Aivovammojen kuvantaminen. Aivovammojen kuvantaminen Timo Kurki, dos, neuroradiologi

Samankaltaiset tiedostot
AIVOVAMMOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO - HISTORIAA JA TULEVAISUUTTA

SÄDEHOIDON MAGNEETTISIMULOINTI HYKS SYÖPÄKESKUKSESSA. Rh Ella Kokki

Neuroradiologia. Mikko Kallela Juha Halavaara

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen ,2 tekijä: Roberto Blanco

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Lääketieteellinen kuvantaminen. Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen

ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa

Aivovammat - terveydenhuoltomme laiminlyödyin ongelma. Olli Tenovuo Neurologian dosentti VSSHP

Subaraknoidaalivuodon diagnostiikka likvorin spektritutkimuksella

Kuvantaminen - MRI ja tarvittaisiinko muuta?

MAGNEETTI- JA CT-TUTKIMUS SISÄKORVAPROTEESIN LAITTOA VARTEN

Asiaa Aivovammasta - koulutus Mikä on aivovamma?

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi

Suoliston alueen interventioradiologiaa

ma prof Katariina Luoma

Keskittämisasetuksen voimaanastumisen (5/2011) jälkeen

Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan?

Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)

OHJEITA MATEMATIIKAN YLIOPPILASKIRJOITUKSIIN

Aivoverenkierron häiriöt (=AVH)

VUOTOKYSELYLOMAKE. (Potilas tai hoitava lääkäri täyttää) sivu 1/7. POTILASTIEDOT Pvm. Nimi* Henkilötunnus/syntymäaika*

Sattumalöydökset aivojen kuvantamisessa. Johanna Annunen-Rasila Neurologian erikoislääkäri, LT NP

Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus

Langaton verkko sairaalakäyt. ytössä; ; suunnittelu,

DGN KUVANTAMISMENETELMÄT, NIIDEN FYSIKAALISET PERUSTEET, TEKNIIKAT JA KÄYTTÖ DIAGNOSTIIKASSA JA KLIINISTEN ONGELMIEN SELVITTELYSSÄ

Eduskunnan puhemiehelle

Jaakko Niinimäki, OYS

Tuomo Saloheimo SYVENTÄVÄÄ MAGNEETTIKUVAUKSEN FYSIIKKAA JA LAITEOPPIA

Aivovamma kokemuksena Risto Savolainen. Aivovamma

Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus

Kipu vakuutuslääketieteen haasteena 2015; Traumojen hyvä hoito

NEUROKIRURGINEN LAPSIPOTILAS SALISSA

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE

etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja

Magneettikuvauksen merkitys SER-tyyppisten ulkokehräsluun murtumien vakauden arvioinnissa

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala

URHEILU JA TERVEYS. HC Westin seminaari

Kannattaako ostaa halvalla?

PÄIHTEIDEN KÄYTTÄJÄT ENSIHOIDOSSA

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille

Neurokirurgisen potilaan siirtokuljetus. Luostarinen, Teemu.

RADIOLOGIAAN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIRJA Oppimistavoitteet

Aikuisiän aivovammat

Fysiikka 7. Sähkömagnetismi

Leena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen

IMPEDANSSITOMOGRAFIA AIVOVERENVUODON DIAGNOSOINNISSA - TARVE UUDELLE TEKNOLOGIALLE

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios

Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen multimodaliteettikuvantaminen Sami Kajander

Käypä hoito -suositus

SUU-RTG -muuttujat, lisätietoja

Tukos dabigatraanihoidon aikana

Monisairas potilas erikoissairaanhoidossa Terveydenhuollon XII laatupäivä

GE-komplikaatiot gynekologisessa kirurgiassa. Pekka Luukkonen HYKS Peijaksen sairaala

Sosiaalisen ympärist. Ohjaaja Kari-Pekka Rauhala - Nokian kaupunki

AIVOVAMMAPOTILAS TERVEYSKESKUSLÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA

Ranneluumurtumat. Tero Kotkansalo Käsikirurgi TYKS, TULES klinikka

HYVINVOINTIANALYYSI Rakenna omaa hyvinvointiasi

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

Vatsa on kipeä? Ilari Airo Gastrokirurgi

Neuroradiologia- ja Päivystysradiologiapäivät

Tuuli Laaninen ja Juha Pirttijärvi Traumaperäisten aivovammojen ensihoitotyö ja potilaan päihtymystilan huomiointi hoidossa

