TYNNYRIVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON OSAYLEISKAAVA

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A JUUAN KUNTA TYNNYRIVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS / valmisteluvaihe FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24025

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 1 (66) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 4 1.1 Suunnitteluorganisaatio... 5 2 SUUNNITTELU JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET... 5 2.1 Kaavaprosessi... 5 3 OSALLISET JA OSALLISTUMINEN... 5 3.1 Viranomaisyhteistyö... 5 4 NYKYTILANNE... 6 4.1 Suunnittelualueen sijainti ja lähiympäristön kuvaus... 6 4.1.1 Asutus... 7 4.1.2 Maanomistus... 7 4.1.3 Liikenne... 8 4.2 Aluetta koskevat suunnitelmat... 8 4.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 8 4.2.2 Pohjois-Karjalan maakuntakaava... 9 4.2.3 Pohjois-Karjalan 2. vaihemaakuntakaava... 10 4.2.4 Pohjois-Karjalan 3. vaihemaakuntakaava... 10 4.2.5 Yleis- ja asemakaavat... 11 4.3 Luonnonolot... 11 4.3.1 Maa- ja kallioperä... 12 4.3.2 Pinta- ja pohjavedet... 13 4.3.3 Natura- ja suojelualueet... 14 4.3.4 Kasvillisuus- ja luontotyypit... 15 4.3.5 Linnusto... 18 4.3.6 Muu eläimistö... 22 4.3.7 Yleiskaavaan merkityt arvokkaat luontokohteet... 22 4.4 Maisema ja kulttuuriympäristö... 25 4.4.1 Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet... 25 4.4.2 Muinaisjäännökset... 26 5 OSAYLEISKAAVAN SUHDE MUIHIN MAANKÄYTÖN SUUNNITELMIIN JA TAVOITTEISIIN... 26 5.1 Muut tuulivoimahankkeet... 26 5.2 Laaditut selvitykset... 27 6 TUULIVOIMAPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET... 28 6.1 Kaavan valmisteluvaihe... 28 6.2 Kaavan ehdotusvaihe... 28 6.3 Hyväksytty yleiskaava... 28 6.4 Tuulivoimapuiston rakenteet... 28 6.5 Sähkönsiirto... 30

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 2 (66) 7 SUUNNITTELUN TAVOITTEET... 31 8 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN ETENEMINEN... 31 8.1 Vireilletulo ja OAS... 31 8.2 Osayleiskaavaluonnos... 31 8.3 Osayleiskaavaehdotus... 32 8.4 Osayleiskaava... 32 9 TYNNYRIVAARAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET... 32 9.1 Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö... 32 9.2 Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät ja määräykset... 33 9.3 Tuulivoimapuiston rakentamista koskevat määräykset... 34 9.4 Luonnonsuojelu... 35 9.5 Muut merkinnät ja määräykset... 35 10 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET... 36 10.1 Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset... 36 10.2 Vaikutusalue... 36 10.3 Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen... 36 10.4 Vaikutukset liikenteeseen... 37 10.5 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön... 40 10.5.1 Vaikutukset kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin tai maisema-alueisiin. 43 10.5.2 Maisemallisten vaikutusten lieventäminen... 45 10.6 Vaikutukset muinaismuistoihin... 45 10.7 Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon... 45 10.8 Vaikutukset luontoon... 46 10.8.1 Vaikutukset kasvillisuuteen... 46 10.8.2 Vaikutukset linnustoon... 46 10.8.3 Vaikutukset muuhun eläimistöön... 48 10.8.4 Luontodirektiivin liitteen IV(a) eläinlajit... 49 10.8.5 Pinta- ja pohjavedet... 49 10.8.6 Vaikutukset arvokkaille luontokohteille... 50 10.8.7 Vaikutukset Natura 2000- sekä suojelualueisiin... 50 10.9 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen... 51 10.9.1 Virkistys... 51 10.9.2 Turvallisuus... 51 10.10 Tuulivoimapuiston meluvaikutukset... 53 10.10.1 Luonnosvaiheen melumallinnus... 53 10.10.2 Matalien taajuuksien meluvaikutukset... 56 10.11 Tuulivoimapuiston varjostusvaikutukset... 58

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 3 (66) 10.11.1 Varjostusmallinnuksen tulokset luonnosvaiheessa... 58 10.12 Vaikutukset ilmavalvontaan... 60 10.13 Vaikutukset lentoliikenteeseen... 60 10.14 Lentoestevalojen vaikutus... 60 11 KAAVAN SUHDE OLEMASSA OLEVIIN SELVITYKSIIN JA SUUNNITELMIIN... 61 11.1 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin... 61 11.2 Osayleiskaavan suhde maakuntakaavaan ja vaihemaakuntakaavoihin... 62 11.3 Yleiskaavan sisältövaatimukset... 64 11.4 Osayleiskaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin... 64 11.5 Osayleiskaavan suhde tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityisiin sisältövaatimuksiin... 65 12 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 65 Kaavan laadinnan yhteydessä laaditut erillisselvitykset: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Luontoselvitykset 2014 (): kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys lepakkoselvitys ja liito-oravaselvitys lintujen kevät- ja syysmuuttoselvitys pesimälinnustoselvitys, teerin ja metson soidinpaikkainventointi. Melumallinnus, 9 x V126 x HH145, 107.5 db(a) () Matalataajuinen melu, 9 x V126 x HH145, 107.5 db(a) (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy) Varjostusmallinnus, 9 x N 131 x hh 145. () Näkyvyysanalyysi, 9 x N131 x HH145. () Valokuvasovitteet, 9 x N131 x HH145. () Juuka Tynnyrivaara, tuulipuiston osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy, 19.9.2014) Kaavaselostuksen liitteet: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2.6.2014 Viranomaisneuvottelun muistio 21.5.2014 Melumallinnus, 9 x V126 x HH145, 107.5 db(a) Matalataajuisen melun mallinnus, 9 x V126 x HH145, 107.5 db(a) Varjostusmallinus, 9 x N 131 x hh 145 Näkyvyysanalyysi ja valokuvasovitteet, 9 x N 131 x hh 145 Juuka Tynnyrivaara, tuulipuiston osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 4 (66) TYNNYRIVAARAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA Kaavan nimi: Kaavan päiväys: Alueen määrittely: Kaavan laatija: Osoite: Sähköposti: Projektinumero: Tynnyrivaaran tuulivoimapuiston osayleiskaava..2014 kaavaluonnos Kaavoitettava alue sijaitsee Juuan kunnassa Nurmeksen kunnan rajan tuntumassa Tynnörivaaran alueella. Puistokatu 2A, 40100 Jyväskylä susanna.paananen@fcg.fi P21610 Vireilletulo: Juuan kunta 24.3.2014 76 Ehdotus julkisesti nähtävillä: Kaupunginvaltuusto hyväksynyt: 1 JOHDANTO OX2 suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista Tynnörivaaran alueelle Juuan kuntaan. Tynnyrivaaran tuulivoimapuistoon suunnitellaan enintään 9 tuulivoimalaitoksen rakentamista. Tuulivoimalaitokset ovat teholtaan noin 3 MW jolloin puiston yhteenlaskettu teho tulisi olemaan alle 30 MW. Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennusja huoltoteistä. Osayleiskaavan suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen. Lisäksi osayleiskaavan tavoitteena on ottaa huomioon muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa muodostuvat tavoitteet. Tuulivoimalat sijoitetaan yksityisen maanomistajan omistamalle alueelle, jonka pintaala on noin 730 ha. OX2 huolehtii vuokraesisopimusten tekemisestä maanomistajan kanssa. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a :n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Juuan kunnanvaltuusto. Osayleiskaavan yhteydessä on laadittu erillisiä selvityksiä (selostuksen kohta 5.2). Lisäksi tuulivoimapuiston melu- ja varjostusvaikutukset on mallinnettu WindProohjelmalla. Mallinnusten lähtökohdat ja tulokset on esitetty kaavaselostuksessa. Laskelmien tulokset ovat kaavan liiteaineistona.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 5 (66) 1.1 Suunnitteluorganisaatio Tuulivoimapuistohankkeesta vastaa OX2. Juuan kunta vastaa kaavan käsittelyistä sekä ohjaa kaavaprosessia. Kaavoituksen laadinnasta vastaa FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. FCG:n työryhmä: Tuomo Järvinen projektipäällikkö, arkkitehti kaavoitus Susanna Paananen suunnittelija, Ins. Amk kaavoitus 2 SUUNNITTELU JA PÄÄTÖKSENTEKOVAIHEET 2.1 Kaavaprosessi Kaavaprosessi Ajankohta Vireilletulokuulutus 24.3.2014 76. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 21.5.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtävillä Valmisteluvaiheen kuuleminen kaavaluonnoksen nähtävilläolo Kaavaehdotuksen nähtävilläolo. -..2014 Marraskuu joulukuu 2014 Tammikuu maaliskuu 2014 Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu (tarvittaessa) Osayleiskaavan hyväksyminen Huhtikuu 2015 3 OSALLISET JA OSALLISTUMINEN Taulukkoa täydennetään prosessin edetessä. Osalliset sekä osallistumista koskeva menettely on kuvattu kaava koskevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Tuulivoimapuistohanketta koskien on pidetty tiedotustilaisuus 25.6.2014 Vuokon kylätalolla. Kaavan ehdotusvaiheessa tullaan pitämään yleisötilaisuus. 3.1 Viranomaisyhteistyö Kaavoituksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 21.5.2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskuksessa. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio on kaavaselostuksen liiteaineistossa. Kaavaehdotuksesta pyydetään osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetyiltä viranomaisilta lausunto. Tiivistelmä lausunnoista, niihin annetut vastineet sekä niiden pohjalta kaava-asiakirjoihin tehdyt muutokset ja täydennykset esitetään kaavaselostuksen liiteasiakirjoissa.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 6 (66) Osayleiskaavan vaikutuksia arvioidaan tarvittaessa yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joiden toimialaa kysymykset koskevat. 4 NYKYTILANNE 4.1 Suunnittelualueen sijainti ja lähiympäristön kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Pohjois-Karjalassa Juuan kunnassa Nurmeksen rajan tuntumassa. Suunnittelualueen etäisyys Juuan kunnan keskustaan on noin 25 km ja etäisyys Nurmeksen keskustaan on noin 19 km. Kaavoittavan alueen koko on noin 730 hehtaaria. Kuva 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti aluerajauksella. Suunnittelualue on normaalissa maa- ja metsätalouskäytössä. Alueella on suoritettu laajoja avohakkuita. Alueelle sijoittuu metsäautotiestöä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 7 (66) Kuva 2. Suunnittelualueen aluerajaus ortoilmakuvalla. 4.1.1 Asutus Hankealueen ympärillä on harvaa asutusta. Lähimmät asutuskeskittymät ovat Länsi- Vuokon, Palomäen ja Ylä-Luostan asutuskeskittymät. Länsi-Vuokon asutuskeskittymä sijiatsee (itäpuolella) noin 5 km etäisyydellä hankealueesta. Alueen länsipuolella sijaitsevat Ylä-luostan sekä Palomäen asutuskeskittymät sijoittuvat noin 3 km:n etäisyydelle hankealueesta. 4.1.2 Maanomistus Tynnyrivaaran tuulivoimapuiston suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa OX2 on tehnyt maanomistajan kanssa maanvuokrasopimuksen alueen vuokraamisesta yhtiön käyttöön.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 8 (66) 4.1.3 Liikenne Kuva 3 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti (punainen ympyrä) suhteessa alueen päätieverkkoon. Suunnittelualueen pohjoispuolelle sijoittuu Nurmeksesta Siilinjärvelle johtava kantatie 75 (Siilinjärvi Nurmes Kuhmo). Suunnittelualueen itäpuolelle sijoittuu Nurmeksesta Juukaan johtava valtatie 6. Valtatie 6 on Loviisan Koskenkylästä Kouvolan, Lappeenrannan, Imatran ja Joensuun kautta Kajaaniin johtava valtatie. Kantatiellä hankealueen kohdalla keskimääräinen vuorokausiliikenne vuonna 2013 oli noin 1160 ajoneuvoa ja raskaiden ajoneuvojen määrä noin 120 ajoneuvoa. Valtatiellä hankealueen kohdalla keskimääräinen vuorokausiliikenne vuonna 2013 oli noin 1570 ajoneuvoa ja raskaiden ajoneuvojen määrä noin 106 ajoneuvoa. Kuljetukset tuulivoimapuistoalueelle suuntautuvat todennäköisesti etelästä valtatietä 6 pitkin kantatielle 75. Kantatieltä 75 kuljetukset etenevät Pitkäjärventietä pitkin tuulivoimapuistoalueelle. Tuulivoimapuistoalueella voidaan hyödyntää osittain olemassa olevaa tieverkkoa. Todennäköisesti yksityisteitä on parannettava kauttaaltaan kuljetuksia varten. 4.2 Aluetta koskevat suunnitelmat 4.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Näitä ovat:

