Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Samankaltaiset tiedostot
Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

Niskanperän OYK kaupallinen selvitys

Eteläportin asemakaavamuutoksen kaupallinen selvitys

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Salon kaupunki SALON KAUPALLINEN SELVITYS

FCG Finnish Consulting Group Oy. Nivalan kaupunki NIVALAN YLEISKAAVA. Kaupallinen selvitys

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

YLEISKAAVAN KAUPALLINEN SELVITYS KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua

Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

FCG Finnish Consulting Group Oy

Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

YLÖJÄRVEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys

Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella

Imatran keskusta-alueiden kaupallinen kehittäminen Imatran keskusta-alueiden kaupallinen kehittäminen Liite 1

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallisen selvityksen päivitys

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija

KAAVAHANKKEIDEN KAUPALLISET VAIKUTUKSET

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1.

Keski-Pohjanmaan kaupan palveluverkon mitoitusselvityksen päivitys

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kajaanin täydennysosa

Uuden Oulun yleiskaavan kaupallisten vaikutusten

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

LAHDEN YLEISKAAVA Kaupan tarpeet ja mitoitus. Maakuntakaavan kaupan ryhmä P H Liitto. Veli Pekka Toivonen

Mikkelin kaupan mitoitus kaupunginosittain

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

Kaupan hankkeiden vaikutusten arviointi asemakaavoitusta varten

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B

KYYJÄRVEN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA PALETIN ASEMAKAAVA. Yleiskaavan kaupallinen selvitys ja asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Kuhmon täydennysosa

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista

ETELÄ-TUUSULAN KAUPALLINEN SELVITYS

SEINÄJOEN NURMON KAUPUNGINOSAKESKUKSEN KAUPALLINEN SELVITYS

Pudasjärven keskustan kaupan alan selvitys

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys, Sotkamon täydennysosa

Kaupallinen palveluverkkoselvitys ja vaikutusten arviointi

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Loppuraportti

Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2. Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys

Vähittäiskaupan ohjaus

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? Kimmo Koski

KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN PÄIVITYS JA LISÄSELVITYS

Lahdesjärvi, asemakaavamuutos: kaupallisten vaikutusten arviointi

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus

FCG Finnish Consulting Group Oy TILAA VAATIVA KAUPPA JYVÄSKYLÄSSÄ RAPORTTI

Vähittäiskaupan kokonaismitoituksen määrittäminen Etelä-Savon maakuntaan

PÄIJÄT-HÄMEEN KAUPAN PALVELURAKENNESELVITYS

Nurmeksentienpuiston asemakaavan muutos, kaupallinen selvitys ja vaikutusten arviointi

PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi Siilinjärven kunta

YLÖJÄRVEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS. Ylöjärven kaupunki

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja Ville Helminen

Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa

Pohjois-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030, täydennysselvitys tavoitevuoteen 2040

Keskustaajaman osayleiskaava Kauppa ja palveluverkko

Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi

Mikkolan kaavahankkeiden kaupalliset selvitykset Tarjous ja työohjelma

ASEMAKAAVAN SELOSTUS

Etelä-Savon palveluverkkoselvitys

Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn

TIIVISTELMÄ

Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Autokeitaan alueen mitoitus

Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Humppilan matkailukeskuksen mitoitus

NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009

FCG Planeko Oy. Lapin liitto TUNTURI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA KAUPAN SELVITYS 2592-D1959

KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN PÄIVITYS JA LISÄSELVITYS

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi Siilinjärven kunta

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys

FCG Planeko Oy HANGON KAUPUNKI KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA. Kaupan palveluverkkoselvitys

Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys

Transkriptio:

Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011

Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima ja ostovoiman kehitysarvio 4. Kaupan nykytila ja kehitysnäkymät 5. Yhteenveto ja johtopäätökset Esiselvitys Salon yleiskaavallisen ohjelman ja Salon keskustan osayleiskaava 2035:n valmisteluun Pohjana yleiskaavallisen ohjelman vaihtoehtojen vaikutusten arvioinnille ja Salon kaupan tavoitteellisen palveluverkon määrittelylle

Kaupan sijainninohjauksen tavoitteet Turvata kestävä yhdyskuntakehitys ja palvelujen saatavuus Kaupunkien keskustojen elinvoimaisuuden säilyttäminen Asuntoalueiden päivittäistavarakaupan edellytysten turvaaminen Eri väestöryhmien palveluiden turvaaminen Varautua väestön ikääntymiseen Hillitä ilmastonmuutosta yhdyskuntarakenteen hajautumisen pysäyttäminen autoliikenteen kasvun pysäyttäminen Luoda edellytyksiä toimivalle kilpailulle

