Puulan kalastusalue Y-tunnus Mikonkatu MIKKELI. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO

Samankaltaiset tiedostot
Puula-forum Kalevi Puukko

Puula-forum Kalevi Puukko

Puula-forum Kalevi Puukko

Teurisuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Kangasniemi Turvetuote PeatBog Oy

LUVITTAJAN NÄKÖKULMA TURVETUOTANTOON

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu Petri Tähtinen

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Puulan länsiosan kuormitusselvitys Mikkelin seudun ympäristöpalvelut

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Turvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Puula Forum Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy

Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry c/o Larissa Heinämäki Havangantie Vaskivesi

Turvetuotannon vesienkäsittely

TOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista

TASO-hankkeen esittely

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry

TURPEENOTON VAIKUTUKSET JOKIVESISTÖJEN JA VAASAN VESIALUEIDEN TILAAN

Kokemuksia jatkuvatoimista mittauksista turvetuotantoalueilla Jaakko Soikkeli

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

TURVETUOTANNON PÄÄSTÖISTÄ PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAN TAVOITTEET YLIVIRTAMATILANTEET

kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut)

RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2017

Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli

Teurisuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Kangasniemi Turvetuote PeatBog Oy

BioTar-hankkeen yleisesittely

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu

Metsätalouden vesiensuojelu

Pienten turvetuotantoalueiden luvat

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Lausunto Jari Sojakka Oy, Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Viitasaari, Kannonkoski, Äänekoski.

Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos hankkeen loppuseminaari

Lausunto Jari Soljakka Oy:n Matkusnevan ja Haukinevan turvetuotantoalueen ympäristöluvasta, Viitasaari

Itä-Suomen Aluehallintovirasto Kirjeenne , Dnro ISSAVI/1600/2015.

A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015

Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 3. koulutuspäivä Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta

Kenttäkokeiden puhdistustehon ja kustannusten arviointia

LAKAJOEN (LAPUA JA KUORTANE) KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE

Hakija Turveruukki Oy, Teknologiantie 12 A, Oulu, puh

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja

Puulan länsiosan ja siihen laskevien vesien ekologinen luokittelu

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Ojitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari

Piuharjunnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen Karpatinnevan lisäalueella, toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Kyyjärvi

Kuolimon valuma-alueista, kuormituksesta ja vedenlaadusta

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 23/10/1 Dnro PSAVI/162/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA

TASO-hanke päättyy mitä on saatu aikaan turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelussa?

Takajärven ja Alajärven tila ja hoidon ja kunnostuksen mahdollisuudet

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 33/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 19 Annettu julkipanon jälkeen

MILLESPAKANNEVAN JA NASSINNEVAN (ALAJÄRVI) KUORMITUS-, VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUOHJELMAESITYS

Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi

VALITUS KORKEIMPAAN HALLINTO-OIKEUTEEN

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia turvealan kannalta

Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari Leena-Marja Kauranne, YM

Mustikkaneva I, Mustikkaneva II ja Kramsunnevan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Kauhava

Turvetuotannon vesistökuormitus

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen

Turvetuotannon vesiensuojelu tapaus Jukajoki SciFest tiedekahvila Hilkka Heinonen

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu Tampere

Soiden luonnontilaisuusluokitus

MIELIPIDE TEERINEVAN TURVETUOTANTOALUEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA

Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 25/11/1 Dnro PSAVI/344/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

VESIEN- JA MERENHOIDON HUOMIOIMINEN LUPIEN VALMISTELUSSA JA PÄÄTÖKSISSÄ. Hämeen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 7.12.

