Sivistysmaakunta valmisteluhanke 16.12.2010

. Sivistysmaakunta valmisteluhanke 16.12.2010

2 VERSIOHISTORIA: Dokumentin tiedot Hankkeen nimi: Sivistysmaakunta -hanke Hankejohtaja: Heikki Hirvonen, sivistystoimenjohtaja, Mikkelin kaupunki Versio: 4.5 / final Tiedoston nimi: Sivistysmaakunta_hankesuunnitelma_final.pdf Hyväksynnät Nimi & rooli (allekirjoitus) (pvm) Nimi & rooli (allekirjoitus) (pvm) Nimi & rooli (allekirjoitus) (pvm) Versiohistoria Versio Pvm Tekijä(t) Kommentit 4.5 / final 16.12.2010 Sivistysmaakunta -valmisteluhanke Seppo Lyyra Satu Taavitsainen Ohjausryhmän hyväksymä lopullinen hankesuunnitelma Valinta Julkisuusluokka Perustelu X Täysin julkinen Neuvotteluihin osallistuvat kunnat Hankkeen sisällä julkinen Hankejohto

3 Sisältö TIIVISTELMÄ... 4 1 JOHDANTO... 5 1.1 Näistä faktoista Etelä-Savo ponnistaa... 5 1.2 Mitä tehdä?... 6 2 SIVISTYSMAAKUNNAN VISIO... 7 2.1 Sivistysmaakunnan strategiset tavoitteet... 8 2.2 Rajaukset... 11 2.3. Riskit... 11 3 HANKKEEN TOTEUTUS skaalautuva palvelumalli... 12 3.1 Tulokset... 18 3.2 Yhteistyötahot... 19 3.3 Ohjausryhmä... 21 3.4 Projektiryhmä... 22 3.5 Raportointi... 23 4 HANKKEEN RAHOITUS... 24 5 ARVIOINTI... 28 6 TULOSTEN HYVÖDYNTÄMINEN... 28 Liitteet... 29

4 TIIVISTELMÄ Sivistysmaakunta -hanke on Mikkelin, Pieksämäen, Savonlinnan ja muiden Etelä- Savon kuntien sekä Varkauden kaupungin yhteinen verkostohanke, joka hakee kuntien sivistystoimien palvelutarjonnasta (varhaiskasvatus-, opetus-, koulutus-, kulttuuri-, nuoriso-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelut sekä niihin liittyvät matkailun palvelut) yhteiset alueelliset palvelut ja luo uuden tavan niiden johtamiseen ja tuottamiseen. Lähtökohtana on johtamisen kehittäminen yhdistämällä 19 kunnan sivistystoimien asiantuntijuutta alueellisia toimintoja hyödyttäviksi, uusiksi asiakaspalvelukokonaisuuksiksi. Palvelut rakennetaan niin, että ne rikkovat perinteiset organisaatio- kunta- ja maakuntarajat. Sivistysmaakunnan yhteistyön uudistaminen lähtee liikkeelle johtamisen uudistamisesta, kokonaistaloudellisuuden parantamisesta, vaikuttavuudesta ja laatutekijöistä. Etelä-Savon ja Varkauden alueen osaaminen voidaan ohjata koko aluetta hyödyntäväksi mahdollistamalla henkilökunnan liikkuvuus ja erilaiset etätyöratkaisut. Sivistysmaakunnan kaikkien sivistyspalvelujen kehittäminen ja uudistaminen rakennetaan kolmen avainprosessin kautta. Nämä avainprosessit ovat: 1. palvelumallien uudistaminen, 2. aluetalouden vahvistaminen ja 3. osaamisen ja oppimis-/toimintaympäristöjen kehittäminen. Jokaisella avainprosessilla on omat tavoitteet ja painotukset sekä pilottihankkeet. Sivistysmaakuntahankkeen kokonaiskustannukset ovat 2.990.000 euroa. Ensimmäinen hankevaihe ajoittuu vuosille 2011-2013 ja sen kokonaiskustannukset ovat 1,65 M ja hankkeen toinen vaihe vuosille 2014-2015. Ensimmäisen hankevaiheen päärahoittajan toimii kuntien lisäksi Sitra, Suomen itsenäisyyden juhlavuodenrahasto.

