Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys
|
|
- Urho Auvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys Sodankylä kunta
2 Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Ostovoima ja ostovoiman siirtymät Sodankylän keskustan kaupallinen rakenne 5 3 KAUPAN MARKKINOIDEN KEHITYS Väestön kehitys Ostovoiman kehitys Liiketilatarpeet vuoteen KAUPAN KEHITTÄMINEN SODANKYLÄSSÄ Kaupan kehittäminen keskustassa Vähittäiskaupan suuryksikköalueet Tilaa vaativan kaupan alueet 17 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutukset palveluverkkoon Vaikutukset keskustakauppaan Vaikutukset palveluiden saavutettavuuteen 19
3 Kaupallinen selvitys 2 1 JOHDANTO Sodankylässä on vireillä Sodankylän kirkonkylän osayleiskaavan laatiminen. Osayleiskaavaa on laatimassa Sito Oy. Kaupallisten palveluiden sijoittuminen on yksi osayleiskaavan aihealueista. Näin ollen on nähty tarve kaupalliselle selvitykselle. Tässä kaupallisessa selvityksessä tarkastellaan kaupan palveluita ja tarpeita Sodankylässä. Selvityksessä kootaan tiedot Sodankylän ja ympäristön vähittäiskaupasta sekä alueen ostovoimasta ja kilpailutilanteesta. Lisäksi selvitetään kaupan toimintaedellytyksiä ja kehitysnäkymiä, joiden pohjalta voidaan arvioida kaupan sijoitus- ja mitoitustarpeita. Nämä antavat pohjaa osayleiskaavan laadintaan ja mitoittamiseen. Tarkastelun painopisteenä ovat Sodankylän kirkonkylän kauppapalvelut ja niiden sijainti sekä kaupan rakenne. Nykytilan ja tulevaisuuden tarpeiden pohjalta hahmotetaan kaupan kehittämistä Sodankylässä. Lisäksi tarkastellaan vähittäiskaupan sijoittumisen vaikutuksia kaupan palveluverkkoon sekä palvelujen saavutettavuuteen. Kaupan selvitystä tekee Santasalo Ky alikonsulttina Sito Oy:lle. Selvityksestä vastaavat Santasalo Ky:stä Tuomas Santasalo ja Katja Koskela. Selvityksen lähtökohtia on käyty läpi osayleiskaavan projektiryhmän kokouksessa.
4 Kaupallinen selvitys 3 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI Sodankylän kaupan nykytilaa analysoidaan tässä sekä tilastojen että kartoituksen pohjalta. Tilastosta saadaan vähittäiskaupan myynti. Myynnin ja ostovoiman avulla voidaan laskea ostovoiman siirtymät, eli se kuinka hyvin Sodankylän kauppa myy suhteessa alueen ostovoimaan. Kartoituksen pohjalta analysoidaan kaupan sijoittumista Sodankylässä. Kartoituksen pohjalta saadaan myös tietoa vähittäiskaupan ja muiden kaupallisten palvelujen pinta-aloista. 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Vähittäiskaupan myyntiä ja toimipaikkoja on tarkasteltu Tilastokeskuksen yritystilaston pohjalta. Mikäli kunnassa on toimialalla alle kolme toimipaikkaa, myyntitiedot on arvioitu. Tilastokeskuksen yritystilastosta on saatu liikevaihto, johon on laskettu päälle arvonlisävero. Myynti on näin verrannollinen ostovoimaan, joka myöskin pitää sisällään arvonlisäveron. Viimeisimmät yritystilaston tiedot ovat vuodelta Luvuissa ei ole vielä täysimittaisesti uuden K-supermarketin myyntiä, sillä myymälä avattiin vuoden 2010 lopussa. Yritystilasto on tehty toimialaluokituksen TOL 2008 mukaisesti. Päivittäistavarakauppaan kuuluvat päivittäistavaramarketit ja lähikaupat, Alkot, päivittäistavarakaupan erikoismyymälät (mm. leipomot, makeiskaupat, jäätelökioskit, kalakaupat, luontaistuotekaupat) sekä kioskit. Tavaratalokauppa luokassa ovat laajantavaravalikoiman myymälät. Tilaa vaativaan erikoiskauppaan sisältyy rauta- ja rakennustarvikekauppa, kodintekniikkakauppa, puutarhakauppa, huonekalukauppa ja venekauppa. Autokauppa ja huoltamot eivät ole mukana. Muuhun erikoiskauppaan sisältyy pääosin keskustahakuinen erikoiskauppa eli mm. muotikauppa, urheilukauppa, kulta- ja kellokauppa, kukkakauppa, apteekit, sisustuskauppa, matkapuhelinkauppa ja optikot. Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti vuonna 2010 Toimi- Myynti paikat milj. Päivittäistavarakauppa, Alkot ja kioskit Tavaratalokauppa 1 2 Tilaa vaativa kauppa 7 9 Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Lähde: Tilastokeskus Sodankylässä oli vuonna 2010 yhteensä 48 vähittäiskaupan toimipaikkaa. Kunnassa on 12 päivittäistavarakauppaa sisältäen päivittäistavarakaupan erikoiskaupat, Alkon ja kioskit. Tilaa vaativan kaupan myymälöitä oli 7 ja muun erikoiskaupan 28. Vuonna 2010 vähittäiskaupan myyntiä (pl autokauppa) oli Sodankylässä yhteensä 57 miljoonaa euroa. Päivittäistavarakauppojen myynti (ml Alko) oli tästä noin 60 prosenttia. Myynti painottuu Sodankylässä keskimääräistä enemmän päivittäistavarakauppaan. Päivittäistavarakauppa on Sodankylässä vahva toimiala ja päivittäistavarakaupoissa myydään myös keskimääräistä enemmän erikoiskaupan tuotteita. Erikoiskaupan osuus myynnistä on vastaavasti keskimääräistä pienempi.
5 Kaupallinen selvitys Ostovoima ja ostovoiman siirtymät Ostovoiman siirtymiä analysoimalla arvioidaan, miten vähittäiskaupan tarjonta saavuttaa alueen kysynnän. Siirtymät saadaan vertaamalla vähittäiskaupan toimialoihin kohdistunutta ostovoimaa kussakin kunnassa toteutuneeseen myyntiin. Tavaratalokaupan myynti on jaettu arvion mukaan päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan toimialoille. Myynnin lähteenä on käytetty Tilastokeskuksen yritystilastoa, myös päivittäistavarakaupan osalta, koska Tilastokeskuksen tilasto on julkinen tilasto, kun taas A.C Nielsenin myyntitietoja ei saa julkaista. Ostovoiman siirtymät on kunnittain laskettu vuodelle 2010, koska uusimmat kuntakohtaiset vähittäiskaupan myyntitiedot ovat tältä vuodelta. Yleisesti päivittäistavarakauppa-asioinnit hoidetaan lähellä. Arkisin elintarvikeostot tehdään usein lähellä kotia ja lähinnä viikonloppuisin käydään herkemmin lähialuetta hieman kauempana monipuolisessa päivittäistavarakaupassa. Erikoiskaupan ostoksia haetaan tätäkin kauempaa. Mitä harvemmin tuotetta ostetaan, sitä yleisemmin sitä voidaan ostaa kaukaakin. Muotikauppa keskittyy suuriin kaupunkeihin ja näin keskittyvät ostoksetkin. Erikoiskaupan ostosmatkojen yhteydessä hoidetaan myös päivittäistavarakauppa-asiointia, mikä lisää pt-siirtymiä monipuolisiin keskittymiin. Tilaa vaativa kauppa keskittyy myös, mutta yksittäisiä vetovoimaisia tilaa vaativan kaupan myymälöitä löytyy myös pienistä keskittymistä. Autokauppa keskittyy myös omille alueilleen, ja autokaupassa käydään myös yli maakuntarajojen. Sodankylässä vähittäiskaupan myynti oli vuonna 57 miljoonaa ja sodankyläläisten vähittiäskaupan ostovoima 52 miljoonaa euroa. Ostovoiman nettosiirtymä kunnassa on siis viisi miljoonaa euroa eli noin 9 % ostovoimasta. Sodankyläläiset asioivat itse myös Rovaniemellä, joten todellinen Sodankylään ulkoa tuleva ostovoima on nettosiirtymää suurempi. Vähittäiskaupan myynti ja ostovoima Sodankylässä 2010 Myynti Ostovoima OV-siirtymä milj. milj. milj. % ov:sta Päivittäistavarakauppa ja Alko % Tilaa vaativa kauppa % Muu erikoiskauppa % Erikoiskauppa yhteensä % Vähittäiskauppa yhteensä % Lähde: Tilastokeskus, Santasalo Ky Ostovoiman siirtymät vaihtelevat eri toimialoilla. Päivittäistavarakaupassa siirtymät ovat positiiviset. Osittain tämä johtuu siitä, että päivittäistavarakaupoissa myydään myös muita tuotteita kuin varsinaisia päivittäistavaroita ja tämän takia päivittäistavarakaupan myynti on keskimääräistä korkeampaa. Jonkin verran päivittäistavarakaupan ostovoimaa tulee matkailijoilta ja jonkin verran läheisimmistä pienemmistä kunnista eli Pelkosenniemeltä ja Savukoskelta. Lähipaikkakuntalaiset suuntaavat kuitenkin pääosan päivittäistavarakaupan ostoksista omaan kuntaansa, mutta erikoiskauppaostoksillaan saattavat ostaa Sodankylästä myös päivittäistavaroita. Päivittäistavarakaupan siirtymä on nykyään todennäköisesti viime vuotta suurempi, sillä uusi K-supermarket on todennäköisesti kasvattanut jonkin verran kunnan pt-kaupan myyntiä. Todellisuudessa myynnin kasvu on osittain käyttötavaraa, sillä kaupan erikoistavaravalikoima on laajentunut keskustamyymälästä.