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA

Typpeä voidaan poistaa valumavesistä kosteikkojen ja pintavalutuskenttien avulla. Kaisa Heikkinen, erikoistutkija, FT Suomen ympäristökeskus

Taulukko 2. Sammalniemen leiri- ja kurssikeskuksen maasuodattamon valvontanäytteiden tulokset vuosilta

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 106/2013/1 Dnro PSAVI/137/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen

TUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Bioenergia ry

KUHASALON JÄTEVEDENPUHDISTAMO Neljännesvuosiraportti 4/2017

PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

Transkriptio:

1 Puulan kalastusalue Y-tunnus 1456262-9 Mikonkatu 5 50100 MIKKELI LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO kirjaamo.lansi@avi.fi Viite: LSSAVI/4498/04.08/2014 VAPO OY:n SELVITYS HAVUSUON JA PAJUSUON (PIHLASSUON) VESIENKÄSITTELYRAKENTEIDEN TOIMIVUUDESTA SEKÄ SUUNNITELMA VESIENKÄSITTELYN TEHOSTAMISEKSI MUISTUTUS Puulan kalastusalue muistuttaa Vapo Oy:n esityksestä seuraavaa. 1. Lupaviranomaisen ei tule hyväksyä Vapo Oy:n esittämiä lievennyksiä alkuperäisen ympäristöluvan puhdistustehovaatimuksiin. 2. Myös liuenneille humusaineille tulee asettaa reduktio- ja raja-arvot 3. Vapon esittämät parannustoimet kemiallisen puhdistuksen parantamiseksi ovat riittämättömiä. Pihlassuon kemialliseen puhdistamoa on täydennettävä happamuudensäädöllä. 4. Vapon esittämä toimenpide eristysojavesien erottamisesta tuotannon vesistä ei vastaa todellista tilannetta eikä sitä tule hyväksyä. 5. Lupaviranomaisen tulee asettaa takaraja, johon mennessä ympäristöluvan vastaisen tuotannon on päätyttävä ja jota takarajaa ei voida mahdollisilla valituskäytännöillä lykätä tulevaisuuteen. PERUSTELUT 1. SELVITYKSESTÄ YLEISESTI Selvityksessä ei otsikosta huolimatta esitetä parannustoimenpiteitä vesien puhdistukselle. Sen sijaan sillä haetaan hyväksytystä nykyisille toimimattomaksi osoittautuneille vesienkäsittelyjärjestelyille. Vapo ei selvästi sano sitäkään, mitä se on hakemassa. Otsikosta alkaen puhutaan tehostamisesta, mutta selvityksestä ei sellaista löydä. Vapon esittämät lupaehtojen lievennyspyrkimykset ymmärtää, kun on perehtynyt olemassa olevien kenttien perusratkaisuihin ja ominaisuuksiin paikan päällä. Kentät ja kosteikot on perustettu alueille, joilta puuttuvat edellytykset kelvolliseen toimintaan. Nykyisillä vesienkäsittelyrakenteilla ei tulla pääsemään voimassa olevan ympäristöluvan reduktiovaatimuksiin Vapon esittämillä korjaustoimenpiteillä. Mikäli Vapon esittämä suunnitelma hyväksytään, sen seuraus olisi, että Kälkäjoen alapuolisen vesistöuoman, Siikaveden ja Puulaveden veden laadun huonontaminen jatkuu, kunnes kaikki turve Havu-Pajusoilta on nostettu. Siis 10-20 vuotta eteenpäin. Sen vaikutukset Puulan kirkkauteen olisivat tuhoisat. Tälle lupaviranomaisen ei tule antaa lupaa!