5 1 JOHDANTO Etelä-Savo on kohdannut ja kohtaa jatkossakin vakavia rakenteellisia haasteita. Ikääntyminen, väestörakenteen muutokset sekä niistä johtuva sosiaali- ja terveysmenojen kasvun kautta julkisten palvelujen tuottamiskustannukset ovat nousemassa kestämättömälle tasolle. Käytännössä jos mitään ei tehdä, tämä johtaa tuskallisiin palvelujen karsintatoimenpiteisiin myös sivistyspalveluissa, mikä puolestaan aiheuttaa tappiomielialan syvenemistä. Tämänhetkisillä toimenpiteillä ja organisoinneilla voidaan vain paikallisesti ja pistemäisesti vastata rakenne- ja kantokykyhaasteisiin. Hyviä ja innovatiivisia ideoita, kehittämishankkeita, asiantuntijuutta ja osaamista on tunnistettu runsaasti, mutta ne eivät kykene tuottamaan sitä systeemistä muutosta, jonka avulla julkisten palvelujen tuottavuutta, kustannustehokkuutta ja asiakkaille tulevaa lisäarvoa voitaisiin parantaa tiukan talouden puristuksessa. Jatkettaessa nykyisillä organisointi-, kehittämis- ja palvelumalleilla ollaan liukumassa entistä pahemmin tilanteeseen, jossa julkisten menojen kasvu vain kiihtyy. Kaupunkien ja kuntien nykytilan haasteita ovat suuri kirjo palveluiden järjestämisen tavoissa, sektorikohtaisuus, kuntakohtaisuus, kustannusten nousu. Nämä aiheuttavat päällekkäisiä kustannuksia verrattuna tilanteeseen, jossa johtamista olisi yhtenäistetty ja kehittäminen voitaisiin tehdä yhdessä yhteisten toiminnallisten tarpeiden perusteella. 1.1 Näistä faktoista sivistysmaakunta ponnistaa Etelä-Savo on kolmanneksi viimeisellä sijalla bruttokansantuotteessa asukasta kohti mitattuna ja teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on neljänneksi heikoin. Keskiiältään Etelä-Savo on maan vanhin maakunta. 2000-luvulla väestöä on menetetty eniten Suomen maakunnista ja syntyvyys on maakuntien alhaisin. Etelä-Savossa syntyi vuonna 2008 vain 1 272 lasta. Sairastavuus on toiseksi korkeinta. Työttömyys on maakuntien keskitasoa mutta työllisyysaste on jäljessä muusta maasta noin 6 %-yksikköä. Suurien ikäluokkien eläköityminen tapahtuu Suomessa ensimmäisenä Etelä-Savossa.

6 Työikäisten määrä putoaa maan keskiarvoa nopeammin ja tätä kautta huoltosuhde muuttuu radikaalisti ja työvoimapula saattaa olla rajua. Koulutustaso on jäljessä noin 5 %-yksikköä muusta maasta. Etelä-Savon kuntien vuosikate on maan keskitasoa mutta kertynyttä alijäämää kuntataloudessa maakunnista toiseksi eniten. Palkkataso on maan alhaisin ja yritysten liikevaihdon kehitys muuta maata heikompaa. Varkauden kaupungin rakennemuutoksen kautta on kaupungista hävinnyt 400 työpaikkaa kahden viime vuoden aikana. Taloudellinen taantuma näkyy kaupungin verotulojen putoamisena 4 M vuodessa (5 %), mikä vaikuttaa kaikkiin kaupungin palveluihin. Työttömyysaste on 15 % ja työttömiä työnhakijoita on 1800. Varkaudessa asuu 23.000 asukasta ja ennakoidaan, että kaupungin väestömäärä vähenee 1400 hengellä vuoteen 2016. Varkauden lainamäärä asukasta koti on 2174 ja kaupunkitalouden tasapainottamista vaikeuttaa aiemmin kertynyt kumulatiivinen alijäämä, 11,4 M. Mikkelin, Pieksämäen, Savonlinnan ja Etelä-Savon kuntien sekä Varkauden sivistyspalveluiden yhteisbudjetti on 225 M. Jos menot kasvavat 2,5 % vuodessa tulee alueen sivistyspalveluiden hinta olemaan vuonna 2015 yhteensä 248 M eli 23 M enemmän kuin se on tällä hetkellä. Jos menojen kasvu pystyttäisin rajaamaan kuntien omilla leikkauksilla yhteen prosenttiin, olisi nousua silti neljän kaupungin osalta yhteensä 9 miljoonaa euroa. 1.2 Mitä tehdä? Käänne parempaan päin on välttämätön. On uudistettava tulevaisuuden ratkaisujen tekemiseksi tarvittavia ajattelu- ja toimintamalleja. Kuntatalous vajoaa kestämättömälle tasolle, ellei kuntapalvelujen tuottavuutta kyetä parantamaan ja ellei yhteistä etua ja koko alueen menestystä laiteta etusijalle. Muutosten toteuttaminen edellyttää yhteisymmärrystä uudistusten tarpeesta.

7 2 SIVISTYSMAAKUNNAN VISIO Sivistysmaakunta on tunnustetusti Suomen paras, ja eurooppalaisesti johtava julkisten sivistyspalvelujen tuottamistapojen ja johtamisjärjestelmien uudistaja sekä aluetalouden, vetovoiman ja elinvoimaisuuden vahvistaja.