6 Kaupallinen selvitys 5 Tilaa vaativassa kaupassa ostovoimasiirtymä on hyvin pientä. Eli kunnassa tilaa vaativan kaupan tarjonta on samaa kokoluokkaa kuin kuntalaisten ostovoima. Muussa erikoiskaupassa ostovoimaa valuu pääosin Rovaniemelle, jossa on hyvin monipuolinen alan tarjonta. Osittain erikoiskaupan ostovoimaa siirtyy Sodankylässä myös päivittäistavarakauppaan, koska kuten jo todettiin niissäkin myydään käyttötavaroita. Pelkosenniemeltä ja Savukoskelta suuntautuu varmasti jonkin verran erikoiskaupan ostovoimaa Sodankylään, koska erikoiskaupan tarjonta näissä pienissä kunnissa on suppea. 2.3 Sodankylän keskustan kaupallinen rakenne Kaupalliset palvelut ovat Sodankylässä keskittyneet Sodankylän kirkonkylän taajamaan. Päivittäistavarakauppaa on myös muutamassa kylässä eli Lokassa, Vuotsossa ja Luostolla. Luostolla on lisäksi jonkin verran matkailupalveluita. Sodankylä kuuluu Rovaniemen markkina-alueeseen. Sodankylässä on kuitenkin monipuolinen kaupan tarjonta asukaslukuun nähden. Tähän vaikuttaa osin pitkä matka maakuntakeskukseen sekä osin matkailijat. Matkailijoiden vaikutus näkyy monipuolisena matkamuisto-, lahjatavara- ja sisustuskaupan tarjontana. Sodankylän keskustassa on kuusi päivittäistavarakauppaa. Tämän lisäksi laajan tavaravalikoiman kaupassa Säästökuopassa myydään jonkin verran elintarvikkeita. Päivittäistavarakaupoista kaksi on aivan ydinkeskustassa, kaksi ydinkeskustan eteläosassa Sodankyläntien varressa ja yksi pohjoisosassa. Eteläisten ja pohjoisen päivittäistavarakauppojen väliin jää keskustan ydin, jonne on sijoittunut valtaosa keskustan erikoiskaupoista. Erikoiskaupat ovat nauhamaisesti sijoittuneet Jäämerentien varrelle. Katkoksia tiiviissä rakenteeseen tekevät tyhjät liiketilat sekä tontit, joissa ei ole liiketilaa. Myös Jäämerentien sivukaduilla on jonkin verran liiketilaa. Keskustan pohjoispuolelle on sijoittunut tilaa vaativaa kauppaa jonkin verran irralleen varsinaisesta ydinkeskustan kaupasta. Tilaa vaativa kauppa muodostaa oman alueensa, jossa kaupat ovat kuitenkin sijoittuneet varsina hajanaisesti. Tilaa vaativan kaupan alueella on myös Säästökuopan myymälä. Keskustan eteläpuolella on pari huoltoasemaa, joiden yhteydessä on mm. ravintolatoimintaa ja autonkatsastusta.
7 Kaupallinen selvitys 6 Sodankylän keskustan kaupallinen rakenne 2011
8 Kaupallinen selvitys 7 Kartoituksen pohjalta on laskettu kaupallisten palveluiden lukumäärä sekä niiden pinta-ala. Liikkeen pinta-ala on laskettu rakennuksen pohjapinta-alan mukaan ja se pitää sisällään myymälätilan lisäksi mm. takatilat, varastot, porraskäytävät sekä seinät. Pinta-ala vastaa lähinnä kerrosalaa, muttei ole täysin yhtenevä rakennusluvan kerrosalan kanssa. Liikkeiden pinta-ala on kuitenkin keskenään verrannollinen. Kokonaisuudessaan Sodankylän keskustassa on 122 liiketilaa, joista 108 on vähittäiskaupan tai kaupallisten palveluiden käytössä. Näistä noin puolet on vähittäiskauppaa ja puolet palveluita. Liiketiloista kahdeksan on muussa kuin palvelukäytössä mm. toimistona ja kuusi on tyhjillään. Liikepinta-alaa Sodankylässä on yhteensä noin k-m 2. Tästä hieman yli puolet on vähittäiskauppaa. Tyhjää liiketilaa on noin 2000 k-m 2 eli seitsemän prosenttia koko kannassa, mikä on kohtalaisen paljon. Yleisesti tyhjät liiketilat Sodankylän keskustassa ovat isoja, joten niiden käyttöönotto on hankalaa. Isoille erikoiskaupoille tai palveluyrityksille ei löydy suurta kysyntää alueella. Kunnan kokoon ja vähittäiskaupan myyntiin suhteutettuna Sodankylässä on liikepinta-alaa paljon. Myyntitehokkuus (i/k-m 2 ) on täten kohtalaisen alhainen. Todennäköisesti keskimääräistä suurempi osa pinta-alasta on muuta kuin varsinaista myyntitilaa. Liiketilakustannukset Sodankylässä ovat myös todennäköisesti keskimääräistä alhaisemmat, joten alhainen myyntitehokkuus ei ole liian suuri haitta liiketoiminnalle. Liiketilamääriä ja pinta-aloja on tarkasteltu myös alueittain. Keskusta-alue on jaettu ydinkeskustaan sekä sen pohjois- ja eteläosaan. Lukumääräisesti ja pinta-alallisesti eniten liikepinta-alaa on ydinkeskustassa, jossa on pääosa liikkeistä ja pinta-alasta noin kaksi kolmannesta. Keskustan pohjoisosassa on liikepinta-alaa noin k-m 2, mutta liikkeitä vain 15. Liikkeet ovat pääosin tilaa vaativan kaupan ja autokaupan myymälöitä ja ne ovat suurempia kuin ydinkeskusta-alueella. Eteläosassa on hyvin vähän kaupan palveluita sekä lukumääräisesti että pinta-alallisesti.