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 9 (66) Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista. Tynnyrivaaran tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskevat erityisesti toimivat yhteysverkostot ja energianhuoltoa koskevat tavoitteet: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueiden käytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet. 4.2.2 Pohjois-Karjalan maakuntakaava Pohjois-Karjalalla on kolme vahvistettua vaihemaakuntakaavaa. Maakuntakaavan 1. vaihe on vahvistettu valtioneuvostossa 2007, kaavan 2. vaihe ympäristöministeriössä 2010 ja 3. vaihe vuonna 2014. Kuva 4 Ote pohjoiskarjalan maakuntakaavasta. Suunnittelualue rajattu kuvaan likimääräisesti.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 10 (66) Tynnyrivaaran tuulivoimapuiston hankealueelle on osoitettu ohjeellinen moottorikelkkareitti sekä ulkoilureitti. Moottorikelkkareitti on kumottu 3. vaihemaakuntakaavan yhteydessä. Alueen pohjoispuolella sijaitsee pohjavesialue (pv) sekä suojelualueita (SL). Itäpuolelle sijoittuu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeitä alueita (ma). Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeät alueet. Alueen pohjoispuolelle, lounas-koillinen suuntaan sijoittuu 110 kv:n voimajohto. Myös alueen itäpuolelle sijoittuu kaakkois-luode suuntaisesti kulkeva 110 kv:n voimajohto. 4.2.3 Pohjois-Karjalan 2. vaihemaakuntakaava Pohjois-Karjalan 2. vaihemaakuntakaavassa suunnittelualueelle ei ole osoitettu aluevarauksia. Suunnittelualueen pohjoispuolelle on osoitettu aluevaraus arvokkaalle harjutai moreenialueelle. 4.2.4 Pohjois-Karjalan 3. vaihemaakuntakaava Kuva 5: Pohjois.Karjalan vaihemaakuntakaava 3. Suunnittelualue rajattu likimääräisesti punaisella rajauksella kuvaan. Tynnyrivaaran tuulivoimapuiston hankealue sijaitsee maakuntakaavassa tuulivoimaloiden alueella ( tv ).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 11 (66) Suunnittelualueen länsi- ja itäpuolella sijaitsee kalliokiviainesten ottoalueita, EO3. Kaavoitettavan alueen pohjois-, itä-, ja eteläpuolelle sijoittuu ohjeellinen moottorikelkkailureitti. Alueen itäpuolelle on osoitettu valtakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita (ma/kv) sekä maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (ma/km) sekä maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeä alue (ma/mm). 4.2.5 Yleis- ja asemakaavat Suunnittelualueen läheisyydessä Nurmeksen kaupungin puolella sijaitsee Nurmeksen yleiskaava (Voimaan tulo pvm. 01.12.2000). Etäisyys suunnittelualueeseen on noin 350 m. Nurmeksen yleiskaava on oikeusvaikutukseton. Pielisen rantaosayleiskaava (Vahvistettu 23.02.2000) sijaitsee suunnittelualueen itäpuolella, noin 10 kilometrin etäisyydellä. 4.3 Luonnonolot Luontoselvityksistä ei ole laadittu erillisraporttia. Luontoselvitysten tulokset on kirjattu suoraan kaavaselostukseen. Luonnonolot sekä vaikutukset luontoon on laatinut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Jari Kärkkäinen, johtava asiantuntija, biologi.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 12 (66) 4.3.1 Maa- ja kallioperä Kaavoitettavalla alueella kallioperä on valtaosin migmatoitunutta tonaliittia ja kiillegneissiä (kuva 5). Alueen itäosalla on myös hieman graniittia ja tonaliittista gneissiä. Maaperä on suurelta osin moreenia ja kalliomaata (kuva 6). Myös turvemaan osuus on huomattava. Suunnittelualue on topografialtaan luode-kaakkoissuuntaisen selänteiden ja soiden luonnehtimaa maastoa. Korkein kohta on Kääriönvaaralla, jonka laki nousee tasolle noin 260 m mpy. Tynnörivaara on noin 255 m mpy korkea selänne. Kuva 6: Kaava-alueen kallioperä (Digitaalinen kallioperäkartta 1:200 000 aineistoa muokattuna Geologian tutkimuskeskus 2014).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 13 (66) Kuva 7: Kaava-alueen maaperä (Digitaalinen maaperäkartta 1:200 000 aineistoa muokattuna Geologian tutkimuskeskus 2014). 4.3.2 Pinta- ja pohjavedet Alueelle ei sijoitu luokitettuja pohjavesialueita. Kaava-alue rajautuu pohjoisessa Kujanginkankaan pohjavesialueeseen (0754121) (kuva 7). Kujanginkankaan on II- luokan pohjavesialue eli vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Kaava-alueella on yksi lähdekohde, joka sijoittuu Tynnörivaaran eteläpuolelle. Kohteella on kaksi lähdettä. Selvitysalue kuuluu Vuoksen vesistöalueen (04) Luostanjoen valuma-alueen (04.68) Kaitoon - Palojoen valuma-alueelle (04.684). Suunnittelualueella on muutama pieni suorantainen lampi (Tynnöripuron lampi, Tynnörilammit ja Lampisuon lampi).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 14 (66) Kuva 8: Kujanginkankaan pohjavesialue (0754121) rajautuu kaava-alueeseen. 4.3.3 Natura- ja suojelualueet Kaava-alueelle ei sijoitu luonnonsuojelualueita, Natura-alueita tai suojeluohjelman kohteita. Lähin Natura-alue on Leiviskänkalliot Natura-alue (SCI, FI0700069), joka on kaavaalueen pohjoispuolella noin 2 km päässä kaava-alueen rajalta. Leiviskänkalliot kuuluvat osaksi vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Leiviskänkallioiden Natura-aluetta leimaavin luonnonmuodostuma on sen pohjoisosan rotkolaakso. Suojelu kohdistuu puustoiset suot, kasvipeitteiset silikaattikalliot, boreaaliset luonnonmetsät, vaihettumissuot ja rantasuot ja vuorten alapuoliset tasankojoet sekä humuspitoiset lammet ja järvet - luontotyyppeihin sekä ilvekseen, karhuun ja saukkoon, jotka ovat luontodirektiivin suojeltavia lajeja. Juuan vanhat metsät (SCI, FI0700052) sijoittuvat suunnittelualueesta noin 5 km päähän. Lähin linnuston perusteella valittu Natura-alue on Tiilikan alue (FI0600071, SCI ja SPA), joka sijaitsee lähimmillään noin 35 km päässä. Lähin luonnonsuojelualue on Kärkkäisenmäen luonnonsuojelualue (YSA206001). Se sijoittuu kaava-alueen koillispuolelle noin 2 km päähän. Muut lähimmät luonnonsuojelualueet ovat Soidinniemen vanhan metsän suojelualue (VMA070050), etäisyys suunnittelualueeseen noin 5 km ja Vuokonjärven luonnonsuojelualue (YSA076916), etäisyys suunnittelualueeseen noin 7 km.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 15 (66) Kuva 9: Lähimmät Natura- ja luonnonsuojelualueet. 4.3.4 Kasvillisuus- ja luontotyypit Juuan kunta sijaitsee keskiboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä, Pohjois-Karjala - Kainuun kasvimaantieteellisellä alueella (3b). Kaava-alueen metsä- ja suokasvillisuus on karuhkoa tai keskiravinteista (kuva 9). Vallitsevana metsätyyppinä on kuivahko mänty-, tuore kuusi- ja havupuukangas. Lehtomaista kangasta on alueella vähän, paikoittain purojen varsilla. Lehtoja ei alueella ole. Metsät ovat varsin tasaikäisiä ja talousmetsiä. Vallitsevana ovat nuoret ja varttuvat mäntyvaltaiset tai mänty-kuusisekavaltaiset metsät (Kuva 10). Varttuneita metsiä on paikoittain. Alueella on myös nuoria ja varttuvia taimikoita. Varttuvat ja varttuneet metsiköt ovat käsiteltyjä ja harvennettuja. Vanhaa luonnontilaista tai sen kaltaista metsää ei alueella ole. Lahopuustoa on niukasti.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 16 (66) Kuva 10: Kaava-alueen kasvillisuus (kasvupaikat Metsäntutkimuslaitos, 2013). Suot on suurelta osin ojitettuja rämeitä. Notkopaikoissa ja rämeiden laiteella on ojitettua korpea. Luonnontilaiset suot ovat pienialaisia ja ne ovat ojitettujen soiden keskellä olevia nevoja, lampien rantanevoja sekä purojen varressa olevia korpia. Luonnontilaisia, mutta pienialaisia, kangaskorpi-, korpi- ja sararämekuvioita löytyy myös ojitettujen soiden laiteella. Kunnostettavat tieyhteydet menevät suurelta osin kuivahkojen kankaiden läpi. Näillä tieosuuksilla suokohdat on ojitettu ja purot on perattu, vain Tynnöripuron kohdalla tien molemmin puolin on hieman luonnonarvoja, mutta vain noin 5-6 metrin päässä tien laidasta. Kääriönkalliolla Kääriönvaaran eteläosalla, johon on osoitettu maa-aineksen ottoalue (EO-3), kasvillisuus on kalliopaljastumilla jäkälä- ja kanervavaltaista jäkälätyypin ja kanervatyypin kangasta ja metsäisillä osilla kuivahkoa kangasta. Kalliorinteellä on lohkareikkoa. Kääriönkallio rajautuu ojitettuun isovarpurämeeseen.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 17 (66) Kuva 11: Puuston ikä kaava-alueella (Puuston ikä Metsäntutkimuslaitos, 2013). Kuva 12: Kaava-alueella metsät ovat suurelta osin kuivahkoja puolukkatyypin mäntykankaita.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 18 (66) Kuva 13: Kääriönkalliolla on kanervatyypin kangasta ja jäkäläpeitteistä kalliota. 4.3.5 Linnusto Kuva 14: Tuoretta mustikkatyypin kangasta Kääriönvaaralla. Kevään muuttolintuhavainnointia suoritettiin kaikkiaan 4 aamuna, määrä jäi suunnitellusta (5-6 aamua) huonojen sääolojen takia. Pääpaino havainnoinnissa oli isommissa linnuissa kuten sepelkyyhky, petolinnut, joutsenet, hanhet ja kurjet vaikka kaikki ohittavat linnut pyrittiinkin merkitsemään muistiin, myös paikalliset kiertelijät. Teeren ja metson soidinpaikkoja ja lajien kantaa selvitettiin kolmena aamuna 7.5, 13.5 ja 15.5.2014. Pesimälintulaskennat suoritettiin kolmella laskentakierroksella 2. 4.6., 15, 16. ja 18.6. sekä 27. 29.6.2014.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 19 (66) Alueen linnusto on hyvin tyypillistä pohjoiskarjalaisille pohjoisosien metsille, pääasiassa tavallista havumetsien lajistoa. Laji- ja parimäärät eivät ole korkeita. Yleisimmät pesimälajit ovat metsäkirvinen, punarinta, pajulintu, peippo ja vihervarpunen. Pesimälinnusto kuuluvat myös mm. taivaanvuohi, metsäviklo, käki, palokärki, västäräkki, tilhi, peukaloinen, rautiainen, leppälintu, räkättirastas, laulurastas, punakylkirastas, kulorastas, lehtokerttu, sirittäjä, tiltaltti, hippiäinen, harmaasieppo, kirjosieppo, hömötiainen, töyhtötiainen, talitiainen, puukiipijä, närhi ja punatulkku. Taulukossa 1 on esitetty merkittävimmät lajit, jotka havaittiin kartoituksessa. Merkittävimpiä pesimälajeja ovat metso, palokärki, pohjantikka ja pohjansirkku, mahdollisesti myös kuukkeli. Vaarantunut (VU) pohjansirkku todettiin Tynnörilampien luoteispuolella puron varressa lajille sopivassa pesimäbiotoopissa. Vaateliaammista metsälintulajeista alueella todettiin valtakunnallisesti silmälläpidettäväksi luokiteltua sirittäjää (NT). Kaakkuri ja kurki eivät pesi selvitysalueella. Taulukko 1. Maastossa havaitut suojelullisesti merkittävät lajit. DIR = lintudirektiivin liite I, UHEX = Suomen uhanalaisuusluokituksessa mainittu laji, VU: vaarantunut laji ja NT silmälläpidettävä laji, EVA = Suomen kansainvälinen erityisvastuulaji (Merkintä * = ei pesi ja ** = mahdollisesti pesii). Laji DIR UHEX EVA Pyy Bonasa bonasia X Teeri Tetrao tetrix X NT X Metso Tetrastes urogallus X NT X Kaakkuri* Gavia stellata X NT Kurki* Grus grus X Palokärki Dryocopus martius X Pohjantikka Picoides tridactylus X X Leppälintu Phoenicurus phoenicurus X Sirittäjä Phylloscopus sibilatrix NT Kuukkeli** Perisoreus infaustus NT X Isokäpylintu Loxia pytyopsittacus X Pohjansirkku Emberiza rustica VU Havupuuvaltaiset kangasmetsäalueet ja ojitetut turvemaat tarjoavat elinympäristön eri kanalintulajeille kuten pyylle, teerelle (NT) ja metsolle (NT), jotka ovat lintudirektiivin liitteessä I mainittuja lintulajeja. Metsolle sopivia varttuneita metsiä alueella ei juuri ole, mutta nuorempipuustoista mäntykangasta ja sekapuustoista nuorempaa metsää löytyy monin paikoin. Metson soidinpaikkoja varsinaiselta alueelta ei kartoituksessa löytynyt. Metsohavaintoja kertyi alle kymmenen. Teerille kaava-alueella on soidinpaikoiksi tarjolla vain Saarilammen länsipuolella olevalla pieni saraneva sekä Saarilammen rantasuo, joka jää kaava-alueen ulkopuolelle. Näiltä paikoilta todettiin soidintavan kukkoa yli kaksi. Saarilammen länsirannalla oli keväällä 2014 vähintään 8 kukkoa. Muualla oli soidintamassa vain yksittäisiä kukkoja. Pyy ei ole elinpaikkojen suhteen kovinkaan vaatelias vaan lajia saattaa löytää hyvinkin erilaisista metsistä. Laji on alueella varsin yleinen. Petolinnuista alueella pesii varpushaukka, jonka on pesä Pierivaaralla. Mahdollisesti myös kanahaukka pesii alueella, koska muutontarkkailun yhteydessä todettiin 1 2 kanahaukkaa joka kerta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 20 (66) Lähin tiedossa oleva kalasääksen pesä on yli 8 kilometrin päässä kaava-alueelta (Helsingin yliopiston Rengastustoimisto 7.4.2014). Todennäköisesti sääksen ravinnonhakulennot suuntautuvat länteen Pielliselle ja pesän läheisille järville. Lennot eivät suuntaudu kaava-alueen yli. Koska kartoituksessa ei todettu kovin merkittävää lajistoa, eikä biotoopiltaan erityisen edustavia kohteita löytynyt, ei kaava-alueelta voida nostaa mitään erityistä linnustokohdetta. Kevätmuuton tapahtuu alueella ns. rintamamuuttona eli minkään lajiryhmän tärkeä muuttoreitti ei näyttäisi keskittyvän suunnittelualueelle vaan lintuja menee tasaisesti joka puolelta. Pielisen länsirantaan, joka toimii monille lajiryhmille hyvänä johtolinjana, on matkaa noin 10 kilometriä, joten se ei vaikuta suunnittelualueen kautta muuttavaan linnustoon. Kaava-alueen kautta keväällä muuttava lajisto ja lintumäärät olivat vähäisiä. Muuttohavainnoinnin aikana havaittiin kaikkiaan n. 2 500 lintuyksilöä koskien 59 lajia. Havaintopaikan ohittaneista ja sille näkyneistä linnuista varsin suuri osa ohitti alueen ulkopuolelta tai turbiinien muodostaman riskikorkeuden ylä- tai alapuolelta. Taulukkoon 2 on listattuna havaitut lajit yhteismäärineen: Taulukko 2. Kevätmuuton seurannassa havaitut lajit ja havaittu lukumäärä. Laji Määrä Huom. Laulujoutsen Cygnus cygnus 1 Metsähanhi Anser fabalis 40 Harmaahanhilaji Anser sp 13 Telkkä Bucephala clangula 1 Isokoskelo Mergus merganser 2 2 koirasta Vesilintulaji 2 Teeri Tetrao tetrix 1 Kuikka Gavia arctica 4 Ruskosuohaukka Circus aeruginosus 2 2 naarasta Sinisuohaukka Circus cyaneus 2 2 naarasta Kanahaukka Accipiter gentilis 7 todennäköisesti kaikki havainnot koskevat samaa pesivää paria. Varpushaukka Accipiter nisus 19 osa koskee paikallisia lintuja Hiirihaukka Buteo buteo 6 Piekana Buteo lagopus 15 Sääksi Pandion haliaetus 4 Iso petolintu 2 Tuulihaukka Falco tinnunculus 2 Ampuhaukka Falco columbarius 1 Muuttohaukka Falco peregrinus 1 aikuinen 28.4. klo 9.15 Kurki Grus grus 22 Töyhtöhyyppä Vanellus vanellus 7 Taivaanvuohi Gallinago gallinago 2 Kuovi Numenius arquata 6 Metsäviklo Tringa ochropus 13 Valkoviklo Tringa nebularia 2

