Vuosikertomus 2009
Joensuun Vesi -liikelaitos Vuosikertomus 2009 Sisältö Katsaus vuoteen 2009... 4 Joensuun Veden toiminta ajatus, liikeidea ja arvot... 5 Henkilöstö... 6 Palvelujen myynti ja laskutus... 8 Vesilaitostoiminta... 10 Viemärilaitostoiminta... 12 Vesistöjen tarkkailu... 16 Kehittäminen ja erillisprojektit... 17 Tuloslaskelma... 18 Rahoituslaskelma... 19 Tase... 20 Tilinpäätöksen liitetiedot... 22
Katsaus vuoteen 2009 Vuosi 2009 oli Joensuun Veden 82. toimintavuosi ja kolmastoista vuosi kunnallisena liikelaitoksena. Vuoden aikana saavutettiin Joensuun Veden johtokunnan laitokselle hyväksymät laadulliset ja määrälliset tulostavoitteet sekä täytettiin viranomaisten toiminnalle asettamat vaatimukset. Taloudellisen tuloksen suhteen vuosi oli yleisestä lamasta ja vedenkulutuksen laskusta huolimatta hyvä. Kaupunginvaltuuston edellisenä vuonna hyväksyttyä Joensuun Vesi -liikelaitoksen perustamisen ja tarvittavat johtosääntömuutokset, aloitettiin kertomusvuosi kuntalain mukaisena liikelaitoksena. Joensuun Veden johtokuntana toimii liiketoimintajohtokunta, jonka alaisuuteen siirryttiin teknisen lautakunnan alaisuudesta. Enon ja Pyhäselän kuntien liittyminen Joensuuhun 1.1.2009 aiheutti runsaasti käytännön toimenpiteitä myös Joensuun Vedelle. Liitoskuntien verkostojen kartoitustyöt, asiakaspalvelujen keskittäminen Joensuuhun sekä monet laitosten käyttöön, verkostojen kuntoon ja puhdistamojen toimivuuteen liittyvät selvitys- ja tehostamistyöt saatettiin keskeisimmiltä osin valmiiksi jo kertomusvuonna. Muut tärkeiksi todetut toimenpiteet pyritään saamaan tehdyksi kolmen vuoden aikana. Myös taksat yhtenäistettiin koko laajentuneelle toiminta-alueelle. Joensuun Vesi on toiminut vuodesta 1963 lähtien Torikadulla tilapäisiksi tarkoitetuissa tiloissa ja vuosien varrella on esitetty usein omien toimivampien tilojen hankintaa. Nyt pelastuslaitoksen muuton myötä on tontille kaavailtu toteutettavaksi Senioripiha-hanke ja pääosa paikalla olevista rakennuksista on päätetty purkaa. Tämän johdosta kaupunginvaltuusto hyväksyi vihdoin elokuussa Joensuun Veden toimitilahankesuunnitelman. Uusien tilojen toteutussuunnittelu on käynnissä ja rakentaminen sekä muutto Muuntamontielle muiden teknisten toimintojen yhteyteen tapahtuu parin vuoden sisällä. Jatkuva muutos eri tehtävien ja toimintaympäristön osalta vaatii myös henkilöstöltä yhä enemmän joustavuutta ja muuntautumiskykyä. Tätä on pyritty tukemaan aktiivisella henkilöstön koulutuksella ja kouluttautumiseen kannustamalla. Joensuun Veden henkilökunnan eläköityminen lisääntyy lähivuosina ja tilalle tarvitaan jatkuvasti uutta ammattitaitoista henkilökuntaa vuosittain. Lähes 40 vuotta aktiivista työelämää Joensuun kaupungin palveluksessa on myös kohdaltani ohi. Eläkeaika ja sen myötä uusi todella mukavalta tuntuva elämänvaihe on alkanut 1.3.2010 uusine tekemisineen. Jätän luottavaisin ja positiivisin mielin Joensuun Veden johtajan tehtävät seuraajalleni Juha Lemmetyiselle. Esitän lämpimät kiitokseni koko Joensuun Veden henkilöstölle hyvästä yhteistyöstä, toimintojen jatkuvasta kehittämisestä, erinomaisesta palvelutasosta asiakkaillemme ja etenkin vuosien ystävyydestä. Samoin kiitän Joensuun Veden johtokuntaa, urakoitsijoita ja kaikkia liikekumppaneita asiallisesta ja rakentavasta yhteistyöstä vuosikymmenten varrella. Erkki Kettunen Johtaja 4
Joensuun Vesi -liikelaitos Vuosikertomus 2009 Joensuun Veden toiminta ajatus, liikeidea ja arvot Joensuun Veden tehtävänä on huolehtia vesihuoltolain mukaisesti toiminta-alueellaan vedenhankinnasta, jätevesien poisjohtamisesta ja puhdistuksesta sekä hulevesien ja perustusten kuivatusvesien poisjohtamisesta. Joensuun Vesi vastaa kunnallisena liikelaitoksena kaupungin ja sopimuksen tehneiden naapurikuntien vesihuollosta sopimusten mukaisessa laajuudessa sekä muista toimialaansa liittyvistä palveluista siten, että toiminta on itsekannattavaa ja kaupunginvaltuuston asettama tulostavoite saavutetaan. Joensuun Veden arvot ovat laadukkaat vedet, luotettavuus ja hyvä palvelu. Keskeisimmät tunnusluvut 2009 Tilinpäätös 2008 Talousarvio 2009 Tilipäätös 2009 Liikevaihto, milj. euroa 9,80 11,50 11,06 Investoinnit, milj. euroa (netto) 2,93 5,28 4,27 Vesijohtoverkosto (km) 484 718 734 Viemäriverkosto (km) 586 734 780 Veden myynti (1000 m³/a) 3 633 4 369 4 053 Vesimaksu (euroa/m³; sis. alv 22%) 1,29 1,35 1,35 Laskutettu jätevesi (1000 m³/a) 3 032 3 466 3 364 Jätevesimaksu (euroa/m³; sis. alv 22%) 1,70 1,77 1,77 Vakinainen henkilöstö 46 54 53 Tuotot 2009 Kulut 2009 Jätevesimaksut 44 % Vesimaksut 39 % Yhteisviemäröintisopimukset 6 % Perusmaksut 4 % Muut tuotot 5 % Liittymismaksut 2 % Poistot 31 % Henkilöstökulut 22 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 20 % Palvelujen ostot 12 % Korot 12 % Muut kulut 3 % 5