Salon talousalueen väestökehitys ja väestöennuste (TK) Salossa väestömäärä kasvanut 2000-luvulla noin 1 200 asukkaalla, muissa talousalueen kunnissa väestömäärä vähentynyt Väkiluku Muutos 2000-2005 Muutos 2005-2009 2000 2005 2009 lkm % lkm % Salo 52 604 53 672 54 889 1 068 2 % 1 217 2 % Somero 9 789 9 606 9 402-183 -2 % -204-2 % Kemiönsaari 7663 7462 7298-201 -3 % -164-2 % Koski TL 2550 2528 2450-22 -1 % -78-3 % Marttila 2135 2064 2019-71 -3 % -45-2 % SALON TALOUSALUE 74 741 75 332 76 058 591 1 % 726 1 % Vuosimuutos 2000-2009 (%) 0,5 % -0,4 % -0,5 % -0,4 % -0,6 % 0,2 % Väestöennusteen mukaan väestönkasvu jatkuu Salossa, vuosina 2009-2035 väestömäärä lisääntyy noin 8 200 asukkaalla Väkiluku Muutos 2009-2035 2009 2015 2020 2025 2030 2035 lkm % Salo 54 889 57 453 59 197 60 784 62 099 63 140 8 251 15 % Somero 9 402 9 210 9 106 9 034 8 999 8 975-427 -5 % Kemiönsaari 7 298 7 113 7 057 7 055 7 066 7 067-231 -3 % Koski TL 2 450 2 402 2 371 2 349 2 333 2 318-132 -5 % Marttila 2 019 2 011 2 016 2 030 2 038 2 043 24 1 % SALON TALOUSALUE 76 058 78 189 79 747 81 252 82 535 83 543 7 485 10 % Vuosimuutos 2009-2035 (%) 0,5 % -0,2 % -0,1 % -0,2 % 0,0 % 0,4 %

Asumisen sijoittuminen Salon kaupunki

Lomaasuminen Salossa oli vuonna 2009 noin 7 000 loma-asuntoa, joista noin puolet oli ulkopaikkakuntalaisten omistuksessa Kesämökit Muutos 2000-2009 Vuosimuutos 2000-09 (%) 2000 2009 lkm % Salo 6 980 7 028 48 1 % Somero 2 024 2 120 96 5 % Kemiönsaari 3 863 4 521 658 17 % Koski TL 267 262-5 -2 % Marttila 170 234 64 38 % SALON TALOUSALUE 13 304 14 165 861 6 % 0,1 % 0,5 % 1,8 % -0,2 % 3,6 % 0,7 %

Päivittäistavarakaupan palveluverkko 2009 Salossa toimi 49 päivittäistavaramyymälää Suuryksiköitä (yli 2000 k-m 2 ) 6 kpl (12 %) Pieniä yksikköjä (<400 my-m 2 ) 30 kpl (61 %) Yhtä myymälää kohti Salossa n. 1 300 asukasta Hyper- Tavara- Supermarket Valintamyymälä Pienmyymälmyymälä Erikois- Asukkaita/ market talo Iso Pieni Iso Pieni Yhteensä myymälä >2500 m 2 >2500 m 2 >1000 m 2 400-999 m 2 200-399 m 2 100-199 m 2 Salo 3 2 3 4 15 7 8 7 49 1 307 Somero 2 1 2 2 1 2 10 1 175 Kemiönsaari 2 5 4 2 13 561 Koski TL 2 2 1 225 Marttila 1 1 2 1 010 SALON TALOUSALUE 3 2 5 7 25 14 11 9 76 1 135 Koko maa 1 597

Päivittäistavarakaupan sijainti Salossa 2009

Päivittäistavaramyynti 2009 (Lähde: A.C.Nielsen Finland Oy) Talousalueen päivittäistavarakaupan myynnistä toteutui Salossa 73 % Hypermarkettien ja tavaratalojen myyntiosuus oli Salossa 33 % Salossa pt-myyntiala/ asukas ja pt-myynti/ asukas suurempia kuin koko maan keskiarvo Myyntitehokkuus ( /myyntiala/vuosi) koko maan tasoa Salo Somero Kemiönsaari Koski TL Marttila Pt-myynnin ja väestön osuudet kunnittain Salon talousalueella 2009 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 3 % 2 % 3 % 1 % 12 % 13 % 10 % 11 % Väestö PT-myynti 72 % 73 % PT-myyntiala/ PT-myynti/ Myyntiteho asukas asukas Salo 106 110 101 Somero 130 111 85 Kemiönsaari 113 121 107 Koski TL 70 81 116 Marttila 73 62 85 SALON TALOUSALUE 108 109 99 Koko maa 100 100 100

Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä 2009 (Lähde: A.C.Nielsen Finland Oy) Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymä 2009-100 % -80 % -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Salo 3 % Somero 7 % Kemiönsaari 14 % Koski TL -23 % Marttila -43 % Salon talousalue 3 %

Erikoiskaupan palveluverkko 2009 Salossa toimi 232 erikoiskaupan myymälää Toimialoilla, jotka sisältävät tilaa vaativan kaupan yksiköt, toimi 50 myymälää (22 %) Muun erikoiskaupan toimialoilla toimi 182 myymälää (78 %) Yhtä myymälää kohti 237 asukasta Alkot, apteekit ym. Muu erikoiskauppa Muotikauppa Rautakauppa Salo 14 38 16 114 12 2 30 6 232 237 Somero 2 11 2 24 1 2 3 45 209 Kemiönsaari 7 4 1 24 8 6 50 146 Koski TL 1 2 1 3 7 350 Marttila 1 3 1 5 404 SALON TALOUSALUE 25 53 19 167 13 5 45 12 339 224 Koko maa 265 Tietotekninen kauppa Tilaa vaativa erikoiskauppa Muu erikoiskauppa Huonekalukauppa Kodinkonekauppa Muu tilaa vaativa kauppa Erikoiskauppa yhteensä Asukkaita/ myymälä

Erikoiskaupan sijainti Salossa 2009 Ollikkalan TIVA-alue Halikon Retail-park Meriniityn TIVA-alue Ydinkeskustan erikoiskauppa Helsingintien TIVA-alue

Erikoiskaupan myynti ja ostovoiman siirtymä (Lähde: Tilastokeskus, toimipaikkarekisteri) Talousalueen erikoiskaupan myynnistä toteutui Salossa 73 % Salon erikoiskaupan myynnistä toteutui tilaa vaativan kaupan toimialoilla n. 28 % ja muilla toimialoilla n. 72 % Erikoiskaupan ostovoiman siirtymä oli Salossa positiivinen (+14%); tilaa vaativassa erikoiskaupassa -4% ja muussa erikoiskaupassa +24% Erikoiskaupan myynnin ja väestön osuudet Salon talousalueella 2009 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Salo 72 % 73 % Somero Kemiönsaari Koski TL 12 % 6 % 10 % 12 % 3 % 9 % 3 % Marttila 0 % Väestö Erikoiskaupan myynti Erikoiskaupan ostovoiman siirtymä 2009-100 % -80 % -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Salo 14 % Somero -40 % Kemiönsaari 49 % Koski TL 231 % Marttila -81 % Salon talousalue 15 %

Päivittäistavarakaupan saavutettavuus Alle 3 kilometrin etäisyydellä asui noin 44 000 asukasta (80 % Salon asukkaista) Alle kilometrin etäisyydellä asui noin 30 000 asukasta (55 %)

Salon ydinkeskustan saavutettavuus Runsas puolet (53 %) salolaisista asuu alueella, jolta matkaaika henkilöautolla Salon ydinkeskustaan on alle 5 minuuttia

Ostovoima ja ostovoiman kehitys Ostovoima ja sen kehitys ovat perusta kaupan palveluverkon kehitykselle ja kaupan investoinneille Ostovoiman kehitys perustuu väestökehitykseen ja yksityisen kulutuksen kehitykseen Salon vähittäiskaupan (pl.autokauppa) ostovoima kasvaa noin 230 milj., josta päivittäistavarakaupan ostovoima noin 70 milj. ja erikoiskaupan ostovoima noin 160 milj. Vähittäiskauppa yhteensä Ostovoima, milj. Ostovoiman kasvu, milj. 2009 2020 2035 2009-20 2020-35 2009-35 Salo 379 477 610 98 133 231 Somero 62 71 84 9 13 22 Kemiönsaari 48 55 66 7 11 18 Koski TL 16 19 21 3 2 5 Marttila 14 16 19 2 3 5 Salon talousalue 519 638 800 119 162 281 Päivittäistavarakauppa Ostovoima, milj. Ostovoiman kasvu, milj. 2009 2020 2035 2009-20 2020-35 2009-35 Salo 164 196 236 32 40 72 Somero 27 30 33 3 3 6 Kemiönsaari 21 23 26 2 3 5 Koski TL 7 8 8 1 0 1 Marttila 6 7 7 1 0 1 Salon talousalue 225 264 310 39 46 85 Erikoiskauppa yhteensä Ostovoima, milj. Ostovoiman kasvu, milj. 2009 2020 2035 2009-20 2020-35 2009-35 Salo 215 281 374 66 93 159 Somero 35 41 51 6 10 16 Kemiönsaari 27 32 40 5 8 13 Koski TL 9 11 13 2 2 4 Marttila 8 9 12 1 3 4 Salon talousalue 294 374 490 80 116 196

