi, parapareesi, tetrapareesi, monopareesi, ääreishermon pareesi

Tyvitumakkeiden tutkiminen Kävely: askelpituus, myötäliikkeet, vapina, kääntyminen Seisomatasapaino (mukaan lukien tasapainon horjutuskoe) Hienomotoriikka: diadokokineesi, sorminäppäryys, jalkakoputus Lihasjänteys (tonus) Kuva = Wikipedia Kirjoitusnäyte, Arkhimedeen spiraalin piirtäminen Parkinsonin taudin kardinaalioireet ovat vapina (lepovapina), rigiditeetti, bradykinesia, suojarefleksien puute

Pikkuaivojen tutkiminen Kävely, viivakävely l SNK = sormi-nenänpää-koe (SNK) l Kantapää-polvi-koe (KPK) l Diadokokineesi (kädet, jalat) l Silmien liikkeet, nystagmus l Ataksia liikkeiden hapuilu, liikkeiden epäjärjestys

Tunnistaa poikkeavan refleksin (tärkeimmät) ja ymmärtää sen merkityksen

Jännevenytysheijasteet refleksit Ylemmän motoneuronin vaurio - Kiihtyneet refleksit - Tonus koholla - Babinskin merkki Alemman motoneuronin vaurio - Refleksit vaimentuneet - Tonus veltohko - Ei Babinskin merkkiä

Biceps C5-6 Brachioradialis C5-6 Triceps C7 Sormifleksio C8 C5 C6 C7 Sormifleksio C8 C5 C6 C7 Patella L2-4 Patella L2-4 Akilles S1-2 L2-4 L2-4 Babinski - Babinski + Vatsaheijasteet Ylemmän mononeuronin vaurio: Lihasvoiman puoliero, klonus, Babinski +, tonus koholla (spastisiteetti) S1 S1

Mieti miten erotat epilepsian muista kohtausoireista? Alkoholin vierotusoireet Pyörtyminen ( vasovagaalinen kollapsi ) Sydän tai verenkiertoperäinen kollapsi Aivoverenkiertohäiriö Muu kohtausoire (kuten hypoglykemia, elektrolyyttihäiriö, intoksikaatio, migreeni ) Hyperventilaatio, psyykkinen kohtaus Kuvat : Wikipedia

Miten tunnistat pitki*yneen epilep>sen kohtauksen ja miten hoidat sen? Jaksokirja - oppimistavoitteet

Pitki*yneen epilep>sen kohtauksen hoito (1) Therapia Fennica

Pitki*yneen epilep>sen kohtauksen hoito (2)

Osaa aloi9aa taju9omuuden e5ologian selvi9elyn, tunnistat kiireellistä hoitoa vaa5vat taju9omuuden 5lat ja aloitat niiden hoidon? Jaksokirja - oppimistavoitteet

Taju9omuuden e5ologia Meningistinen Psyykkinen Rakenteellinen kallonsisäinen (fokaalinen) Toksismetabolinen (ei fokaalinen) Sähköinen (epileptinen) Hypoksis-iskeeminen sydänpysähdys, keuhkoembolia Kuvat: Wikipedia

Taju*omuuden neuroanatomiaa Tajunnan ylläpitoon osallistuvat vireys>la (toimintavalmius) ja tajunnan sisältö (muis> ja >edonkäsi*ely). Aivorunko pitää yllä vireys>laa, ja isoaivopuoliskot vastaavat tajunnan sisällöstä. Aivorunko herä*ää hemisfäärit, jotka pitävät huolen lopusta: aja*elevat, tuntevat, muistavat, reagoivat ja puhuvat

Aivokuori - reaktio puheeseen, hoitotoimiin, kipuun Aivokuori Aivorunko - silmänpohjat (IIaivohermo), mustuaiset (II, III), silmien liikkeet, nukensilmäheijaste, kylmävesikalorisaatio (III, IV, VI, VIII), kornea- (V, VII), yökkäysheijaste (IX, X) Aivorunko Motoriikka - spontaanit liikkeet, väistö kipuun, stereotyyppinen koukistus tai ojennnus, refleksit, plantaariheijaste (Babinski) Pitkät radat 20