Henkilöstö Joensuun Veden palveluksessa oli kertomusvuoden lopussa 53 henkilöä. Henkilökunnasta tuntipalkkaisia oli 33 henkilöä ja kuukausipalkkaisia 20 henkilöä. Kuntaliitoksen myötä Joensuun Vedelle siirtyi Pyhäselästä ja Enosta yhteensä yhdeksän henkilöä, joista kuusi jäi toimimaan paikallisesti liitoskuntien alueelle. Keväällä irtisanoutuneen laitosasentajan tilalle ei säästötoimenpiteiden vuoksi vielä kertomusvuonna palkattu uutta asentajaa. Syksyllä eläkkeelle jääneen laitoshuoltajan toimi täytettiin kaupungin sisäisen haun kautta. Veden hankinnasta ja laadusta sekä rakennuttamisesta vastannut käyttöpäällikkö irtisanoutui virastaan vuodenvaihteessa ja hänen tehtäviään määrättiin hoitamaan jätevedenpuhdistamolta toinen käyttöpäällikkö sisäisenä siirtona. Nykyinen johtaja jää eläkkeelle maaliskuussa 2010, joten johtajan virka laitettiin loppuvuodesta hakuun. Luottamusmiehet JHL:n luottamusmiehenä toimi Torikatu 38 B:n toimiyksikössä Pekka Karjalainen ja jätevedenpuhdistamolla Ari Kinnunen. TYKY-toiminta Joensuun kaupungin vuoteen 2010 ulottuva työhyvinvointiohjelman ohjeistus on huomioitu myös Joensuun Veden työsuojelu-, työterveyshuolto-, koulutus- ja virkistystoiminnassa. Työpaikkaterveydenhuolto Työterveyshuoltopalvelut hoiti kaupungin työterveysasema perustuen laadittuun työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Työterveyslääkärinä toimi Pertti Lukkarinen ja työterveyshoitajina Eila Moilanen ja Leena Mitrunen. Työterveyspalveluja haettiin työterveysasemalta 137 kertaa. Sairauspoissaolopäiviä, jotka sisältävät työtapaturmista johtuvat poissaolot, kertyi yhteensä 388 kalenteripäivää. Koulutustoiminta Pääosa koulutuksesta toteutettiin ulkopuolisten koulutuspalvelujen avulla ja koulutus oli pääosin ammatillista koulutusta. Koulutuksiin käytettiin 84 henkilötyöpäivää ja koulutuksiin osallistui 16 henkilöä. Lisäksi esimiehet osallistuivat laajaan esimieskoulutukseen, joka kattoi kaikki kaupungin palveluksessa olevat esimiehet. Henkilökunta tutustui runsaslukuisena Tampereen vesihuoltopäivien yhteydessä pidettyyn yhdyskuntatekniikan näyttelyyn. Vuosittainen laitosta koskeva tiedotustilaisuus henkilökunnalle pidettiin joulukuussa. Virkistystoiminta Itä-Suomen vesilaitosten talvipäivät ja pilkkikilpailut pidettiin Kiuruvedellä. Joensuun Veden naisten joukkue pääsi palkintosijoille sijoittuen kolmanneksi. Syksyllä tutustuttiin Enon alueen vesihuoltokohteisiin, patikoitiin ja kilpailtiin Enon Haapalahden maisemissa. Pikkujoulua vietettiin keilailun ja hyvän ruuan merkeissä. Henkilöstön ikärakenne 25-30 v (1 hlö) yli 55 v. (16 hlö) 31-40 v. (9 hlö) 51-55 v. (10 hlö) 41-50 v. (17 hlö) Keski-ikä 49 vuotta 6
Joensuun Vesi -liikelaitos Vuosikertomus 2009 Enon Haapalahdessa Meeri Airaksinen siirtyi eläkkeelle. 60-vuotiaat Pertti Seppänen (vas.) ja Pentti Sivonen. 50-vuotiaat Tarja Pöllänen (vas.), Kari Martikainen ja Riitta Paganus. Henkilöstön määrä 60 50 Kuukausipalkkaiset Tuntipalkkaiset 40 30 20 10 0 2005 2006 2007 2008 2009 7
Palvelujen myynti ja laskutus Vettä toimitettiin laitoksen omalle toiminta-alueelle 3,89 milj. m³ ja lisäksi Joensuussa ja Kontiolahden kunnassa sijaitseville vesiosuuskunnille yhteensä 159 000 m³. Joensuun Veden vesijohtoverkostoon liitettyjen kiinteistöjen asukasmäärä kertomusvuoden lopussa on arviolta 60 000 henkilöä, mikä on noin 83 % kaupungin koko asukasmäärästä. Vastaavat luvut jätevesiviemäriverkoston osalta ovat 58000 henkilöä ja noin 80 %. Joensuun Veden järjestämän muun vesihuollon (vesipostit) piiriin kuului kaksi taloutta. Ominaiskulutus Joensuun Veden toiminta-alueella on n. 185 l/as./d. Tonttijohtoja rakennettiin 188 kpl ja käytöstä poistettiin seitsemän tonttijohtoa. Vesimittareita oli vuoden lopussa käytössä 11 619 kappaletta. Suurkuluttajien vesimittarit on luettu kerran kuukaudessa osittain itseluentana. Omakotitalojen ja muiden kuluttajien vesimittarinluku on tapahtunut vain kerran vuodessa pääosin itseluentana muiden laskujen perustuessa arvioon. Suurkuluttajat on laskutettu kuukausittain ja muut kahden kuukauden välein. Laitoksen toimisto hoiti vesi- ja jätevesilaskutuksen Logica Suomi Oy:n Vesikanta-asiakastietojärjestelmällä. Laskujen