Malmin perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Malmin perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Arvomme 1 3. Malmin perhepäivähoidon toimintaympäristö ja arkirytmi 1 4. Käsitys lapsesta ja oppimisesta 3 5. Lapselle ominainen tapa toimia ja sisällölliset orientaatiot, kieli ja vuorovaikutus 3 6. Kasvatuskumppanuus 6 7. Lapsen tukeminen perhepäivähoidossa 6 8. Maahanmuuttajataustaiset lapset perhepäivähoidossa 7 9. Toiminnan arviointi ja kehittäminen, dokumentointi 7

1. Johdanto Malmin perhepäivähoitoon kuuluu kotona työskenteleviä perhepäivähoitajia, kolmiperhepäivähoitajia, ryhmäperhepäiväkoteja (Pikkulintu, Omppu, Karpalo, Luumu ja Lemmikki) Malmin, Tapaninvainion, Tapanilan ja Fallkullan alueella. Perhepäivähoidon varahoito järjestetään pääsääntöisesti ryhmäperhepäiväkodeissa Omppu ja Karpalo sekä Pikkulintu, joissa työskentelee vakinaisia varahoitajia. Malmi on luonnonläheinen asuinalue, mistä löytyy paljon leikkipuistoja (esimerkiksi Traktori, Kotinummi). Alueelta löytyy myös hyviä retkikohteita; Malmitalo, Fallkullan kotieläintila sekä Malmin lentokenttä. Malmin perhepäivähoidon toiminta-ajatuksena on tarjota turvallista, kiireetöntä ja joustavaa päivähoitoa pienryhmässä vanhempien kasvatusnäkemykset huomioiden. Rauhallinen kodinomainen hoitopaikka, jossa aikuiskontakti on läheinen, luo turvalliset puitteet kasvamiselle ja kehittymiselle. Pienimuotoisessa ryhmässä on luontevasti tilaa yksilölliselle huomioimiselle, leikille ja elämykselliselle kokemiselle. Lähtökohdat kaikelle suunnittelulle löytyvät Valtakunnallisesta varhaiskasvatussuunnitelmasta, Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmasta sekä Malmin omasta varhaiskasvatussuunnitelmasta. 2. Arvomme 1.Toisten huomioonottaminen Jokainen lapsi on oma persoonansa, jota arvostetaan ja kuunnellaan. Hoitaja vastaanottaa lapsen kiireettömästi ja kohdaten jokaisen yksilöllisesti huomioiden. Lempeä ja lämmin tunnelma antaa hyvän mallin lapsille toisten huomioonottamiseen. Esimerkiksi jos lapsella on paha mieli, annetaan lapselle aikaa olla aikuisen seurassa, kunnes olo on helpottunut. 2. Luottamus Meille on tärkeää tehdä yhteistyötä vanhempien kanssa hoitosuhteen alusta alkaen. Vuorovaikutus on avointa ja luottamuksellista. Hoitaja on lapsen luottamuksen arvoinen, oikeudenmukainen ja rehellinen. Hoitajat sallivat lasten näyttää tunteensa ja pitävät omat lupauksensa lapsille. 3. Malmin perhepäivähoidon toimintaympäristö ja arkirytmi Ryhmäperhepäiväkodit sijaitsevat kerrostalon ensimmäisessä kerroksessa tai päiväkodin yhteydessä. Tilat on sisustettu kodinomaisesti soveltuen turvalliseen ja monipuoliseen leikkiin ja toimintaan. Ulkoiluun käytetään oman pihan lisäksi alueen leikkipuistoja. Pääsääntöisesti hoitajat valmistavat aamupalan itse kun taas lounas ja välipala tulevat päiväkotien keittiöistä. Ryhmäperhepäiväkodeissa käy ulkopuolinen siivooja ja hoitajat huolehtivat ylläpitosiivouksesta, keittiötehtävistä ja pyykinpesusta.

