RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA

Samankaltaiset tiedostot
Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Hyödyllinen puna-apila

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina

Kaura lehmien ruokinnassa

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa

Ruokinnan vaikutus naudanlihan rasvahappokoostumukseen. Helena Kämäräinen Kotieläinagronomi ProAgria Kainuu

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Aperehuruokinnan periaatteet

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Vertailu luonnonmukaisesti ja tavanomaisesti tuotetun maidon koostumuseroista: meta-analyysi

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan

Prof. Marketta Rinne Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen

Tankki täyteen kiitos!

Sari Kajava, Annu Palmio

Lampaat luomussa. Rokua Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Luomumaito tutkimuskohteena

Euroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina. Maitovalmennus Auvo Sairanen

Miten koostaa lypsättävä karkearehuvaltainen ape?

Maitovalmennus Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy

Rehuanalyysiesimerkkejä

MAIDON PITOISUUDET RUOKINNAN VAIKUTUS

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille

Palkokasvipitoinen karkearehu lehmien ruokinnassa

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Luomun uudet tutkimus- ja tuotekehitysinnovaatiot - esimerkkinä maito

Teknologinen. Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri. Lihan laatutekijät

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

Maidontuotannon kannattavuus

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti

Ruokinnan vaikutus naudanlihan rasvahappokoostumukseen. Helena Kämäräinen Kotieläinagronomi ProAgria Kainuu

Kotimaiset valkuaiskasvit lypsylehmien rehuna

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Kotimaisia valkuaiskasveja lehmille ja lautasille ilmastoviisautta valkuaisomavaraisuudesta

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Keski-Suomen kestävä proteiinijärjestelmä Kestävä proteiinijärjestelmä - terveys tähtäimessä

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Rasvat ruoanvalmistuksessa. Rakenne

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. to 6.4. klo Arla Sipoo Kotkatie 34, Söderkulla

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Palkoviljat lypsylehmien ruokinnassa Tulevaisuustyöpaja, Mustiala Tohtorikoulutettava Laura Puhakka 6.2.

Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa?

ProAgria Huittinen , Karvia

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Siirtymäkauden ajan ruokinta

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen

5. Rasvan laatu kuntoon

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Valkuaisomavaraisuus maidontuotannon vahvuudeksi

Säilörehun ja koko rehuannoksen syönti-indeksit auttavat lypsylehmien ruokinnan suunnittelussa

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

KASVINJALOSTUKSEN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SUOMEN VALKUAISOMAVARAISUUTEEN. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy

Rehuopas. isompi maitotili

tehokkaasti ruokinnassa tarvitaanko uusia kasveja?

Palkokasveja kokoviljasäilörehuihin

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Luomumunantuotannon trendit eli mitä edessä

Tuotosseurannan tulokset Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 1

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?

Palkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

Strategian perusteet

Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Rehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski

Luonnonmukaisen tuotannon ohjeet

Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Q2/2013

Transkriptio:

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA IHMISEN PARHAAKSI LUOMUSEMINAARI 30.9.2016 AILA VANHATALO Kuva: Jarmo Juga

MAITO JA MAITORASVA qmaito q tärkeä valkuaisen ja kalsiumin lähde q myös rasvan lähde 45 % kovan rasvan saannista peräisin maitotuotteista q Maitorasva rakentuu rasvahapoista q luonnon monipuolisin rasvaseos yli 400 rasvahappoa jako edullisiin ja haitallisiin ei yksiselitteinen potentiaalisia terveysvaikutuksia q Maitorasva sisältää keskimäärin 70-75 % tyydyttyneitä 20-25 % kertatyydyttymättömiä 2-5 % monityydyttymättömiä rasvahappoja myös pieniä pitoisuuksia trans-rasvahappoja

VOIKO MAIDON RASVAKOOSTUMUSTA MUUTTAA? Märehtijän rehut sisältävät tyydyttymättömiä rasvahappoja, C18:2 ja C18:3 Maitorasva sisältää pääasiassa tyydyttyneitä rasvahappoja, mm. C16:0

MITÄ REHUJEN SISÄLTÄMILLE RASVOILLE TAPAHTUU PÖTSISSÄ?

MAIDON RASVAKOOSTUMUKSEN MUUTTAMINEN q Maidon rasvakoostumus ei ole vakio lehmien ruokinta vaikuttaa siihen q Tyydyttymättömien rasvahappojen saannin lisääminen ihmisterveyden kannalta edullista q Tavoitteena maitorasvan pehmentäminen tyydyttyneiden rasvahappojen osuuden vähentäminen erityisesti keskipitkäketjuiset C12:0-C16:0 rasvahapot tyydyttymättömien rasvahappojen osuuden lisääminen öljyhappo (cis-9 18:1) erityisesti C18:3n-3 ja cis-9,trans-11 CLA

MILLAINEN RUOKINTA MUUTTAA MAITORASVAN KOOSTUMUSTA HALUTTUUN SUUNTAAN? q Karkearehun käyttöön perustuvat strategiat laiduntaminen säilörehun raaka-aineen valinta kasvilaji: nurmipalkokasvit vs. heinäkasvit q Väkirehun käyttöön perustuvat strategiat väkirehun määrä ja koostumus rehuannoksessa öljykasvien siemenpuristeet ja öljyt rypsi soija, auringonkukka pellava, camelina