tulostuspalvelu on keskitetty koko kaupungin osalta Enfo Oyj:lle. Veden myynnistä on laitokselle kertynyt tuloja 4,42 milj. euroa ja veden perusmaksuista 0,26 milj. euroa. Vesi- ja jätevesilaskutus perustuu vesimittarin osoittamaan vedenkulutukseen ja sen perusteella määräytyvään kiinteistöstä viemäriin johdettavaan jätevesimäärään. Näin laskutettu jäteveden määrä oli 3,36 milj. m³. Lisäksi yhteisviemäröintisopimuskumppaneilta laskutetun jäteveden määrä oli n.1,5 milj. m³. Tuloja jätevesilaskutuksesta kertyi 4,86 milj. euroa, jäteveden perusmaksuista 0,23 milj. euroa ja yhteisviemäröintisopimuksista 0,63 milj. euroa. Liittymismaksutuloja kertyi 0,26 milj. euroa. Veden hinta oli 1,35 e/m³ ja veden ja jäteveden perusmaksu perittiin mittarin koon mukaan. Jätevesimaksu oli 1,77 e/m³ ja liittymismaksu 1,53 e/m². Toimistosihteerit Hilkka Myller (vas.) ja Tarja Ronkainen. 8
Joensuun Vesi -liikelaitos Vuosikertomus 2009 Myydyn veden ja laskutetun jäteveden määrä milj. m³/v 5 4 3 Myyty vesi Laskutettu jätevesi 2 1 0 2005 2006 2007 2008 2009 Suurimmat vedenkuluttajat (m³/vuosi) Valio Oy / Joensuun Meijeri Pohjois-Karjalan keskussairaala Onttolan vesiosuuskunta Virkistysuimala Vesikko Yliopiston kiinteistöt Karjalan Tekstiilipalvelu oy Itä-Suomen Kuntoutuspalvelu Oy Virkistysuimala Vesikko 0 100 000 200 000 300 000 400 000 Vedenkulutus rakennustyypeittäin Kerrostalot 33 % Omakotitalot 24 % Rivi- ja luhtitalot 11 % Teollisuusrakennukset 13 % Hoitoalan rakennukset 4 % Liikerakennukset 4 % Muut rakennukset 11 % 9
Vesilaitostoiminta Veden hankinta ja käsittely Kertomusvuonna Joensuun Vedellä oli käytössä 16 vedenottamoa, joista neljä sijaitsee Kontiolahden kunnassa ja loput Joensuun kaupungin alueella. Joensuun Veden ja Kontiolahden kunnan yhteishankkeena toteutettavalle Jaamankankaan-Välilampien pohjavedenottamolle saatiin lopullinen lupapäätös valituskäsittelyjen jälkeen syksyllä. Hankkeeseen liittyvä ottamon ja Onttolan pumppaamon välinen yhdysjohto Höytiäisen kanavan alituksen osalta saatiin rakennettua ja muilta osin tehtiin johtolinjan hitsaus- ja rakennustöitä. Kahdelle pienelle vedenottamolle rakennettiin lisäkaivot veden laadun turvaamiseksi. Kaikki Joensuun Veden kulutukseen toimittama vesi on pohjavettä, joka ei vaadi veden puhdistusta, vaan ainoastaan alkaloinnin ph:n säätämiseksi. Pääosin vedenkäsittelylaitoksilla on käytössä kalkkikivialkalointi ja joillakin pienemmillä laitoksilla alkalointiin käytetään soodaa. Suurimmilla laitoksilla on käytössä UV-laitteistot veden varmuusdesinfiointiin. Veden laatu Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n laboratorio on tehnyt vuoden aikana huomattavan määrän tutkimuksia sekä raakavedestä että verkostovedestä ympäristölautakunnan vuosille 2007-2010 hyväksymän valvonta- ja käyttötarkkailuohjelman mukaisesti. Ohjelma noudattaa sosiaali- ja terveysministeriön terveydensuojelulain nojalla 26.5.2000 voimaan tullutta asetusta (461/2000) talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. Näytteitä otetaan raakavesikaivoista, pumppaamoilta ja verkostoista. Verkostonäytteistä tutkitaan vähintäänkin haju, maku, sameus, väri, ph, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani ja koliformiset bakteerit. Verkostonäytepisteistä osa on vakioita ja osa vaihtuvia. Myös ottamoiden suojaalueilta otetaan näytteitä. Näytteenotosta huolehtii Joensuun Veden henkilökunta. Joensuun Veteen liittyneiden Pyhäselän ja Enon alueiden vesihuollon automaatiojärjestelmiä uusittiin vuoden aikana niin, että nekin saatiin pääosin keskitetyn valvonta- ja käyttöjärjestelmän piiriin. Pumppaamoilla on ph:n ja sameuden jatkuvatoiminen automaattinen mittaus Joensuun Veden omana käyttötarkkailuna. Tutkimustulokset osoittivat, että vesi on korkealaa- Vesianalyysit kulutukseen pumpatusta vedestä Yhteenveto 1.1.2009-31.12.2009 Rantakylä Onttola Kerola Heinävaara Tuupovaara Kovero Koliform. bakt. (pmy/100ml) 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Sameus (FTU) <0.1 <0.1 <0.1 <0.1 <0.1 <0.1 Väriluku <5 <5 <5 <5 <5 <5 Sähkönjoht. (µs/m) 145,00 115,00 115,00 78,00 99,00 84,00 Alkaliteetti (mmol/l) 0,63 0,76 0,94 0,59 0,66 0,73 Kokonaiskovuus (mmol/l) 0,59 0,50 0,53 0,34 0,41 0,38 Lämpötila (C ) 6,10 6,50 5,50 5,90 6,00 11,50 ph (ph) 8,10 8,00 8,20 8,00 7,80 8,40 Rauta (µg/l) <20 <20 <20 <20 <20 <20 Mangaani (µg/l) <10 <10 <10 <10 <10 <10 10