9 Kaupallinen selvitys 8 Liiketilat Sodankylän keskustassa 2011 Lkm Ydinkeskustosa Pohjois- Eteläosa Sodankylä Pt-kauppa, Alko ja kioskit Tavaratalokauppa Apteekit ja terveyskauppa Muotikauppa Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Käytetyn tavaran kauppa Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa, korjaamot, huoltamot Ravintolat, kahvilat, hotellit Pankki, posti, vakuutus Muu kaupallinen palvelu Kaupalliset palvelut yhteensä Vähittäiskauppa ja palvelut yht Liiketila muussa käytössä Tyhjät liiketilat Liiketilat yhteensä Lähde: Santasalo Ky Liiketilojen pinta-ala Sodankylän keskustassa 2011 K-m 2 Ydinkeskustosa Pohjois- Eteläosa Sodankylä Pt-kauppa, Alko ja kioskit Tavaratalokauppa Apteekit ja terveyskauppa Muotikauppa Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Käytetyn tavaran kauppa Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa, korjaamot, huoltamot Ravintolat, kahvilat, hotellit Pankki, posti, vakuutus Muu kaupallinen palvelu Kaupalliset palvelut yhteensä Vähittäiskauppa ja palvelut yht Liiketila muussa käytössä Tyhjät liiketilat Tyhjien tilojen osuus 7 % 0 % 0 % 7 % Liiketilat yhteensä Lähde: Santasalo Ky
10 Kaupallinen selvitys 9 3 KAUPAN MARKKINOIDEN KEHITYS Sodankylän markkina-alueeseen kuuluvat Sodankylän kunnan lisäksi Savukoski ja Pelkosenniemi. Koko alue kuuluu Rovaniemen markkina-alueeseen. Matkat maakuntakeskukseen ovat kuitenkin pitkiä, joten ostovoima säilyy hyvin omalla alueella. Markkina-alueeseen lisän tuovat matkailijat ja loma-asukkaat. 3.2 Väestön kehitys Osayleiskaava-alueella on tällä hetkellä asukkaita noin Kaivoshankkeiden takia asukasmäärä taajamassa on kasvussa. Osayleiskaavan mitoitus vuodelle 2030 on yhteensä 7500 asukasta. Eli asukasmäärä kasvaa parissakymmenessä vuodessa noin 2700 asukkaalla. Osayleiskaavan palvelujen mitoitukseen vaikuttavat osayleiskaava-alueen asukkaiden lisäksi myös kunnan muut asukkaat, sillä kaikki kuntalaiset hakevat palveluitaan Sodankylän keskustasta. Myös muiden markkina-alueen kuntien asukkailla on vaikutusta mitoitukseen. Sodankylän markkina-alueella on tällä hetkellä asukkaita lähes Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan alueen väestön määrä on laskussa. Vuonna 2030 olisi tämän ennusteen mukaan markkina-alueella 9300 asukasta. Tilastokeskuksen väestöennuste on trendipohjainen ja perustuu menneeseen kehitykseen. Se ei ota huomioon yhteiskunta- ja aluepoliittisia päätöksiä ja niiden vaikutuksia väestön kehitykseen. Sodankylässä merkittävä väestöä kasvattava tekijä ovat kaivoshankkeet sekä matkailuhankkeet. Näin ollen Sodankylän kunta on tehnyt eri hankkeiden pohjalta omia skenaarioita tulevasta väestön kehityksestä. Skenaario 1:n mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana väestö kasvaisi Sodankylässä yhteensä noin asukkaaseen ja Skenaario 2:n mukaan asukkaaseen. Sodankylän markkina-alueen ja osayleiskaava-alueen väestön kehitys Vuosimuutos Muutos Kaava-alue ,3 % Sodankylä Pelkosenniemi Savukoski Markkina-alue Lähde: tilastokeskus Väestöennusteet: Tilastokeskus: Sodankylä ,8 % Pelkosenniemi ,0 % Savukoski ,9 % Sodankylän oma: Skenaario 1 (10 vuoden kehtys) Skenaario 2 (10 vuoden kehitys)
11 Kaupallinen selvitys 10 Selvityksessä kunnan väestöennusteena käytetään Sodankylän omaa skenaariota 1, mutta tämä ajoitetaan vuodelle Eli selvityksen ennusteen mukaan Sodankylässä on vuonna 2030 yhteensä asukasta eli 3000 enemmän kuin nykyään. Keskimääräinen vuosikasvu on tämän mukaan noin 1,5 %. Muiden kuntien väestöennuste perustuu Tilastokeskuksen ennusteeseen. Koko markkina-alueella on tämän pohjalta asukkaita vuonna 2030 yhteensä Markkina-alueen väsetön kehitys Muutos Vuosimuutos Sodankylä ,5 % Pelkosenniemi ,0 % Savukoski ,9 % Markkiana-alue ,1 % 3.3 Ostovoiman kehitys Ostovoima kuvaa markkina-alueen kysyntää. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima on laskettu Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen sekä vähittäiskaupan myyntitilastojen pohjalta. Ostovoima kertoo alueen väestön ostokyvystä ja sen kohdistumisesta kaupan eri toimialoille. Ostovoima kertoo alueen asukkaiden markkinapotentiaalin muttei sitä, missä asukkaat tämän potentiaalinsa käyttävät eli missä ostovoima toteutuu myyntinä. Ostovoiman kehitykseen vaikuttaa alueen väestönkehitys sekä muutokset kulutuksessa. Alueen väestön ennustetaan kasvavan, mikä vaikuttaa myös ostovoiman kasvuun. Kulutus asukasta kohden on myös kasvussa. Ostovoiman kehityksen arviointi pohjautuu kulutuksen kasvuun ja sen rakenteen muutokseen. Erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima kasvaa nopeammin kuin päivittäistavarakaupan. Erityisesti tilaa vaativa kauppa on voimakkaasti kasvava erikoiskaupan toimiala luvulla ostovoima on kasvanut usean prosentin vuosivauhdilla. Toimialoittaiset vaihtelut ovat suuria. Pitkällä aikavälillä kulutuksen ennustetaan yhä kasvavan, mutta tähänastista hillitymmällä vauhdilla. Vuosina ostovoiman ennustetaan kasvavan asukasta kohden päivittäistavarakaupassa (sis. Alko) keskimärin noin prosentin vuodessa ja erikoiskaupassa keskimäärin pari prosenttia vuodessa (vaihtelee toimialoittain). Keskimääräistä nopeammin kasvavat tilaa vaativa erikoiskauppa, tietotekninen erikoiskauppa, terveyskauppa, urheilukauppa ja sisustuskauppa. Ennuste on positiivinen mutta realistinen, jos tarkastellaan vähittäiskaupan toteutunutta kehitystä. Aikaisempiin kehityslukuihin tuskin kuitenkaan enää pitkällä aikajaksolla päästään. Ostovoiman kasvu kuvaa reaalista kasvua eli määrällistä kasvua. Esitetty ostovoima ei siten pidä sisällään inflaatiota.