Puhevaste, avaaminen, Aivokuorisilmien - reaktio puheeseen, motorinen vaste (GlascowComaScore hoitotoimiin, kipuun = GCS) Aivokuori Silmät: mustuaiset, silmänpohjat Aivorunko - silmänpohjat (IIKasvot: mimiikka, korneaheijaste aivohermo), mustuaiset (II, III), silmien liikkeet, Tasapainohermo: nukensilmäheijaste, nukensilmäheijaste, kylmävesikalorisaatio kylmävesikalorisaatio (III, IV, Alimmat aivohermot: reaktio VI, VIII), kornea- (V, VII),liman imemiseen, yökkäysheijaste yökkäysheijaste (IX, X) Aivorunko Kipuvaste: Motoriikka - spontaanit Motorinen reaktio supraorbitaali- ja liikkeet, väistö kipuun, kynsivalli-, rintalastastimulaatioon stereotyyppinen koukistus tai Silmien spontaanit liikkeet ojennnus, refleksit, Refleksit, lihastonus,(babinski) Babinski plantaariheijaste Pitkät radat 20

Tuntee taju*oman po>laan ensihoidon periaa*eet

Neurologisen teho- hoidon periaa*eita A = airway ABCDE B = breathing C = circula>on and convulsions D = DVT / DIC E = edema DVT = Deep Vein Thrombosis DIC = Disseminated Intravascular Coagulopathy F = Fever FGHI G = Glucose H = Heart I = inves>gate, intervene, iterate Lee H Schwann. Principles of Neurointensive Care. DVD:lla Comprehensive Review of Neurology 2011. Oakstone Medical Publishing, 2011

Taju*oman po>laan hoidossa tarvi*avia lääkityksiä ad 250-500 mg im/iv.

Osaa määri*ää tajunnantason kliinisen tutkimuksen perusteella (sanallises> tai Glasgow- asteikon mukaan)

Tajunnantason määri9äminen

Miten tutkit ja hoidat?

Miten tutkit ja hoidat? Liuotushoito (< 4.5 tuntia oireiden alusta, jos ei vasta-aiheita), valtimon sisäinen tukoksen avaaminen (trombektomia, < 6 tuntia oireiden alusta) Aspiraation esto, aivopaineen -, verenpaineen hyperglykemian hoito, kuumeen hoito, hypotermia Tromboosiprofylaksia: hepariini / ASA / ASA+dipyridamoli / klopdrogeeli, varfariini Sekundaariprofylaksia: karotiskirurgia, antitromboottinen hoito, antikoagulaatio, verenpaineen hoito, statiinit

Miten tutkit ja hoidat?

Miten tutkit ja hoidat? Aspiraation esto Aivopaineen -, verenpaineen, hyperglykemian, kuumeen hoito Tromboosiprofylaksia Harvoin neurokirurginen hoito

Miten tutkit ja hoidat?

Miten tutkit ja hoidat? ABC = Airway, breathing, circulation Neurokirurgin konsultaatio

Miten tutkit ja hoidat?

Miten tutkit ja hoidat? ABC = airway, breathing, circulation Välitön neurokirurgin konsultaatio

Miten tutkit ja hoidat? linssimäinen

Miten tutkit ja hoidat? ABC = airaway, breathing, circulation Välitön neurokirurgin konsultaatio

Miten tutkit ja hoidat?

Miten tutkit ja hoidat? ABC = airaway, breathing, circulation Neurokirurgin konsultaatio Päänsäryn, pahoinvoinnin, aivopaineen hoito Nimodipiini (vasospasmin hoito)

Miten tutkit ja hoidat?

Miten tutkit ja hoidat? ABC = airway, breathing, circulation Neurokirurgin konsultaatio

Syventävää >etoa Kälviäinen R, Keränen T: Epilepsia. Kirjassa Soinila S, Kaste M, Somer H. (toim.) Neurologia, Duodecim, 2. p.s. 332-355, 2006 Roivainen R: Sairaalalääkärin epiopas, 2007, (erillinen >edosto neuron digitaalisessa kurssikirjastossa) www.epilepsia.fi www.kaypahoito.fi (pitki*ynyt epilep>nen kohtaus) www.ilae.org