VIRTUAALINEN LÄHIPOLIISITYL. HIPOLIISITYÖ ja SOSIAALISEN MEDIAN MAHDOLLISUUDET. Ylikonstaapeli Mikko Manninen Helsingin poliisipiiri 2010

Rintakehän vammat. Martin Maaroos, sydän ja rintaelinkirurgi KYS

Henkilöstön voimavarakartoituskysely

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo

Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto

Moniammatillinen hoitokertomus;

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

AIVOKASVAIN Tietoa sairastuneelle. Helena Vainio 2018

IAP:n lasiseminaari Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

Epilepsia ja ajokyky. Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia.

Firstbeat Hyvinvointianalyysi

SAV? Milloin CT riittää?

- seminaari LS LH virastotalo. Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus. Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos

Tähystyskirurgia ja sen mahdollisuudet

Lääketieteelliset toimenpiteet

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen

1.1 Magneettinen vuorovaikutus

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi Naantali

Leena Savela-Syv RETTIN OIREYHTYMÄ

Spondylartropatioiden moderni kuvantaminen

Lääketieteelliset toimenpiteet

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päätösseminaari 4V Keke kuuluu kaikille- paikalliset toimijat kestävää. tiistai Hotel Arthur

Virtsatieinfektiot. ivä Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv. Teija Puhto Infektiolää

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

CP-lasten kuntoutus ja sen tavoitteet - siirtyminen aikuisten palvelujen käyttäjäksi.

Diffuusiotensorikuvaus ja aivovamman jälkitila

Perustietoa ravitsemuksesta. Huoltoliitto ry Elmeri-projekti

Tietotekniikan osasto. Magneettikuvantaminen. Tuulia Salo

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

Neurokirurgisen haavan hoito

AIVOKASVAINPOTILAAN AIVOJEN TOIMINNALLINEN KUVANTAMINEN KOLMEN TESLAN MAGNEETTILAITTEELLA OHJE RÖNTGENHOITAJILLE

Hyvinvointia työstä Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos

Transkriptio:

Aivovammojen kuvantaminen Timo Kurki, dos, neuroradiologi Aivovammojen kuvantaminen Vammamuutokset: -verenvuodot -ruhjeet (kontuusiot) -traumaattinen aksonivaurio (TAI, DAI) Akuuttipotilaat kirurginen ja muu akuuttihoito -verenvuodot ja kudosturvotus, likvorkierron häiriö Jälkitilat hoito, kuntoutus, työkyky, vakuutusoikeudelliset kysymykset

LEIKEKUVAUSMENETELMÄT TIETOKONETOMOGRAGIA MAGNEETTIKUVAUS DIGITAALISET KUVAT, MUODOSTUVAT KUVA-ALKIOISTA ALKIOISTA (PIXELEISTÄ 0,5-2mm) ESITETÄÄ ÄÄN N ERI SUUNTIEN LEIKESARJOINA AIVOJEN KUVANTAMINEN - TIETOKONETOMOGRAFIA LEIKEKUVAUSMENETELMÄ PERUSTUU RTG-SÄTEILYYN TEILYYN LYHENTEET: TT TAI CT (computed tomography)

TIETOKONETOMOGRAFIA -TUTKITTAVA MAKAA LIIKKUVALLA PÖYDP YDÄLLÄ -KUOREN SISÄLL LLÄ PYÖRIV RIVÄ RTG-PUTKI -VASTAKKAISELLA PUOLELLA MITATAAN KUVAUSALUEEN LÄPÄISSYTTL ISSYTTÄ SÄTEILYÄ TIETOKONETOMOGRAFIA - NOPEA TUTKIMUS - EI AHTAAN PAIKAN KAMMOA

Aivovammat - CT Perustutkimus akuuttipotilailla Näyttää verenvuodot ym. neurokirurgisen hoidon kannalta olennaiset asiat Näyttää pääosan aivoruhjeista (kontuusioista) Traumaattinen aksonivaurio ei näy CT kallonsisäiset iset vuodot EPIDURAALINEN SUBDURAALINEN SUBARAKNOIDAALINEN (lukinkalvonalainen) INTRA- KEREBRAALINEN (aivojen sisäinen)