Päivä ryhmäperhepäiväkodissa Aamuisin hoitaja vastaanottaa lapset, vaihtaa kuulumiset vanhempien kanssa ja valmistaa aamupalan. Ennen aamupalaa lapset leikkivät, piirtelevät tai katselevat kirjoja toiveensa mukaan. Aamupalaa tarjoillaan noin klo 8.00 8.30. Aamupalan jälkeen on suunniteltua pienryhmätoimintaa ja vapaata leikkiä. Vuodenajasta riippuen ulkoiluun siirrytään klo 9.00 jälkeen. Lapsia ohjataan ja kannustetaan pukemaan itse. Pienempiä avustetaan tarvittaessa. Isommat lapset voivat halutessaan auttaa pienempiä. Ulkoilu tapahtuu lähiympäristössä liikkuen tai omalla pihalla. Ulkoa tullaan sisälle pienryhmissä tai pareittain kiireettömästi. Riisumisen ja käsienpesun jälkeen lapsilla on vapaata tai ohjattua toimintaa. Lounas on klo 11.00. Hoitajat näyttävät omalla esimerkillään lapsille hyviä ruokatapoja, miten pyydetään lisää, kuinka ruokailuvälineitä käytetään. Ruokailun päätteeksi lapset kiittävät hoitajaa ja siirtyvät pesulle. Aikuinen auttaa pienempiä, isommat lapset toimivat omatoimisesti wc:ssä. Lapset siirtyvät lepohuoneeseen n. klo 12.00 päiväunille. He kuuntelevat rauhallista musiikkia tai luetaan satu ja toivotetaan hyviä päiväunia. Lapset heräilevät vähitellen, viimeistään noin klo 14.30 välipalalle. Välipalan jälkeen lapset leikkivät sisällä ja siirtyvät ulos sään salliessa viimeistään klo 16.00. Iltapäivisin ulkoillaan ryhmäperhepäiväkodin omalla pihalla. Vanhempien hakiessa lapsia heille kerrotaan lapsen hoitopäivästä. Kotona työskentelevän perhepäivähoitajan toimintaympäristö on ennen toiminnan aloittamista tarkastettu sopivaksi. Lapsilla on leikkitilaa sisällä ja jokaisella oma rauhallinen lepopaikkansa. Leikkivälineet ovat lasten saatavilla. Hoitajat ulkoilevat omalla pihalla tai lähiympäristössä. Perhepäivähoitajilla on myös päivärytmi, mutta he voivat helposti muuttaa päivänkulkua lasten ehdoilla. Päivä perhepäivähoidossa Perhepäivähoitajan päivä alkaa lasten tullessa hoitoon, vaihdetaan kuulumiset vanhempien kanssa ja autetaan lapsia riisumaan ulkovaatteet. Lapset vastaanotetaan yksilöllisesti. Aamupala aloitetaan n. klo 8.00 riippuen päivän ohjelmasta. Aamupalan syötyä siirrytään ulkoilemaan tai toimintatuokioihin esim. jumppa, lauluhetki, satutunti, kerhot. Hoitaja antaa aikaa ja mahdollisuuden lapsen omatoimiseen pukemiseen. Lasta kannustetaan yrittämään ensin itse. Pienelle lapselle kerrotaan, mitä ollaan tekemässä, esim. nyt laitetaan punainen sukka oikeaan jalkaan, työnnä käsi hihaan. Lasten kanssa ulkoillaan omalla pihalla tai lähiympäristössä tavaten myös muita hoitajia. Ulkoilun jälkeen siirrytään sisälle. Riisuutumisen jälkeen hoitaja viimeistelee lounaan ja siirrytään syömään. Kun kaikki istuvat yhdessä pöydän ääressä, toivotetaan hyvää ruokahalua. Ruokailussa pyritään rauhalliseen ilmapiiriin ja hoitaja ja lapset keskustelevat päivän tapahtumista. Syötyään lapset kiittävät ruoasta ja valmistautuvat päiväunille. Ennen nukahtamista kuunnellaan musiikkia tai