Joensuun Vesi -liikelaitos Vuosikertomus 2009 tuista ja täyttää hyvin talousvedelle asetetut laatuvaatimukset. Veden jakelu Joensuun Vedellä on ollut käytössä 12 vesisäiliötä. Yhteensä näillä säiliöillä on käyttöallastilavuutta 11 630 m³. Verkostoon pumpatun veden määrä oli 13 000 m³/d ja pumppauksen energian kulutus oli 0,44 kwh/m³. Pyhäselän Reijolaan rakennettiin paineenkorotusasema alueen veden laadun ja toimitusvarmuuden takaamiseksi. Vesijohtoverkostoa saneerattiin Penttilässä, Uimaharjussa, Reijolassa ja Mutalassa. Verkostojen uudisrakentaminen perustui tonttien luovutusohjelmaan. Verkostokartoituksissa Pyhäselän ja Enon liitoskuntien alueella ei saavutettu henkilöresurssivajeesta johtuen toivottua toteutumisastetta kertomusvuonna. Käytössä olevan jakeluverkoston pituus kertomusvuoden lopussa oli 734 km. Putkimäärästä on muoviputkia 548 km, valurautaputkia 159 km ja rautaputkia 27 km. Verkoston pituus kuluttajahenkilöä kohti oli n. 10 m. Vuoden lopussa oli sähkölämmitteisiä vesiposteja käytössä 2 kpl. Poikkeuksellisen laajat sähkökatkot Pohjois-Karjalan Sähkön linjojen alueilla aiheuttivat ongelmatilanteita veden jakelussa haja-asutusalueilla, joten varavoimakoneita hankittiin lisää liitoskuntiin. Mahdollisimman häiriöttömän vesihuollon turvaamiseksi vauriotapauksissa myös normaaliviikkotyöajan ulkopuolella toimii Joensuun Vedellä jatkuva asentajavarallaolo viikoittain. Tämän lisäksi laitoksella on vastaavasti mestarivarallaolo vastaten myös muun yhdyskuntatekniikan toiminnasta päivystysaikana. Laitosasentaja Tapio Laakkonen 11
Viemärilaitostoiminta Viemäriverkosto Jokikadulta matkustajasatamaan joen ali johtava toinen pääviemäri saneerattiin sujuttamalla äkillisen rikkoutumisen takia. Samalla rakennettiin osittain pintavetona jo ennakkoon muutaman vuoden kuluessa toteutettavaksi suunniteltu suora yhteys Jokikadun pumppaamolta Kuhasalon jätevedenpuhdistamolle. Haja-asutusalueiden osalta parannettiin jätevesihuoltoa rakentamalla Enossa Riutantien ja Mustavaarantien alueelle verkostot osin myös vesijohdon osalta. Muilta osin jäte- sekä sadevesiviemäriverkostoa saneerattiin ja laajennettiin katujen pohjaustöiden yhteydessä. Merkittävimmät kohteet sijaitsivat Penttilässä, Uimaharjussa, Reijolassa ja Mutalassa. Käytössä olevan viemäriverkoston pituus oli kertomusvuoden lopussa yhteensä 780 km, mikä tekee jokaista kaupungin asukasta kohden n. 10,7 metriä. Verkostosta oli jätevesiviemäreitä 476 km, sadevesiviemäreitä 280 km ja sekaviemäreitä 24 km. Putkimäärästä oli betoniputkia 337 km, muoviputkia 441 km ja muita putkia 2 km. Kertomusvuoden lopussa oli laitoksella toiminnassa 151 jätevesipumppaamoa, joista kymmenen on kaukokäyttöjärjestelmän ulkopuolella. Sadevesipumppaamoita oli 9 ja niistä yksi on kaukokäyttöjärjestelmässä. Vuoden aikana uusittiin useita jätevesipumppaamojen sähkökeskuksia liitoskuntien alueella. Jätevedenpuhdistamot Joensuun Veden hallintaan siirtyi Kuhasalon ja Tuupovaaran jätevedenpuhdistamojen lisäksi kuntaliitoksen myötä Hammaslahden viemäröityjen alueiden jätevedet käsittelevä puhdistamo Pyhäselästä ja Eno kirkonkylän viemäröityjen alueiden jätevedet käsittelevä puhdistamo Enosta. Enon Uimaharjun viemäröityjen alueiden jätevedet käsitellään Stora Enson Uimaharjun tehtaan jätevedenpuhdistamossa. Kuhasalon jätevedenpuhdistamo on pääpuhdistamo ja sinne on johdettu koko kantakaupungin, Kiihtelysvaaran, Pyhäselän Reijolan ja Niittylahden viemäröityjen alueiden jätevedet teollisuus mukaan lukien. Kaupungin solmimien yhteisviemäröintisopimusten mukaisesti johdettiin Kuhasaloon myös kaikki Kontiolahden ja Liperin kuntien viemäröityjen alueiden jätevedet. Itä-Suomen ympäristölupavirastolta vuonna 2008 saadusta myönteisestä Kuhasalon jätevedenpuhdistamon ympäristöluvasta Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen tekemä valitus oli kertomusvuoden lopussa edelleen käsittelyssä. Koska lupahakemusta käsiteltiin samalla toiminnan aloittamista koskevana lupana jätevesien määrän lisääntyessä Liperin, Polvijärven ja Hammaslahden alkaessa johtaa jätevetensä Kuhasaloon lupakaudella, saatiin puhdistamolle kuitenkin toimintalupa. Ympäristölupahakemus Enon kirkonkylän jätevedenpuhdistamon toiminnan jatkamiseksi jätettiin Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle joulukuussa. Kesällä teetettiin esisuunnitelma koko Enon jätevesien johtamis- ja käsittelyvaihtoehdoista. Suunnittelua jatketaan kaupunginhallituksen päätöksellä niin, että kirkonkylän jätevedenpuhdistamo saneerataan uuden luvan ehtojen mukaisesti ja Uimaharjun jätevesien käsittely jää toistaiseksi Stora Enson Uimaharjun tehtaan jätevedenpuhdistamoon. Hammaslahden jätevedenpuhdistamolle otettiin käyttöön syksyllä uusien lupaehtojen mukaisesti sako- ja umpikaivolietteen vas- Vesijohto- ja viemäriverkostojen kehittyminen km 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 12