CT likvorkierron häirih iriö ja herniaatiot Aivokammioiden tyhjenemisen estyminen tai vahva aivokudoksen siirtyminen turvotukseen tai verenvuotoon liittyen voivat vaatia kirurgista hoitoa Yleinen aivoödeema (turvotus) Veri-aivo aivo-esteen vaurio Aivojen turvotus pienet likvortilat Wm/gm kontrasti voi hävith vitä

KONTUUSIO =aivoruhje Tuoreet kontuusiot: kuorikerroksen ja alla olevan valkean aineen turvotus ja verenvuodot Verenvuodot näkyvät 1-2 viikkoa KONTUUSIO - CT Useimmin frontaali- ja temporaalilohkoissa, pienet muutokset lähelll hellä kallonpohjaa voivaa jäädä toteamatta

Kontuusiot Näkyvä kyvät parhaiten muutaman pv:n 1 viiikon kuluttua vammasta turvotuksen ja verenvuotojen lisää ntyminen lisääntyminen 1. vrk 5. vrk TAI - CT Traumaattinen aksonivaurio näkyy hyvin harvoin CT:lla Toisinaan voi näkyä pieniä valkean aineen verenvuotoja

MAGNEETTIKUVAUS LAITTEEN SISÄLL LLÄ VOIMAKAS MAGNEETTIKENTTÄ TUTKITTAVA SIIRRETÄÄ ÄÄN LIIKKUVALLA PÖYDP YDÄLLÄ LAITTEEN SISÄÄ ÄÄN KUVAUS KESTÄÄ 15-30 MIN MAGNEETTIKUVAUS PÄÄ KUVAUKSEN AIKANA NS. KELAN SISÄLL LLÄ, KERÄTÄÄ ÄÄN N KUVANMUODOSTUKSEEN TARVITTAVA SIGNAALI

MAGNEETTIKUVAUS KENTTÄVOIMAKKUUS 0,1 3,0 TESLAA, nykyää ään laitteet pääp ääosin 1,5 tai 3 T VAHVEMPI MAGNEETTIKENTTÄ PAREMMAT KUVAT, KUITENKIN HERKKYYS HÄIRIH IRIÖILLE ILLE LISÄÄ ÄÄNTYY MAGNEETTIKUVAUS ELIMISTÖSS SSÄ OLEVAT METALLIVIERASESINEET AIHEUTTAVAT HÄIRIH IRIÖITÄ Metallilenkit voivat kuumentua tutkimuksen aikana ESTEET MAGNEETTIKUVAUKSELLE: sydämen tahdistin hermostimulaattori insuliinipumppu sisäkorvaendoproteesi

MAGNEETTIKUVAUS TUTKIMUKSEN AIKANA OLTAVA LIIKKUMATTA AHTAAN PAIKAN KAMMO (KLAUSTROFOBIA) JOSKUS ESTÄÄ TUTKIMUKSEN TAVALLISESTI EI TARVITA TEHOSTEAINEITA LAITE ÄÄNEK NEKÄS, KUULOSUOJAIMET MAGNEETTIKUVAUS - MRI TUTKITAAN KEHOSSA OLEVAA VETTÄ TAI RASVAA (vedyn( protonit) ulkoisessa magneettikentäss ssä KÄYTETÄÄN N RADIOAALTOJA ei ulkoista magneeettikenttää ulkoinen magneettikenttä

AIVOVAMMAT - MRI Useita eri kuvasarjoja: -anatomia ja kudoskato (atrofia) -valkean aineen ja kuorikerroksen vauriot -verenvuodot -kudosturvotus AIVOVAMMAT - MRI Näyttää muutokset luotettavammin kuin CT Akuuttivaiheessa näyttn yttää luotettavammin kontuusiot ja varsinkin aksonivaurion Jälkitilat: kontuusiot, vuodon jäljet, j atrofia

MRI - peruskuvasarjat T2-painotteinen FLAIR T1-painotteinen MRI VERENVUODOT T2* GE SUSKEPTIBILITEETTIKUVAUS (SWI) -herkempi vuodon jäljille, j näyttn yttää enemmän mikrohemorragioita T2* 3T: korostunut suskeptibiliteetti-ilmi ilmiö parempi vuotojen osoitus Akuutti deoxy-hb ad 3-73 7 vrk Krooninen hemosideriini SWI