luetaan satu. Lasten nukahdettua hoitaja siivoaa keittiön ruokailun jäljiltä ja valmistelee välipalan sekä iltapäivän toiminnan valvoen samalla lapsia. Toimintahetki tapahtuu joko heti lasten herättyä tai välipalan jälkeen. Välipala syödään n. klo 14.30. Ulos lähdetään vuodenajasta riippuen klo 15 16. Yleensä ulkoillaan omalla pihalla. Mikäli ollaan lähipuistossa, vanhempien kanssa on siitä sovittu etukäteen. Vanhempien hakiessa lasta kerrotaan päivän kuulumiset. 4. Käsitys lapsesta ja oppimisesta Lapsen perusolemus on utelias, avoin ja vaikutteille altis. Kukin lapsi kehittyy vuorovaikutuksessa ympäristöön. Hoitaja ohjaa lapsen kehitystä tekemiensä havaintojen perusteella arjen toiminnassa. Hoitajan kunnioitus, luottamus ja arvostus lasta kohtaan on tärkeää. Omalla johdonmukaisella ja tasapuolisella käytöksellään hän on esimerkkinä lapselle. Jokainen lapsi hyväksytään omana itsenään. Leikki on lapsen tärkein oppimiskeino. Lapsen oppiminen tapahtuu arjen toiminnoissa perushoitotilanteissa, kun hoitaja ja lapset ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Hoitaja pyrkii luomaan lapsille ikä- ja kehitystason mukaisen leikkiympäristön. Leikkitilanteissa hoitaja voi havainnoida miten lapsi toimii leikkiessään yksin ja yhdessä muiden kanssa. Esim. pukemistilanteissä lasketaan nappeja, hansikkaan laitossa sormia ja tunnistetaan vaateiden värejä. Pidämme myös tärkeänä, että ruokailuhetket ovat rauhallisia, jolloin lapsi oppii hyvät ruokailutavat. Opetellaan nauttimaan uusista mauista ja tuetaan lasta omatoimisessa ruokailussa. Pienet toimintahetket tukevat lasten kehitystä omalta osaltaan. Jokainen lapsi voi oppia. Hoitajan tehtävä on olla kannustava ja innostava. 5. Lapselle ominainen tapa toimia ja sisällölliset orientaatiot Lapselle ominaiset tavat toimia ovat leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen. Sisällöllisillä orientaatioilla hoitaja rikastuttaa lapsen toimintaa. Niitä ovat matemaattinen, luonnontieteellinen, historiallis- yhteiskunnallinen, esteettinen, eettinen ja uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio. Uskonnollis- katsomuksellinen kasvatusvastuu on vanhemmilla. Perhepäivähoidon toiminnassa vietetään juhlapyhiä (joulu- ja pääsiäiskirkko). Mikäli lapset eivät saa osallistua kirkollisiin toimituksiin, heille järjestetään siksi aikaa muuta toimintaa yhteistyössä hoitajien kesken. Hoitajat vastaavat lapsen kysymyksiin vanhempien näkemyksiä kunnioittaen.

Leikkiminen Leikki on lapsen tapa toimia. Leikin avulla lapsi voi kokea ja käsitellä uusia ja jo opittuja asioita. Sosiaaliset, kielelliset ja motoriset taidot kehittyvät vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Lapsi oppii huomioimaan toisia, hyväksymään erilaisuutta, käsittelemään tunteitaan ja kehittämään mielikuvitustaan. Hoitajan tehtävä on mahdollistaa lapselle monipuolisia leikkitilanteita yksin ja muiden kanssa. Hän tarjoaa lapselle erilaista leikkimateriaalia ja huolehtii leikkirauhan säilymisestä lapsien kesken. Hoitaja rikastuttaa leikkiä osallistumalla siihen tarvittaessa ja muuttamalla leikkivälineiden ja huonekalujen paikkoja esim. rakennettaessa majaa. Leikin turvallisuus on hoitajan vastuulla. Miten orientaatiot näkyvät leikissä? Esimerkkinä rakentelu - ja hiekka - ulkoleikistä. Molemmissa leikeissä lapset joutuvat jakamaan leikkivälineitä, palikoita tai hiekkaleluja toisten lasten kanssa (eettinen orientaatio). He muodostavat jonoja, rivejä ja torneja ja joutuvat ratkaisemaan miten saavat torneista kestävämpiä ja korkeampia. Leikkivälineitä voi lajitella koon, värin, kuvioiden, muodon ja materiaalin mukaan (matemaattinen orientaatio). Hiekkalaatikkoleikit muuttuvat vuodenaikojen mukaan vesi - tai lumileikeiksi. Lapsi voi havaita kuinka vesi jäätyy ämpäriin, milloin lumesta saa tehtyä