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 21 (66) Naurulokki Larus ridibundus 5 Kalalokki Larus canus 7 Harmaalokki Larus argentatus 4 Lokkilaji Larus sp 1 Sepelkyyhky Columba palumbus 55 Käki Cuculus canorus 8 vain 1 muuttava, muut paikallisia Tervapääsky Apus apus 1 Palokärki Dryocopus martius 1 Pohjantikka Picoides tridactylys 2 28.4. 1S, 19.5. 1 rummuttava SW -puolella Haarapääsky Hirundo rustica 5 Metsäkirvinen Anthus trivialis 12 Niittykirvinen Anthus pratensis 20 Keltavästäräkki Motacilla flava 3 Västäräkki Motacilla alba 5 Tilhi Bombycilla garrulus 28 Rautiainen Prunella modularis 12 Leppälintu Phoenicurus phoenicurus 1 Kivitasku Oenanthe oenanthe 2 paikallinen pari aukolla Räkättirastas Turdus pilaris 48 Laulurastas Turdus philomelos 20 Punakylkirastas Turdus iliacus 1 Kulorastas Turdus viscivorus 20 Iso rastas Turdus sp. 71 Pieni rastas Turdus sp. 240 Rastaslaji Turdus sp 63 Hernekerttu Sylvia curruca 1 Lehtokerttu Sylvia borin 1 Harmaasieppo Muscicapa striata 1 Töyhtötiainen Parus cristatus 1 puita pitkin N Närhi Garrulus glandarius 4 Varis Corvus corone cornix 2 Korppi Corvus corax 11 lähinnä paikallisia kiertelijöitä Peippo Fringilla coelebs 306 Järripeippo Fringilla montifringilla 110 Vihervarpunen Carduelis spinus 102 Urpiainen Carduelis flammea 642 Urpiainen/Vihervarpunen Car mea/spi 8 Pikkukäpylintu Loxia curvirostra 31 Käpylintulaji Lox cur/pyt 2 Punavarpunen Carpodacus erythrinus 1 Punatulkku Pyrrhula pyrrhula 11 Keltasirkku Emberiza citrinella 4 Pajusirkku Emberiza schoeniclus 9 Pikkulintu 425

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 22 (66) 59 lajia/69 nimikettä 2484 4.3.6 Muu eläimistö Alueen eläimistö on tyypillistä pohjoiskarjalaista havumetsien yleislajistoa. Juuan alueella yleisenä esiintyviä nisäkäslajeja ovat muun muassa metsämyyrä, metsäjänis, orava, hirvi ja päästäiset. Alueella liikkuvat suurpedoista ahma, karhu ja ilves. Ilvekselle sopivaa pesäympäristö on erityisesti kaava-alueen itäpuolella Suovaarantauksen alueella, missä on kalloista maastoa. Kaava-alueelta on havaittu mm. ilveksen poikue vuonna 2011. Suunnittelualueella ei ole tiedossa, eikä kartoituksessa todettu luontodirektiivin liitteessä IV(a) mainitun liito-oravan esiintymiä. Samoin kartoituksissa ei havaittu luontodirektiivin liitteen IV(a) lepakoita. Alueella havaittu hyönteislajisto edustaa talousmetsäalueilla hyvin yleisinä esiintyvää lajistoa. 4.3.7 Yleiskaavaan merkityt arvokkaat luontokohteet Kohteet ovat luonteeltaan suhteellisen pienialaisia ja erottuvat hyvin muuten niin yhtenäistä talousmetsä- ja suoluonnosta. Kohteet ovat metsälain tai vesilain mukaisia kohteita, ja niiden arvo perustuu myös siihen, että ne monipuolistavat paikallista luonnon monimuotoisuutta. Luontokohteita on 5 kappaletta. 1. Pierivaaran nimetön suo Pierivaaran nimetön suo on ojitetun rämeen keskellä oleva karu vähäpuustoinen suursaraneva, jonka pinta-ala on 0,9 ha. Kohdella on metsälain erityisen tärkeä elinympäristö: vähäpuustoiset jouto- ja kitumaan suot. 2. Saarilamminsuo Saarilamminsuo on pinta-alaltaan noin 1,4 ha. Suokasvillisuus on karua suursara- ja lyhytkorsinevaa, jonka laiteella on hieman luonnontilaista korpirämettä. Laiteet on suurelta osin ojitettu. Suolla valtalajina ovat pullosara ja jouhisara. Kohdella on metsälain erityisen tärkeä elinympäristö: vähäpuustoiset jouto- ja kitumaan suot.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 23 (66) Kuva 15: Saarilamminsuo. 3. Lampisuon lampi Lampisuon lampi on ojitetun isovarpurämeen keskellä oleva pieni lampi (alle 0,5 ha). Kohteen kokonaispinta-ala on noin 0,7 ha. Lammen reunalla on nevakasvillisuutta. Kohdella on metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt: vähäpuustoiset jouto- ja kitumaan suot, enintään 0,5 hehtaarin suuruisten lampien välittömät lähiympäristöt. Kohde on myös vesilain mukainen suojeltava luontotyyppi (alle 1 ha lammet). 4. Tynnörivaaran lähteet Tynnörivaaran lähteet on hakkuiden ympäröimä kohde. Lähteitä on kaksi, jotka ovat olleet käytössä ja niiden ympärille on asennettu betonirengas. Toinen lähde on luonnontilaistunut. Lähteistä lähtee soistunut noro. Kohteen pinta-ala on 0,08 ha. Tynnörivaaran lähteet on metsälain erityisen tärkeä elinympäristö (lähteiden välittömät lähiympäristöt). Kohde on myös vesilain mukainen suojeltava luontotyyppi (lähteet). Tynnörivaaran lähteet ovat uhanalainen luontotyyppi. Lähteiköt on koko maassa luokitettu vaarantuneeksi (VU) luontotyypiksi. Kuva 16: Tynnörivaaran lähteet eivät ole täysin luonnontilaisia, vaan lähteen ympärillä on betonirengas. 5. Tynnörilammit

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 24 (66) Tynnörilammit ovat kaksi pientä lampea, joiden rämelaidesuot on ojitettu. Lampien rantasuo on karua avointa suursaranevaa, missä valtalajina on jouhisara. Pohjoisenlammen pohjoisosalla on siniheinää kasvava sararäme. Ojitus on vaikuttanut sararämeen luonteeseen. Muuten lampien ympäristössä kasvillisuus on isovarpurämettä. Kohdella on metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt: vähäpuustoiset jouto- ja kitumaan suot ja enintään 0,5 hehtaarin suuruisten lampien välittömät lähiympäristöt. Kohde on myös vesilain mukainen suojeltava luontotyyppi (alle 1 ha lammet). Kohteen kokonaispinta-ala on 3,3 ha. Lisäksi kaava-alueella on Tynnöripuron osa, missä kasvillisuus on hieman lehtomaista kangasta (OMT) ja pienialaisesti ruohokorpea. Tämän kohteen pinta-ala on noin 0,2 ha. Kohteen jakaa metsäautotie. Kohdetta ei ole merkitty kaavakarttaan luo-merkinnällä. Kuva 17: Yleiskaavaan merkityt luontokohteet (luo-kohteet).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 25 (66) Merkintä: Merkinnän peruste 4.4 Maisema ja kulttuuriympäristö LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ARVOKAS ALUE. Alueella sijaitsee metsälain tai vesilain mukainen kohde. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon luontoarvot sekä niiden säilymisedellytykset. 4.4.1 Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet Maisemamaakunta Suunnittelualue kuuluu Vaara- Karjalan maisemamaakuntaan. Vaara-Karjalan alueella Itä- ja Pohjois-Suomen ylänkö ulottuu kauimmas etelään. Maisemille antavat leimansa vaarat, jotka samansuuntaisina, luoteesta kaakkoon kulkevina selänteinä nousevat jopa 200 m ympäristöään ylemmäksi. Jo varhain maanviljely alkoi keskittyä korkeille, huuhtoutumattomille ja ilmastoltaan edullisille lakialueille. Näin alkunsa saanut vaara-asutus on edelleen maakunnalle tunnusomaista. Tyypillisimmillään vaaranlakikylässä on koko vaara peltona, talot harvassa eri puolilla vaaraa ja vaaran laella komea kyläkuusi. Asutus on seudulla yleisesti ottaen harvaa, rakennukset väljästi ja säännöttömästi ryhmiteltyjä. Kylät ovat usein vain muutamien isojen talojen muodostamia. Pitkälle ulottuvat näkymät korostavat vaarakylien avaruuden tuntua. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö RKY: Äyhkyrin talonpoikaistila, etäisyys suunnittelualueeseen noin 5 km. Äyhkyrin talonpoikaistalo on Pohjois-Karjalan vaara-asutusta ja sen jokainen rakennus on yksityiskohdissaan oiva esimerkki perinteisestä hirsirakennustekniikasta. Äyhkyri sijaitsee Pielisen länsipuolisen Vaara-Karjalan syrjäisessä läntisessä erämaassa, Vaara-Suomen vaihettumisvyöhykkeellä Suomenselällä. Pihapiiri on vaaranlaella, metsiköiden saartamien peltojen keskellä Pielisen siintäessä taustalla. Pihapiirissä on 1820-luvulla rakennetun päärakennuksen lisäksi kolmiosainen aittarivi, luonnonkivestä tehty talli ja navetta ylisineen, sauna ja latoja. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue: Vuokon maisema-alue, etäisyys suunnittelualueeseen noin 7 km. Vuokon kylämaisema edustaa Vaara-Karjalan ja Ylä-Karjalan jokilaaksojen toiminnallista maisemakokonaisuutta. Vuokon kylämaisema-alue on kulttuurihistoriallisesti ja luonnonmaisemaltaan maakunnallisesti arvokas (ma-2) alue. Maisemaelementeiltään kylä on vaihteleva, ja kylässä yhdistyvät viljelys-, vesi- ja vaaramaisema vaikuttavalla tavalla. Hallitsevina maisemaelementteinä ovat korkeiden ja jylhien vaarojen reunustamat viljelymaisemat. Kylän pellot ovat syntyneet Vuokonjärven laskujen seurauksena syntyneille vedenjättömaille. Vuoroin avoimessa maisematilassa ja vuoroin metsäosuuksilla kumpuilevalta kylätieltä, joka on vanha Kontiolahden Nurmeksen valtatie, aukeaa paikoin vaikuttavia näkymiä kulttuuriympäristöön. Erityisen vaikuttava on Vuokonjärvestä kohoava korkean ja jyrkkärinteisen vaaran hallitsema Ruottilansaari.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 26 (66) 4.4.2 Muinaisjäännökset Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy on suorittanut arkeologisen inventoinnin Juukan Tynnyrivaaran tuulipuiston osayleiskaava-alueella. Inventoinnin kenttätyöt tehtiin 24.6. 26.6.2014, ja niistä vastasi arkeologi (FM) Kalle Luoto. Koska tutkittavalta alueelta ei tunnettu ennestään kiinteitä muinaisjäännöksiä, keskityttiin inventoinnissa etsimään uusia muinaisjäännöksiä. Selvityksessä huomioitiin niin esihistorialliset kuin historiallisenkin ajan muinaisjäännökset. Kuva 18 Maastossa tarkastetut alueet (rasteri) ja alustavat voimalanpaikat (siniset ja punaiset pisteet). Juuan Tynnyrivaaran tuulivoimapuiston inventoinnissa ei havaittu kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia, kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. inventoinnin yhteydessä havaittiin tarkastetun alueen keskiosissa lähde ja siihen liittyviä rakenteita, joita ei kuitenkaan nuoren ikänsä johdosta pidetty muinaisjäännöskohteina. 5 OSAYLEISKAAVAN SUHDE MUIHIN MAANKÄYTÖN SUUNNITELMIIN JA TAVOITTEISIIN 5.1 Muut tuulivoimahankkeet Suunnittelualueen läheisyydessä ei sijaitse rakennettuja tuulivoimapuistoja tai yksittäisiä tuulivoimaloita. Alla olevassa kuvassa on esitetty Tynnyrivaaran hankealueen sijainti suhteessa tiedossa oleviin lähimpiin tuulivoimapuistojen hankkeisiin. Lähimmät hankkeet sijaitsevat noin 50 km:n etäisyydellä Tynnyrivaaran tuulivoimapuistosta (Tilanne 1.9.2014).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 27 (66) Tynnyrivaara Haluna/Linnanmäki Julkuvaara Ilvesvaara Saahkarlahti Syvälahti Kuva 19 Tynnyrivaaran tuulivoimapuiston sijainti suhteessa tiedossa oleviin hankkeisiin. (STY). 5.2 Laaditut selvitykset Osayleiskaavaa varten on laadittu seuraavat selvitykset: Tynnyrivaaran osayleiskaava-alueen kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys 2014 () Tynnyrivaaran osayleiskaava-alueen lintujen kevät- ja syysmuuttoselvitys sekä pesimälinnustoselvitys 2014 (). Tynnyrivaaran osayleiskaava-alueen liito-orava- ja lepakkoselvitys 2014 (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 28 (66) Melu- ja varjostusmallinnukset (, 2014.) Näkyvyysanalyysi (, 2014.) Havainnekuvat (, 2014.) Tynnyrivaaran tuulipuiston osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy, 19.9.2014) 6 TUULIVOIMAPUISTON YLEISSUUNNITTELU JA TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET 6.1 Kaavan valmisteluvaihe OX2 on aloittanut tuulivoimapuiston esisuunnittelun vuonna 2013. Hankesuunnittelussa on kartoitettu tuulivoimapuiston potentiaaliset sähköverkkoliityntäpisteet sekä arvioitu rakentamiseen ja sähköverkkoliityntään liittyvät investointikustannukset. Yleissuunnitelman mukaan tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden (9) lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä sähköasemasta, josta yhteys järjestetään valtakunnan verkkoon. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein. Tuulivoimapuiston suunnittelun yhteydessä on tutkittu eri vaihtoehtoja tuulivoimaloiden sijoitukselle. Tuulivoimaloiden sijoittelu suunnittelualueella perustuu luonnonolosuhteisiin, maastonmuotoihin, maanomistusoloihin sekä alueelta saatuihin tuulimittaustietoihin. Tuulivoimaloiden tehokas energiantuotanto edellyttää, että voimaloiden väliset etäisyydet ovat riittävät. Tuulivoimaloiden tarkat sijoittumisalueet osoitetaan osayleiskaavoituksen yhteydessä, jolloin tuulivoimaloiden alueet määritellään luonto- ja muut arvot otetaan huomioon. 6.2 Kaavan ehdotusvaihe Osiota täydennetään prosessin edetessä 6.3 Hyväksytty yleiskaava Osiota täydennetään kaavaprosessin edetessä. 6.4 Tuulivoimapuiston rakenteet Tynnyrivaaran tuulivoimapuisto koostuu yhteensä enintään 9 tuulivoimalasta perustuksineen, tuulivoimaloiden välisistä huoltoteistä, tuulivoimaloiden välisistä keskijännitekaapeleista (20 45 kv maakaapeli), puistomuuntamoista, alueverkkoon liitettävistä keskijännitekaapeleista (20 kv-45 maakaapeli) tai ilmajohdoista, joilla liitytään johdonvarsiliitännällä olemassa olevaan 110kV ilmajohtoon. Kaavan selvitykset on laadittu voimalamallilla, joka koostuu noin 144 metriä korkeasta tornista, konehuoneesta sekä kolmilapaisesta roottorista. Roottorin lavat on valmistettu komposiittimateriaalista. Teräslieriötorni pultataan kiinni betoniseen perustukseen.