Magneettikuva (T2*/SWI) nä näyttää yttää erityyppisten vuotojen jä jäljet pienet vuodon jä jäljet voivat hä hävitä vitä näkyvistä kyvistä vuosien myö myötä SUBD IC SAV SAV INTRAVENTR IC DAI KONTUUSIO (AIVORUHJE) Suora isku - vastaisku -Kortikaalinen vaurio, ulottuu valkeaan aineeseen Tavallisimmat alueet: - FrontobasaaliFrontobasaali- ja etufrontaalialue - Temporaalilohko kä kärki, alalateraaliosat

Tuore kontuusio - MRI Ödeema pääosin ääosin extrasellulaarinen Verenvuodot MRI näyttää luotettavammin tuoreet kontuusiot 16.11.2016 28

Vanhat kontuusiot näkyvät aivotuhoalueina TRAUMAATTINEN AKSONIVAURIO AKUUTTI axonin venyttyminen permeabiliteetti- ja kuljetushäiriö axonin turpoaminen, ödeema, lobuloituminen KROONINEN axonin (Wallerin), neuronin degeneraatio transneuronaalinen degeneraatio

TAI - MRI multippelit pienet fokaaliset valkean aineen leesiot osa hemorragisia (vain vaikeissa vammoissa useimmilla MRI:ssä näkyvää hemorragiaa; Beauchamp 2013: 35%:lla kaikista, Colbert 2010: 29%:lla kaikista vammapotilaista) osassa alentunut diffuusio ens. päivien aikana hemorragiat ja alentunut diffuusio viittaavat huonompaan ennusteeseen MRI voi näyttää muutoksia CT:n ollessa normaali TAI näkyy vain MRI:llä

Akuutti MRI: TAI voi näkyä hemorragiaan perustuen Tuore TAI voi näkyä diffuusion alenemana

TRAUMAATTINEN AKSONIVAURIO - MRI Corpus callosumin ja kapsula internan TAImuutokset akuuttivaiheessa MRI kuvaus 1 viikko vammasta, laaja DAI, näkyy FLAIR, T2- ja diffuusiokuvissa. Pienten T2- tai FLAIR-muutosten luonne voi jäädä avoimeksi ilman diffuusiokuvausta.

Krooninen DAI/TAI pienet valkean aineen leesiot, epäspesifi löydös DAI/TAI verenvuodon jäljet tyyppipaikoilla, spesifimpi löydös

ATROFIA DAI:n jälkeinen neurodegeneraatio johtaa atrofiaan Kuvavertailu 2 VIIKKOA 1 VUOSI Atrofia paikallista tai laajempaa: Corpus callosum

DAI MRI KONVENTIONAALISET TEKNIIKAT Hemorragian jäljet j tyyppipaikoilla varma dg Ei-hemorr. leesiot dg jääj epävarmaksi Pelkkää ään n atrofiaan perustuva dg epävarma ilman kuvaseurantaa KR. AIVOVAMMAT Usein pitkäaikaisoireita ilman selviä muutoksia tavanomaisessa MRI:ssä Tarvitaan muita MRI-menetelmi menetelmiä,, jotka eivät rutiinikäyt ytössä -diffuusiotensorikuvaus - tilavuusmittaus

Automaattiset tilavuusanalyysit Esim. NeuroQuant, ei rutiinikäyt ytössä Silmämää ääräistä arviota vähemmän n subjektiivinen Luotettavuus ei kattavasti tutkittu Yksittäist istä tutkimusta arvioitaessa suuri normaalivaihtelu vähentv hentää käytännön n merkitystä Automaattiset tilavuusanalyysit

DIFFUUSIOTENSORIKUVAUS Voi osoittaa tavanomaisessa kuvauksessa näkymn kymättömiä valkean aineen muutoksia Epäspesifi etiologian suhteen Saadaan ratojen kuntoa kuvaava mittaustulos DTI kvantit. käyttk yttö Samalla laitteella määm ääritetyt normaaliarvot, ikäriippuvuus Kookkaat radat, joissa ei suurta normaalivaihtelua Seurannassa vain vahvat muutokset osoitettavissa Analysointi aikaa vievää ää, traktografia

DTI JA TILAVUUSMITTAUKSET KÄYTÄNNÖN N ARVIOINTI Poikkeaako normaalivaihtelusta Muutoksen syy: vamma vai muu sairaus vai kehityspoikkeavuus Sopiiko oireeseen ja neuropsykol tutkimuksen tulokseen Aivovammatutkimukset Akuutti CT, osalle MRI Jälkitila MRI Ongelmatapaukset, vakuutuskiistat - DTI ja tilavuusmittaukset