8 2.1 Sivistysmaakunnan strategiset tavoitteet Johtamisen uudistamisen kautta on luotu uusi kunta- ja maakuntarajat ylittävä palvelutuotanto ja toimintakulttuuri Uudistuneiden ja laadukkaiden sivistyspalvelujen avulla on voitu vaikuttaa alueen elinvoimaan ja muuttovoiton lisääntymiseen On synnytetty uutta liiketoimintaa ja vahvistettu aluetaloutta luovien alojen, osaamisviennin ja oppimisympäristöjen alueella (+50 Meuro) On luotu toimintatapa, jossa palvelun käyttäjät ovat mukana kehittämässä ja tuottamassa palveluita On otettu käyttöön uuden opettajuuden ja oppimisen kehittämisen alueellinen malli. Alueen korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrää nostetaan vähintään 5 % Uuden toimintatavan kautta on saavutettu merkittävää kustannussäästöä (-1 %) Kansainvälistyminen, kestävä kehitys ja asiakkuuksien hallinta ovat läpileikkaavina ilmiöinä kaikessa uudistamisessa Mikkelin, Pieksämäen, Savonlinnan ja Varkauden kaupungit ovat valmiita kokoamaan sivistystoimen resurssit yhteen ja optimointimaan niitä alueen elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn veturiksi. Etelä-Savon koko maakunnan ja Varkauden alueen kehittäminen vahvistuu, kun kaupunkien kilpailuasema ja koulutustaso paranevat. Kaupunkien toiminnan lähtökohtana on molempia osapuolia hyödyntävä yhteistyö naapurikuntien kanssa. Sivistysmaakunnan toiminta tukee ja edistää seudullisten ja aluepoliittisten tavoitteiden toteuttamista sivistystoimialalla. Yhteistyön tarkoituksena ei ole heikentää kuntien

9 itsehallintoa, vaan päinvastoin vahvistaa sivistystoimialaa, tuoda synenergiaetuja sekä mahdollistaa parempi osaaminen ja oppiminen. Keskeisenä tavoitteena on palveluiden joustavuuden lisääminen, uusien palveluiden aluelähtöisyys ja alueen elinvoiman vahvistaminen. Sivistysmaakunnan yhteistyön uudistaminen lähtee liikkeelle johtamisen uudistamisesta, kokonaistaloudellisuuden parantamisesta, vaikuttavuudesta ja laatutekijöistä. Etelä- Savon ja Varkauden alueen osaaminen voidaan ohjata koko aluetta hyödyntäväksi mahdollistamalla henkilökunnan liikkuvuus ja erilaiset etätyöratkaisut. Hankealueen kuntien yhteistyö organisoidaan sivistysmaakunta hankkeen kautta ja sille asetetaan seuraavat tuottavuustavoitteet: 1) Sivistyspalveluiden johtamisjärjestelmä uudistetaan. Lähtökohtana asiakaskeskeinen palvelujohtaminen, toimialan alueellisten palvelujen synnyttäminen ja parempi ns. allokatiivinen tehokkuus (tuotetaan kuntalaisille oikeita palveluita). Päällekkäistä työtä on merkittävästi vähennettävä johtamisjärjestelmää modernisoimalla, uutta teknologiaa hyödyntämällä ja palveluketjuja uudistamalla. 2) Koko hankealueen sivistystoimialan palvelurakenteet avataan kustannuksien ja prosessien osalta sekä niiden optimointivara arvioidaan. Tuotteistamisen ja palveluprosessien avaamisen kautta haetaan nykyisistä kustannuksista 1 % säästöä / vuosi, alkaen vuodesta 2012. 3) Sivistysmaakunta yhteisenä palvelupoolina tuottaa aluepalveluita niin, että vuodesta 2012 alkaen aloitetaan yksi uusi yhteinen sivistystoimialan aluepalvelu. Sivistysmaakunnan rakentuminen mahdollistuu pitkälti hankerahoituksen avulla ja sen on oltava itsekannattavaa vuonna 2014. Yhteisen palvelujen rakentaminen aloitetaan palvelujen mallintamisella mm. kirjastoyhteistyön asiakkuuden hallintajärjestelmien ja logistiikan uudistamisen kautta, jossa yhteistyö voidaan aloittaa vuoden 2011 alusta. Lisäsi arvioidaan yhteisten aluepalvelujen mahdollisuus orkesteritoiminnassa, lastenkulttuurissa,

10 laitosteatteritoiminnassa, kulttuuritaloissa, museotyössä, vapaa-ajan palveluissa, liikuntapalveluissa, perusopetuksessa, 2. asteen koulutuksessa ja päivähoidossa.

11 2.2 Rajaukset Pääpaino on julkisten palveluiden parantamisessa ja sivistystoimen johtamisen kehittämisessä. Hankkeeseen on tarkoitus liittää ei-julkiset palvelutuottajat kulttuuri-, nuoriso-, liikunta- ja vapaa-ajan toimialueella sekä liiketoimintaa, joka kytkeytyy hankkeen painopisteisiin. Hankkeessa ei tehdä kuntien peruspalveluihin liittyviä tehtäviä eikä yksittäisiä seudullisia tehtäviä. 2.3. Riskit 1. Julkisen talouden romahtaminen vielä odotettua nopeammin 2. Päättäjien ja henkilöstön sitoutumattomuus ja epäluottamus sivistysmaakunnan tavoitteisiin ja alueelliseen yhteistyöhön 3. Tavoitetilan kuvaaminen palveluittain ja tavoitteet eivät ole riittävän konkreettisia 4. Hankejohtaminen ja verkostojohtaminen epäonnistuu maakunnallisesti 5. Vuorovaikutus hanketoimijoiden, asiakkaiden ja henkilöstön välillä ei toimi, jolloin hanketavoitteet jäävät etäisiksi. Asiakas- sidosryhmä- ja rahoittajaviestinnässä epäonnistutaan. Todellista asiakaslähtöisyyttä ei sisäistetä. 6. Muutosta ei saada osaksi aitoa toimintakulttuuria. 7. Ensimmäiset sivistysmaakunnan toimet ja tulokset kiinnostavat. Mikäli näitä tuloksia ei saada riittävän nopeasti koetaan, että hanketoiminnasta ei ole hyötyä.