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 29 (66) Roottorilavan pituus tulee olemaan noin 65 metriä ja roottoriympyrän halkaisija noin 131 metriä. Tuulivoimalan lakikorkeus tulee olemaan noin 210 metriä. Kuva 20 Periaatekuva tuulivoimalasta. Teräslieriötornin korkeus on 144 m ja noin lapa 65 metriä. Tuulivoimapuiston aluetta ei lähtökohtaisesti aidata. Tuulivoimapuiston rakenteista ainoastaan sähköaseman alue aidataan. Tuulivoimapuiston alue on käytettävissä lähes samalla tavalla, kuin ennen tuulivoimapuiston rakentamista. Tuulivoimalat on varustettava lentoestemerkinnöin Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi:n määräysten mukaisesti. Jokaisesta toteutettavasta tuulivoimalasta on ilmailulain mukaan haettava liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta lupa lentoesteen asettamisesta. Trafille toimitettavaan lupahakemukseen on liitettävä ilmaliikennepalvelujen tarjoajan eli Finavian lausunto esteestä. Liikenteen turvallisuusviraston myöntämässä lentoesteluvassa määritellään tarvittavat lentoestemerkinnät päivä- ja yötoimintaa varten. Tuulivoimalaitoksien rakentamista ja huoltoa varten tarvitaan huoltotieverkosto. Huoltotiet tulevat olemaan sorapintaisia ja niiden leveys on keskimäärin noin 6 metriä, jonka lisäksi tien ympäristön puustoa raivataan kuljetuksia varten. Huoltotieverkostoa pitkin kuljetetaan tuulivoimaloiden rakentamisessa tarvittavat rakennusmateriaalit ja pystytyskalusto. Rakentamisvaiheen jälkeen tiestöä käytetään sekä voimaloiden huolto- ja valvontatoimenpiteisiin että paikallisten maanomistajien tarpeisiin.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 30 (66) 6.5 Sähkönsiirto Tuulivoimaloiden generaattoreiden jännite on tyypillisesti yksi kilovoltti (kv) tai vähemmän. Jännite nostetaan voimalassa olevalla muuntajalla sisäisen sähkönsiirtojärjestelmän keskijännitetasoon, joka on noin 20 45 kilovolttia. Tuulivoimalasta tuotettu sähkö siirretään maakaapelilla tuulivoimapuistoalueelle rakennettavalle sisäiselle sähköasemalle. Puiston sisäiset sähkö- ja tiedonsiirtokaapelit kaivetaan kaapeliojaan tyypillisesti 0,5 1 metrin syvyyteen. Kaapeliojan leveys on noin metri. Kaapeliojat sijoitetaan pääosin huoltoteiden yhteyteen. Jos kaapeleita sijoitetaan muualle kuin tien varteen, tarvitaan rakennusaikana noin neljän metrin levyinen puustosta vapaa maastokäytävä kaapelin asentamista varten. Tuulivoimalaitosten etäisyys suurjännitevoimajohtojen johtoalueen ulkoreunaan tulee olla 1,5 x voimalaitosten kokonaiskorkeus. Etäisyys on määritetty jotta voimalaitoksista ei aiheudu haittaa sähköverkon käyttövarmuudelle eikä kunnossapitotoiminnalle. Kuva 21 Tynnyrivaaran verkkoliityntä Tynnyrivaaran liityntäpiste on Särkivaaran Fingridin asema tai 110kV johto, johon liitytään johdonvarsiliitännällä. 110kV johto sijoittuu hankealueen hankealueen pohjoispuolelle. Sähkönsiirtoon liittyvät suunnitelmat tulevat tarkentumaan hankkeen aikana (Tilanne 6.10.2014).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 31 (66) 7 SUUNNITTELUN TAVOITTEET Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimapuiston rakentaminen. Tuulivoimapuisto muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä maakaapelein toteutettavasta sähkönsiirrosta. Suunnittelun tavoitteena on toteuttaa tuulivoimapuiston rakentaminen luonnonympäristön ominaispiirteet ja ympäristövaikutukset huomioon ottaen sekä lieventää rakentamisesta mahdollisesti aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Lisäksi osayleiskaavan tavoitteena on ottaa huomioon muut aluetta koskevat maankäyttötarpeet sekä suunnitteluprosessin kuluessa muodostuvat tavoitteet. Tuulivoimapuiston tavoitteena on osaltaan edistää ilmastopoliittisia tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Tuulivoiman osalta tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho Suomessa 2 500 MW:iin vuoteen 2020 mennessä. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77 mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Juuan kunnanvaltuusto. 8 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN ETENEMINEN 8.1 Vireilletulo ja OAS Juuan kunnanhallitus on päättänyt Tynnyrivaaran tuulivoimapuiston osayleiskaavan käynnistämisestä OX2:n tehtyä osayleiskaavan laadinnasta hakemuksen Juuan kunnalle. Juuan kunta on tehnyt kaavoituksen käynnistämisestä päätöksen 24.3.2014 76. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä Juuan kunnassa. -..2014 välisenä aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin 1 palaute, joka ei aiheuttanut toimenpiteitä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään prosessin aikana tarvittaessa. 8.2 Osayleiskaavaluonnos Osayleiskaavaluonnos asetetaan nähtäväksi loppuvuodesta 2014.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 32 (66) Kuva 22 Tynnyrivaaran tuulivoimapuiston osayleiskaava, kaavaluonnos 8.3 Osayleiskaavaehdotus Osiota täydennetään kaavaprosessin aikana. 8.4 Osayleiskaava Osiota täydennetään kaavaprosessin aikana. 9 TYNNYRIVAARAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET 9.1 Kokonaisrakenne ja kaavan sisältö Osayleiskaavan suunnittelualueen pinta-ala on noin 750 ha. Tynnyrivaaran tuulivoimapuiston osayleiskaavassa maankäytön kehittämistarpeet kohdistuvat tuulivoimarakentamiseen. Suunnittelualue on osayleiskaavassa osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi. Osayleiskaavan keskeiset määräykset kohdistuvat tuulivoimapuiston rakentamisen ohjaukseen. Tuulivoimaloiden alueiden (tv) varauksilla osoitetaan alueet, joille tuulivoimalaitokset voidaan sijoittaa maa- ja metsätalousalueelle. Yleissuunnittelun mukaiset tuu-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 33 (66) livoimaloiden paikat on osoitettu lisäksi ohjeellisin kohdemerkinnöin. Suunnittelumääräyksissä on esitetty tuulivoimaloiden väritykseen liittyviä määräyksiä sekä tuulivoimaloiden enimmäismäärä. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus on esitetty kaavamääräyksissä. Osayleiskaavassa osoitetaan lisäksi tuulivoimaloita palvelevat huoltotiet sekä sähköaseman sijainti. Huoltoteiden suunnittelussa on pyritty käyttämään mahdollisimman paljon olemassa olevia teitä. Tuulivoimaloiden sähköenergia siirretään maakaapelein sähköasemalle, josta energia siirretään edelleen kantaverkkoon. Osayleiskaavassa huomioidaan myös maa-ainesten ottoalue. 9.2 Alueiden käyttötarkoitusta koskevat merkinnät ja määräykset MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE. Alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetulle alueelle sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkostoja. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouden harjoittamista palveleva rakentaminen. Tuulivoimapuiston alue on osoitettu pääkäyttötarkoitukseltaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Alueella sallitaan maa- ja metsätalouden harjoittamista palveleva rakentaminen (esimerkiksi konehalli tms.). ENERGIAHUOLLON KOHDE. Merkinnällä on osoitettu tuulivoimapuiston sähköaseman likimääräinen sijainti. Tuulivoimaloiden generaattoreiden jännite nostetaan voimalassa olevalla muuntajalla sisäisen sähkönsiirtojärjestelmän keskijännitetasoon, joka on noin 20 45 kilovolttia. Tuulivoimalasta tuotettu sähkö siirretään maakaapelilla tuulivoimapuistoalueelle rakennettavalle sisäiselle sähköasemalle. Tynnyrivaaran liityntäpiste on Särkivaaran Fingridin asema tai 110kV johto, johon liitytään johdonvarsiliitännällä. 110kV johto sijoittuu hankealueen hankealueen pohjoispuolelle. Sähkönsiirtoon liittyvät suunnitelmat tulevat tarkentumaan hankkeen aikana (Tilanne 6.10.2014). MAA-AINESTEN OTTOALUE. Merkinnällä on osoitettu maa-ainesten ottoalueen likimääräinen sijainti Kiviainesten otto tulee sovittaa alueen luonto-,ja ympäristöarvoihin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää kiviainesten oton tarkoituksenmukainen eteneminen ja alueelle soveltuva maisemointi. EO-3 merkinnällä huomioidaan maakuntakaavassa osoitettu maa-ainesten ottoalueen aluevaraus.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 34 (66) 9.3 Tuulivoimapuiston rakentamista koskevat määräykset TUULIVOIMALOIDEN ALUE. Merkinnällä osoitetaan ne alueet, joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimaloita. Voimaloita voidaan sijoittaa kullekin alueelle enintään sille merkittyjen ohjeellisten paikkojen verran. Voimaloiden rakenteiden ja siipien pyörimisalueen tulee sijoittua kokonaisuudessaan alueen sisäpuolelle. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 215 metriä. TUULIVOIMALAITOKSEN OHJEELLINEN SIJAINTI. Numero viittaa kaavaselostuksessa ja liiteaineistoissa käytettyyn tuulivoimaloiden numerointiin. KOKO OSAYLEISKAAVA-ALUETTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: Tämä yleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv -alueilla). Yleiskaavassa osoitetuille tuulivoimaloiden alueille voidaan sijoittaa yhteensä enintään 9 tuulivoimalaa ja niiden vaatima rakennusoikeus. Tuulivoimaloiden huoltotiet ja maakaapelit on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan samaan maastokäytävään. Ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä on saatava hyväksyntä Puolustusvoimain Pääesikunnalta. Ennen kunkin tuulivoimalan rakentamista on haettava ilmailulain 165 :n mukainen lentoestelupa. Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on noudatettava valtiovaltioneuvoston päätöstä melutasojen ohjearvoista sekä ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevia ulkomelutason suunnitteluohjearvoja. Osayleiskaavassa on osoitettu osa-alueet (tv), joille tuulivoimalat tulee sijoittaa kaikkine rakenteineen. Alueet on osayleiskaavassa rajattu siten, että tuulivoimaloiden tarkemmassa sijoittamisessa voidaan ottaa huomioon mm. paikalliset maaperäolosuhteet. Osayleiskaavassa on esitetty tuulivoimapuiston yleissuunnitteluun perustuen tuulivoimalaitosten ohjeelliset paikat sekä ohjeelliset maakaapeleiden ja tielinjauksien, olemassa olevien ja uusien sijainnit. Maakaapelit ja tielinjaukset on tarkoituksenmukaista osoittaa ohjeellisina, jotta niiden rakentamisessa voidaan ottaa huomioon paikalliset maaperäolosuhteet. Maakaapeleiden ja tielinjauksien sijoittamisessa on otettu huomioon osayleiskaavan selvityksissä tunnistetut luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 35 (66) 9.4 Luonnonsuojelu Koko osayleiskaava-aluetta koskevat määräykset ohjaavat alueen tuulivoimarakentamista. Yleismääräyksissä on esitetty osayleiskaavan alueelle rakennettavien voimaloiden enimmäismäärä (9 voimalaa), sisäisen sähkönsiirron toteutustapa sekä huoltoteiden ja maakaapeleiden sijoittamisperiaatteet. Lisäksi yleismääräyksissä tuodaan esille tuulivoimaloiden rakentamista varten tarvittava lentoestelupa sekä pääesikunnan hyväksyntä. Yleismääräyksissä on tuotu esille myös tuulivoimapuiston suunnittelua ja toteuttamista ohjaavat melutasojen ohjearvot. Lisäksi yleismääräyksissä todetaan, että osayleiskaavaa voidaan käyttää suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena. LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ARVOKAS ALUE Alueella sijaitsee metsälain - tai vesilain mukainen kohde. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon luontoarvot sekä niiden säilymisedellytykset. Kaavakartalla on osoitettu 5 luontokohdetta. Kohteet ovat metsälaki- tai vesilakikohteita ja ne monipuolistavat paikallista luonnon monimuotoisuutta. 9.5 Muut merkinnät ja määräykset YLEISKAAVA-ALUEEN RAJA. KUNNAN RAJA. NYKYINEN / KUNNOSTETTAVA TIEYHTEY OHJEELLINEN UUSI TIEYHTEYS OHJEELLINEN UUSI MAAKAAPELI. Maakaapelit tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan huoltoteiden yhteyteen. VOIMALINJAN YHTEYSTARVE. Merkinnällä on osoitettu 110 kv voimalinjan yhteystarve tuulivoimapuiston ja alueellisensähköaseman välillä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 36 (66) 10 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan osayleiskaavan keskeiset vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Tuulivoimalat vaikuttavat ympäristöönsä mm. muuttamalla maisemaa sekä tuottamalla ääntä. Tuulivoimarakentamisella voi olla vaikutuksia luonnonarvoihin ja ihmisten elinoloihin. Osayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan erityisesti hankkeen luonto-, maisema-, melu- ja varjostusvaikutuksia. Vaikutusten arviointi perustuu tehtyihin selvityksiin. 10.1 Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset 10.2 Vaikutusalue Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana rakennuspaikkojen luonnonympäristössä tapahtuu muutoksia. Rakentamisen aikana meluhaitat ja ympäristön muutokset ovat merkittävimmät. Rakentamisesta ja työmaakoneista aiheutuu ääntä ja kuljetuksista liikenteellisiä vaikutuksia. Suurin osa vaikutuksista on kuitenkin väliaikaisia. Rakentaminen kestää yhteensä noin vuoden. Tuulivoimapuiston käytön aikana ympäristössä ei tapahdu tuulipuistosta johtuvia muutoksia. Tuulivoimapuiston käytön aikaisia merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat tyypillisesti maisemaan kohdistuvat visuaaliset vaikutukset ja linnustoon kohdistuvat vaikutukset. Vaikutuksia voivat aiheuttaa myös tuulivoimaloiden käyntiääni sekä tuulivoimalan roottorin pyörimisestä johtuva auringonvalon vilkkuminen ja varjonmuodostuminen. Vähäisiä liikenteellisiä vaikutuksia aiheutuu huolto- ja kunnostustöistä. Tuulivoimapuiston käytöstä poistamisen aikaiset vaikutukset ovat verrattavissa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin; työvaiheet ja käytettävä kalusto ovat pääosin rakentamista vastaavia. Käytön jälkeen tuulivoimalat, sähköasemat, liittymisjohto ja muut rakenteet voidaan purkaa ja poistaa paikalta. Tuulivoimatoiminnasta poistuvat alueet vapautuvat muuhun käyttöön. Kunkin vaikutustyypin vaikutusalue riippuu vaikutuksen luonteesta ja ilmenemismuodosta. Osa vaikutuksista rajoittuu aivan rakennuskohteen läheisyyteen (mm. kasvillisuusvaikutukset ja vaikutukset muinaisjäännöksiin), osa rajoittuu kapealle nauhamaiselle väylälle (mm. huoltoteiden ja maakaapeleiden vaikutukset) ja osa ulottuu laajalle alueelle (mm. maisemavaikutukset ja linnustovaikutukset). Tuulipuiston maisemavaikutus ulottuu maksimissaan n. 20 km:n, vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyisyyteen pääosin 5 km:n, ja melun ja valon vilkkumisen vaikutukset voivat ulottua n. 2 km:n etäisyydelle tuulipuistosta. 