Joensuun Vesi -liikelaitos Vuosikertomus 2009 taanottoasema. Puhdistamolietteen kuljetus Hammaslahdesta aloitettiin loppuvuodesta Kuhasalon pääpuhdistamolle, jonne kuljetetaan myös Tuupovaaran puhdistamolietteet. Enon puhdistamolietteet kuljetetaan Uimaharjun sakokaivolietteen vastaanottopisteeseen, josta ne johdetaan edelleen Stora Enson tehdaspuhdistamolle. Kuhasalossa uusittiin kertomusvuonna tulovälpät, mädättämöille tehtiin täyshuolto ja kalustoa uusittiin vaihtamalla huoltotraktori uuteen. Liitoskuntien jätevedenpuhdistamojen automaatiojärjestelmät uusittiin ja liitettiin Kuhasalon valvomoon. Puhdistamojen käyttö ja hoito tapahtuu normaalina työaikana. Muuna aikana häiriötilanteiden korjauksesta vastaa varallaolohenkilöstö. Jätevesien tarkkailu Puhdistamojen toiminnan tarkkailu hoidettiin Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen hyväksymien lupaehtojen mukaisten tarkkailuohjelmien perusteella. Jätevedenpuhdistamon oma laboratorio tarkkaili Kuhasalon osalta veden laatua ja laitoksen toimintaa useamman kerran viikossa käyttötarkkailuna. Muilla puhdista- moilla käyttötarkkailu on vastaavasti useita kertoja kuukaudessa. Tämän lisäksi tutkittiin Kuhasalon veden laatua ja puhdistustehoa vähintään kaksi kertaa kuukaudessa ja kuivatun lietteen laatua neljännesvuosittain sekä muiden puhdistamojen veden laatua neljä kertaa vuodessa Savo- Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n laboratoriossa. Vesinäytteet otettiin automaattisilla näytteenottimilla vuorokauden kokoomanäytteinä. Jätevedenpuhdistamoilla ei ollut jätevesien ohijuoksutuksia. Joen alittavan paineviemärilinjan rikon vuoksi pääsi jätevettä jokeen, mutta vuodon merkitys vesistökuormitukselle jäi ripeiden korjaustoimien ansiosta vähäiseksi. Yhteisviemäröintisopimuksen piiriin kuuluvien Kontiolahden ja Liperin kuntien alueella ei ollut ylivuotoja kertomusvuonna. Kuhasalon, Tuupovaaran ja Hammaslahden jätevedenpuhdistamot täyttivät vuositasolla kaikki niille asetetut jäteveden käsittelyvaatimukset, mutta Enon kirkonkylän puhdistamon vaatimukset eivät täysin täyttyneet jälkimmäisellä puolivuotiskaudella ilmenneiden automatiikan häiriöiden vuoksi. Vesijohtoverkosto Viemäriverkosto 2000 2005 2006 2007 2008 2009 13
Viemärilaitostoiminta Puhdistamoiden mitoitukset ja puhdistusvaatimukset Mitoitus Kuhasalo Q keskim. 25 000 m3/d Q mit 1 700 m3/h BHK7 7 000 kg/d kok-p 260 kg/d Puhdistusvaatimukset Puhdistustulos v. 2009 BHK7 < 10 mg/l RED > 93 % neljännesvuosi- ja vuosikeskiarvo 5,6 mg/l RED 97,5 % kok-p < 0,40 mg/l RED > 95 % neljännesvuosikeskiarvo kok-p < 0,30 mg/l RED > 96 % vuosikeskiarvo 0,22 mg/l RED 97,8 % COD < 125 mg/l RED > 75 % 36 mg/l RED 92,8 % Kiintoaine < 35 mg/l RED > 90 % 8,1 mg/l RED 97,0 % Em. arvot mukaan lukien laitoksen sekä pumppaamoiden mahdolliset ohijuoksutukset. Lisäksi puhdistamolla on pyrittävä puhdistamon nykyisen prosessin sallimissa rajoissa mahdollisimman hyvään nitrifikaatioon. Mitoitus Tuupovaara Q keskim. 320 m3/d Q mit 30 m3/h BHK7 112 kg/d kok-p 5 kg/d Puhdistusvaatimukset Puhdistustulos v. 2009 BHK7 < 15 mg/l RED > 90 % puolivuosikeskiarvo 3,0 mg/l RED 98,6 % kok-p < 0,70 mg/l RED > 93 % puolivuosikeskiarvo 0,17 mg/l RED 98,0 % Em. arvot mukaan lukien puhdistamon häiriötilanteet ja muualla viemärilaitoksen alueella mahdollisesti tapahtuvat ylijuoksutukset ja ohitukset. Mitoitus Hammaslahti Q keskim. 820 m3/d BHK7 180 kg/d kok-p 9 kg/d Puhdistusvaatimukset Puhdistustulos v. 2009 BHK7 < 15 mg/l RED > 90 % puolivuosikeskiarvo 3,5 mg/l RED 97,9 % kok-p < 0,70 mg/l RED > 93 % puolivuosikeskiarvo 0,10 mg/l RED 99,0 % Em. arvot mukaan lukien puhdistamon häiriötilanteet ja muualla viemärilaitoksen alueella mahdollisesti tapahtuvat ylijuoksutukset ja ohitukset. Mitoitus Enon kirkonkylä Q keskim. 640 m3/d BHK7 224 kg/d kok-p 9,6 kg/d Puhdistusvaatimukset Puhdistustulos v. 2009 BHK7 < 15 mg/l RED > 90 % puolivuosikeskiarvo 9,3 mg/l RED 93,5 % kok-p < 0,70 mg/l RED > 92 % puolivuosikeskiarvo 0,86 mg/l RED 85,7 % 14 Em. arvot mukaan lukien puhdistamon häiriötilanteet ja muualla viemärilaitoksen alueella mahdollisesti tapahtuvat ylijuoksutukset ja ohitukset.