lumiukon, millaisesta hiekasta voi tehdä hiekkakakkuja tai torneja (luonnontieteellinen orientaatio). Hoitaja voi kertoa lapsille omista rakenteluleikeistä lapsuudessaan, esim. käytettiin paljon luonnosta löytyviä materiaaleja kuten keppejä ja kiviä (historiallis- yhteiskunnallinen orientaatio). Ryhmässä lapsi kokee iloa ja onnistumista sekä jännitystä vuorovaikutuksessa hoitajan ja muiden lasten kanssa, onnistuuko tornin rakentaminen, pystyykö hiekkakakun koristelemaan (esteettinen orientaatio). Hoitajan ohjatessa ja keskustellessa leikin aikana käyttäen monipuolista puheilmaisua hän tukee lasten kielen kehittymistä. Liikkuminen Lapsi liikkuu aktiivisesti suurimman osan valveillaoloajastaan. Liikkuminen on motorisen kehityksen perusedellytys. Liikkuminen purkaa lapsen energiaa oikealla tavalla kanavoitumalla. Lapsi kokee ilon ja hyvänolon tunteita. Miten orientaatiot näkyvät liikkumisessa? Ulkona liikkuessa hoitaja innostaa ja kannustaa lapsia liikkumaan eri tavoin. Esim. lapset saavat juosta kaksi lamppupylvään väliä kävelytiellä (matemaattinen orientaatio). Lapset saavat valita parin jonka kanssa kävellä käsikädessä, jolloin isompi lapsi joutuu mukautumaan pienemmän tahtiin. Ulkoilemme kaikkina vuoden aikoina säällä kuin säällä erilaisissa paikoissa esim. leikkipuistossa, metsässä (luonnontieteellinen orientaatio).

Hoitajat kokoontuvat lapsiryhmineen yhdessä jumppaamaan. Esim. temppurataa tehdessä hoitaja suunnittelee radan niin, että siinä on korkeuseroja, erimuotoisia välineitä ja pintoja (matemaattinen orientaatio). Temppuradalla lapset joutuvat odottamaan omaa vuoroaan. (eettinen orientaatio). Perinneleikkejä opetetaan lapsille ikätason mukaisesti. Pienemmille lapsille opetetaan perinneleikkejä, esimerkiksi laululeikki piiri pieni pyörii. Isommille lapsille voidaan opettaa esim. perinteisiä ulkoleikkejä kuten viimeinen pari uunista ulos tai polttopalloa (historiallisyhteiskunnallinen orientaatio). Tutkiminen Tutkiminen on lapselle luontaista. Leikkiessä, liikkuessa ja taiteellisessa kokemisessa ja ilmaisemisessa lapsi käyttää tutkimista. Hoitaja kannustaa lasta esittämään kysymyksiä havainnoistaan ympäristössä sekä rohkaisee kokeilemaan uusia asioita. Tutkimisen avulla lapsi oppii syy- ja seuraussuhteita sekä ratkaisemaan ongelmia. Miten orientaatiot näkyvät tutkimisessa? Esimerkkinä olkoon retki luontoon perhepäivähoidossa. Ennen lähtöä lasketaan yhdessä kuinka monta lasta ja aikuista on mukana retkellä (matemaattinen orientaatio). Jokainen hoitaja havainnoi ja tutkii yhdessä lasten kanssa ympäristöä, keskustelevat säästä ja vuodenajasta (luonnontieteellinen orientaatio). Hoitajat muistuttavat lapsia luonnon kunnioittamisesta. Luonnossa liikuttaessa hoitajat kertaavat lasten kanssa säännöt. (eettinen orientaatio). Lasten kanssa havainnoidaan luonnon kauneutta, hiljennytään ja kuunnellaan linnunlaulua.(esteettinen orientaatio). Lasten kanssa keskustellaan retkikohteen, esimerkiksi Fallkullan tilan, historiasta. (historiallis- yhteiskunnallinen orientaatio). Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen toteutuvat lapselle musiikissa, kädentöissä, satujen lukemisessa sekä esiintymisessä, tanssien, laulaen, soittaen ja näytellen. Miten orientaatiot näkyvät taiteellisessa kokemisessa ja ilmaisemisessa? Esimerkkinä olkoon musiikki ja käden taitojen harjoittaminen. Lapsen mielikuvitus kehittyy elämysten ja kokemusten myötä. Ilmaistessaan itseään lapsi oppii hahmottamaan itseään ja kehoaan. Hoitaja tutustuttaa lasta erilaisiin tekniikoihin. Lapsi saa onnistumisen ja ilon kokemuksia omasta toiminnastaan. Musiikin avulla lapsi kokee erilaisia tunnetiloja(esteettinen orientaatio). Piirtäessään lapsi oppii hahmottamaan eri muotoja. (matemaattinen orientaatio). Askarteluissa lapset tutustutetaan luonnonmateriaaleihin ja töissä aiheena voi olla luonnon kuvaaminen. Luonnossa kulkiessa havainnoidaan luonnon omaa musiikkia, tuulen huminaa ja lintujen laulua. Vuodenaikojen vaihtelut luovat luonnon omaa

maalausta (luonnontieteellinen orientaatio). Ryhmäperhepäivähoidossa hoitajat arvostavat lasten omia teoksia asettamalla niitä näkyville. Jokainen lapsi toimii taitojensa mukaan; ei ole oikeaa tai väärää lopputulosta (eettinen orientaatio). Kieli ja vuorovaikutus ovat tärkeä osa-alue kaikessa toiminnassa lasten kanssa. Hoitajan tehtävä on tukea kielen kehitystä ja vuorovaikutustaitoja. Hoitajan tulee olla läsnä lapsen kanssa ja kuunnella häntä. Hoitajan oma puheilmaisu on selkeää ja rauhallista. Ilmapiiri luodaan puhetta sallivaksi keskustelemalla paljon lasten kanssa. Lasten kysymyksiin vastataan asettamalla lisäkysymyksiä, ei antamalla valmiita vastauksia. Asioita pohditaan yhdessä. Heille luetaan kirjoja, opetetaan loruja ja sanaleikkejä. Hoitaja käyttää monipuolista suomen kieltä. Vuorovaikutustaitoja harjoitellaan leikeissä ja riitatilanteiden selvittelyissä. Aikuinen kannustaa lapsia asioiden selvittämiseen puhumalla. 6. Kasvatuskumppanuus Kasvatuskumppanuus on henkilökunnan ja vanhempien välistä yhteistyötä lapsen kehityksen ja kasvun edistämiseksi. Yhteistyö on avointa ja luottamuksellista. Kasvatuskumppanuuden periaatteita ovat kuuleminen, kunnioitus, luottamus ja dialogi, eli vuoropuhe. Jotta kasvatuskumppanuus olisi mahdollisimman toimivaa, sille luodaan pohja jo ennen päivähoidon alkamista. Vanhemmille tarjotaan mahdollisuutta aloituskeskusteluun hoitajan kanssa ennen hoidon aloittamista joko perheen kotona tai hoitopaikassa. Samalla tutustutaan lapseen. Vanhemmilla on mahdollisuus kertoa lapsestaan rauhassa ja esittää kysymyksiä hoitajalle. Tämän jälkeen sovitaan hoidon aloittamisesta ns. pehmeän laskun avulla; vanhemmat ja lapsi ovat hoitopaikassa yhdessä 1-5 päivänä ennen hoidon alkua. Jokaiselle lapselle tehdään lapsen varhaiskasvatussuunnitelma 1-2 kuukauden jälkeen yhdessä vanhempien kanssa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmakeskusteluja käydään tämän jälkeen vähintään kerran vuodessa lapsen syntymäpäivän lähestyessä ja aina tarpeen mukaan. Keskustelua lapsen kasvatuksesta käydään jokaisena hoitopäivänä aamulla lapsen tullessa hoitoon sekä illalla lasta haettaessa. 7. Lapsen tukeminen perhepäivähoidossa Perhepäivähoidossa toteutetaan lapsen tuen kolmiportaista mallia. Jokapäiväisiin akuutteihin ja muuttuviin tarpeisiin tarkoitettu tukeminen toteutuu päivittäisessä toiminnassa. Mikäli hoitaja on edelleen huolissaan lapsen kehityksestä, hän on yhteydessä perhepäivähoidonohjaajaan ja vanhempiin. Ohjaajan ja vanhempien kanssa mietitään, miten asiassa edetään. Tukemisen tavat monipuolistuvat ja tarkentuvat. Käytetään tukemisen tapojen yhdistelmiä jo mahdollisista varhaiskasvatuksellisista tukimuodoista. Tarvittaessa käytetään rakenteellisia tukitoimia esimerkiksi muuttamalla ryhmäkokoa.