10.3 Vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen Tuulivoimaloiden rakentaminen edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista sekä Suomen ilmastopoliittisia tavoitteita. Tuulivoimapuiston toteuttaminen ei estä voimassa olevien maakunta- tai yleiskaavojen toteuttamista. Tuulivoimapuistolla ei ole merkittävää vaikutusta alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, sillä se sijoittuu nykyisin pääasiassa metsätalouskäytössä olevalle alueelle, jolle ei kohdistu maakuntatason tai Juuan kunnan puolesta merkittäviä maankäytön kehittämispaineita. Tuulivoimapuisto säilyy pääkäyttötarkoitukseltaan edelleen maa- ja metsätalousvaltaisena alueena.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 37 (66) Kaava-alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen. Asuinrakentaminen ei ole mahdollista tuulivoimapuiston alueella sinä aikana, kun voimalat ovat käytössä sillä alueella, jolla ne aiheuttavat Valtioneuvoston ohjearvot ylittävää melua. Tuulivoimapuisto rajoittaa uutta loma-asuinrakentamista alueella, jolla voimaloiden aiheuttama ekvivalenttiäänitaso on yli 40 db:ä yöllä (klo 22 07) ja uuden vakituisen asunnon rakentamista alueella, jolla ekvivalenttiäänitaso on yli 45 db yöllä (klo 22 07). Nämä ovat Valtioneuvoston päätöksen mukaiset ohjearvot äänitasolle, jonka ei arvioida aiheuttavan terveyshaittaa asukkaille. Kuntatasolla tuulivoimapuisto voi estää hajaasustuksen leviämisen kyseiselle alueelle mm. meluvaikutusten vuoksi ja siten se osaltaan ehkäisee yhdyskuntarakenteen hajautumista. Jokainen tuulivoimala tarvitsee noin 70 m x 160 m laajuisen pystytysalueen, jolta kasvillisuus raivataan. Osalle pystytysalueesta voidaan myöhemmin istuttaa uutta metsää. Huoltoteiden rakentamisen takia maa- ja metsätalouskäytössä olevaa aluetta poistuu nykykäytöstä, mutta toisaalta parantaa alueen käyttömahdollisuuksia parantuvan tieverkoston kautta. Tynnyrivaaran tuulivoimapuisto sijoittuu alueelle, joka on nykyisin talousmetsää. Muutokset nykyisessä maankäytössä kohdistuvat tuulivoimaloiden rakennuspaikoille, suunnitellulle tieverkostolle sekä rakennettavan muuntoaseman alueelle. Valtaosalla alueesta ei tapahdu muutoksia maankäytössä ja aluetta voidaan käyttää kuten ennenkin. Rakentamisalueella ei lisäksi ole sellaisia luonto- tai maisemakohteita, joiden arvo alenisi tuulivoimaloiden rakentamisen takia. Voimaloiden sijainnit on valittu siten, että toiminnasta aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa lähialueen asutukselle. Tieverkon laajentuminen ja kantavuuden parantaminen edistää osin alueen metsätalouskäyttöä. Tuulivoimapuiston huoltotiet sijoittuvat osin uusiin maastokäytäviin. Yhteenvetona voidaan todeta, että Tynnyrivaaran tuulivoimapuiston vaikutukset maankäyttöön eivät ole merkittäviä ja kohdistuvat pääosin tuulivoimaloiden rakennuspaikoille. Tuulivoimapuiston alueen käyttö virkistykseen ja metsätalouteen säilyy pääosin ennallaan. 10.4 Vaikutukset liikenteeseen Merkittävimmät liikenteelliset vaikutukset ajoittuvat tuulivoimapuiston rakentamiseen, jolloin liikennemäärät suunnittelualueen läheisyydessä lisääntyvät betoni-, maarakennus- ja voimalakomponenttikuljetusten vuoksi. Lisäksi liikennettä aiheutuu huoltoteiden ja sähkönsiirron rakentamisesta ja työhenkilöstön liikkumisesta. Liikenteen suuntautuminen hankealueelle tarkentuu jatkosuunnittelun aikana. Tuulivoimapuiston rakentaminen aloitetaan teiden ja asennuskenttien rakentamiselle, joiden valmistuttua tehdään voimaloiden perustukset. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana suurin kuljetustarve syntyy tuulivoimaloiden rakennus- ja huoltoteiden sekä asennuskenttien rakentamisesta sekä perustuksien betonivalusta. Rakennus- ja huoltoteiden sekä asennuskenttien rakentamiseen käytetään kiviaineista n. 0,5 m³/m². Mikäli voimalaa kohden rakennetaan 700 m uusia ja kunnostettavia teitä, edellyttää yhden tuulivoimalan rakentaminen karkeasti arvioituna noin 130 täysperävaunuyhdistelmäkuljetusta. Mikäli kiviaineista on saatavissa teiden ja asennuskenttien alueilta, kuljetustarve vähenee. Vastaavasti tuulivoimalan teräslieriötornin perustusten valaminen edellyttää karkeasti arvioituna noin 100 kuljetusta. Jos tuulivoima perustetaan kallioon ankkuroiden, on betonin tarve vähäisempi ja myös kuljetukset vähene-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 38 (66) vät. Tuulivoimaloiden osia (torni, konehuone, lapa) kuljetetaan maanteillä erikoiskuljetuksina. Selite Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Voimaloiden lukumäärä 9 9 Raskaan liikenteen kuljetusten määrä 7 613 7 013 Erikoiskuljetusten määrä 135 135 n 15 erikoiskuljetusta/voimala Kuva 23 Tuulivoimapuiston vaihtoehtojen rakentamisen tuottamat liikennemäärät rakennusaikana. Vaihtoehdossa 1 parannettavia teitä on oletettu olevan 6 km ja vaihtoehdossa 2 parannettavia teitä on oletettu olevan 2 km. Nykyisten teiden tarkempi parannustarve määritetään rakennussuunnitteluvaiheessa. Kohde Raskaan liikenteen ajoneuvojen määrä Nostoalue, sorakuljetukset 500 Perustus, murske- ja sorakuljetukset 35 Perustus, teräskuljetukset 2 Perustus, betonikuljetukset 92 Rakennettava tie, 4,5 metriä leveä, sora 3,5 m3 / km Parannettava tie, nykyisellään 3,5 metriä leveä, sora 1,5 m3/ km Voimalakomponenttien erikoiskuljetukset 14 Muu liikenne 20 128 100 Yhteensä 877 Kuva 24 Tuulivoimalan rakentamisen edellyttämät raskaan liikenteen kuljetukset sekä tieverkoston täydentämisen edellyttämät sorakuljetukset voimalaa kohden. Kohde Raskaan liikenteen ajoneuvojen määrä Nostoalue, sorakuljetukset 0 Perustus, murske- ja sorakuljetukset 0 Perustus, teräskuljetukset 2 Perustus, betonikuljetukset 92 Rakennettava tie, 4,5 metriä leveä, sora 3,5 m3 / km Parannettava tie, nykyisellään 3,5 metriä leveä, sora 1,5 m3/ km Voimalakomponenttien erikoiskuljetukset 14 Muu liikenne 20 Yhteensä 114 0 0 Kuva 25 Tuulivoimalan rakentamisen edellyttämät raskaan liikenteen kuljetukset sekä tieverkoston täydentämisen edellyttämät sorakuljetukset voimalaa kohden tapauksessa, jossa maanrakentamisessa tarvittava kivimateriaali on mahdollista hankkia tuulivoimapuiston alueelta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 39 (66) Yhden teräslieriörakenteisen tuulivoimalan rakentaminen edellyttää noin 15 erikoiskuljetusta. Erikoiskuljetukset aiheuttavat suurimman vaikutuksen liikenteen toimivuuteen, erityisesti tuulivoimaloiden lapojen kuljettaminen. Lapojen kuljetuksessa voidaan mm. joutua rajoittamaan liikennettä liittymissä. Erikoiskuljetusten aiheuttama häiriö kohdistuu koko kuljetusreitille, mutta häiriöt ovat paikallisia (tietyssä pisteessä lyhytaikaisia) ja lyhytkestoisia. Erikoiskuljetusten aiheuttamat häiriöt ajoittuvat tuulivoimaloiden pystytysajalle. Vaikka kokonaisliikennemäärät kasvavat rakentamisen aikana, lisääntyvästä liikenteestä ei arvioida aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia liikenneturvallisuuden kannalta. Lähitiestön varrella ei ole liikenteelle erityisen herkkiä kohteita, kuten kouluja tai päiväkoteja. Raskaan liikenteen lisääntyminen voi sen sijaan aiheuttaa koetun liikennehaitan lisääntymistä paikallisten asukkaiden keskuudessa. Koettua haittaa lisää kevyen liikenteen väylien puuttuminen lähitiestöltä. Lopulliset kuljetusreitit määräytyvät mm. sen mukaan, mistä satamasta tuulivoimaloiden komponentit kuljetetaan hankealueelle ja mistä hankkeessa tarvittavat rakennusmateriaalit tuodaan. Hankealueen rakennus- ja huoltoteillä liikenne jää vähäiseksi eikä hankkeella ole pitkällä aikavälillä merkittävää vaikutusta yksityisten teiden toimivuuteen. Rakennus- ja huoltotiet rakennetaan noin kuuden metrin levyisiksi, jolloin hankkeesta aiheutuva raskas liikenne ei aiheuta haitallisia vaikutuksia, kuten liikenteen hidastumista, muille metsäteiden käyttäjille, esimerkiksi alueen asukkaille. Tuulivoimapuiston toiminnan aikana liikennettä aiheuttavat ainoastaan huoltotyöt, joista syntyy keskimäärin muutamia käyntejä vuodessa yhtä voimalaa kohden. Huoltokäynnit suoritetaan pääsiassa pakettiautolla. Koska huoltoliikenne on vähäistä ja lyhytkestoista, sillä ei ole oleellista vaikutusta liikenteen toimivuuteen tai turvallisuuteen. Toiminnan päättymisen aikaiset ja sen jälkeiset vaikutukset ovat samankaltaisia kuin rakennusvaiheessa: tuulivoimaloiden rakenteet puretaan ja purkujätteet kuljetetaan pois. Perustukset ja kaapelit jätetään kuitenkin maahan, joten kuljetuksia tarvitaan vähemmän. Erikoiskuljetusten aiheuttamia vaikutuksia voidaan lieventää tehokkaalla, oikeaaikaisella ja oikein suunnatulla tiedottamisella muulle kuljetusreittiä käyttävälle liikenteelle. Tällöin muille tienkäyttäjille saadaan tieto erikoiskuljetuksista ja niiden vaikutuksista muuhun liikenteeseen. Muun liikenteen on tällöin mahdollista joko varautua erikoiskuljetuksista johtuviin viivytyksiin ja liikenteen mahdolliseen pysäytykseen tai valita vaihtoehtoinen reitti. Lisäksi erikoiskuljetukset voidaan tehdä ns. hiljaisen liikenteen aikana, jolloin niistä aiheutuvat viivytykset muulle liikenteelle saadaan minimoitua. Erikoiskuljetusten aiheuttamia vaikutuksia vähentäisi myös se, että kuljetukset tuotaisiin meritse mahdollisimman lähelle hankealuetta, lähimpään satamaan. Tällöin maantiekuljetuksen matka olisi lyhyempi ja erikoiskuljetusten aiheuttaman haitan laajuus pienempi. Jos voimalan jalustan valu tehdään jatkuvana valuna, se tuottaa jatkuvan betoniautovirran koko valun ajan. Jos alueelle tuodaan betoniasema ja betoni tehdään alueella, tuotavien betonin raaka-aineiden tuonti voidaan aikatauluttaa siten, että betonointitöiden tuottama liikenne minimoituu.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 40 (66) Kävely ja pyöräily: Liikennemäärän kasvu tuulivoimaloiden rakentamisaikaisissa kuljetuksissa heikentää jonkin verran kävelyn ja pyöräilyn liikenneturvallisuutta. Hankealueen seututeiden liikennemäärät ovat varsin kohtuulliset. Rakentamisaikana liikenne kasvaa prosentuaalisesti paljon, mutta määrällinen kasvu on maltillinen. Toisaalta kasvusta merkittävä osa on raskasta liikennettä, kävelijöiden ja pyöräilijöiden kohtaaminen tai em. ajoneuvojen suorittama ohitus voi heikentää koettua liikenneturvallisuutta. Alueella liikkujat eivät ole tottuneet suuriin erikoiskuljetuksiin, mitkä vievät liikkuessaan enemmän tilaa, kuin tiellä liikkuvat tavallisen kokoiset kuljetukset. Liikenneturvallisuutta arvioitaessa on huomioitava se, että tuulivoimapuistoissa rakennetaan yhtä tai kahta voimalaa kerrallaan. Kuljetusten määrä jakautuu rakentamisaikana pitkälle aikavälille. Kuljetusreittien liikenneturvallisuuteen voidaan vaikuttaa kävelyn ja pyöräilyn osalta esimerkiksi tiedottamisella ja opastamisella sekä kuljetusten ajoittamisella tiettyyn ajankohtaan vuorokaudessa. 10.5 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Tuulivoimapuiston vaikutukset maisemaan liittyvät olennaisesti voimaloiden aiheuttamiin näkyviin muutoksiin maisemassa. Tuulivoimalat voivat saada aikaan esteettisen haitan rikkomalla eheitä tai yhtenäisiä kulttuurihistoriallisia miljöitä tai aiheuttamalla häiriön maisemaan yksittäisen kohteen läheisyydessä. Tuulivoimaloiden korkeuden vuoksi niiden vaikutukset ulottuvat laajalle alueelle. Laitosten suuri koko voi aiheuttaa kilpailutilanteen voimalan ja olemassa olevien maisemaelementtien kesken. Lisäksi hämärän ja pimeän aikaan voimaloiden näkyvyyttä korostavat lentoestevalot. Myös ilmajohdon rakenteet ja sähköasemat muuttavat maisemaa. Voimajohtojen osalta maisemavaurioita aiheuttavat erityisesti suuret johtolinjat ja niiden maiseman reunavyöhykkeitä rikkovat leveät johtokadut. Maisemavaikutusten merkittävyys riippuu muun muassa siitä, miten laajasti tuulivoimaloiden ja voimajohdon rakenteet hallitsevat maisemakuvaa tai miten merkittäviä vaikutuksen kohteena olevat yksittäiset elementit ovat. Vaikutuksen merkittävyys korostuu, jos maisema on arvokas tai herkkä ja muutosten sietokyky heikko. Vaikutuksen laajuuteen vaikuttavat osaltaan muun muassa voimaloiden lukumäärä sekä maisematilan ominaisuudet, kuten maaston, kasvillisuuden ja rakennusten aiheuttama katvevaikutus. Tuulivoimalat voivat aiheuttaa myös estevaikutuksia. Tietystä suunnasta katsottuna ne voivat peittää esimerkiksi tärkeäksi koetun maamerkin. Tuulivoimaloiden näkyvyyteen vaikuttavat muun muassa niiden korkeus, väritys ja rakenteiden koko. Havainnoinnin ajankohdalla, esimerkiksi vuodenajalla on myös merkitystä. Hetkelliseen näkyvyyteen vaikuttavat ilman selkeys ja valo-olosuhteet. Tuulivoimaloiden aiheuttamaa maisemallista dominanssivyöhykettä on usein vaikea määritellä. Eri selvityksissä on kuitenkin päädytty usein siihen, että tuulivoimalat hallitsevat maisemaa noin 10 kertaa napakorkeutensa laajuisella alueella. Ympäristöministeriön oppaassa (2006) on todettu tuulivoimaloiden näkymisestä seuraavaa: Yleistäen voidaan todeta, että selkeällä ja kuivalla säällä tuulivoimaloista erottaa paljaalla silmällä 5 10 kilometrin säteellä roottorin lavat, joiden näkyvyyttä pyörimisliike vielä korostaa. 