Joensuun Vesi -liikelaitos Vuosikertomus 2009 Kuhasalon jätevedenpuhdistamon toimintatilastoja m³/d 25 000 Virtaama puhdistamolle kg/d 5 000 BHK 7 (tuleva) 20 000 4 000 15 000 3 000 10 000 2 000 5 000 1 000 0 2005 2006 2007 2008 2009 0 2005 2006 2007 2008 2009 kg/d kok-p (tuleva) kg/d kok-n (tuleva) 200 1 000 190 800 180 600 170 400 160 200 150 2005 2006 2007 2008 2009 0 2005 2006 2007 2008 2009 kg/d COD (tuleva) kg/d Kiintoaine (tuleva) 10 000 10 000 8 000 8 000 6 000 6 000 4 000 4 000 2 000 2 000 0 2005 2006 2007 2008 2009 0 2005 2006 2007 2008 2009 kg TS/kk Lietteen kuiva-ainemäärä kg/d Kaasun käyttö 125 000 500 000 100 000 400 000 75 000 300 000 50 000 200 000 25 000 100 000 0 tammi maalis touko heinä syys marras 0 tammi-maalis huhti-kesä heinä-syys loka-joulu Kuivattu liete Termisesti kuivattu liete Kaasun tuotto m³ Sähkön tuotto kwh Lämmön tuotto kwh 15
Vesistöjen tarkkailu Pielisjoen ja Pyhäselän vesistön ja kalaston yhteistarkkailua jatketaan vuosille 2009 2016 päätetyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Ohjelman ovat hyväksyneet osaltaan Pohjois- Karjalan ympäristökeskus ja TEkeskus. Ohjelman mukaisen vesistötarkkailun on hoitanut Joensuun yliopiston Biotieteiden tiedekunnan Ekologian tutkimusinstituutti koko Pielisjoen ja Pyhäselän pohjoisosan kuormittajien yhteistoimeksiantona. Tutkimusinstituutti on hoitanut myös em. alueen kalastotarkkailun. Em. ohjelmien piiriin kuuluvat sekä Kuhasalon että Enon jätevedenpuhdistamot. Kalojen velvoiteistutuksia edellytettiin Kuhasalon ja Hammaslahden jätevedenpuhdistamoilta ja ne hoiti Pro Agria Pohjois-Karjala ry. Tuupovaaran jätevedenpuhdistamon osalta vesistötarkkailun on hoitanut Joensuun yliopiston Biotieteiden tiedekunnan Ekologian tutkimusinstituutti ja Hammaslahden jätevedenpuhdistamon osalta Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy erillisten tarkkailuohjelmien mukaisesti. 16
Joensuun Vesi -liikelaitos Vuosikertomus 2009 Kehittäminen ja erillisprojektit Laitoksen johdosta, tulosyksiköiden vastaavista ja henkilöstön edustajasta koostuva johtoryhmä käsitteli kokouksissaan henkilökunnan yhteisiä asioita, laitoksen taloutta ja kehittämistä. Laitokselle laadittiin vuodelle 2010 tulostoimintasuunnitelma ja vuosille 2010-2012 kehittämissuunnitelma, joka sisältää myös rekrytointisuunnitelman. Liiketoiminnan yhteinen strategia laadittiin liikelaitosten ja liiketoimintayksikön yhteistyönä vuosille 2009-2012. Laitoksen nykyisten toimitilojen väistyessä lähivuosina muun rakentamisen tieltä käynnistettiin Joensuun Veden korvaavien toimitilojen suunnittelu Muuntamontielle muiden teknisten palvelujen yhteyteen. Hankesuunnitelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa ja yksityiskohtainen suunnittelu käynnistyi loppuvuodesta kaupungin Tilakeskuksen toimiessa rakennuttajana. Joensuun Vesi on mukana useiden tahojen yhteisessä Kuopion yliopiston vetämässä Modernit menetelmät yhdyskuntien jäteveden käsittelyn kokonaisvaltaisessa tehostamisessa kehittämishankkeessa sekä Pohjois- Karjalan pohjavesien suojelusuunnitelma hankkeessa, jonka vetäjänä toimii Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys ry. Molemmat hankkeet ovat EAKR-projekteja ja ajoittuvat useille vuosille. Lisäksi Joensuun Vesi osallistui Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen johdolla toteutetun Pohjois- Karjalan vesienhoitosuunnitelman laadintaan sekä Joensuun kaupungin haja-asutusalueiden vesihuollosta tehtävään yleissuunnitelmaan, joka valmistuu vuoden 2010 keväällä. Joka toinen vuosi pidettäviin rakentajille suunnattuun Ralvis-näyttelyyn osallistuttiin teknisen toimen kanssa yhteisellä osastolla. Joensuu-Huhmari-Polvijärvi -vesihuoltohanke, jonka valmistumisen myötä tullaan Polvijärven kunnan jätevedet johtamaan Joensuuhun, on edennyt rakennusvaiheeseen ja Joensuun Veden rooli hankkeessa on tällä hetkellä toimia asiantuntijana. Yhteistyötä jo vakiintuneen käytännön mukaisesti jatkettiin kuntien kanssa voimassa olevien sopimuksien puitteissa. Lähivuosien keskeisenä tavoitteena on edelleen vesihuollon riskien torjuminen ja toimivuuden turvaaminen vaatimusten kasvaessa taloudellisten, laadullisten ja ympäristönäkökohtien osalta. Toisaalta vesihuoltoalan ammattilaisten korkea keski-ikä asettaa omat vaatimuksensa rekrytoinnille ja alan yleinen kehitys nykyisen ja uuden henkilökunnan ammattitaidosta huolehtimiselle. Toimistorakennusmestari Kimmo Kaukoranta (vas.) Ralvis-näyttelyn esittelijänä 17
Tuloslaskelma 1.1. - 31.12.2009 Liikevaihto 11 060 334,17 Valmistus omaan käyttöön 483 036,09 Liiketoiminnan muut tuotot 43 855,72 Muut tuet ja avustukset 162 366,03 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 942 198,31 Palvelujen ostot -1 679 356,75-3 621 555,06 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -1 602 751,07 Henkilösivukulut Eläkekulut -410 895,91 Muut henkilösivukulut -121 120,37-2 134 767,35 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -2 989 453,19 Vuokrakulut -217 661,36 Liiketoiminnan muut kulut -36 803,66 Liikeylijäämä 2 749 351,39 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot kunnalta 20 579,42 Korkotuotot muilta 2 143,06 Muut rahoitustuotot 3 955,08 Kunnalle maksetut korkokulut -353 700,00 Muille maksetut korkokulut -161,38 Korvaus peruspääomasta -817 699,08 Muut rahoituskulut -39,38-1 144 922,28 Ylijäämä ennen satunnaisia eriä 1 604 429,11 Ylijäämä ennen varauksia 1 604 429,11 Poistoeron lisäys -244 859,43 Poistoeron vähennys 73 211,33 Investointivarauksen lisäys -750 000,00 Investointivarauksen vähennys 244 859,43 Tilikauden ylijäämä 927 640,44 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % 7,4 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 7,4 Voitto, % 14,5 18