12 3 HANKKEEN TOTEUTUS skaalautuva palvelumalli Sivistysmaakunta toimii neljä kaupungin: Mikkeli, Savonlinna, Pieksämäki ja Varkaus sekä 14 kunnan alueella: Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Juva, Joroinen, Kangasniemi, Kerimäki, Mäntyharju, Pertunmaa, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Savonlinna ja Sulkava. Hanke alkaa 1.2.2011, hankkeen 1. vaihe päättyy 31.12.2013 ja koko hanke vuoden 2015 lopussa. Sivistysmaakunta -hanke on hakee kuntien sivistystoimien palvelutarjonnasta (varhaiskasvatus-, opetus-, koulutus-, kulttuuri-, nuoriso-, liikunta- ja vapaaajan palvelut) yhteiset alueelliset palvelut ja luo uuden tavan niiden johtamiseen ja tuottamiseen. Lähtökohtana on johtamisen kehittäminen yhdistämällä 18 kunnan sivistystoimien asiantuntijuutta alueellisia toimintoja hyödyttäviksi, uusiksi asiakaspalvelukokonaisuuksiksi. Hankkeen hallinnoijana toimii Mikkelin kaupunki, jossa hankeen vastuuhenkilönä toimii Mikkelin kaupungin sivistystoimenjohtaja.

13 Tulosketjuajattelu Sivistysmaakunta johtaa niitä prosesseja, jotka johtavat alueelliseen yhteistyöhön. Muutosten aikaansaaminen Sivistysmaakunta tunnistaa ja poistaa esteitä aluepalveluiden toteuttamiseen PROSESSILÄHTÖINEN SIVITYSMAAKUNTA Houkuttelevan sivistysmaakunnan johtaminen -> kaikki mukaan Systeemiälykkyys -> alueellisen osaamispääoman yhdistäminen Kuva: Prosessilähtöinen sivistysmaakunta Strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi sivistysmaakunnan kaikkien sivistyspalvelujen kehittäminen ja uudistaminen rakennetaan kolmen avainprosessin kautta. Nämä avainprosessit ovat palvelumallien uudistaminen, aluetalouden vahvistaminen sekä osaamisen ja oppimis- / toimintaympäristöjen kehittäminen. Jokaisella avainprosessilla on omat tavoitteet ja painotukset sekä pilottihankkeet. Sivistysmaakunnan tavoitteiden toteutumiseksi on tärkeää tiedostaa avainprosessien ja sitä kautta eri palvelujen väliset riippuvuussuhteet, Kaikille prosesseille ja palveluille yhteiset kärkinäkökulmat ovat kansainvälisyys, kestävä kehitys ja asiakaslähtöisyys. Sivistysmaakunnan toimintatapa on ns. skaalautuva palvelumalli, joka voi helposti laajentua ja muuntua alueellisesti kunta- ja maakuntarajoista riippumatta. Kehittämistyö, johtamisjärjestelmä sekä organisoituminen rakennetaan edellä mainitulle pohjalle

14 VISIO 2015: Sivistysmaakunta on tunnustetusti Suomen paras, ja eurooppalaisesti johtava sivistyspalvelujen tuottamistapojen ja johtamisjärjestelmien uudistaja sekä aluetalouden, vetovoiman ja elinvoimaisuuden vahvistaja. Strategiset tavoitteet Johtamisen uudistumisen kautta on luotu uusi kunta ja maakuntarajat ylittävä palvelutuotanto ja toimintakulttuuri On luotu toimintatapa, jossa palvelun käyttäjät ovat mukana kehittämässä ja tuottamassa palveluita. Uuden toimintatavan kautta on saavutettu merkittävää kustannussäästöä (- 1 %) Alueen vetovoimaa on kasvatettu siten, että muuttotappio on käännetty muuttovoitoksi (+200) On synnytetty uutta liiketoimintaa ja vahvistettu aluetaloutta luovien alojen, osaamisviennin ja oppimisympäristöjenalueella (+50M ) On otettu käyttöön uuden opettajuuden ja oppimisen kehittämisen alueellinen malli. Alueen koulutustaso nostetaan vähintään 5 %. Avainprposessit Palvelujen uudistaminen Johtamisen ja kehittämisen tuki Vahvistuva aluetalous Kaupallistaja Osaaminen ja oppimisympäristöt Osaamisen kehitys 26.11.2010 2