15 20 kilometrin säteellä lapoja ei voi enää havaita paljaalla silmällä. Torni erottuu ihanteellisissa oloissa 20 30 kilometrin päähän. Utuisella ja au-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 41 (66) rinkoisella säällä pyörivien roottorien lavoista heijastuvat pienet valonsäteet. Tämä niin sanottu vilkkumisefekti korostaa tuulivoimaloiden näkyvyyttä. (Ympäristöministeriö 2006). Kuva 26 Näkyvyysanalyysi luonnosvaiheessa, layout 9 x N131 x hh 145 Tuulivoimaloiden havaittavuus maisemassa riippuu voimaloiden korkeudesta ja ympäröivien alueiden peitteisyydestä sekä korkeusvaihteluiden eroista. Laajoilta avoimilta alueilta tuulipuiston lähialueella tuulivoimalat voidaan havaita parhaiten. Peitteisessä ympäristössä voimaloiden havaittavuus on hyvin paikallista ja näkemäsektorit jäävät kapeiksi ja paikallisiksi. Näkyvyysanalyysin mukaan alueen kaikki tai valtaosa voimaloista näkyy Vuokon maisema-alueelle ja Pielisen alueelle. Mitä kauemmas itään maisema-alueella siirrytään vesistöä pitkin, sitä useampi voimala tulee näkyviin rantojen reunametsien synnyttämän katvevaikutuksen väistyessä. Voimaloiden synnyttämät maisemalliset haittavaikutukset ovat etäisyyden vuoksi merkittävyydeltään suhteellisen vähäisiä. Etäisyyttä Pielisen nä-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 42 (66) kemäalueelle on noin 20 km ja maaston muodot huomioiden näkymiä kohteisiin ei välttämättä synny. Vuokon maisema-alueelle etäisyyttä on noin 7 km. Näkemäanalyysin mukaan maisema-alueen pohjoisosaan näkyy kaikki tai valtaosa voimaloista. Kumpuilevan maaston vuoksi näkymiä voimaloihin ei välttämättä synny. Havainnekuvat myös tukevat tätä näkemystä. Näkemäanalyysiä tarkasteltaessa on kuitenkin huomioitava se, että mallinnuksessa ei huomioida pihapiirien pihapuustoa, joten näkyvät voimalat voivat näiltä osin olla vain osittaisia. Valokuvasovitteet on laadittu Nordex N131 x hh 145 voimalalla. Tuulivoimalan lakikorkeus tulee olemaan noin 210 metriä. Seuraavilla sivuilla olevat valokuvasovitteet sekä edellä oleva näkyvyysanalyysi ovat myös kaavaselostuksen liiteaineistona. Kuva 27 Luonnosvaiheen havainnekuvien ottopaikat

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 43 (66) Kuva 28 Aronsalmi, etäisyys hankealueelle noin 11 km Maaston muodoista johtuen voimalat eivät näy lainkaan Aronsalmen alueelle. Kuva 29 Pennasenvaara, etäisyys hankealueelle noin 10 km Maaston muodoista johtuen voimalat eivät näy lainkaan Pennasenvaaran alueelle. 10.5.1 Vaikutukset kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin tai maisema-alueisiin Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö RKY: Äyhkyrin talonpoikaistila, etäisyys suunnittelualueeseen noin 5 km. Näkemäanalyysin mukaan Äyhkyrin talonpoikaistilalta ei muodostu näkymiä lainkaan voimaloille. Tuulivoimaloista ei aiheudu haitallisia maisemavaikutuksia.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 44 (66) Vuokon maisema-alue Kuva 30 Näkemäanalyysi ja Äyhkyrin talonpoikaistila sekä Vuokon maisema-alue. Tila merkitty karttaan punaisella nuolella. Maakunnallisesti arvokas maisema-alue: Vuokon maisema-alue, etäisyys suunnittelualueeseen noin 7 km. Näkemäanalyysin mukaan maisema-alueen pohjoisosaan näkyy kaikki tai valtaosa voimaloista. Kumpuilevan maaston vuoksi näkymiä voimaloihin ei välttämättä synny. Kuva 31 Ruottilansalmi, etäisyys hankealueelle noin 8 km Maaston muodoista johtuen voimalat eivät näy lainkaan Ruottilansalmen alueelle. Asuinrakennusten pihapuusto katkaisee näkymiä tuulivoimapuiston suuntaan varsin tehokkaasti. On mahdollista, että jokunen voimala vähäisessä määrin näkyy asuinrakennuksiin puuston lomasta. Maisemallinen haittavaikutus on tällöin merkittävyydeltään vähäinen.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 45 (66) 10.5.2 Maisemallisten vaikutusten lieventäminen Tuulivoimaloista aiheutuvia visuaalisia vaikutuksia voidaan jossain määrin lieventää valitsemalla voimaloiden väriksi harmahtavan valkoinen. Näin ollen voimalat eivät erotu kovin selvästi taivasta vasten. Lentoestevalojen aiheuttamaa häiriötä voidaan mahdollisesti lieventää käyttämällä vilkkuvan valkoisen valon sijaan kiinteää punaista valoa. Toisena vaihtoehtona tutkitaan parhaillaan myös sammutettavien lentoestevalojen käytön mahdollisuutta. Tuulivoimaloihin sijoitettaisiin tällöin tutka, joka sytyttää varoitusvalot ainoastaan havaitessaan lentokoneen tai helikopterin. Muutoin lentoestevalot eivät ole päällä. Lentoestevalojen ratkaisuista päättää Trafi niiden säädösten perusteella, jotka ohjaavat lentoliikenteen turvallisuutta. Tuulivoimaloissa on nykyään sallittua käyttää valoituusantureita, jotka mittaavat ilman kirkkautta ja valojen tehoa säädetään ilman kirkkauden mukaan. Näin valtaosan ajasta voidaan voimaloiden voimaloiden lentoestevalojen tehoa laskea merkittävästi. 10.6 Vaikutukset muinaismuistoihin Tuulivoimapuiston vaikutukset muinaisjäännöksiin voivat kohdistua rakentamisvaiheeseen ja rakentamisen aiheuttamiin mahdollisiin fyysisiin muutoksiin alueen muinaisjäännöksissä. Haittoja voi syntyä tilanteissa, joissa muinaisjäännöskohde jää rakennustyön välittömälle vaikutusalueelle. Juuan Tynnyrivaaran tuulivoimapuiston inventoinnissa ei havaittu kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia, kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. inventoinnin yhteydessä havaittiin tarkastetun alueen keskiosissa lähde ja siihen liittyviä rakenteita, joita ei kuitenkaan nuoren ikänsä johdosta pidetty muinaisjäännöskohteina. 10.7 Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon Tuulivoimapuistohankkeen toteuttamisella olisi myönteisiä vaikutuksia ilmastoon, sillä hanke vähentää hiilidioksidipäästöjen määrää nollavaihtoehtoon, eli muuhun sähköntuotantoon verrattuna. Tuulivoimapuiston rakentamisvaiheen ja huoltotöiden aikana syntyy päästöjä ilmaan ajoneuvoista ja työkoneista. Tällöin leviää esimerkiksi pölyä vähäisissä määrin ilmaan kuivina aikoina tuulivoimapuiston ja voimajohdon rakennus- ja huoltoteillä. Hankkeen merkittävämpi vaikutus ilmastoon liittyy energiantuotantotapaan, joka on lähes päästötön. Tuulivoimalla tuotettu energia vähentää niitä päästöjä, kuten hiilidioksidi ja rikkioksidi, joita muuten syntyisi vastaavan energiamäärän tuottamisesta fossiilisella polttoaineella. On toisaalta huomioitava, että tuulivoimatuotanto on riippuvainen tuulesta ja on sen takia epätasaisen. Epätasaisen energiatuotannon tasoittamiseksi tarvitaan niin sanottua säätövoimaa, joka on tuotettava muulla energiamuodolla. Säätövoiman tuotantomuoto määräytyy kulloinkin vallitsevan muuttuvan sähkömarkkinatilanteen mukaan. Tuulivoiman lisäämisen vaikutus päästöjen vähentymiseen sähköjärjestelmässä riippuu siitä, mitä tuotantoa tuulivoimalla korvataan. Yhteispohjoismaisissa tutkimusprojekteissa on sähköjärjestelmäsimulointien perusteella todettu, että tuulivoima korvaa pohjoismaisessa tuotantojärjestelmässä ja Nordpoolin sähkömarkkinoiden hinnoittelume-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 46 (66) kanismeilla ensisijaisesti hiililauhdetta ja toissijaisesti maakaasuun perustuvaa sähköntuotantoa. Näillä perusteilla hiilidioksidille on laskettu päästökertoimeksi 680 tonnia/gwh (Holttinen 2004). Samaa laskenta-tapaa käyttävät myös IEA ja Euroopan Komissio arvioidessaan tuulivoiman avulla saavutettavissa olevia CO 2 -vähenemiä. Sähkönsiirtoa varten rakennettava ilmajohto ei aiheuta merkittävää vaikutusta ilmanlaadun tai ilmaston kannalta. 10.8 Vaikutukset luontoon 10.8.1 Vaikutukset kasvillisuuteen Maa-aineksenotto, tuulivoimaloiden perustusten, tiestön ja maakaapeloinnin sekä sähkönsiirron rakentamisesta muuttaa kasvillisuutta näiltä kohteilta. Tuulivoimaloiden ympärillä ja voimajohtoalueilla rakentaminen aiheuttaa pääosin avohakkuun kaltaisia vaikutuksia kasvillisuuteen. Maa-aineksenoton toteutuminen EO-3 alueella, tuulivoimaloiden ja huoltoteiden rakentaminen kaava-alueella lisää metsien pirstoutumista ja sitä myöten reunavaikutusta. Muutokset alueen kasvillisuudessa voivat vaikuttaa välillisesti myös muuhun alueella esiintyvään eliölajistoon niiden elinympäristöjen kautta. Kasvillisuusvaikutukset ovat ominaisuuksiltaan jossain määrin pysyviä, sillä toiminnan loputtua, maisemoinnin jälkeen alueelle tyypillinen lajisto ei täysin palaudu, johtuen muutoksista maaperän ominaisuuksissa (maa-aineksen otto, podsoli- ja turvemaan poisto, soramassojen tuonti) ja vesitaloudessa (tiepenkereet). Erityisesti maaaineksenottoalueella (EO-3) muutokset ovat pysyviä, kun alueen ekologinen luonne muuttuu täysin. Tuulivoimaloiden ja sähkönsiirtoreittien purkamisen jälkeen alueen kasvillisuus voi pitkällä aikajaksolla kuitenkin palautuvat tavanomaisiksi kangasmetsäksi, mutta mm. soistuvilla kankailla palautumista ei tapahdu. Tuulivoimaloiden ja siihen liittyvien rakenteiden rakentamisessa sekä maaaineksenottoalueella (EO-3) menetetään tavanomaista kangasmetsää ja ojitettua rämettä sekä korpea. Kasvillisuudelle aiheutuvia vaikutuksia voidaan lieventää suunnittelemalla rakentamistyöt siten, että raskailla työkoneilla liikutaan varsinaisten rakennuspaikkojen lähiympäristössä mahdollisimman vähän. Lisäksi suoluontokohteiden lähellä rakennettaessa rumpuputkien sijoittaminen notkopaikkoihin huoltoteiden alitse vähentää soiden vesitasapainolle aiheutuvia vaikutuksia. Talviaikaan tapahtuva rakentaminen kuluttaa vähemmän lähiympäristöä. Kaavan kasvillisuusvaikutukset ovat kokonaisuudessaan vähäisiä, koska rakentamisen alle jäävän metsämaan pinta-ala on pieni ja vaikutukset kohdistuvat koko maassa yleisiin metsäluontotyyppeihin ja ojitettuihin suotyyppeihin. Lisäksi suunnitelluille voimalapaikoille, maa-aineksenottoalueelle sekä uusille teille ei sijoitu kasvillisuuden tai luontotyyppien kannalta merkittäviä kohteita. 10.8.2 Vaikutukset linnustoon Tuulivoimaloiden vaikutukset lintuihin ja linnustoon muodostuvat seuraavien tekijöiden suhteen: - Tuulivoimapuiston rakentamisen aiheuttamien elinympäristömuutosten vaikutukset alueen linnustoon

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 47 (66) - Tuulivoimapuiston aiheuttamat häiriö- ja estevaikutukset lintujen pesimä- ja ruokailualueilla, niiden välisillä yhdyskäytävillä sekä muuttoreiteillä - Tuulivoimapuiston aiheuttama törmäyskuolleisuus ja sen vaikutukset alueen linnustoon ja lintupopulaatioihin Maalle sijoittuvien tuulivoimapuistojen kohdalla rakentamisen aikaisista linnustovaikutuksista merkittävimpiä ovat elinympäristöjen muutokset ja niiden laadun heikkeneminen sekä lisääntyvän ihmistoiminnan aiheuttamat häiriöt. Tynnörivaaran osayleiskaava sijoittuu metsätalouskäytössä olevalle ja alueellisesti hyvin tavanomaiselle metsävaltaiselle alueelle, missä elävä linnusto koostuu etupäässä yleisistä metsälintulajeista. Talousmetsäalueilla pesivälle linnustolle löytyy runsaasti vastaavaa elinympäristöä rakennuspaikkojen lähialueilta. Lintujen siirtyminen uusille alueille voi jossain määrin paikallisesti lisätä yksilöiden välistä kilpailua, mikä puolestaan voi heikentää lintujen pesimämenestystä. Vaikutusten arvioidaan kuitenkin olevan vähäisiä, koska tavanomaisen lintulajiston populaatiot ovat alueella elinvoimaisia. Rakentamisen aikaiset linnustovaikutukset jäävät pääosin lyhytaikaisiksi, mutta elinympäristön muutosten kohdalla vaikutukset ulottuvat koko tuulivoimapuiston toiminnan ajalle. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on havaittu, että tuulivoimapuiston rakentamisvaihe häiritsee alueen pesimälintuja enemmän kuin tuulivoimapuiston toimintavaihe. Tuulivoimaloiden roottorien/lapojen pyörimisliikkeestä aiheutuvan melun ja muun häiriön (välke ja liike) haittavaikutukset ulottuvat elinympäristön muutoksia laajemmalle alueelle ja niiden vaikutus ulottuu tuulivoimapuiston koko toiminnan ajalle. Yleisesti ottaen tavanomaisten pesimälintujen tiheyden ei ole todettu tutkimuksissa merkittävästi alentuneen tuulivoimaloiden läheisyydessä ja häiriövaikutus arvioidaan vähäiseksi valtaosalle alueella pesivästä linnustosta. Elinympäristön muutosten kohdalla tuulivoimarakentamisen vaikutukset ovat verrattavissa esimerkiksi metsätalouden tai muun rakentamisen aiheuttamiin linnustovaikutuksiin. Häiriövaikutukset lievenevät useimmissa tapauksissa jo 100 200 metrin etäisyydellä voimalalasta, joten voimaloiden välisillä alueilla säilyy myös herkemmälle lintulajistolle riittävän rauhallisia elinalueita. Lisäksi maa-aineksen otosta muodostava melu ja muu häiriö karkottaa osan linnuista Kääriönkallion lähialueelta kauemmaksi maa-aineksen ottoalueesta. Kaava-alueella ja sen läheisyydessä ei sijaitse sellaisia linnustollisesti merkittäviä alueita, joihin kohdistuvat häiriövaikutukset voisivat muodostua merkittäviksi. Yleistesti ottaen avoimella alueella ja reunavaikutteisissa elinympäristöissä viihtyvät lintulajit hyötyvät tuulivoimaloiden ja siihen liittyvien rakenteiden rakentamisesta. Alueen suojelullisesti arvokkaista lajeista hankkeen vaikutuksille voivat olla herkkiä alueella pesivät kanalinnut (teeri ja metso). Suojelullisesti arvokkaisiin pieniin varpuslintulajeihin vaikutukset arvioidaan hyvin lieviksi. Metsäkanalinnut altistavat törmäyksille sekä tuulivoimaloihin ja niiden edellyttämien muihin rakenteisiin, niiden huonon lentotaidon takia. Kuitenkin kanalinnut lentävät nykyaikaisten tuulivoimaturbiinien toimintakorkeuksilla (> 50 m) erittäin harvoin, joten sen kannalta suuremman törmäysriskin muodostavat todennäköisesti lapojen sijaan muut tuulivoimapuiston edellyttämät rakenteet (tuulivoimalan runko, sähköasema, voimajohdot). Mahdolliset pesimälajien törmäykset tuulivoimaloihin arvioidaan harvinaisiksi ja lähinnä yksittäisiksi tapauksiksi, joilla ei todennäköisesti ole vaikutusta kanalintujen tai muiden lajien pesimäkantoihin alueellisesti. Lisäksi tuulivoimaloita tai huoltotiestöä ei sijoitu teeren soidinalueille tai niiden läheisyyteen.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 48 (66) Tuulivoimalat ovat hyvin maisemassa näkyviä rakenteita ja siten muuttavat linnut havaitsevat ne jo kaukaa. Useiden ulkomaalaisten tutkimusten ja kotimaisten kokemusten mukaan linnut lähtevät kiertämään tuulivoimaloita jo hyvissä ajoin havaittuaan ne, jolloin linnut eivät yleensä edes päädy tuulivoimaloiden läheisyyteen. Tuulivoimaloiden kiertäminen luonnollisesti vähentää myös lintujen riskiä törmätä niihin. Lisäksi Tynnörivaaran osayleiskaava- alue ei ole lintujen muuton kannalta merkittävää aluetta ja kaava-alue sijoittuu muuton reuna-alueelle. Alueen kautta ei muuta suuria määriä lintuja. Tuulivoimapuistoihin törmänneiden lintujen lukumäärä vaihtelee maailmalla hyvin paljon, riippuen mm. alueen paikallisista olosuhteista ja siellä esiintyvien lintujen lukumäärästä. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa todettu tuulivoimaloihin törmäävien lintujen lukumäärä on ollut keskimäärin 2,3 lintua / voimala vuodessa. Suomessa on arvioitu, että keskimääräisellä suomalaisella alueella tuulivoimalaan voidaan arvioida törmäävän yksi lintu / voimala vuodessa. Edellä mainitulla tavalla arvioituna Tynnörivaaran tuulivoimapuistoon voisi törmätä vuosittain noin 21 lintua. Alueen tuulivoimaloihin mahdollisesti törmäävien lintujen yksilömäärä on niin alhainen, että se ei todennäköisesti aiheuta merkittäviä populaatiovaikutuksia yhdenkään alueen kautta liikkuvan lajin kohdalla. Myös tuulivoimaloiden aiheuttamat estevaikutus arvioidaan olevan myös vähäinen. 10.8.3 Vaikutukset muuhun eläimistöön Metsä- ja muuhun eläimistöön kohdistuvat rakentamisen aikaiset suorat vaikutukset ilmenevät lähinnä elinympäristön vähäisenä muutoksena ja rakentamistoimien sekä lisääntyvän ihmistoiminnan aiheuttamana häiriönä. Eläinten elinympäristönä tavanomaista metsätalousaluetta menetetään suhteellisesti melko vähän etenkin suurempien ja liikkuvaisten eläinlajien kohdalla vaikutukset kohdistuvat vain hyvin pieneen osaan eläinten elinympäristöä. Rakentaminen lisää reunavaikutusta. Luonnon pirstoutumista lisää maaaineksenottoalue, uudet tielinjat ja pääosa voimaloista. Osa voimaloista sijoittuu nykyisen metsäautotien viereen, jolloin pirstoutumisvaikutus on vähäinen. Reunavaikutuksen lisääntyminen suosii avoimiin ympäristöihin sopeutunutta lajistoa. Rakentamisen pirstoutumisvaikutus on suhteellisen vähäinen, koska nykyinen yhtenäinen metsäalue lähes säilyy nykyisellään. Huoltotiestön pientareille ja muiden raivattavien alueiden reunoille syntyvä lehtipuuvaltainen nuori metsä ja pajukko tarjoavat ravintoa hirvi- ja jäniseläimille sekä uutta elinympäristöä pikkujyrsijöille kuten myyrille ja hiirille, joiden kannat voivat paikallisesti kasvaa. Pikkujyrsijöiden kannan kasvusta voivat hyötyä ravintotilanteeseen nopeasti reagoivat pienpedot kuten pöllöt, kettu ja kärppä. Rakentamisaikana lisääntyvän ihmisen liikkumisen ja rakentamistoimien aiheuttama melu ja muu häiriö ei luultavasti kasva merkittävän suureksi alueen tavalliselle nisäkäslajistolle. Rakentamiskauden kesto on vain noin 1,5-2 vuotta. Tuulivoimapuiston rakennusaikana eläimet voivat tarpeen tullen siirtyä alueen rauhallisempiin osiin tai sen ulkopuolelle ja palata elinalueilleen rakennusvaiheen jälkeen. Erityisesti aremmat ja luontaisesti ihmistä karttavat lajit, kuten suurpedot (ahma, karhu, susi, ilves) todennäköisesti karttavat tuulivoimapuisto-aluetta rakentamisaikana. Myös mahdollista, että osa ruokailevista hirvistä siirtyy rauhallisemmille alueille rakennusaikaan. Tuulivoimaloiden suorat, käytönaikaiset vaikutukset, esim. melu ja visuaaliset häiriötekijät, jäävät suhteellisen vähäisiksi eläimistöön. Voimaloiden toiminnasta syntyvä ääni ei kantaudu kauas ja lapojen pyörimisliikkeestä syntyvä välke ei erotu metsämaastossa

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 49 (66) liikkuvien eläinten näkökentässä. Useammat eläinlajit (mm. hirvieläimet, ketut, jäniseläimet ja muut pikkunisäkkäät) ennen pitkää tottuvat voimaloiden toimintaan. Jollain lajeille voi kuitenkin tuulivoimaloiden toiminta ja huoltoliikenne aiheuttaa häiriötä. Vaikutusten ei kuitenkaan arvioida olevan merkittäviä Suomessa hyvin yleisinä ja runsaina esiintyville eläinlajeille. Maa-aineksenoton aikana tulevat hirvet ja suurpedot sekä muut häiriöherkät lajit välttämään ottoalueen lähimetsiä ja -soita. Suurpetojen lisääntyminen ei seudullisesti häiriinny, koska niiden lisääntymisalueet eivät sijoitu kaava-alueelle. Uudet huoltotiet voivat aiheuttaa estevaikutuksen pienimmille lajeille, mutta osan eläimistöstä (mm. suurpedot ja hirvet) tiedetään myös hyödyntävän tiestöä liikkuessaan elinalueiden välillä (ns. käytävävaikutus). Lisääntyvä autoliikenne jää niin alhaiseksi, että siitä ei muodostu merkittävä haittaa eläimille. Huoltotiet puomitetaan ja teitä tulevat käyttämään pääasiassa alueen maanomistajat sekä voimaloiden huoltajat. Kaavan toteutuminen ei arvioida muodostuvan merkittävää haittaa tavanomaisten eläinlajien tai suojelullisesti arvokkaiden eläinlajien esiintymiseen tai elinoloihin metsätalouden ennestään pirstomalla alueella. Euroopassa tehdyt laajat selvitykset viittaavat lisäksi siihen, että tuulivoimalat yhdysteineen eivät merkittävästi vaikuta nisäkkäiden populaatiorakenteeseen ja ekologisiin käytäviin. 10.8.4 Luontodirektiivin liitteen IV(a) eläinlajit Kaavan toteutuminen ei muodosta merkittävää haittaa liito-oravalle, koska kartoituksessa ei liito-oravaa havaittu ja lajin liikkuminen alueella ei esty. Kaavalla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia myös lepakoihin. Kaavoitettavalta alueelta tehtiin muutaman havainto lepakoita kesän 2014 kartoituksissa. Lisäksi tuulivoimaloiden rakennuspaikat sijoittuvat pääasiassa varttuville ja nuorille metsätyypeille, jotka eivät ole lepakoille tyypillisintä elinympäristöä. Rakennuspaikoilla ei esiinny lepakoiden lisääntymis- ja levähdysalueiksi soveltuvia kolopuita tai muita piilopaikoiksi soveltuvia onkaloita. 10.8.5 Pinta- ja pohjavedet Kaavoitettavalla alueella ei sijaitse pohjavesialueita. Kujanginkankaan pohjavesialue rajautuu kaava-alueeseen. Vaikutuksia ei muodostu, koska tuulivoimaloiden ja muu rakentaminen ei sijoitu pohjavesialueelle tai sen suojavyöhykkeelle. Maa- ainestenotto voi vaikuttaa paikallisesti alueen pohjevesiolosuhteisiin. Tynnörivaaran eteläpuolen lähteille ei muodostu haittaa. Lähteet sijoittuvat nykyisen metsäautotien länsipuolelle. Lähteen ja uuden tien sekä parannettavan tien väliin jää riittävä suojavyöhyke. Maakaapeli sijoitetaan tien itäpuolelle. Voimajohdolla ja maakaapeleilla ei ole vaikutuksia alueen vesistöihin. Voimajohtopylväät eivät sisällä vesistöille haitallisia aineita, eikä niillä siten ole vaikutusta pintavesien tilaan. Myös voimajohtojen huoltotoimista aiheutuvat vesistövaikutukset katsotaan hyvin vähäisiksi. Maakaapeloinnista ei muodostu vesistövaikutuksia. Tuulivoimapuistojen pintavesiin kohdistuu vaikutuksia ainoastaan hankkeen rakentamisen aikana voimaloiden ja tiestön voimajohtoalueiden sekä sähkönsiirron rakenteiden

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 50 (66) rakentamisesta. Rakentamistoimenpiteiden aikana poistetaan pintamaa, mikä voi hieman lisätä vesistöihin kohdistuvaa valuntaa ja kiintoaineskuormitusta. Mahdollisesti lisääntyneestä kiintoaineskuormituksesta aiheutuva haitta on voimalaa kohden kuitenkin hyvin lyhytaikainen eikä aiheuta pysyvää haittaa. Hankealueella ei sijaitse arvokkaita kohteita joihin voisi kohdistua merkittävää haittaa. Tuulivoimaloissa ei lisäksi käytetä sellaisia materiaaleja josta voisi liueta haitallisia aineita maaperään ja vesistöihin. 10.8.6 Vaikutukset arvokkaille luontokohteille Arvokkaiksi rajatut luontokohteet kaava-alueella ovat sellaisia kohteita, jotka ovat jääneet metsätalouskäytön ulkopuolelle. Metsälain määrittämät erityisen tärkeät elinympäristöt suunnittelualueella ovat Pierivaaran nimetön suo, Saarilamminsuo, Lampisuon lampi, Tynnörivaaran lähteet ja Tynnörilammit. Tynnörivaaran lähteet voidaan luokitella myös uhanalaiseksi luontotyypiksi, koko maassa vaarantuneeksi (VU) lähteiköiksi. Nämä kohteet on huomioitu kaavassa luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaina kohteina (luo). Nämä kohteet säästyvät rakentamiselta, ja muulta ihmistoiminnalta. Niiden vesitalous ei muutu kaavan toteutuessa. 10.8.7 Vaikutukset Natura 2000- sekä suojelualueisiin Kaavan vaikutusten arvioinnin yhteydessä on tehty Natura-tarveharkinta. Naturaarvioinnin tarveharkinnassa arvioidaan onko tarvetta laatia kaavasta luonnonsuojelulain 65 mukainen Natura-arviointi. Tarveharkinnan johtopäätöksenä todetaan: - joko se, että hanke ei merkittävästi heikennä alueen suojeluperusteita, jolloin Natura-arviointia ei tarvita - tai todetaan, että hanke todennäköisesti merkittävästi heikentää alueen suojeluperusteita tai ei voida varmuudella todeta, ettei hanke yksinään tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa merkittävästi heikennä niitä Natura-alueen eheyttä ja niitä luontoarvoja, joiden perusteella alue on valittu, pitkällä tai lyhyellä aikavälillä on Naturaarviointi suoritettava. Yleiskaava-alueelle ei sijoitu Natura-alueita. Lähin Natura-alue on Leiviskänkalliot Natura-alue (SCI, FI0700069), joka on lähimmillään noin 2 km päässä kaava-alueen rajalta. Juuan vanhat metsät (SCI, FI0700052) sijoittuvat suunnittelualueesta noin 5 km päähän. Luontotyyppien perusteella Leiviskänkalliot Natura-alueeseen tai Juuan vanhat metsät Natura-alueeseen ei kohdistu hankkeesta haitallisia vaikutuksia pitkällä tai lyhyellä aikavälillä. Epäsuosia vaikutuksia yhdessä muiden seudun tuulivoimahankkeiden kanssa ei muodostu. Varsinaista Natura-arviointia ei tarvita. Lähin linnuston perusteella valittu Natura-alue on Tiilikan alue (FI0600071, SCI ja SPA), joka on lähimmillään kaava-alueesta noin 35 km päässä. Suojeltavan lintulajistoon ei kuulu suuria petolintuja. Tuulivoimayleiskaavan ei arvioida aiheuttavan pitkällä tai lyhyellä aikavälillä haitallisia vaikutuksia alueen suojeluperusteena oleville luontotyypeille tai lajistolle pitkän etäisyyden ja alueen sijainnin takia. Myös epäsuorat vaikutukset yhdessä muiden seudun tuulivoimahankkeiden kanssa ovat pitkällä aikavälillä todennäköisesti vähäiset. Varsinaista Natura-arviointia ei tarvita. Lähimpiin luonnonsuojelualueisiin ei muodostu merkittäviä vaikutuksia. Nämä kohteet jäävät riittävän kauaksi osayleiskaava-alueesta. Niiden pesimälinnustoon ei kuulu lajeja, joihin voisi muodostua vaikutuksia.