Turveruukki Oy haki vastaavanlaista lievennystä lupaehtoihin Ranuan Sääskisuon turvetuotantoalueelle. AVI:n ja HO:n hylkäyksen jälkeen KHO antoi 9.6.2015 päätöksen (muu päätös 1547/2015), jossa Turveruukki Oy:n valitus hylättiin. Sääskisuon tapauksessa humuksen määrä lisääntyi kentillä samalla tavalla kuin Vapon Havusuon kentillä. Päätökset ja perustelut osoittavat, että heikennyksiä vesiensuojelun tasossa ei oikeusasteissa hyväksytä. Vastenmielistä nykymenettelyssä on, että hakija voi suunnitelmallisesti käyttää hyväkseen valitusprosessien kestoa ja jatkaa ympäristöluvan vastaista tuotantoa ilman sanktioita jopa vuosia. Sääskisuon tapauksessa kesto AVI:n päätöksestä KHO:n päätökseen oli noin kolme vuotta. 2. NYKYISET VESIENKÄSITTELYJÄRJESTELYT Vapon selvityksessä toistellaan puhdistuskenttien toiminnan ja puhdistuksen tason erinomaisuutta. Selvityksen liitteestä 10 kuitenkin näkee, että vesiensuojelujärjestelyt ovat olleet yhtä tyhjän kanssa. Tulevan ja lähtevän veden käyrät ovat päällekkäisiä. Päinvastoin, esimerkiksi humuksen kuormitus lähtevään veteen pääsääntöisesti vain lisääntyy, kuten velvoitetarkkailutietokannasta voidaan havaita. Maastoon ja ympäristöön perehtynyt voi todeta, että alueelta ei enää löydy koskematonta tai kelvollista ojitettua turvesuota, joille voitaisiin perustaa toimivia pintavalutuskenttiä korvaamaan nykyiset toimimattomat kentät ja kosteikot. Myös Tukos-hankkeessa on tutkittu juuri kosteikoiden tehoa. Loppuraportin sanoma on, että kosteikot eivät pääsääntöisesti toimi. 2 Esimerkki1, pintavalutuskenttä Havusuo-eteläinen/ Jouko Häkkinen. Etualalla oikovirtausta kentän läpi. Kentän koko ja turpeen laatu kelpaamattomia puhdistukselle. Velvoitetarkkailu osoittaa, että humuksen määrä kasvaa kentällä. Esimerkki 2, kosteikkopuhdistamo Havusuo-pohjoinen / Kalevi Puukko. Alueelle ei edelleenkään 4-5 vuoden jälkeen ole muodostunut puhdistuksen vaatimaa kasvustoa. Velvoitetarkkailun mukaan humuksen määrä vedessä pääsääntöisesti lisääntyy.

3 Vaatimus Koska kaikki kenttäpuhdistukseen kelpaavat suot Havusuolla on otettu tuotantoon, turpeennoston jatkamisen ehtona tulee olla muu toimivaksi tiedetty puhdistusmenetelmä, kuten kemiallinen sakkautus varustettuna happamuudensäädöllä. Vaihtoehtona on, mikäli toimivan puhdistukseen investointikustannukset Vapon mielestä ovat liian korkeat, että turpeenosto Havusuolla lopetetaan. 3. OMINAISKUORMITUS Esityksessä pyöritellään ja tehdään epämääräisiä vertailuja luonnontilaisiin soihin. Selvityksessä ei kuitenkaan mainita, mitä luonnonhuuhtouma-arvoa vertailussa on käytetty. Jos kyseessä on Vapon Läntisen alueiden kuormitusraporteissa mainittu kiintoaineen luonnonhuuhtouma 2 mg/l, vertailulla ei ole pohjaa arvioitaessa tuotannon aiheuttamaa vesistökuormituksen lisäystä Havusuolta. Jotta Vapon esittämillä luvuilla olisi näyttöarvoa, niiden tulee perustua todellisiin mittauksiin. Kälkäjoen valuma-alueen suot on ojitettu metsänkasvatukselle noin 40 vuotta takaperin eikä niitä sen jälkeen ole perattu. Vanhojen, 20-60 vuotta sitten ojitettujen ja jo sammaloituneiden metsäojien kuormitus on lähellä luonnontilaisia soita, 0,5 mg/l (Metsäojituksen ja metsälannoituksen vaikutus valumaveden ominaisuuksiin. Lisensiaattityö 1987, K Kenttämies). 4. VAPON ESITTÄMÄT TAVOITEARVOT Vapon arvion mukaan vesienkäsittelyyn tulevien vesien alhaiset pitoisuudet huomioon ottaen, ympäristöluvan lupamääräyksen 3 mukaiset puhdistustehovaatimukset ja 'tavoitearvot ovat vaatimuksiltaan varsin korkeat, eivätkä luonnossa mahdollisia. Ympäristöluvassa annetut reduktioarvot ovat turveteollisuudessa yleisesti käytettyjä, eikä niihin pääsy muilla soilla ole tuottanut vaikeuksia. Niistä ei niin ollen saa tinkiä Havusuollakaan. Vapon arvio vesienkäsittelyyn tulevien vesien alhaisista pitoisuuksista ei vastaa todellisuutta. Vertailusuoksi tähän voimme ottaa Iso-Kinttaissuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan ( Dnro PSAVI/33/04.08/2011). Siellä vaatimukset lähtevälle vedelle ovat selvästi tiukemmat kuin mitä Vapo esittää Havusuolle. Lisäksi merkillepantavaa on, että Iso Kinttaissuo sijaitsee Siuruanjoen valuma-alueella, jossa vesi on luonnostaan ruskeaa ja joen tila on tyydyttävällä tasolla. Kälkäjoen alapuolinen Puulavesi on kirkasvetinen erinomaisessa luokassa oleva vesistö, jossa turvetuotannon vaikutukset näyttäytyvät ratkaisevasti ikävämmällä tavalla kuin konsanaan Siuruanjoessa.. Esitys Esitämme, että lupapäätöksessä voi selvyyden vuoksi hyvä olla luvut prosenttien lisäksi Iso-Kinttaisuon ympäristöluvan kaltaisesti pitoisuusluvut esim. seuraavasti. Kiintoaine reduktio: 50 %, pitoisuus enintään 4 mg/l Kokonaisfosfori reduktio: 50 %, pitoisuus enintään 40 μg/l Kokonaistyppi reduktio: 20 %, pitoisuus enintään 1 000 μg/l 4. HUMUSAINEET Liuenneiden humusaineiden leviäminen on suurin kirkkaan Puulaveden erityisongelma, joka puhuttaa paikallisväestöä ja mökkiläisiä eniten. Havusuon kenttien ja kosteikkojen vaikutus humusaineisiin on negatiivinen, ne lisäävät humuksen määrää!