15 VISIO STRATEGISET TAVOITTEET Avainprosessit Kasvatus ja Koulutus Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut Muut hyvinvointi palvelut Palvelujen uudistaminen ja tuottavuus Prosessit Tuotteistus Organisointimallit Johtamisen kehittäminen Arviointi palvelujen turvaaja ja tehostaja Vahvistuva aluetalous Uusi yrittäjyys ja liiketoiminta Lukuvuoden uusi rytmitys Matkailu -yhteistyö Koulutusvienti Logistiikka Luovat alat Kaupallistaja Osaaminen ja oppimisympäristöt OPS Opettajakoulutus ja Osaava Oppilaitosjohtaminen Tutkimusväylä Osaamisen kehittäjä palvelumallipilotit aluetalouspilotit osaamisenpilotit 2015 toimintamalli: asiakkaat, kuntalaiset 4 Palvelumallien uudistaminen Johtamisen ja kehittämisen tuki Palvelujen uudistamisen prosessiin kuuluvat seuraavat osat: Alueellisten palveluprosessien kehittäminen ja siihen liittyvä tuotteistus, toiminnan organisointimallit ja johtamisen kehittäminen sekä arviointi. Työ lähtee liikkeelle sivistysmaakunnan 18 kunnan sivistyspalveluiden nykytilan kuvaamisella prosesseittain sekä niiden kustannusrakenteen analysoinnilla. Sivistysmaakunnan kuntien palvelu- ja prosessikokonaisuudet avataan, jotta eri prosessit pystytään analysoimaan ja myöhemmin myös tuotteistamaan. Tuotteistamalla haetaan hyviä alueellisia palvelukäytäntöjä sekä toimivia palveluprosesseja. Tavoite 1: Etelä-Savon kuntien ja Varkauden kaupungin palvelurakenteiden avaaminen kustannusten ja prosessien osalta Tavoite 2: Tunnistaa kuntien välisen yhteistyön hyödyt ja ne prosessit, joiden tuottaminen alueellisesti on mielekästä tehokkuuden ja vaikuttavuuden näkökulmasta

16 Tavoite 3: Mielekkäiden alueellisten yhteisten palvelujen tuottaminen niin, että ne pystytään myös sivistysmaakunta-hankkeen jälkeen tuottamaan. Sivistysmaakunnan toiminta-ajatus: Tuotamme aluepalvelua Kunnan toimintaajatus: Tuotamme peruspalvelut UUDISTETTAVAT ASIAT Kuntien sivistyspalveluiden avaaminen prosesseiksi, tuotteistus Tuotettujen alueellisten palveluiden arviointi EHDOTUS Alueellisten palvelujen tarjotin Alueellisesti tuotettavat palvelut T I L A U S Vuosisuunnittelu ja tuotteistaminen Vahvistuva aluetalous Kaupallistaja Vahvistuvan aluetalouden prosessiin lähtökohtana on koko alueen elinvoiman parantaminen. Sivistysmaakunta etsii ja toteuttaa innovatiivisia palveluratkaisuja asiakaslähtöisesti yhteistyössä yksityisten palvelutuottajien ja kolmannen sektorin kanssa niin että aluetalouteen saadaan lisää rahaa mahdollistamalla uutta liiketoimintaa. Keinoina aluetalouden vahvistumiseen nähdään mm. lukuvuoden uusi rytmitys, matkailun toimintaedellytysten kehittäminen vapaa-aika- ja kulttuuripalve-

17 luiden avulla, koulutusvientituotteiden synnyttäminen, logistiikan tehostaminen ja luovien alojen tunnistamattoman kehityspotentiaalin hyödyntäminen. Tavoite 1: Kokeilla, testata ja arvioida niitä palveluratkaisuja, jotka yhdessä toteuttamalla vahvistavat aluetaloutta. Tavoite 2: Uuden liiketoiminnan synnyttäminen luovien alojen, osaamisviennin ja oppimisympäristöjen alueella. Luovien alojen osalta tavoitteena 30 M, osaamisviennin osalta 10 M ja oppimisympäristöjen osalta 10 M liikevaihtotavoite vuoteen 2015. Osaaminen ja oppimisympäristöt Osaamisen kehitys Sivistysmaakunnan palvelumallien uudistaminen edellyttää uudenlaista osaamista. Osaavan ja ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus on kuntien menetystekijä. Jo lähitulevaisuudessa kilpailu osaavasta henkilöstöstä kuntapalveluiden tuottamiseen kiristyy. Sivistystoimialalla suurin henkilöstöryhmä on opettajat, joiden osaamista voidaan kehittää osallistavan opetussuunnitelmatyön ja jatkuvan täydennyskoulutuksen kautta. Myös opettajakoulutuksen, oppilaitosjohtamiseen sekä koulutuksen ja tutkimuksen luovuusväylän rakentaminen nähdään edesauttavan merkittävästi osaamisen kehitystä. Tavoite 1: Tunnistaa sivistysmaakunnan toiminta-alueen henkilöstön osaamistarpeet ja vahvistaa tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista. Tavoite 2: Luoda alueen perusopetuksen ja 2. asteen koulutukseen tulevaisuuden oppimisympäristöjä ja olla eurooppalainen edelläkävijä sähköisen oppimateriaalin käyttäjänä ja tuottajana. Tavoite 3: Luoda tulevaisuuden osaamista tukeva johtajuus johtamiskoulutuksen avulla.