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 51 (66) 10.9 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen 10.9.1 Virkistys 10.9.2 Turvallisuus Alueelle sijoittuvat tuulivoimalat eivät rajoita alueella liikkumista, eivätkä heikennä suoraan alueen jokamiehen oikeudella tapahtuvia virkistyskäyttömahdollisuuksia. Luonnollisesti ne alueet, joille tuulivoimaloita tai niiden huoltoteitä rakennetaan, eivät ole enää käytössä marjastus- ja sienestysalueina. Alueen maiseman voimakkaat muutokset voivat kuitenkin vaikuttaa ihmisten kokemuksiin ja jokamiehen oikeudella tapahtuvaan virkistyskäyttöön eri tavoin. Tuulivoimaloiden virkistyskäyttöön kohdistuvat haitalliset vaikutukset ovat pääosin koettuja, mikäli tuulivoimaloiden näkyminen, ääniroottorin liike ja varjostus koetaan virkistyskäyttöä häiritsevänä. Tuulivoimapuiston rakentamisen vaikutukset metsästykseen ovat yleensä vähäisiä. Tuulivoimapuiston aluetta ei aidata eikä se estä metsästysoikeuden jatkumista alueella. Tuulivoimaloiden rakenteet eivät estä ampumista alueella, etenkään hirvenmetsästyksessä, kun ampuminen tapahtuu vaakatasoon tai alaviistoon. Haulikolla ampumisesta ei aiheudu riskiä voimaloiden rakenteille. Latvalinnustuksessa tuulivoimalat tulee ottaa huomioon, ettei luodin lentorata kohdistu voimalan herkimmille laparakenteille. Tuulivoimaloille ei ole säädöksissä määritelty virallisia suojaetäisyyksiä. Lähtökohtaisesti liikkumista tuulivoimalan läheisyydessä ei ole syytä rajoittaa. Voimalan kaatuminen Oikein mitoitetun tuulivoimalan romahtaminen tai kaatuminen on erittäin epätodennäköistä. Mitoituskuormien ylittyessä merkittävästi murtumismallina on perustuksen kiertyminen reunansa ympäri tai tornin katkeaminen. Voimala voi tällöin kaatua maan kantokyvyn pettäessä, jolloin maan painuma aiheuttaa kiertymän ja voimalan stabiliteetin menetyksen. Todennäköisempi mekanismi kuin tornin kaatuminen perustuslaattoineen pitkin pituuttaan on tornin vaipan romahtaminen ja tornin katkeaminen jostain ylempää. Tällöin kaatuva voimala siipineen ei yllä kovin kauas. Riskiä voidaan pienentää perustusten suunnitelmien ulkopuolisella asiantuntijatarkastuksella, rakenteiden perustusten tarkastuksilla ja moottorin kunnossapitotarkastuksilla sekä huolellisella suunnittelulla, joka perustuu riittävään pohjatutkimusaineistoon. Osien irtoaminen Tuulivoimapuiston toimiessa on olemassa riski, että voimala rikkoutuu, jolloin siitä voi irrota osia. Kokemusten mukaan rikkoutumisen vaara on epätodennäköinen. VTT:llä tarkistettiin STY:lle vaaralliset viat keväällä 2012 (tuulivoiman vikatilastoista vuoteen 2011 saakka, 1300 turbiinivuotta): 2-4 potentiaalista vaaratilannetta jotka liittyivät lapojen kärkijarruihin joita ei enää uusissa voimaloissa ole (kahdesta tapauksesta ei ole varmaa onko aiheuttanut vaaratilannetta) yksi konehuoneen tulipalo yksi voimalan navan lasikuitukuoren (spinner) putoaminen voimalan juurelle yksi osittainen lapavaurio josta ei ole varmaa onko aiheuttanut vaaratilannetta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 52 (66) Suomessa on ollut muutama pilottilaitos (valmistajan ensimmäinen laitos), ja näihin liittyen on tapahtunut yksi lapavaurio Koska turvallisuusriski on suhteellisen pieni, alueen käyttöä tuulivoimalan läheisyydessä ei ole tarpeen rajoittaa. Lavan, lavan osan tai moottorin muiden osien irtoamisen seurauksena voi aiheutua materiaalivaurioita ja henkilövahinkoja. Tässä hankkeessa käytettävät voimalat edustavat alan uusinta tekniikkaa, jossa rakenteet ja materiaalit on suunniteltu turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Esimerkiksi Ruotsissa aitaaminen turvallisuussyistä on merkittävien luontovaikutusten välttämiseksi kielletty. Voimaloita pidetään turvallisina, koska voimalat täyttävät nykyään monen standardin ja säädöksen, kuten EU:n konedirektiivin vaatimukset. Toiminnassa olevien voimaloiden riskejä voidaan lisäksi hallita rakenteiden, kuten lapojen ja konehuoneen säännöllisillä tarkastuksilla ja huolloilla. Lisäksi voimala on laajasti automatisoitu ja voimala pysäyttää itsensä poikkeustilanteissa. Sen lisäksi voimaloita seurataan etäällä valvomosta seurantajärjestelmän (ns. SCADA-järjestelmä) kautta, josta on mahdollista reagoida tarvittaessa. Jää Talviaikaan jäätä saattaa muodostua tuulivoimalan kiinteisiin rakennelmiin sekä lapoihin voimalan toimintataukojen aikana. Kiinteisiin rakennelmiin muodostuva jää putoaa irrotessaan suoraan voimalan alapuolelle, mutta pyörivistä lavoista irtoava jää voi lentää kauemmas ja aiheuttaa vahinkoa. Lavoista irtoava jää kuitenkin yleensä jää roottorin halkaisijan sisäpuolelle. Tuulivoimapuistoalueella liikkuu hyvin vähän ihmisiä (varsinkin talvisin), joten riski irtoavasta jäästä aiheutuvasta vahingosta on hyvin pieni. Olemassa olevien riskien takia on kuitenkin suositeltavaa, että alueella liikkuvat noudattavat talviaikana riittävää suojaetäisyyttä. Yhteenvetona voidaan todeta, että sekä tuulivoimalan lavoista irtoavasta jäästä että irtoavista osista aiheutuvat riskit ovat hyvin epätodennäköisiä. Tuulivoimaloista aiheutuneista onnettomuuksista on olemassa vähän tietoja, johtuen vahinkojen hyvin pienestä määrästä suhteessa voimaloiden lukumäärään. Muun muassa Ruotsin ympäristöoikeuden päätöksen (M 3735-09) mukaan riskit tuulivoimaloista irtoavista osista tai jäiden irtoamisesta ovat häviävän pienet. Ympäristöoikeus perustelee sitä muun muassa sillä, että myös Suomea koskevan EU:n konedirektiivin 5 artiklan mukaan koneiden valmistajien on täytettävä direktiivin mukaiset turvallisuus- ja terveysvaatimukset. Lisäksi mahdollisista riskeistä on ilmoitettava käyttäjälle, mikäli sellaisia on. Jään muodostumista voidaan ehkäistä esimerkiksi lapojen lämmityksellä, joka ehkäisee tehokkaasti jään muodostumista ja sen sinkoutumisen aiheuttamia riskejä. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi vain niihin voimaloihin, joihin se tarkempien riskiarviointien perusteella todetaan tarpeelliseksi. Viranomaiset ovat viime vuosina antaneet suosituksia turvaetäisyyksistä tuulivoimahankkeissa. Ympäristöministeriö on mahdollisen jäänheiton ja putoavien osien varalle määrännyt turvaetäisyyden, joka on puolitoista kertaa voimalan maksimikorkeus (Ympäristöministeriö 2012). Liikenneviraston tekemien mallinnusten mukaan jää voi lentää 200 metriä korkeasta voimalasta enintään 300 metrin etäisyydelle. Liikenneviraston laskelmien (2011) mukaan putoavan jääkappaleen osumistodennäköisyys on kuitenkin

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 53 (66) vuosittain, talviaikaan, tunnin 10 metrin etäisyydellä käynnissä olevasta voimalasta oleskelevalle ihmiselle on yksi 1,3 miljoonasta vuodesta (Göransson 2012). Eli t.s. laskelman mukaan jään putoamisen aiheuttama turvallisuusriski on lähes olematon. Tuulivoimapuiston alueelle on mahdollista lisätä varoituskylttejä kertomaan jään putoamisvaarasta. 10.10 Tuulivoimapuiston meluvaikutukset 10.10.1 Luonnosvaiheen melumallinnus Tuulivoimapuisto aiheuttaa muutoksia hankealueen ja sen lähiympäristön äänimaisemaan. Eniten melua syntyy tuulivoimapuiston rakentamisen aikana. Melua syntyy huoltoteiden ja voimaloiden perustusten rakentamisen ja kaapeloinnin sekä voimaloiden pystytyksen aikana. Syntyvä melu on normaaliin rakennusmeluun verrattavissa olevaa työkoneiden ja työmaaliikenteen aiheuttamaa melua. Kuljetuksia ja ehkä suurimpia nostoja lukuun ottamatta melu ei pääasiallisesti leviä tuulipuistoaluetta laajemmalle. Rakentamisen aikainen melu ei ylitä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ohjearvoja. Meluvaikutukset tuulivoimapuiston rakentamisen aikana on paikallista ja kestoltaan melko lyhyttä, eikä sen arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa. Tynnyrivaaran tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskeva melumallinnus on laadittu Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaisesti. Tuulivoimaloiden aiheuttamat äänenpainetasot on mallinnettu WindPRO 2.8 laskentaohjelmalla ISO 9613-2 standardin mukaisesti. Mallinnukseen ei ole lisätty 5 db sanktiota (Ympäristöhallinnon ohje 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen), koska monella tuulivoimalamallilla, kuten mallinnuksessa käytetyllä voimalatyypillä, ei ole sellaisia erityispiirteitä, joiden perusteella sanktio olisi perusteltua osoittaa. Tällaisia erityispiirteitä ovat mm. melupäästön impulssimaisuus, kapeakaistaisuus/tonaalisuus ja merkityksellinen sykintä (amplitudimodulaatio). Mallinnukset Tynnyrivaaran tuulivoimapuiston alueella on tehty käyttämällä Vestas V126 x 9 x hh145 voimalaa, jonka teho on 3,3 MW. Kyseisen voimalan lähtömelutaso on 107,5 db(a). Meluntorjuntaa ohjaavat Suomessa Valtioneuvoston päätöksen VNp 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Päätöksessä määritetään päivä- ja yöajan maksimimelutasot ulkoalueille asumiseen käytettävillä alueilla. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ohjeessa (4/2012) todetaan, ettei valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) voida suoraan soveltaa tuulivoimaloiden häiritsevyyden arviointiin. Tuulivoimarakentamisen suunnittelussa ympäristöministeriö suosittelee käytettäväksi edellä mainitussa ohjeoppaassa esitettyjä ns. suunnitteluohjearvoja. Ne perustuvat pääosin muiden maiden kokemuksiin tuulivoimaloiden tuottaman äänen häiriövaikutuksista ja muissa maissa käytössä oleviin tuulivoimalamelulle annettuihin ohjearvoihin. Näillä suunnitteluohjearvoilla pyritään varmistamaan, ettei tuulivoimaloista aiheudu kohtuutonta häiriötä ja että esimerkiksi asuntojen sisämelutasot pysyvät asumisterveysohjeen mukaisina.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 54 (66) Valtioneuvoston päätöksen mukaiset melun keskiäänitasojen ohjearvot (VNp 993/1992): Ulkona (VNp 993/1992) L Aeq, klo 7-22 L Aeq, klo 22-7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 1) 2) 55 db 50 db 45 db 40 db Sisällä Asuin, potilas ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus ja kokoontumistilat 35 db - Liike ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja. 3) 4) Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelun suunnitteluohjearvot: Ulkona L Aeq, klo 7-22 L Aeq, klo 22-7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet, loma-asumisalueet taajamissa 45 db 40 db Loma-asumiseen käytettävät alueet taajamien ulkopuolella, leirintäalueet ja luonnonsuojelualueet 40 db 35 db 1) muilla alueilla ei sovelleta ei sovelleta 1) Yöohjearvoja ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä luonnon tarkkailuun tai oleskeluun yöaikaan Tuulivoimaloiden aiheuttamia meluvaikutuksia on arvioitu melun laskentamallin avulla, joiden mukaan on tehty melumallinnus WindPRO-ohjelmalla tuulivoimapuistosta. Laskennassa käytetyt parametrit on määritetty Ympäristöhallinnon ohjeessa 2/2014. Tuulivoimaloiden aiheuttamat äänenpainetasot on mallinnettu WindPro-ohjelmalla ISO 9613-2 standardin mukaisesti, jossa tuulen nopeutena käytettiin 8 m/s, ilman lämpötilana 15 C, ilmanpaineena 101,325 kpa sekä ilman suhteellisena kosteutena 70 %.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 55 (66) Kuva 32 Luonnosvaiheen melumallinnus Melumallinnusten tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, etteivät siinä esiintyvät melutasot esiinny yhtäaikaisesti joka puolella tuulivoimapuistoa. Melumallinnuksessa lasketut melualueet eivät ulotu niin laajalle alueelle kuin kartoilla esitetään muulloin kuin myötätuulitilanteessa. Silloin tuulen suunta on tuulivoimaloilta kohti häiriintyvää kohdetta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 56 (66) Kuva 33 Melumallinnus kohteittain A-F Laaditun melumallinnuksen mukaan Tynnyrivaaran tuulivoimapuiston meluvaikutukset lähimmille asuinrakennuksille eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 55 db, yö 50 db) tai ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja (päivä 45 db, yö 40 db). Laaditun melumallinnuksen mukaan Tynnyrivaaran tuulivoimapuiston meluvaikutukset lähimmille vapaa-ajan asunnoille eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 45 db, yö 40 db) tai ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja (päivä 40 db, yö 35 db). Melumallinnuksen laskennalliset tulokset ovat kaavaselostuksen liitteenä. 10.10.2 Matalien taajuuksien meluvaikutukset Ympäristöministeriö on 28.2.2014 julkaissut ohjeen 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen, jossa annetaan ohjeet laskentaparametrien asettamiseksi, jotta standardissa olevat puutteet tuulivoiman erityiskysymyksissä tulevat käsitellyiksi ja laskentatulos on luotettava. Lisäksi siinä esitetään menettely matalataajuisen melun laskemiseksi. Tässä työssä on sovellettu edellä mainittuja ohjeita. Matalataajuisen melun raportti on kaavaselostuksen liiteasiakirjoissa. Suurin laskettu äänitaso ulkona on noin 2 db ohjearvoa korkeampi taajuudella 100 Hz Asuinrakennus Tervavaarantie 895 (A). Suurin äänitaso sisällä oletusääneneristävyyden mukaan laskettuna on Asuinrakennus Tervavaarantie 895 (A) 11 db alle ohjearvon taajuudella 50 Hz. Vaikka ääneneristävyy-

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 57 (66) dessä on suuria eroja matalimmilla taajuuksilla, ohjearvon ylittyminen on hyvin epätodennäköistä. Muiden rakennusten luona tilanne on hieman tätä parempi. Keskimääräiseen kuulokynnykseen verrattuna on ääni kaikissa tarkastelluissa rakennuksissa kuulumattomissa, jos niiden ääneneristävyys on vähintään oletusarvon luokkaa. Taulukko 1: Äänekkäimpien terssien tasot verrattuna Stm Asumisterveysohjeen ohjearvoihin sisällä ja kuulokynnykseen verrattuna Äänitaso ulkona Äänitaso sisällä Kuuluvuus sisällä L Rakennus eq,1h - ohjearvo Hz ohjearvo Hz eq,1h - kuulo- L eq,1h - L kynnys sisällä sisällä Hz A Asuinrakennus (Tervavaarantie 895) 2,1 100-11.3 50-3,9 200 B Lomarakennus (Tervavaarantie 1600) C Asuinrakennus (Pyykköläntie 484) D Asuinrakennus (Pyykköläntie 612) E Asuinrakennus (Pyykköläntie 623) F Asuinrakennus (Pyykköläntie 676) 1,5 100-11,9 50-4,7 200-0,1 80-13,4 50-6,7 200 0,7 80-12,6 50-5,6 200 1,1 80-12,3 50-5.2 200 0,5 80-12,8 50-5.9 200