12 Kaupallinen selvitys 11 Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima Sodankylässä vuonna Milj. e Sodankylän kunta Markkina-alue Päivittäistavarakauppa ja Alko Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Ravintolat Kauppa ja palvelut yheteensä Lähde: Santasalo Ky Vuonna 2010 Sodankylän kunnassa on vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa yhteensä noin 52 miljoonaa, autokauppa ja ravintolapalvelut mukaan lukien lähes 80 miljoonaa euroa. Koko markkina-alueella on vähittäiskauppaan, autokauppaan ja ravintolatoimintaan kohdistuvaa ostovoimaa lähes 100 miljoonaa euroa. Vuonna 2030 Sodankylässä on vähittäiskauppaan, autokauppaan ja ravintolatoimintaan kohdistuvaa ostovoimaa noin 140 miljoonaa euroa ja koko markkina-alueella noin 160 miljoonaa euroa. Ostovoiman kasvu painottuu Sodankylään, sillä muiden kuntien väestön ennustetaan laskevan niin paljon, ettei ostovoima näissä kunnissa kasva. 3.4 Liiketilatarpeet vuoteen 2030 Ostovoiman kasvu vaikuttaa vähittäiskaupan toimintamahdollisuuksiin positiivisesti. Ostovoiman kasvun pohjalta arvioidaan tulevaa liiketilan lisätarvetta alueella. Laskelma pohjautuu Sodankylän asukkaiden ostovoiman kasvuun. Kasvusta pääosa johtuu siitä, että alueen väestö kasvaa voimakkaasti. Lähikunnissa väestö ei ole kasvussa, joten liiketilan lisätarvetta ei lähikunnista lasketa suuntatuvan Sodankylään. Sodankylän asukkaiden ostovoiman kasvu on suhteutettu pinta-alaksi siten, että laskelmassa on käytetty toimialoittaisia keskimääräisiä myyntitehokkuuksia, jotka on laskettu vähittäiskaupan myynnin ja erilaisten kartoitusten pohjalta. Tehokkuus vaihtelee toimialoittain. Käytetty tehokkuus on hieman korkeampi kuin Sodankylässä keskimääräinen tehokkuus, koska tavoitteellinen tehokkuus on nykytehokuutta korkeampi. Tarve kuvaa pinta-alan lisäystä, jossa koko ostovoiman kasvu on suunnattu uusiin neliöihin. Kaupan käytöstä poistuvat tai uudella korvautuvat liiketilat lisäävät tarvetta Liikeitlalaskelmasssa käytetyt keskimääräiset tehokkuudet kerrosalateho myyntiteho /k-m2 /my-m2 Päivittäistavarakauppa ja Alko Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Ravintolat
13 Kaupallinen selvitys 12 Enimmäistarpeessa koko ostovoiman kasvu suuntautuu uusiin neliöihin. Vähimmäistarpeessa osa ostovoiman kasvusta jää nykyisiin liikkeisiin, eli myös ne pystyvät kasvattamaan myyntiään (enemmän kuin inflaation verran). Vähimmäistarve on suositeltava tarve, jonka verran kunnassa vähintään tulisi kaavoittaa uutta liiketilaa ja enimmäistarve antaa rajan, johon ostovoiman kasvu voi riittää. Enimmäistarvetta voidaan pitää mitoituksen enimmäismääränä. Vähittäiskaupan lisätilantarve Sodankylässä Enimmäistarve k-m 2 Vähimmäistarve k-m 2 Päivittäistavarakauppa* Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Ravintolat Muut kaupalliset palvelut Kauppa ja palvelut yhteensä * sis. alkoholijuomakaupan Lähde: Santasalo Ky Vuoteen 2030 mennessä Sodankylässä tarvitaan lisää liiketilaa kerrosneliömetriä. Tästä noin k-m2 on päivittäistavarakaupan liiketilaa, k-m2 erikoiskaupan tilaa ja k-m2 on tilaa vaativaa kauppaa. Erikoiskaupan tila voi toteutua osin myös laajan tavaravalikoiman myymälässä. Laskettu liiketilatarve suuntautuu lähes täysimittaisesti Sodankylän kirkonkylään. Kauppa keskittyy tyypillisesti keskuksiin. Lisäksi muiden kylien ostovoiman kasvu on niin pientä, ettei kaupan uusperustannalle ole suurta kysyntää. Liiketilatarve voidaan toiminnoittain jakaa keskusta-alueiden tarpeeseen ja muiden alueiden tarpeeseen. Keskusta-alueille suuntautuu suuri osa päivittäistavarakaupan tarpeesta ja suurin osa muotikaupan ja muun erikoiskaupan tarpeesta. Vastaavasti muille alueille suuntautuu suurin osa tilaa vaativan kaupan sekä autokaupan tarpeesta. Tilaa vaativan kaupan liiketilatarvetta kohdistuu pienessä mittakaavassa myös keskusta-alueille. Keskustaalueena tarkoitetaan tässä kirkonkylän ydinaluetta. Muut alueet ovat pohjoisosan tilaa vaativan kaupan alue ja mahdollinen uusi alue kirkonkylän eteläosassa. Liiketilatarpeen suuntautuminen toimialoittain eri tyyppisille kaupan alueille Keskustaalueet Muut alueet Päivittäistavarakauppa 70 % 30 % Tilaa vaativa kauppa 20 % 80 % Muu erikoiskauppa 80 % 20 % Autokauppa ja huoltamot 0 % 100 % Ravintolat 80 % 20 % Muut kaupalliset palvelut 80 % 20 %
14 Kaupallinen selvitys 13 Oheisen taulun mukaan jaettuna ydinkeskustaan suuntautuu liiketilatarpeesta hieman yli puolet ja muille alueille hieman alle puolet. Näin ydinkeskusta-alueen lisäliiketilan tarve Sodankylässä on k-m 2 ja muiden alueiden k-m 2. Vähittäiskaupan lisätilantarve Sodankylässä * sis. alkoholijuomakaupan Lähde: Santasalo Ky Vähittäiskaupan lisätilantarve Sodankylässä Enimmäistarve k-m 2 Ydinkeskusta Yhteensä Muut alueet Päivittäistavarakauppa* Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Ravintolat Muut kaupalliset palvelut Kauppa ja palvelut yhteensä Vähimmäistarve k-m 2 Ydinkeskusta Yhteensä Muut alueet Päivittäistavarakauppa* Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Autokauppa ja huoltamot Ravintolat Muut kaupalliset palvelut Kauppa ja palvelut yhteensä * sis. alkoholijuomakaupan Lähde: Santasalo Ky
15 Kaupallinen selvitys 14 4 KAUPAN KEHITTÄMINEN SODANKYLÄSSÄ Kaupalle tulee Sodankylässä varata eri tyyppisiä alueita. Lähtökohtaisesti keskustassa tulisi varata kaupalle lisärakentamismahdollisuuksia vähintään edellisessä luvussa lasketun lisätarpeen verran. Enimmäistarve asettaa rajan, mihin ostovoiman kasvu riittää. Sodankylän kauppaa kehitetään nykyisen kaupallisen rakenteen lähtökohdista. Kaupan kehittymisalueet Sodankylässä
16 Kaupallinen selvitys Kaupan kehittäminen keskustassa Ydinkeskusta-alueelle tulee sijoittaa pääosa erikoiskaupoista. On myös hyvä, että alueella on päivittäistavarakaupan tarjontaa alueen reunalla. Tämä lisää keskusta-alueella asiointia. Jos päivittäistavarakaupat häviävät ydinkeskusta-alueelta, alueella asioidaan harvemmin ja näin myös erikoiskaupat lähtevät helposti hakeutumaan markettien rinnalle. Ydinkeskustassa on tärkeää, että kauppa on tiiviisti sijoittunut alueelle. Keskusta on kaupallisesti intensiivinen, kun kadulle avautuu paljon näyteikkunoita ja ovia. Ydinkeskusta-alueella kaikkien kiinteistöjen katutasolla tulisi olla liiketilaa. Lisäksi ydinkeskusta tulisi rakentua tiiviisti, jottei syntyisi katkoksia kaupalliseen rakenteeseen. Keskustan kehittymisalueet Sodankylässä
17 Kaupallinen selvitys 16 Nykyään kauppa keskittyy ydinkeskustassa varsin tiiviisti Jäämerentien varteen. Jonkin verran hajanaisuutta rakenteeseen tuovat tyhjät liiketilat, rakentumattomat tontit ja pysäköintialueet kauppojen edessä. Keskeisimmät pysäköintialueet ovat ensisijaisia alueita, joita tulee tutkia kaupan laajentumisalueina. Poikittaisilla kaduilla kauppaa on tällä hetkellä vähän. Kasarmintien varsi on poikittaiskaduista ensisijainen kauppakatu, jossa kaupan rakennetta voidaan tiivistää ja laajentaa. Keskustan reuna-alueelle sijoittuu pääosin kaupallisia palveluita. Alue ei ole enää niin intensiivistä kauppa-aluetta kuin ydinkeskusta. Alueelle voidaan sijoittaa lisää liiketiloja, jos niille löytyy kysyntää. Esimerkiksi asuintalojen kivijalkoihin voidaan sijoittaa liiketilaa hyville paikoille, mutta liiketilojen rakentamisesta ei ole tarvetta tehdä velvollisuutta. Reuna-aluetta tärkeämpää on, että liiketilaa saadaan ydinkeskustaan. Kauppatori sijoittuu tällä hetkellä Sodankyläntien varrelle. Tori on varsin laaja suhteessa päivittäiseen toimintaan. Laaja torialue soveltuu kuitenkin hyvin markkinoiden tapahtumapaikaksi. Torin sijainti ei ole herättänyt keskustelua Sodankylässä, vaikka tori jää hieman irralleen kaupalliselta ydinalueelta. Vaihtoehtoista pientä päivittäisen torin paikkaa voi etsiä keskeisimmältä alueelta. Uusi paikka pienelle torille ja tapahtuma-aukiolle voi löytyä Sompiontieltä/Valintatalon pysäköintipaikan luota, mikäli tie katkaistaan ajoneuvoliikenteeltä. Nykyinen kauppatori voi jäädä alkuvaiheessa markkinoiden tapahtumapaikaksi tai vaihtoehtoisesti alueelle voidaan rakentaa esim. asuntoja. 4.2 Vähittäiskaupan suuryksikköalueet Tällä hetkellä suuret kaupan yksiköt, eli Sodankylässä lähinnä päivittäistavarakaupat, ovat sijoittuneet keskustan eteläosaan. Marketteja on sekä Sodankyläntien varrella että ydinkeskustassa Jäämerentien varrella. Näistä vain K-supermarket on vähittäiskaupan suuryksikkörajan (2000 k-m 2 ) ylittävä. Muut marketit eivät ole maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamia vähittäiskaupan suuryksikköjä. Ydinkeskustan ja Sodankyläntien markettien väliin jäävällä alueella on tällä hetkellä S-marketin pysäköintialue ja valtion virastotalo. Nykyinen market-alue toimii hyvin vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoitus-/laajentumispaikkana. Suuryksiköiden kehittämiseen löytyy nykyiseltä market-alueelta myös vaihtoehtoja. Yksi vaihtoehto on S-marketin laajentuminen nykyisen itäisen p-alueen päälle. Laajennus tiivistäisi ydinkeskustan keskeisen pisteen kaupallista intensiteettiä. S-markettia voidaan tarpeen mukaan myös laajentaa eteläsuuntaan. Itään päin laajentuminen olisi ydinkeskustan tiiviyden kannalta parempi vaihtoehto. Uusi suuryksikön paikka löytyy nykyisen virastotalon paikalta. Tähän sijoitettuna suuryksikkö tiivistää nykyisten markettien ja ydinkeskustan välistä aluetta. Yleisesti tämän alueen kehittämisessä on tärkeää ottaa huomioon yhteys sekä ydinkeskusta- että market-alueelle. Suuryksiköt Sodankylässä ovat tulevaisuudessakin todennäköisesti päivittäistavarakaupan marketteja tai muita laajantavaravalikoiman myymälöitä. Suuryksikköalueelle voidaan pienessä mittakaavassa sijoittaa myös erikoiskaupan liiketiloja suurmyymälän yhteyteen. Erikoiskaupan myymälätilojen sijoittumissuunta on ensisijaisesti alueen koillisosassa eli ydinkeskusta-alueella tai aivan sen tuntumassa.