18 Tavoite 4: Rakentaa tutkimuksen ja koulutus välinen luovuusväylä, jotta tutkimuksissa saatu tieto voidaan siirtää nopeasti ja vuorovaikutteisesti oppilaitosten käyttöön. Tavoite 5. Luoda kiinteä yhteys ja uudenlainen toimintatapa maakunnan opettajakoulutuksen kehittämiseksi. 3.1 Tulokset Sivistysbudjetin lähtötilanne 225 M Palvelumallien uudistamisen avainprosessi 2015 tavoite tuottavuus + 6M Väestömuutoksen lähtötilanne -230 asukasta Aluetalouden vahvistamisen avainprosessi 2015 tavoite + 50 uutta työpaikkaa Tutkinnon suorittaneita 61,5 % Osaamisen kehittämisen avainprosessi 2015 tavoite 5000 opintopistettä (200*25op) Sivistysmaakunnan toiminnan tuloksena alueella on yhteiset strategiset tavoitteet ja yhteistä palvelutuotantoa. Palvelumallien avaamista arvioidaan sivistystoimen talousarvioin kautta ja siinä tavoitteena on tuottavuuden paraneminen 6 M. Aluetaloudellista vaikuttavuutta arvioidaan muuttotappio /-voiton kautta sekä uuden liiketoiminnan ja uusien työpaikkojen kautta. Tavoitteena kääntää muuttotappio muuttovoitoksi sekä

19 saada sivistysmaakunnan toimenpiteillä aikaan 50 uutta työpaikkaa toimialaan kytkeytyvään yritystoimintaan. Osaamisen kehittyminen näkyy siten, että tutkintojen, osatutkintojen ja yliopistollisten arvosanojen suorittaminen lisääntyy sivistystoimen henkilöstön osalta. Tavoitteena on nostaa koulutustasoa mahdollistamalla 200 henkilön opiskelu hankeaikana. Asiakasnäkökulmasta vuonna 2015 on nähtävissä seuraavat asiat: - Asiakasvaikuttavuus ja -tyytyväisyys parantuvat hankkeen aikana. Asukkaat ovat saaneet hyvät palvelut sekä uskoa ja luottamusta tulevaisuuteen. - Kunnat ja kaupungit ovat saaneet kustannussäästöjä ja toimivan alueellisen yhteistyötavan. - Opiskelijoille ja oppilaille yhteistyö näkyy opintotarjonnan laajenemisena. Sähköiset oppimismahdollisuudet ovat lisääntyneet. - Sivistystoimen henkilöstön osalta keskistä on ammatillisen kasvun ja osaamisen vahvistuminen. Henkilöstökyselyn kautta saadaan palautetta työolosuhteiden ja työhyvinvoinnin parantumisesta. - Elinkeinoelämä saa lisää yritystoimintaa - Matkailijat saavat ainutlaatuisia Saimaa-elämyksiä ja - Kansainväliset sivistysasiakkaat kansainvälisesti kiinnostavan yhteistyömallin ( Pisa-solutions ) 3.2 Yhteistyötahot Hankkeen tärkeimmät sisäiset yhteistyötahot ovat kuntajohto ja kuntien yhteydessä toimivat palvelujen kehittämiseen ja elinkeinopalveluihin erikoistuneet yksiköt ja sivistystoimien henkilöstö. Luottamushenkilöjohdon (sivistys- ja koulutuslautakuntien sekä kunnanhallitusten) tulee olla jatkuvasti tietoisia hankkeen etenemisestä. Kunnissa yhdyshenkilöinä toimivat sivistystoimesta vastaavat viranhaltijat.

20 Tärkeimmät ulkoiset yhteistyökumppanit ovat hankkeen päärahoittajana toimiva Sitra sekä muut rahoittajat Tekes ja Kunnallisalan kehittämissäätiö. Hankkeeseen liittyvän tutkimuksen osalta yhteistyötä tehdään hankkeen käynnistyessä Itä-Suomen yliopiston, (erityisesti Savonlinnan yksikön) kanssa, mutta yhteistyö voi laajeta muihinkin yliopistoihin. Muita yhteistyötahoja ovat Etelä-Savon maakuntaliitto, Mikkelin ammattikorkeakoulu, Etelä-Savon Koulutus Oy (Esedu), Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto (Samiedu), seudulliset kehittämisyhtiöt (Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö, Savonlinnan seudun kuntayhtymä ja Keski-Savon kehittämisyhtiö), yrittäjäjärjestöt ja kesäyliopistot. Valtakunnallisesti tärkeimmät sivistyspalveluihin liittyvät yhteistyötahot ovat opetusministeriö, opetushallitus, OAJ ja Kuntaliitto. Hankkeen vastuuhenkilö: Mikkelin kaupungin sivistystoimenjohtaja Heikki Hirvonen heikki.hirvonen@mikkeli.fi puh. 044-794300 Rahoituksen saaja: Mikkelin kaupunki / sivistystoimi Suomen itsenäisyyden juhlarahaston, Sitran yhteyshenkilöt: Julkishallinnon johtamisohjelman johtaja Juha Kostiainen ja johtava asiantuntija Mervi Porevuo.