MITEN LUOMURUOKINTA EROAA TAVANOMAISESTA RUOKINNASTA? Luonnonmukaisesti tuotetut rehut laidun, ympärivuotinen ulkoilu palkokasvien hyödyntäminen nurmipalkokasvit, palkoviljat Karkearehuvaltainen ruokinta väkirehua max 40 % ruokinnan ka:sta hyvälaatuiseen karkearehuun panostettava rajoituksia säilöntäaineiden ja lisäaineiden käytössä

MAIDON RASVAKOOSTUMUS LUOMU VS. TAVANOMAINEN Maidon pitoisuudet (ProTuotos 2014) valkuais-% 2,99 vs. 3,38 rasva-% 3,79 vs. 4,13 Luomuruokinnassa tyypillisesti vähemmän väkirehua enemmän laidunta, enemmän apilaa vaikuttaako maidon koostumukseen? maidon rasvakoostumus?

LAIDUNJAKSON VAIKUTUS MAIDON RASVAKOOSTUMUKSEEN, % Tyydyttyneet rasvahapot Tyydyttymättömät rasvahapot Laidunjakso rairuohoa Sisäruokinta seosrehua 50:50 Khanal ym. 2008

SÄILÖREHUNURMEN KASVILAJIN VAIKUTUS MAITORASVAN KOOSTUMUKSEEN (%-YKS.): - Puna-apilasäilörehu vs. timotei-nurminatasäilörehu (Vanhatalo ym. 2007)

TUOTANTOMENETELMÄN VAIKUTUS MAIDON RASVAKOOSTUMUKSEEN Luomumaidon rasvakoostumuksen seuranta kotimaisia tuloksia Kuusela ym. 2009 Saastamoinen ym. 2012 Tuotantomenetelmien vertailut (Luomu vs. tavanomainen tuotanto) Ellis ym. 2006 Butler ym. 2008 Adler ym. 2012 Makkonen 2015

LUOMURAAKAMAIDON RASVAHAPPO- KOOSTUMUKSEN SEURANTA ETELÄ-SAVOSSA (SAASTAMOINEN YM. 2012) Tankkimaidon pitoisuus keskimäärin Yksittäisten tilojen tankkimaidon pitoisuus Säilörehun laatu, v. 2008-2009 D-arvo 666 (590-740) Apilapitoisuus 31,5 % Säilörehun laatu, v. 2009-2010 D-arvo 657 (570-740) Apilapitoisuus 36,0 %

LUOMURAAKAMAIDON RASVAHAPPO- KOOSTUMUKSEN SEURANTA ETELÄ-SAVOSSA (SAASTAMOINEN YM. 2012)

TUOTANTOMENETELMIEN VERTAILU (ELLISYM. 2006) MAIDON RASVAHAPPOKOOSTUMUS (Luomutilat 17 kpl, katkoviiva; Tavanomaiset tilat 19 kpl, yhtenäinen viiva)

TUOTANTOMENETELMIEN VERTAILU (BUTLER YM. 2008) MAIDON RASVAHAPPOKOOSTUMUS tyydyttyneet kertatyydyttymättömät monityydyttymättömät C18:3n-3 C18:1 t11 CLA luomu: musta pylväs, vr-% 23 tavanomainen: valkea pylväs, vr-% 44

LUOMU VS. TAVANOMAINEN MAIDONTUOTANTO: META-ANALYYSI (MAKKONEN 2015)

TUOTANTOMENETELMIEN VERTAILU (MAKKONEN2015) MAIDON RASVAHAPPOKOOSTUMUS (META-ANALYYSI) MONITYYDYTTYMÄTTÖMÄT RASVAHAPOT N-3 RASVAHAPOT LUOMU VS. TAVANOMAINEN KESKIMÄÄRIN +3.66 G/KG RH LUOMU VS. TAVANOMAINEN KESKIMÄÄRIN +3.44 G/KG RH (Maitotuotos -2,79 kg/pv, Maidon rasva-, valkuais- ja vitamiinipitoisuudet sekä tyydyttyneet rasvahapot, NS)

LUOMU VS. TAVANOMAINEN TUOTANTO (PALUPI YM. 2012) MAITOTUOTTEIDEN KOOSTUMUS: META-ANALYYSI 20 vertailua Iso-Britannia Saksa Sveitsi Italia Kreikka Puola Tanska Ruotsi Alankomaat Koostumuserot peräisin ruokinnasta ja säilyvät vuodenajasta riippumatta

LUOMURUOKINNAN VAIKUTUS MAIDON RASVAKOOSTUMUKSEEN Tuotantomenetelmävertailujen mukaan luomumaito on sisältänyt johdonmukaisesti enemmän C18:3n-3 kuin tavanomaisesti tuotettu maito vaikutukset tyydyttyneiden rasvahappojen pitoisuuksiin vaihtelevia muut ruokinnalliset tekijät vaikuttavat enemmän kuin tuotantomenetelmä Luomuruokinnalla hyvä mahdollisuus tuottaa pehmeää maitorasvaa luomutuotannossa käytetään nurmipalkokasveja karkearehuna karkearehun osuus lähtökohtaisesti suurempi kuin tavanomaisessa ruokinnassa sisäruokintakaudella puna-apilasäilörehun osuus ratkaiseva kesällä laitumen osuus ratkaiseva

KIITOS