Kun vanhemmat tai hoitajat ovat huolissaan lapsen kehityksestä, voidaan kutsua alueen kiertävä erityislastentarhanopettaja (kelto) seuraamaan lasta hoitoryhmässä vanhempien luvalla. Perhepäivähoidossa on käytössä 4-vuotiaan lapsen Hyve-mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskestelurunko. Keskustelun pohjalta täytetty tiedonsiirtolomake lähetetään neuvolaan vanhempien luvalla etukäteen. Terveydenhoitaja saa näin monipuolisen kuvan lapsen kehityksestä ja toimimisesta hoitoryhmässä. Lisäksi tarjotaan mahdollisuus myös ennen muita neuvola- ja lääkärikäyntejä keskusteluun hoitajan kanssa. Päivähoidon henkilöstö on velvollinen olemaan yhteydessä alueen lastensuojelutyöntekijään, mikäli lapsen hoitoa laiminlyödään. 8.Eri kulttuuritaustaiset lapset perhepäivähoidossa Perhepäivähoidossa tuetaan lapsen suomenkielen kehitystä ja suomalaisen kulttuurin tuntemista. Vanhempien kanssa käytäviin keskusteluihin varataan tulkki tarvittaessa ymmärtämisen varmistamiseksi molemmin puolin. Hoitajat saavat tietoa lapsen kotikulttuurista vanhemmilta sekä alueen S2-työryhmän jäseniltä. Lapsen kaksikielisyyden tukemiseksi tehdään tavoitteet ja toimenpiteet lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Vanhemmat vastaavat lapsen oman äidinkielen oppimisesta. Alueen Suomi - toisena kielenä lastentarhanopettaja käy tarvittaessa hoitajan luona. Hoitajat tukevat lasten suomen kielen kehitystä arjen tilanteissa kiinnittämällä huomiota sekä lastenettä omaan puheilmaisuun. Puheen tukena käytetään kuvia ja viittomia. Kaikki kielen kehitystä tukevat toiminnot kuten loruttelu, lukeminen ja pelit ovat tärkeitä kaikkien lasten kielen kehitykseen. Päivähoidossa on käytössä koko kaupungin yhteinen suomi toisena kielenä -suunnitelma. Hoitopaikassa tehdään oma suomi toisena kielenä -suunnitelma. 9. Toiminnan arviointi ja kehittäminen, dokumentointi Jokainen hoitaja arvioi toimintaansa päivittäin; mikä on ollut onnistunutta, missä olisi voinut tehdä toisin. Kerran kuukaudessa järjestettävissä hoitajien illoissa käsitellään ajankohtaisia asioita. Perhepäivähoidonohjaajan kanssa käytävissä vuosittaisissa henkilökohtaisissa kehityskeskusteluissa arvioidaan edellisen kauden toimintaa ja tehdään henkilökohtaiset tavoitteet seuraavalle kaudelle. Syys- ja kevättoimintakauden lopussa arvioidaan koko Malmin alueen perhepäivähoidon toimintaa hoitajien illoissa ja kehittämispäivinä. Vanhemmille tehdään asiakaskyselyjä, joiden perusteella toimintaa kehitetään. Malmin perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelmaa päivitetään varhaiskasvatusviraston strategian sekä varhaiskasvatusalueen tuloskorttitavoitteiden mukaan.