21 3.3 Ohjausryhmä Hankkeelle asetetaan ohjausryhmä. Ohjausryhmätyöskentelyn suunnittelu on osa hankkeen suunnittelua. Hankkeen toteuttamisen onnistumiselle olennaiset kumppanit ja sidosryhmät tulevat mukaan ohjausryhmätyöskentelyyn. Tarkoituksena on, että hankkeen johtamisen tukena on mahdollisimman laaja-alainen asiantuntemus. Ohjausryhmän yksi tärkeä tehtävä on hankesuunnitelman toteutumisen seuranta, toinen toiminnan ohjaus hankepäätöksen mukaisesti. Kolmantena tärkeänä edellisiin liittyvänä tehtävänä on itsearviointi. Hankkeelle ja sen ohjausryhmälle luodaan itsearviointimenetelmä, jonka avulla hankkeen toteutusta arvioidaan. Ohjausryhmän rooli tavoitteen toteuttamisessa on keskeinen. Ohjausryhmä tukee hankkeen toteutusta sekä seuraa ja ohjaa hankkeen sisällöllisten tavoitteiden ja vaikuttavuuden saavuttamista. Lisäksi ohjausryhmässä käsitellään ja hyväksytään hankkeen väli- ja loppuraportit rahoittajalle toimitettavaksi. Mikkelin kaupunki hankkeen hallinnoijana nimeää ohjausryhmän. Hanke esittää Mikkelin kaupungille, että se vahvistaisi ohjausryhmän kokoonpanoksi seuraavan: Matti Viialainen, maakuntajohtaja, Etelä-Savon maakuntaliitto Tuija Toivakainen, kehityspäällikkö, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Juha Karvonen, yleissivistävän koulutuksen kehittämispäällikkö, Kuntaliitto Mervi Porevuo, johtava asiantuntija, Sitra Pirkko Valtola, opetuslautakunnan puheenjohtaja, Mikkelin kaupunki Heikki Hirvonen, sivistystoimenjohtaja, Mikkeli Anne Otranen-Silvennoinen, Savonlinnan kaupungin koulutuslautakunnan puheenjohtaja Markku Kankkunen, sivistystoimenjohtaja, Savonlinna Marja-Liisa Kähkönen Pieksämäen kaupungin koulutuslautakunnan puheenjohtaja

22 Kari Koistinen, sivistysjohtaja, Pieksämäki Kaisa Hartikainen-Herranen, Varkauden kaupungin sivistyslautakunnan puheenjohtaja Timo Tuunainen, sivistysjohtaja, Varkaus Tuomo Penttinen, Mäntyharjun kunnan hallintojohtaja, Mikkelin seudun edustaja Anne Haakana, Punkaharjun ja Kerimäen kuntien sivistystoimenjohtaja, Savonlinnan seudun edustaja Sinikka Häyrinen, JJR-kuntien sivistystoimenjohtaja Merja Syrjänen, pääluottamusmies, OAJ Ohjausryhmän puheenjohtaja valitaan ohjausryhmän ensimmäisessä kokouksessa. 3.4 Projektiryhmä Projektiryhmä tehtävänä on hankkeen tavoitteiden mukaisen toiminnan suuntaaminen. Projektiryhmän toiminta organisoidaan matriisimallin mukaisesti niin, että jokaisella projektiryhmän jäsenellä on kokonaisvastuu ja lisäksi kullakin henkilöllä on vastuu yhdestä erillisestä avainprosessista. Projektiryhmä yhdessä hankehenkilöstön kanssa vastaa hankkeen taloudesta ja tavoitteiden toteutumisesta sekä valmistelee asiat ohjausryhmälle. Projektiryhmän jäsenet: Heikki Hirvonen, sivistystoimenjohtaja, Mikkeli Markku Kankkunen, Sivistystoimenjohtaja, Savonlinna Kari Koistinen, sivistysjohtaja, Pieksämäki Timo Tuunainen, sivistysjohtaja, Varkaus Hankehenkilöstö

23 3.5 Raportointi Hankeraportointi tapahtuu ohjausryhmässä sovittavien periaatteiden mukaisesti. Jokaisessa ohjausryhmän kokouksessa käsitellään hankkeen taloustilanne sekä hanketavoitteiden toteutumistilanne. Rahoittajille ja hankkeeseen osallistuville kunnille tehdään väliraportointi kaksi kertaa vuodessa. Loppuraportti valmistuu keväällä 2013. Hankkeelle tehdään erillinen viestintäsuunnitelma.

24 4 HANKKEEN RAHOITUS Sivistysmaakuntahankkeen kokonaiskustannukset ovat 2.990.000 euroa. Ensimmäinen hankevaihe ajoittuu vuosille 2011-2013 ja sen kokonaiskustannukset ovat 1,65 M ja hankkeen toinen vaihe vuosille 2014-2015. Toisessa vaiheessa kuntarahoitus säilyy ennallaan, Sitran rahoitus poistuu ja muu hankerahoitus lisääntyy merkittävästi. Toisen vaiheen kokonaiskustannusten arvioidaan olevan 1,34 M. Ensimmäisen hankevaiheen päärahoittajan toimii kuntien lisäksi Sitra, Suomen itsenäisyyden juhlavuodenrahasto. Sitralta haettava rahoitus / Sitra rahoittaa hankkeen kustannuksista 570.000 euroa, joka on 34 prosenttia hankkeen 1. vaiheen kokonaiskustannuksista.