Joensuun Vesi -liikelaitos Vuosikertomus 2009 Rahoituslaskelma 1.1. - 31.12.2009 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä 2 749 351,39 Poistot ja arvonalentumiset 2 989 453,19 Rahoitustuotot ja -kulut -1 144 922,28 Tulorahoituksen korjauserät -23 820,00 4 570 062,30 Investointien rahavirta Investointimenot (-) -4 576 232,61 Rahoitusosuudet investointimenoihin (+) 280 870,64 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot (+) 23 820,00-4 271 541,97 Toiminnan ja investointien rahavirta 298 520,33 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muilta -30 930,00-30 930,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta -11 037,31-11 037,31 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta -634 205,11 Saamisten muutos muilta 88 659,64 Korottomien velkojen muutos kunnalta 16 327,23 Korottomien velkojen muutos muilta -183 675,92-712 894,16 Rahoituksen rahavirta -754 861,47 Rahavarojen muutos -456 341,14 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 36 430,09 Rahavarat 1.1. 492 771,23-456 341,14 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 106,9 Pääomamenojen tulorahoitus, % 105,9 Lainanhoitokate 3,3 Kassan riittävyys, pv 1 Kassan riittävyys, pv,huomioituna konsernitili 154 Quick ratio 5,0 Current ratio 5,0 19
Tase VASTAAVAA 31.12.2009 1.1.2009 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 237 138,28 227 281,55 Rakennukset 160 595,41 170 980,37 Kiinteät rakenteet ja laitteet 32 186 979,38 31 246 735,52 Koneet ja kalusto 284 989,23 291 843,34 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 476 107,05 103 059,79 33 345 809,35 32 039 900,57 Sijoitukset Muut saamiset 138 940,00 108 010,00 138 940,00 108 010,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 347,05 520,59 347,05 520,59 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 1 902 377,86 2 021 891,10 Saamiset kunnalta 4 763 218,90 4 129 013,79 Siirtosaamiset 49 051,15 18 024,01 6 714 647,91 6 168 928,90 Rahat ja pankkisaamiset 36 430,09 492 771,23 VASTAAVAA YHTEENSÄ 40 236 174,40 38 810 131,29 20
Joensuun Vesi -liikelaitos Vuosikertomus 2009 VASTATTAVAA 31.12.2009 1.1.2009 OMA PÄÄOMA Peruspääoma 13 628 317,64 13 628 317,64 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 9 580 534,11 7 948 461,99 Tilikauden yli-/alijäämä 927 640,44 1 632 072,12 24 136 492,19 23 208 851,75 POISTOERO JA VARAUKSET Poistoero 829 772,67 658 124,57 Vapaaehtoiset varaukset 4 096 979,52 3 591 838,95 4 926 752,19 4 249 963,52 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat kunnalta 9 000 000,00 9 000 000,00 Lainat julkisyhteisöiltä 10 091,24 20 182,52 Liittymismaksut ja Muut velat 822 160,49 822 160,49 9 832 251,73 9 842 343,01 Lyhytaikainen Lainat julkisyhteisöiltä 10 091,27 11 037,30 Ostovelat 532 486,02 831 909,46 Korottomat velat kunnalta 182 434,98 166 107,75 Muut velat 225 644,65 134 985,95 Siirtovelat 390 021,37 364 932,55 1 340 678,29 1 508 973,01 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 40 236 174,40 38 810 131,29 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 72,2 70,8 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 99,2 101,6 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 euroa 10 508 9 581 Lainakanta 31.12., 1000 euroa 9 020 9 031 21
Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöstä laadittaessa noudatettavat arvostusperiaatteet ja menetelmät Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Enon ja Pyhäselän kuntaliitosten myötä tulleen pysyvien vastaavien tasearvot on muutettu vastaamaan liikelaitoksen suunnitelmapoistoperusteita. Sovellettaessa menojäännöspoistoa hyödykkeen poistamaton arvo (menojäännös) on kirjattu kertapoistona menojäännöksen alittaessa 1.000 euroa kaupunginvaltuuston 15.12.2008 hyväksymän Joensuun kaupungin pysyvien vastaavien kirjanpito-ohjeen mukaisesti. Käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle 10.000 euroa ja jotka on tarkoitettu käytettäväksi liikelaitoksen toiminnassa alle kolme vuotta, on kirjattu vuosikuluiksi. Suunnitelman mukaiset poistoajat ja -menetelmät ovat: Aineelliset hyödykkeet Rakennukset Hallinto- ja laitosrakennukset 40 vuotta tasapoisto Tehdas- ja tuotantorakennukset 20 vuotta tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet Vedenjakeluvekkko 8 % menojäännöspoisto Viemäriverkko 8 % menojäännöspoisto Vesihuoltolaitoksen kiinteät laitteet ja rakenteet 10 % menojäännöspoisto Muut kiinteät koneet laitteet ja rakenteet 20 % menojäännöspoisto Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet Autot 30 % menojäännöspoisto Kuorma-autot, traktorit ja muut raskaat työkoneet 25 % menojäännöspoisto Muut koneet laitteet ja kalusteet 30 % menojäännöspoisto Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusomaisuus on arvostettu hankintahintaan tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Avustusten käsittely Pysyvien vastaavien aineellisten hyödykkeiden hankintaan saadut rahoitusavustukset on merkitty ao. hyödykkeen hankintamenon vähennykseksi. Tuloslaskelman ja taseen esittämistapa Taseen vertailutietoina on esitetty kuntaliitosten jälkeinen yhdistetty tase. 22