Vapo esityksessään vähättelee lähtevän humuksen määrää ja vertaa sitä luonnontilaiseen suohon. Selvityksessä ei sanota, mihin vertailuluku 32 mg/l O2 perustuu. Luonnonhuuhtoumasta ei ole olemassa yleispäteviä arvoja, vaihteluväli soiden välillä niin suuri. Jos Vapo haluaa osoittaa käyttämällään vertailulla jotain, sen pitää perustua mitattuihin arvoihin Havusuon alueella. 4 Esitys 1 Myös humusaineille tulee asettaa reduktio- ja vuosikeskiarvot mg/l. Reduktioasteeksi esitetään 70% ja COD Mn keskiarvoksi 10 mg/l. Paju-Pihlassuon kemiallinen puhdistamo pysäyttää kelvollisesti humuksen. Velvoitetarkkailutietojen mukaan pidätysaste on 2014 ollut 60-80 % ja COD 6 12mg/l. Vesistön kannalta sen ongelmana on lähtevän veden happamuus. Velvoitetarkkailun mukaan lähtevän veden ph on tappavan alhainen, jopa alle 3,5. Esitys 1 Paju-Pihlassuon puhdistamo tulee 2016-kevääseen mennessä varustaa jätevesipuhdistuksessa käytetyllä ph-tasauslaitteistolla. Lähtevän veden ph:n tulee olla vähintään 6. 5. ERISTYSAOJAVEDET Vapon esittämien toimenpiteiden joukossa on tuotanto- / eristysojavesien parempi erottelu. Alueeseen perehtyneen päätelmänä on, että kyseessä on pohjoisen alueen tuotantokenttä, jolla osasta aluetta sekä eristysoja- että tuotannon vedet johdetaan pumppaamolle samassa ojassa. Huomioitavaa kuitenkin on, että kyseinen oja on harjanteen läpi kaivettu uusi reitti, jolla on muutettu luonnonvesien alkuperäistä virtaussuuntaa. Näin ollen vedet ovat tuotantoon kuuluvia vesiä, jotka tulee käsitellä ympäristöluvan mukaisina vesinä. Erillisen eristysojanverkon kaivuvaihe aiheuttaisi vain pahan päästöpiikin vesistöön, eikä siihen pidä ryhtyä. Syynä, miksi Vapo haluaa erotella vedet, ei ole puhdistus vaan pumppaamon kapasiteetti, joka on alimitoitettu. Vapo on ilmoittanut korjanneensa ympäristöluvassa vaadittuja eristysojien lietetaskuja. Jotain tämän suuntaista voi havaita tehdyksi pohjoisella kentällä. Eristysojavesien käsittely Havusuolla kokonaisuudessaan ei vastaa hyvää käytäntöä eikä Turvetuotannon ympäristöohjeessa annettuja suosituksia. Kuva: Uusi ojalinjaus eristysoja- ja tuotantovesille Havusuopohjoisen kentältä. Alajuoksulla olevan pumppaamon kapasiteetin riittämättömyyden takia vettä pumpataan kuvassa näkyvällä pumpulla ojasta suoraan kosteikkokentälle.