25 Suora kuntarahoitus vuosina 2011-2013 hankkeen 1. vaiheessa Kuntarahoitus 570.000 ; kokonaiskustannuksista 40 % 5000 / kunta Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Kerimäki, Mäntyharju, Pertunmaa, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Sulkava, Mikkeli 40.000 / vuosi Savonlinna ja Pieksämäki 30.000 / vuosi Varkaus 20.000 / vuosi Sitran lisäksi sivistysmaakunta hakee rahoitusta kolmesta päärahoituslähteestä. Rahoitussummat täsmentyvät kunkin kehittämistoiminnan tavoitteiden jäsentyessä sitä mukaan kun hankehakemukset saadaan tehtyä vuosina 2011 ja 2012. Arvioidaan, että hankeen 1. vaiheessa vuosina 2011-2013 sivistysmaakunnan saa muuta hankerahoitusta 510.000 eli 30 % kokonaiskustannuksista. Kunnallisalan kehittämissäätiöltä haetaan tutkimustoimintaan 140.000. ELY-keskukselta haetaan kansainvälistymiseen ja luovien alojen kehittämiseen 75.000. Tekesin oppimisympäristöt, innovatiiviset hankinnat ja koulutusvienti ohjelmasta haetaan 265.000. Muu rahoitus v 2011 v 2012 v 2013 Kunnallisalan kehityssäätiö 0 70000 70000 ELY (kansainvälisyys/ Pietari) 0 25000 25000 ELY (luovat alat /uusyrittäjyys) 25000 Tekes (oppimisympäristöt /e-oppikirjat) 0 20000 90000 Tekes (innovatiiviset hankinnat, logistiikka) 0 30000 60000 Tekes (Koulutusvienti, opettajakoulutusosaaminen) 25000 40000 Muut hankerahoituslähteet, myyntipalvelut 30000 Yhteensä 170000 340000

26 Sivistysmaakunnan rahoitussuunnitelma RAHOITUSSUUNNITELMA 2011-2013 v 2011 v 2012 v 2013 YHTEENSÄ Sitra 285000 190000 95000 570000 Kuntarahoitus 190000 190000 190000 570000 Sivistysmaakunnan hankerahoitus 170000 310000 480000 Sivistysmaakunnan myyntipalvelut 30000 30000 Yhteensä 475000 550000 625000 1650000 Suunniteltu rahoitus yhteensä 2011-2015 Sitra 570000 Kuntarahoitus 950000 Hankerahoitus ELY 215000 Hankerahoitus Tekes 505000 Muu hankerahoitus 350000 Myyntipalvelut 120000 Yhteensä 2990000

27 Sivistysmaakunnan 1. vaiheen talousarvio ja henkilöstö vuosina 2011-2013 Sivistysmaakunnan henkilöstöön kuuluvat seuraavat henkilöt (avainprosessien omistajien osaamisen kuvaus liitteenä): - Hankejohtaja 1.2.2011-31.12.2013 kokoaikainen - Hankesihteeri 1.2.2011-31.12.2013 - Avainprosessien omistajat, muutosjohtajat (kolme), joista kaksi 1.3.2011-31.12.2013 ja yksi 1.8.2011-31.12.2013 - Hanketutkija 1.1.2012-31.12.2013 MENOT 2011 2012 2013 Henkilöstö 229000 301104 307126 Tutkimustoiminta 24000 70000 70000 Henkilöstökulut yhteensä 253000 371104 377126 Henkilöstön sivukulut 68700 111331 113138 Asiantuntijapalvelut 75000 10000 30000 Hankearviointi (ostopalvelu) 20000 Sivistysmaakunnan työseminaarit 14000 1000 14000 Matkakulut 12000 12000 45000 Johtamiskoulutus 30000 30000 8000 Palvelujen ostot (mm. etäyhteydet) 6000 6000 6000 Vuokrat 6000 6000 6000 Toimisto, painatus 3000 1000 4000 Hankehenkilöstön atk 7000 1000 1000 Yhteensä 474700 549435 624264 Asiantuntijapalvelu pitävät sisällään ne sivistysmaakunnan työtä tukevia osakokonaisuudet, jotka hankitaan ostopalveluna. Ensimmäisen toimintavuoden ostopalvelut kuvataan toimintasuunnitelmassa. Hankearviointi toteutetaan ulkoisena auditointina, jonka toteuttamiseen on varattu budjetissa 20.000 euroa vuodelle 2013. Työseminaarien tarkoitus on osallistaa ja sitouttaa eri toimijoita sivistysmaakunnan toimintaan. Matkakuluihin on 2013 varattu hankehenkilöstön normaalin liikkuvuuden lisäksi 33.000 käytettäväksi kansainväliseen toimintaan. Johtamiskoulutuksella tuetaan esimiesten alueellista yhteistyötä. Lisäksi hankesuunnitelmassa on varattu normaalit hankekulut puhelinkuluihin, etäyhteyksiin, vuokriin, toimistokuluihin, painatuksiin ja tietotekniikkaan.