Joensuun Vesi -liikelaitos Vuosikertomus 2009 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 2009 Liikevaihto Vesimaksut 4 415 049,23 Jätevesimaksut 4 861 483,41 Perusmaksut 487 339,32 Liittymismaksut 261 445,53 Yhteisviemäröintisopimukset 633 915,67 Muut liikevaihtoon sisältyvät tuotot 401 101,01 Liikevaihto yhteensä 11 060 334,17 Liiketoiminnan muut tuotot 43 855,72 Muut tuet ja avustukset Enon jätevesihuolto/kuntaliitoshanke avustus 150 000,00 Muut tuet ja avustukset 12 366,03 162 366,03 Tuotot yhteensä 11 266 555,92 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta 1.1.2009 tapahtuneen kuntaliitoksen johdosta tarkastelujaksona on esitetty vuodet 2009-2012. Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot (v. 2009-2012) 3 309 863,30 Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno (v. 2009-2012) 5 616 376,31 Ero (euroa) -2 306 513,01 Ero (%) -41 % Keskimääräisen investointi- ja poistotason erotus johtuu saneeraus investointien määrästä. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot 2009 Liiketoiminnan muut tuotot Kuljetusvälineiden myyntivoitot 23 820,00 23 820,00 23
Tilinpäätöksen liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvät vastaavat/aineettomat ja aineelliset hyödykkeet AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa-ja vesial/kiint. liittymismaksut Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja kesk.er.hank. Yhteensä Poistamaton hankintameno 1.1. 227 281,55 170 980,37 31 246 735,52 291 843,34 103 059,79 32 039 900,57 Lisäykset tilikauden aikana 9 856,73 0,00 3 987 526,44 102 742,41 476107,03 4 576 232,61 Rahoitusosuudet tilikaudella -280 870,64-280 870,64 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirrot erien välillä 103 059,77-103059,77 0,00 Tilikauden poisto -10 384,96-2 869 471,71-109 596,52-2 989 453,19 Arvonalenn. ja niiden palautukset 0,00 Poistamaton hankintameno 31.12. 237 138,28 160 595,41 32 186 979,38 284 989,23 476 107,05 33 345 809,35 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12. 237 138,28 160 595,41 32 186 979,38 284 989,23 476 107,05 33 345 809,35 MAA- JA VESIALUEET ERITTELY 2009 Maa- ja vesialueet Kiinteistöjen liittymismaksut 42 274,60 Muut maa- ja vesialueet 194 863,68 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät 237 138,28 2009 P-K:n Sähkö Oy/hyvityslaskut 41 088,24 Muut erät 7 962,91 49 051,15 SAAMISTEN ERITTELY Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset kunnalta ja liikelaitoksilta Myyntisaamiset 347,05 8 209,70 Lainasaamiset 4 742 649,59 Muut saamiset 2 327,62 Siirtosaamiset 10 031,99 347,05 4 763 218,90 Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset 0,00 166 428,89 0,00 166 428,89 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset 0,00 32 173,08 0,00 32 173,08 Saamiset osakkuus- ja muilta omistusyhteisöiltä 0,00 10 741,02 0,00 10 741,02 Saamiset muilta Myyntisaamiset 0,00 1 693 034,87 Siirtosaamiset 0,00 49 051,15 0,00 1 742 086,02 Saamiset yhteensä 347,05 6 714 647,91 24
Joensuun Vesi -liikelaitos Vuosikertomus 2009 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 2009 Oman pääoman erittely Peruspääoma 1.1. 13 628 317,64 Peruspääoma 31.12. 13 628 317,64 Kertyneet yli- / alijäämät 1.1. 9 580 534,11 Tilikauden tulos 927 640,44 Kertyneet yli- / alijäämät 31.12. 10 508 174,55 Investointivaraukset Investointivaraukset 1.1. 3 591 838,95 Vesihuoltoinvestoinnit 1 591 838,95 Kylmälammen vedenottamo 1 500 000,00 Kuhasalon jäteveden puhdistamo 500 000,00 2009 Muiden velkojen erittely Muut velat Liittymismaksut 822 160,49 Muut velat 225 644,65 1 047 805,14 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset siirtovelat Lomapalkkajaksotus 295 466,62 Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset 47 786,61 Muut erät 46 768,14 390 021,37 Lisäys 2009 Hammasl.-Niittylahti siirtoviemäri 750 000,00 750 000,00 Vähennys 2009 Vesihuoltoinvestoinnit/ -244 859,43-244 859,43 Penttilän pääviemärin rakentaminen Investointivaraukset 31.12. 4 096 979,52 Vieras pääoma Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Lainat kunnalta 9 000 000,00 0,00 9 000 000,00 0,00 Korottomat velat kunnalta Ostovelat 182 151,91 Siirtovelat 283,07 0,00 182 434,98 Velat tytäryhteisöille Ostovelat 0,00 2 555,11 Siirtovelat 0,00 2 555,11 Velat muille Lainat muilta 10 091,24 10 091,27 Ostovelat 0,00 529 930,91 Muut velat 822 160,49 225 644,65 Siirtovelat 0,00 390 021,37 832 251,73 1 155 688,20 Vieras pääoma yht. 9 832 251,73 1 340 678,29 25
Tilinpäätöksen liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot 2009 Henkilöstön lukumäärä Vakinaiset 53 Henkilöstökulut Henkilöstökulut Palkat 1 602 751,07 Henkilösivukulut Eläkekulut 410 895,91 Muut henkilösivukulut 121 120,37 Yhteensä tuloslaskelman mukaan 2 134 767,35 Henkilöstökuluja aktivoitu käyttöomaisuuteen 102 647,65 Yhteensä henkilöstökulut 2 237 415,00 Allekirjoitukset ja merkinnät Joensuussa 22.2.2010 Edellä oleva tilinpäätös on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Joensuussa 8.4.2010 Oy Audiator Ab JHTT-yhteisö Tuomo Pikkarainen JHTT 26
Joensuun Vesi PL 148, 80100 Joensuu puh. 013 267 3550 fax 013 267 3530 sähköpostit: etunimi.sukunimi@jns.fi www.joensuunvesi.fi Idealmainos 3/10 Suomen Painotuote (300) Painettu uusiopaperille.