5 6. PUULAN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ-JA HOITOSUUNNITELMA Puulan kalastusaluetta koskeva uusi käyttö- ja hoitosuunnitelma hyväksyttiin kevään 2015- vuosikokouksessa (www.puula.fi /Käyttö- ja hoitosuunnitelma). Suunnitelmassa on otettu kantaa turvetuotantoon mm seuraavasti: - Turvetuotannon vesiensuojelua on tarpeen tehostaa erityisesti Siikaveden valumaalueella - Kemiallista käsittelyä tai pienkemikalointia voidaan lisätä, mutta happamoitumista on torjuttava käsiteltyjen vesien neutraloinnilla - Turvetuotannon ympäristölupien myöntämistä tulee harkita nimenomaan vesiensuojelun näkökulmasta. Puulaveden erityislaatu puhtaana ja karuna vesistönä on otettava huomioon eikä vesistön tilaa tule vaarantaa - Turvetuotannon ympäristöluvissa tulee olla COD:lle ja liuenneelle humukselle puhdistustehovaatimus Tavoitteena suunnitelmassa on, että Puulan ekologinen luokitus kokonaisuudessaan saadaan palautumaan erinomaiseen tilaan. Siikaveden luokitusta on laskettu erinomaisesta hyvään, johtuen turvemaiden ojitusten vesistökuormituksesta Länsi-Puulalla. Käyttö- ja hoitosuunnitelmassa on lähestytty kalakantojen, erityisesti lohensukuisten kalojen, hoitoa nimenomaisesti veden laatuun liittyvien tekijöiden kautta. 7. NATURA Puulan Natura-alue sijaitsee Kälkäjoen purkukohdasta alle 10 km etäisyydellä alavirran suuntaan. Naturan merkitys tulee myös ottaa huomioon arvioitaessa erityisvaatimuksia, joita tulee noudattaa vesien käsittelyssä. 8. TURVETUOTANTO EI KUULU PUULALLE Puulaan laskevien soiden ojitus tapahtui 70-luvulla. Tehtyä virhepäätöstä emme tietenkään saa peruttua. Luonto on osin korjannut virheen sillä, että metsitettyjen soiden ojitukset ovat sammaloituneet eikä niiden kautta enää koidu vakavaa vesistökuormitusta. Puulan kannalta ojitustakin vahingollisempi päätös oli käynnistää turpeen nosto Kälkäjoen soilla. Jos sen aiheuttaman kuormituksen annetaan jatkua nykytasolla niin kauan kuin turvetta riittää, suurena vaarana on, että kirkkaasta vedestään kuulu Puula on menetetty. Turveyhtiön kannata vastuullisin päätös olisi lopettaa turpeennosto Kälkäjoen soilla ja tehdä alueista lintukosteikkoja. 9. VAATIMUS Puulan kalastusalueen vaatimus lupaviranomaiselle on, että toiminnan jatkamiselle asetetaan ehdot, joilla varmistetaan Havu- Pajusuolta lähtevien vesien riittävä puhtaus. Lisäksi edellytetään, että lupaviranomainen asettaa aikamääreet, johon mennessä ympäristöluvan vastaisen tuotannon on päätyttävä ja jota takarajaa ei voida mahdollisilla valituskäytännöillä lykätä tulevaisuuteen. Mikkelissä 12.6.2015 Puulan Kalastusalue Seppo Pöyry hallituksen puheenjohtaja seppo.poyry@puula.fi Kalevi Puukko hallituksen varapuheenjohtaja kalevi.puukko@puula.fi