Liiketilan laskennallinen lisätarve Vähittäiskaupan liiketilan lisätarve Salossa vuoteen 2035 mennessä noin 38 000 72 000 k-m 2 Liiketilan lisätarpeesta kohdistuu keskusta-alueille 21 500-40 500 k-m 2 (n. 56 %) LIIKETILATARVE, k-m 2 Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäistavara- kauppa vaativa erikois- kauppa kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Vähimmäistarve 2010-2020 3 500 11 500 5 000 6 500 15 000 2020-2035 4 500 18 500 8 500 10 000 23 000 2010-2035 8 000 30 000 13 500 16 500 38 000 Enimmäistarve 2010-2020 5 000 23 500 10 500 13 000 28 500 2020-2035 7 000 36 500 16 500 20 000 43 500 2010-2035 12 000 60 000 27 000 33 000 72 000 LIIKETILATARVE 2009-2035, k-m 2 Vähimmäistarve Enimmäistarve Keskusta- Muut Yhteensä Keskusta- Muut Yhteensä alueet* alueet alueet* alueet Päivitttäistavarakauppa 5 500 2 500 8 000 8 500 3 500 12 000 Erikoiskauppa yhteensä 16 000 14 000 30 000 32 000 28 000 60 000 Tilaa vaativa kauppa 2 500 11 000 13 500 5 500 21 500 27 000 Muu erikoiskauppa 13 500 3 000 16 500 26 500 6 500 33 000 Vähittäiskauppa yht. 21 500 16 500 38 000 40 500 31 500 72 000 * Salon ydinkeskusta ja entisten kuntakeskusten keskusta-alueet

Vireillä olevat kaupan hankkeet ja kaavojen aluevaraukset Keskustaajaman vireillä olevien kaavojen suunniteltu liiketilan rakennusoikeus noin 67 000 k-m 2 Keskustaajaman voimassa olevissa kaavoissa oleva käyttämätön liiketilan rakennusoikeus on noin 65 000 k-m 2 Kaavavaraukset kattavat kaupan liiketilatarpeen pitkälle tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan kaupan sijoittumista, mitoitusta ja ajoittumista, mutta sillä ei voida taata kaupan toteutumista Kaupan sijaintipaikkoja, mitoitusta ja kaavamerkintöjä on arvioitava säännöllisesti

Salon kaupallisen palveluverkon kehittämistavoitteita Uusi liikerakentaminen nykyisille kaupan alueille sekä entisten kuntakeskusten keskustoihin. Uudeksi kaupan alueeksi muodostuu Somerontien yritysalue. Päivittäistavarakaupan seudullisesti merkittävät yksiköt Salon ydinkeskustaan ja keskustaajaman kaupan alueille. Entisten kuntakeskusten ja kyläkeskusten sekä asuinalueiden lähikaupat täydentävät myymäläverkkoa. Tavoitteena kysynnän ja tarjonnan alueellinen tasapaino.

Salon kaupallisen palveluverkon kehittämistavoitteita Tilaa vaativa erikoiskauppa pääosin Halikon Retail parkin, Ollikkalan, Meriniityn ja Helsingintien itäpään tilaa vaativan kaupan alueille sekä uudelle Somerontien yritysalueelle. Keskustahakuinen erikoiskauppa pääosin Salon ydinkeskustaan sekä entisiin kuntakeskuksiin, joissa on riittävä väestöpohja. Myös hypermarkettien yhteyteen sijoittuu jonkin verran keskustahakuista erikoiskauppaa.

Kaupallisen palveluverkon kehittäminen Sovitettava yhteen eri toimijoiden tavoitteita ja toiveita Kuntien ja maakunnan liiton keskeisenä tavoitteena on toimiva yhdyskuntarakenne ja hyvä elinympäristö Kuntien tavoitteena on olla kilpailukykyinen ja houkutteleva sijaintipaikka kaupalle ja muulle yritystoiminnalle Kaupan tavoitteena on löytää ja saada käyttöönsä mahdollisimman houkuttelevia liikepaikkoja, jotka mahdollistavat kannattavan liiketoiminnan ja sitä kautta vahvan aseman markkinoilla Asukkaiden tavoitteet ja toiveet vaihtelevat; edulliset, laadukkaat ja monipuoliset palvelut ja niiden hyvä saatavuus ovat useimpien toiveena Haasteena on muodostaa usein toisistaan poikkeavien tavoitteiden avulla yhteinen päämäärä, johon kaikki osapuolet voivat sitoutua

Kiitos! Taina Ollikainen puh. 040 864 1030 taina.ollikainen@fcg.fi FCG Finnish Consulting Group Oy