18 Kaupallinen selvitys Tilaa vaativan kaupan alueet Tällä hetkellä tilaa vaativaa kauppaa on Sodankylässä pääosin keskustan pohjoisosassa. Alueella on useita tilaa vaativan kaupan ja autokaupan myymälöitä. Lisäksi alueella on yksi laajantavaravalikoiman myymälä. Alueen myymälöistä yksi eli Rautia on vähittäiskaupan suuryksikkörajan ylittävä myymälä. Nykyinen tilaa vaativan kaupan alue soveltuu hyvin myös uuden tilaa vaativan kaupan laajentumisalueeksi. Alueella on paljon tiivistymismahdollisuuksia. Keskustan eteläosassa Rovaniementien ja Kittiläntien risteysalueella on myös kaupan laajentumismahdollisuuksia. Aluetta suositellaan kehitettävän pohjoisen alueen kanssa vaihtoehtoisena tilaa vaativan kaupan alueena. Alueelle soveltuu myös liikenneasema ja tämän yhteyteen pieni päivittäistavarakauppa. Suuria päivittäistavarakaupan tai laajan tavaravalikoiman suuryksiköitä ei alueella suositella sijoitettavan. Näille paremmin soveltuva alue on nykyinen market-alue, jonne vielä mahtuu nykyisten yksiköiden laajennuksia tai uusia suuryksiköitä.
19 Kaupallinen selvitys 18 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Selvityksessä arvioidaan edellisessä luvussa esitettyjen kehittämismahdollisuuksien kaupallisia vaikutuksia. Lisäksi arvioidaan sitä vaihtoehtoa, että keskustan eteläosaan sijoittuu vähittäiskaupan suuryksikkö. Vaikutusten arviointi pohjautuu kaupan nykytilaan sekä laskettuun liiketilan lisätarpeeseen. 5.1 Vaikutukset palveluverkkoon Nykyään valtaosa Sodankylän kaupallisista palveluista keskittyy Sodankylän kirkonkylälle. Tämän lisäksi päivittäistavarakauppoja on muutamassa kylässä. Tässä selvityksessä liiketilatarve on suunnattu kokonaisuudessaan Sodankylän kirkonkylälle, koska kirkonkylässä kaupalla on parhaat kehittymismahdollisuudet. Muissa kylissä ei ole merkittävää potentiaalia kaupan laajentumiselle. Kaupan kehittämisellä kirkonkylällä ei ole merkittäviä negatiivisia vaikutuksia muuhun palveluverkkoon. Päivittäistavarakaupan säilymiseen kylissä vaikuttaa enemmän oman kylän asukasmäärän kehitys, kuin kirkonkylän kehittyminen. Jo nykyäänkin pääosa ostoksista tehdään kirkonkylällä. Asiointitottumukset eivät suuresti muutu, vaikka kirkonkylän kauppaa kehitetäänkin. Kirkonkylän kehittäminen vähentää enemminkin asiointia monipuolisempiin keskuksiin eli lähinnä maakuntakeskukseen kuin omaan kyläkauppaan. Sodankylän kaupan kehittämisellä ei ole merkittäviä negatiivisia vaikutuksia muiden lähikuntien kaupallisiin palveluihin. Sodankylän kaupallisten palvelujen kehittämisessä lähtökohtana ovat kunnan omat asukkaat ja asukasmäärän kasvu. Väestö on muissa kunnissa Tilastokeskuksen mukaan laskussa, mikä vaikuttaa kuntien palvelutasoon enemmän, kuin Sodankylän kehittäminen. Kuntien palveluvarustus on tällä hetkellä suppea, eikä se erikoiskaupan osalta ole merkittävästi laajentumassa. Kauppa keskittyy enemminkin suurempiin keskuksiin, tässä tapauksessa mm. Sodankylään ja vielä laajemmassa mittakaavassa Rovaniemelle. Matkailun kehittäminen voi edesauttaa näiden kuntien palvelujen kehittämistä, mutta tähänkään ei Sodankylän kehittämisellä ole merkittäviä vaikutuksia. 5.2 Vaikutukset keskustakauppaan Kaupan kehittyminen kirkonkylän eri alueilla vaikuttaa ensisijaisesti kirkonkylän palveluverkkoon. Kaupan suuryksikköalueen kehittäminen edesauttaa vähittäiskaupan sijoittumista Sodankylässä. Kauppa uudistuu kuntakeskuksissa yleensä vähittäiskaupan suurten yksiköiden kautta. Erikoiskaupan liiketilaa saadaan pääosin joko markettien yhteyteen tai asuinliiketalojen kehittämisellä, kun asuintalojen kivijalat rakennetaan liiketilakäyttöön. Uusia erikoiskaupan liikekeskuksia ei kuntakeskuksiin helposti synny. Sodankylässä on potentiaalia yhdelle uudelle suurelle supermarketille tai nykyisen laajennukselle ja toiselle laajantavaravalikoiman myymälälle. Edellisessä luvussa esitetyllä market/suuryksikköalueella molemmille löytyy tilaa. Mikäli suuryksiköt sijoittuvat keskustaalueelle, keskustan palvelutarjonta monipuolistuu. Tärkeää on suuryksikköalueen yhdistyminen ydinkeskusta-alueelle. Tämä edesauttaa ydinkeskustan palveluiden toimintaedellytyksiä, jolloin market-alueen kehittäminen ei vaikuta negatiivisesti ydinkeskusta-alueeseen. Mikäli S-market rakentaisi uuden liikepaikan virastotalon paikalle, kauppa valuisi vähän nykyistä kauemmaksi ydinkeskustasta. Tällöin merkittävää olisi nykyisen S-marketin kehittäminen ensisijaisesti erikoisliikkeille tai vaihtoehtoisesti laajantavaravalikoiman myymälälle. Marketin tyhjäksi jääminen heikentäisi ydinkeskustan kaupallista ilmettä.
20 Kaupallinen selvitys 19 Vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen keskustan eteläosaan Rovaniementien ja Kittiläntien risteysalueelle siirtäisi päivittäistä asiointia pois ydinkeskusta-alueelta. Riskinä tällöin olisi myös erikoiskaupan hakeutuminen valtatien varteen ja ydinkeskusta-alueen hiljentyminen. Koska nykyisellä market-alueella on vielä tilaa uusille yksiköille tai nykyisten laajennuksille, ei ole syytä hajottaa päivittäistä asiointia keskustan ulkopuolelle. Tilaa vaativan kaupan sijoittuminen ydinkeskustan ulkopuolelle ei vaikuta merkittävästi ydinkeskustan palvelutarjontaan. Tilaa vaativan kaupan myymälöissä asioidaan harvemmin, eikä näissä asioiminen poista tarvetta asioida keskustassa. Tilaa vaativalle kaupalle soveltuvia alueita ovat sekä keskustan pohjois- että eteläosat. Nykyään palvelutarjontaa on pääosin pohjoisosassa. Uusien myymälöiden sijoittuminen nykyisten läheisyyteen vahvistaa pohjoisosan aluetta. Toisaalta taas eteläosan kehittyminen tilaa vaativan kaupan alueena tasapainottaa palveluverkkoa, jolloin kaupan alueita on molemmilla puolilla keskustaa. Keskustan eteläosaan soveltuu myös liikenneasema. Liikenneaseman yhteyteen voidaan sijoittaa pieni päivittäistavarakauppa. Liikenneaseman sijoittaminen keskustan ulkopuolelle ei vie liikaa asiointia pois keskustasta. Tällä hetkellä ydinkeskustan tuntumassa on huoltoasemapalveluita, mutta keskustan toimivuuden kannalta ei ole tärkeää, että ne sijoittuvat juuri keskustaan. Nykyiset huoltoasemat voidaan pitkällä aikavälillä muuttaa asuntotonteiksi, jos huoltamotoiminta siirtyy valtatien varteen. Liikenneasema tuo päivittäistavarakaupan palveluita pienimuotoisesti myös keskustan eteläosiin. Pohjoisosassa päivittäistavarakauppaa on pienimuotoisesti Säästökuopan laajantavaravalikoiman myymälässä. Pienen päivittäistavarakaupan sijoittaminen liikenneaseman yhteyteen ei heikennä keskustan palveluita, sillä monipuoliset ostokset tehtäisiin yhä edelleen keskustan suurissa marketeissa eikä keskusta-asiointi tämän myötä merkittävästi vähenisi. 5.3 Vaikutukset palveluiden saavutettavuuteen Palveluverkon muutoksilla on vaikutuksia palvelujen alueelliseen saavutettavuuteen, mikäli kaupallinen tarjonta supistuu muissa keskustan osissa. Toisaalta palveluiden saavutettavuus voi myös uuden kauppapaikan myötä joissakin asukasryhmissä tai jollakin alueella parantua, jos kauppa rakennetaan alueelle, jossa vastaavaa palvelutarjontaa ei nyt ole. Vaikutukset palveluiden häviämiseen joltakin alueelta ovat todennäköisempiä, mikäli lyhyellä aikavälillä rakennetaan massiivisesti uutta liiketilaa. Jos taas liiketilan määrä kasvaa hitaasti pitkällä aikavälillä, on nykyisten kauppojen helpompi sopeutua muuttuvaan tilanteeseen. Suuryksikköjen sijoittaminen market-alueelle ei vaikuta haitallisesti palvelujen alueelliseen saavutettavuuteen. Alue on edelleen keskusta-aluetta ja aivan ydinalueen tuntumassa, ja näin ollen päivittäistavarakaupan palveluita saa edelleen keskustasta. Erikoiskaupan tarjonnan lisääminen alueella pienimuotoisesti joko omissa myymälöissä tai laajantavaravalikoiman myymälässä lisää keskustatarjontaa. Luonteva yhteys ydinkeskustaan on kuitenkin erittäin tärkeä, jotta alue koetaan yhtenäisenä kaupan alueena. Suuryksikköalueen eteläosiin ei ole syytä sijoittaa laajamittaisesti erikoiskauppaa, tällöin on vaarana että erikoiskaupan tarjonta ydinkeskustasta siirtyisi suuryksikköalueelle ja varsinaisessa ydinkeskustassa kaupankäynti hiljenisi. Nykyisten ydinkeskustan markettien yhteyteen/tilalle sopii erikoiskauppa vastaavasti erittäin hyvin. Supermarketin sijoittaminen keskustan eteläosaan Rovaniemen ja Kittiläntien risteykseen toisaalta taas todennäköisesti veisi palveluja pois ydinkeskustasta. Todennäköisesti alueelle sijoittuva yksikkö olisi keskustasta pois siirtyvä supermarket. Ydinalueelle jäisi vielä yksi päivittäistavarakauppa, mutta keskustan palvelutaso kuitenkin laskisi jonkin verran super-
21 Kaupallinen selvitys 20 marketin siirryttyä kauemmaksi. Pienen päivittäistavarakaupan sijoittaminen liikenneaseman yhteyteen ei taas vaikuttaisi keskustan palvelutarjontaan. Nykyiset liikkeet jäisivät yhä edelleen keskustaan. Eteläosiin sijoittuva pt-myymälä parantaisi eteläosien asukkaiden päivittäistavarakaupan tarjontaa. Nykyään lähin kauppa on etelästä katsoen keskustassa, kun taas pohjoisen suunnasta löytyy pt-tarjontaa sekä tiva-alueelta että keskustan reunaalueelta. Mikäli keskustan eteläosiin sijoittuisi liikenneaseman yhteyteen pieni päivittäistavarakauppa, päivittäistavarakaupan ajallinen saavutettavuus paranisi Sodankylässä. Liikenneaseman yhteydessä olevilla päivittäistavarakaupoilla on yleensä laajemmat aukioloajat kuin muilla marketeilla. Tällä hetkellä supermarketteja laajempi aukioloaika on Sodankylässä muilla liikenneasemilla sekä kioskeilla, mutta näiden päivittäistavaravalikoima on hyvin suppea. Tilaa vaativan kaupan sijoittaminen keskustan eteläosaan lyhentää myös asiointimatkoja kirkonkylän eteläosassa asuvien asukkaiden kannalta. Todennäköisesti eteläosiin sijoittuvat myymälät eivät heikennä pohjoisosan palveluvarustusta, joten palveluiden alueellinen saavutettavuus ei eteläosan tilaa vaativan kaupan myötä heikkenisi.
Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012
Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan
LisätiedotSIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011. Siilinjärven kunta
SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011 Siilinjärven kunta Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI
LisätiedotPikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus
Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden
LisätiedotPÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012. Siilinjärven kunta
PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012 Siilinjärven kunta Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI
LisätiedotKankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto
Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.
LisätiedotLUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS
LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle
LisätiedotNUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky
NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008 Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.s-kanava.net/sso www.tuomassantasalo.fi
LisätiedotKaupallinen selvitys
Leppävirran keskustan yleiskaava Kaupallinen selvitys 28.11.2012 Leppävirran kunta Kaupallinen selvitys 2012 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat
LisätiedotLausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta
Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve
LisätiedotVuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013
Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita
LisätiedotNOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009
NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009 NOKIAN KAUPUNKI www.nokiankaupunki.fi Nokia 19.11.2009 Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 1 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Nykyiset kaupalliset
LisätiedotRauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012
Rauman tilaa vaativan kaupan alue Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 2 Nykyinen kaupallinen rakenne Kairakadun - Metallitien alueella 3 3 Kaupan mitoitus
LisätiedotRovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010
Kaupalliset ja julkiset palvelut Kaupalliset ja julkiset palvelut 1 1 JOHDANTO 1 2 NYKYINEN PALVELUVERKKO 2 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 2 2.2 Kaupallisten palveluiden sijoittuminen 2 2.3
LisätiedotSUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys
Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 27.10.2011 Haminan kaupunki Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 LÄHTÖKOHDAT 4 2.1 Markkina-alue 4 2.2 Kotka-Haminan
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 7.11.2011
Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi Tampereen kaupunki Ikano Retail Centres Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo
LisätiedotImatran keskusta-alueiden kaupallinen kehittäminen Imatran keskusta-alueiden kaupallinen kehittäminen Liite 1
50 Liite 1 Selvityksessä käytettyjä käsitteitä Supermarket Hypermarket Supermarket on pääosin itsepalveluperiaatteella toimiva ruoan myyntiin keskittyvä päivittäistavaramyymälä, jonka myyntipinta-ala on
LisätiedotKankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS
Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS 8.7.2011 Kankaanpään ydinkeskustan kaupallinen rakenne 2011 Toimiala Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Muotikauppa Terveydenhoitokauppa
LisätiedotKainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1
Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin
LisätiedotSomeharjun asemakaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 4.9.2013
Someharjun asemakaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 4.9.2013 Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 1.1 Hankkeen kuvaus 2 1.2 Markkina-alue 4 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI
LisätiedotMikkelin kantakaupungin osayleiskaava KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 4.11.2013
KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 4.11.2013 KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 3 2.2 Ostovoima ja ostovoiman
LisätiedotSalon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari
Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima
LisätiedotRovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto
n Kaupan palveluverkkoselvitys Lapin liitto Kaupan palveluverkkoselvitys 1 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tavoite 1.2 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset 2 KAUPAN NYKYTILAN
LisätiedotLIITE Kaupunginosittaiset tiedot 1 30.1.2013 Tampella Tampereen keskustan liiketilat kaupunginosittain 2012 2 Juhannuskylä Tullin alue Tammela Ratina Kyttälä pohjoinen Kyttälä etelä Vanha keskusta pohjoinen
LisätiedotOte ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006
Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Lohjan keskustan kaupallinen selvitys 2006 KESKUSTAN KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN Lohja 11.09.2006 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO
LisätiedotSotkulampi-Kartanonkatu asemakaavan muutos Imatralla Kaupallisten vaikutusten arviointi IMATRAN KAUPUNKI
Sotkulampi-Kartanonkatu asemakaavan muutos Imatralla Kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2013 IMATRAN KAUPUNKI Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI
LisätiedotHeinola Laajalahti Kouvolantie osayleiskaava Kaupallisten vaikutusten arviointi
Heinola Laajalahti Kouvolantie osayleiskaava 2030 Kaupallisten vaikutusten arviointi 15.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Osayleiskaavan kaupan alueet... 4 3. Kaupan nykytila
LisätiedotKivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014
Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen
LisätiedotErikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1.
Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija Kaupan tutkimuspäivä 26.1.2012 Kauppaan kohdistuva ostovoima asukasta kohden maakunnittain 2010
LisätiedotEtelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025
Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 3 1.1 Selvityksen tavoite 3 1.2 Kauppaa
LisätiedotLevi Palvelurakenneselvitys 14.5.2009. Kittilän kunta www.kittila.fi
Palvelurakenneselvitys 14.5.2009 Kittilän kunta www.kittila.fi Palvelurakenneselvitys 1 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Nykyinen kaupallinen tarjonta Kittilän kunnassa 3 2.1 Vähittäiskaupan ja ravintolatoiminnan
LisätiedotLÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys
LAPIN LIITTO LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys Vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutukset keskustaan 2.4.2012 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA JOHDANTO Lapin liitto on laatimassa maakuntakaavaa
LisätiedotLausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa
Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti
LisätiedotVaalimaan Outlet-keskus Kaupallisten vaikutusten arviointi
Vaalimaan Outlet-keskus Kaupallisten vaikutusten arviointi 18.6.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1. Vaalimaan suunnitelmat... 3 1.2. Hankkeen kuvaus... 5 1.3. Markkina-alue... 6 2. Kaupan nykytilan
LisätiedotMETTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi
FCG Planeko Oy 25.9.2009 RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 147-D2758 FCG Planeko Oy 2 (17) RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN
LisätiedotRakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011
RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere
LisätiedotPohjanmaan maakuntakaava. Lisäselvitys kaupallisten palveluiden sijoittumisesta
Pohjanmaan maakuntakaava Lisäselvitys kaupallisten palveluiden sijoittumisesta 19.5.2011 Lisäselvitys kaupallisten palveluiden sijoittumisesta 1 JOHDANTO 2 1 KAUPAN KEHITYS 3 1.1 Ostovoima 2010 3 1.2 Markkinoiden
LisätiedotLÄNSI-UUDENMAAN KAUPPAPALVELUT
LÄNSI-UUDENMAAN KAUPPAPALVELUT Lohja 21.1.2009 Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy www.lykes.fi TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38 00100 Helsinki www.tuomassantasalo.fi 1 Sisällysluettelo Johdanto
LisätiedotNaantalin kaupallinen selvitys. Päivitys
Naantalin kaupallinen selvitys Päivitys 23.11.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Kaupan nykytila Naantalissa... 4 2.1. Vähittäiskaupan toimipaikat ja
LisätiedotRauman kaupallisen selvityksen päivitys. Kanalin Länsirannan asemakaavan muutosta varten
Rauman kaupallisen selvityksen päivitys Kanalin Länsirannan asemakaavan muutosta varten 7.5.2014 Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS
LisätiedotEtelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025
Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 3 1.1 Selvityksen tavoite 3 1.2 Kauppaa
LisätiedotJyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030
Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne
LisätiedotOulun keskustan kaupallinen nykytila ja kehittäminen
Oulun keskustan kaupallinen nykytila ja kehittäminen 25.1.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Oulun keskustan kaupallinen rakenne... 4 2.1 Keskustan
LisätiedotKymenlaakson maakuntakaava Kaupalliset palvelut
Kaupalliset palvelut 29.5.2008 Kymenlaakson liitto TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.kymenlaakso.fi www.tuomassantasalo.fi Kaupalliset palvelut 1 Sisällysluettelo Johdanto
LisätiedotKeski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua
Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko Maakuntavertailua KESKI-SUOMEN LIITTO POHJOIS-SAVON LIITTO 25.10.2006 TUOMAS SANTASALO Ky Väestön vuosimuutos Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa vuoteen
LisätiedotMikkelin kaupan mitoitus kaupunginosittain
30.8.2018 Mikkelin kaupan mitoitus kaupunginosittain SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Liiketilatarve vuoteen 2025 ja 2035... 4 3. Kaupan alueiden kehittäminen... 5 3.1. Karila... 5 3.2. Visulahti... 6 3.3.
LisätiedotSavarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos
12.3.2009 Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos Lausunto kaupallisista vaikutuksista 2 1. Kaavahanke Ylivieskan Savarin alueella on vireillä asemakaavan muutos- ja laajennushanke. Savarin alue
LisätiedotKaupunginhallitus Liite Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS
Kaupunginhallitus 13.2.2017 Liite 11 64 Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 4.11.2013 LIITE 3 KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN
LisätiedotLohjan kaupunki - Taajamaosayleiskaava Kaupallinen selvitys
Kaupallinen selvitys 22.2.2007 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO Ky Kaupunkisuunnittelukeskus Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.lohja.fi www.tuomassantasalo.fi Kaupallinen selvitys 1 LOHJAN KAUPUNKI
LisätiedotKemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy
Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT 2 TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT SELVITYKSEN TAVOITE Tavoitteena on muodostaa arvio kaupan
LisätiedotLÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )
LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten
LisätiedotSULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS
SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa
LisätiedotRaumalla 30.11.2003. www.tuomassantasalo.fi
RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPASELVITYS 2003 RAUMAN KAUPPAKAMARI Raumalla 30.11.2003 TUOMAS SANTASALO Ky www.tuomassantasalo.fi Rauman vähittäiskauppa 2003 1 RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPASELVITYS 2003 1 Kaupan toimipaikat
LisätiedotRauman yleiskaava. Kaupallinen selvitys 17.3.2011
Rauman yleiskaava Kaupallinen selvitys Kaupallinen selvitys 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN KARTOITUS JA KUVAUS 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 3 2.2 Ostovoima ja ostovoiman
LisätiedotRauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallisen selvityksen päivitys
Kaupallisen selvityksen päivitys 25.6.2014 Kaupallisen selvityksen päivitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Kaupan markkinoiden kehitys... 3 3 Liiketilan lisätarve vuoteen 2020 ja 2030... 5 4 Kaupan
Lisätiedot1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset
TIIVISTELMÄ 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset... 3 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS... 4 2.1 Päivittäistavarakaupan verkko... 4 2.2
LisätiedotPERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT
Kuva: Stockmann Group, Kenneth Luoto/ Flickr PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT TIEDOTUSTILAISUUS 3.6.2015 SISÄLTÖ 01 Järvenpään vaikutusalue 02 Kaupan kysyntä ja tarjonta 03 Kauppakeskuksen
LisätiedotHAMINAN KESKUSTA-ALUEEN KAUPALLINEN VETOVOIMA
HAMINAN KESKUSTA-ALUEEN KAUPALLINEN VETOVOIMA Tekninen toimi www.hamina.fi TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.tuomassantasalo.fi HAMINAN KESKUSTA-ALUEEN KAUPALLINEN VETOVOIMA
LisätiedotMuuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014
Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen
LisätiedotSeinäjoen vähittäiskaupan selvitykset
SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN
LisätiedotHernesaaren osayleiskaava. Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen. Päivitys
Hernesaaren osayleiskaava Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen Päivitys 15.12.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Hernesaaren väestö, ostovoima ja kaupan mitoituksen
LisätiedotTampereen keskustan strateginen osayleiskaava Kaupallisten vaikutusten arviointi 19.3.2014
Kaupallisten vaikutusten arviointi Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 NYKYINEN KAUPALLINEN RAKENNE TAMPEREEN KESKUSTASSA 3 3 KAUPAN KEHITYS TAMPEREELLA JA KAUPUNKISEUDULLA
LisätiedotKymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus
Kymenlaakson maakuntakaava, kauppa ja merialue Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus Kymenlaakson Liitto Maakunnan kehityksen kärjessä Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO
LisätiedotNaantalin kaupallisten palveluiden selvitys 20.11.2007. NAANTALIN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO Ky
Muumimaailma Ravintola- ja satama-alue Matkailupalveluvyöhyke SD SF SF SF CSD Market-alue 0 150 metriä Naantalin kaupallisten palveluiden selvitys 20.11.2007 NAANTALIN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO Ky Ympäristövirasto
LisätiedotKanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Humppilan matkailukeskuksen mitoitus
Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys Humppilan matkailukeskuksen mitoitus 7.12.2017 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Nykyinen palveluverkko... 4 3. Humppilan matkailukeskus... 6 3.1. Humppilan
LisätiedotKEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT
2017 27.7.2017 1 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI VALTIOVERONALAISET TULOT, MUKAAN LUKIEN VEROVAPAAT OSINGOT JA KOROT. LÄHDE: TILASTOKESKUS, VERONALAISET TULOT Veronalaiset tulot ml. verovapaat 2005
LisätiedotKaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella
Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus
LisätiedotKeskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja. KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto
Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto Vähittäiskaupan toimipaikkamäärän kehitys 1995-2007 30 000 25 000 3283
LisätiedotLAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET
Lahdesjärven työpaikka-alue Vuores-projekti 1 LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET Tarkastelun kohteena on Lahdesjärven tulevan työpaikka-alueen toiminnallinen sisältö. Tarkastelussa määritellään
LisätiedotKanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys
Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys 12.4.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 1.1. Selvityksen tavoitteet... 3 1.2. Kauppaa ja maankäytön suunnittelua
LisätiedotPohjanmaa. Kaupallisten palveluiden sijoittuminen maakunnassa
Pohjanmaa Kaupallisten palveluiden sijoittuminen maakunnassa Pohjanmaa Kaupallisten palvelujen sijoittuminen maakunnassa Raportti: Tuomas Santasalo Ky Julkaisija: Pohjanmaan liitto 2010 Nr: 69 F ISBN:
LisätiedotKanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010
Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä
LisätiedotYLIVIESKA KAUPAN TILASTOT
YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen
LisätiedotKEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT
2014 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Kehitys noudattaa koko Suomen kasvua, alueen kunnat kuitenkin Suomen keskiarvon alapuolella. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi kulutus /asukas
LisätiedotPalveluverkkoselvityksen päivitys Kirkonkylän osalta
Nurmijärven palveluverkkoselvitys Palveluverkkoselvityksen päivitys Kirkonkylän osalta 24.11.2016 Sisältö Sisältö... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Kaupan nykytila Nurmijärvellä... 4 2.1.
LisätiedotKanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Uuden väestösuunnitteen vaikutukset kaupan mitoitukseen
Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys Uuden väestösuunnitteen vaikutukset kaupan mitoitukseen 20.11.2018 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Liiketilan lisätarve Kanta-Hämeessä... 4 3. Kaupan
LisätiedotKeskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE
Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden
LisätiedotHELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus
HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,
LisätiedotVanhan Rauman osayleiskaava. Kaupallinen selvitys 9.11.2012
Vanhan Rauman osayleiskaava Kaupallinen selvitys Kaupallinen selvitys 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 VANHAN RAUMAN KAUPPAPALVELUIDEN KEHITYS 3 2.1 Kaupan rakenne Vanhassa Raumassa 2000 ja 2010 3 2.2
LisätiedotKauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys
LIITE 6 PIRKKALAN KUNTA Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti Sisällysluettelo 1 Asemakaavamuutoksen sisältö... 2 2 Nykytilanne ja kehitysnäkymät...
LisätiedotLamminrahkan osayleiskaava. Kaupallisten palveluiden mitoitus
Lamminrahkan osayleiskaava Kaupallisten palveluiden mitoitus 1.12.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Lamminrahka palveluverkon osana... 4 2.1. Nykyinen palveluverkko... 4 2.2.
LisätiedotLohjan keskustan kaupallinen selvitys 2006 KESKUSTAN KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN
Lohjan keskustan kaupallinen selvitys 2006 KESKUSTAN KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN Lohja 11.09.2006 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38 00100 Helsinki www.lohja.fi www.tuomassantasalo.fi
LisätiedotImatran keskusta-alueiden kaupallinen kehittäminen 2007
27.6.2007 TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.tuomassantasalo.fi 1 1 JOHDANTO 2 2 KAUPALLINEN PALVELUVERKKO IMATRALLA 2007 3 2.1 Imatrankosken kaupallinen rakenne 5 2.2 Vuoksenniskan
LisätiedotSipoon kaupan palveluverkkoselvitys
Sipoon kaupan palveluverkkoselvitys Päivitys 2016 21.12.2016 Sisältö Sisältö... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Kaupan nykytila Sipoossa... 4 2.1. Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Sipoossa...
LisätiedotKAUPALLINEN SELVITYS VAASASSA
KAUPALLINEN SELVITYS VAASASSA 13.03.2014 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 3 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 4 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 4 2.2 Ostovoima ja ostovoiman siirtymät 7 2.3 Päivittäistavarakaupan
LisätiedotVähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella
Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Eduskunnan ympäristövaliokunta 7.2.2017 Vähittäiskaupan
LisätiedotPaikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä
Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen
LisätiedotKymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus
Kymenlaakson maakuntakaava, kauppa ja merialue Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus Kymenlaakson Liitto Maakunnan kehityksen kärjessä Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO
LisätiedotEURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys
EURAN KUNTA Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19915 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...
LisätiedotSeinäjoen vähittäiskaupan selvitykset
SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN
LisätiedotSaarenkylän Citymarketin laajennushanke
3.12.2007 Saarenkylän Citymarketin laajennushanke Kaupalliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite... 5 1.2. Hankkeen kuvaus...
LisätiedotOulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030
Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla
LisätiedotOTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA
OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän
LisätiedotNaantalin keskustakorttelien asemakaavan muutos. Kaupallinen toimivuus
Kaupallinen toimivuus 4.8.2014 Kaupallinen toimivuus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 2 KESKUSTAN NYKYINEN PALVELURAKENNE... 3 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITELMAT... 4 4 MARKKINOIDEN KEHITYS... 5 4.1 Liiketilan
LisätiedotPorvoon Länsirannan Taidetehtaan alue. Hypermarketin kaupallisten vaikutusten arviointi
Porvoon Länsirannan Taidetehtaan alue Hypermarketin kaupallisten vaikutusten arviointi 29.2.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Kaupan nykytila Porvoossa...
LisätiedotNiskanperän OYK kaupallinen selvitys
ROVANIEMEN KAUPUNKI Niskanperän OYK kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26781 Raportti Sisällysluettelo 1 TAVOITTEET JA YLEISET LÄHTÖKOHDAT... 1 1.1 Tausta ja tavoitteet...
LisätiedotUudenmaan maakuntakaava. Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi LUONNOS 4.1.2012
Uudenmaan maakuntakaava Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi LUONNOS 4.1.2012 Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi 1 1 TIIVISTELMÄ 2 2 KAUPAN ALUEIDEN NYKYINEN
LisätiedotVaikutusten arviointi Keskimaan kaupparakentamisen suhteen Hankasalmen kirkonkylässä
Vaikutusten arviointi Keskimaan kaupparakentamisen suhteen Hankasalmen kirkonkylässä tullaan hyväksymään kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa kaavan päätöskäsittelyn yhteydessä Tässä arvioinnissa
LisätiedotLiittyminen laajempaan kontekstiin
Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3
LisätiedotKEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT
2015 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Keskitulot kasvaneet yhä kaikissa kunnissa edellisvuodesta, mutta tulotaso Suomen keskiarvoa matalampi. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi
LisätiedotMansikkalan liikerakentaminen. Mansikkalan liikerakentaminen Kaupallisten vaikutusten arviointi
Kaupallisten vaikutusten arviointi 29.10.2007 TUOMAS SANTASALO Ky Imatran kaupunki Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.tuomassantasalo.fi Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 1 Johdanto 2 2 Kaupan
Lisätiedot