PÄIJÄT-HÄMEEN LIITON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009-2011 TALOUSARVIO 2009 B58 * 2009 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO 1 (15)
SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 2 TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2009-2011.. 4 VUODEN 2009 TALOUSARVIO. 5 Yleinen taloudellinen tilanne..5 Talousarvion laadinnan perustelut..7 Käyttötalousosa.11 Tuloslaskelmaosa..12 Rahoitusosa...13 LIITTEET Jäsenkuntien vuoden 2009 maksuosuudet 14 Henkilökunta 15 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO B58 * 2009 ISBN 978-951-637-172-9 ISSN 1237-6515 2 (15)
JOHDANTO Suomalainen aluehallinto jatkaa voimakkaiden muutosten kauttansa. Tulevalla kunnallisvaalikaudella tultaneen uudistamaan valtion aluehallinnon rakenteet ja toimintamuodot kokonaisuudessaan. Tähän uudistukseen tulee liittymään myös valtion aluehallinnon toimialueiden uudistaminen ja nykyistä selkeämpi liittäminen maakuntarakenteeseen ja maakuntien yhteistoiminta-alueisiin. Vuonna 2009 tultaneen säätämään lait maakuntien välisestä yhteistyöstä ja ALKU-hankkeen tavoitteiden mukaisesti tälle yhteistoiminta-alueelle tultaneen antamaan juridisen henkilön ja viranomaisen asema. Lakiluonnosten mukaan yhteistoiminta-alueen tulee kattaa vähintään yksi valtion alueellisen kehittämisviranomaisen alue ja alue on ensisijaisesti hallinnollinen. Näiden alueiden muodostaminen, niiden päätöksentekorakenteista päättäminen ja uuden toimintamallin aloittaminen ovat uuden valtuustokauden ensimmäisen vuoden tärkeitä poliittisia tehtäviä. Käytännössä uudistuksen tavoitteena näyttäisi olevan varautuminen maakuntarakenteen tai maakuntien liittojen rakenteen uudistamiseen. On myös kiinnostavaa nähdä, miten Suomi tulee suhtautumaan Euroopan Neuvoston alue- ja paikallishallinnon kamarin esityksiin, joiden mukaan tulevaisuudessa aluehallinnon ylin päättävä elin voitaisiin valita vain vaaleilla, eikä niin kuin Suomessa nykyisin valitaan. Maakuntien kannalta erittäin merkittävä uudistusprosessi on kuntarakenteen uudistuminen. Jo toteutetut uudistukset ja Päijät-Hämeessäkin vireillä olevat prosessit ovat muodostamassa Suomeen maakuntia, joissa suurimmalla kunnalla saattaa olla pitkälti yli puolet maakunnan väestöstä tai alueesta. Tämä kehitys tulee edellyttämään selvästi nykyistä suurempia maakunnallisia hallintoalueita. Yhtä lailla kiinnostava jopa koko Suomen kannalta on keskustelu kunta- ja aluehallintorakenteesta pääkaupungin ympärillä. Kehityksen vaikutukset ovat moninaiset, mutta ainakin perinteinen aluevarauksia tekevä maakuntakaavoitus tulee kehittymään Päijät-Hämeen maakuntakaavan suuntaan ja vielä pidemmälle verkostojen ja järjestelmien suunnittelua kohti. Samoin suunnitteluhaasteet tulevat kattamaan laajempia yhteiskunnallista ilmiötä, kuten energiapolitiikka, laaja-alaiset liikennejärjestelmät ja esimerkiksi nykyistä laajemmin kansainvälisyysasiat. Valtuustokauden ensimmäisinä vuosina laaditaan maakuntasuunnitelma, joka linjaa maakunnan suunnittelua pidemmällä aikatähtäimellä, ja maakuntaohjelma, joka on luonteeltaan maakunnan valtuustokauden mittainen ohjelma. Näiden rooli korostunee valtion aluehallinnon uudistuksen yhteydessä. Ympäristöasioiden merkitys on kasvamassa tavalla, mikä vaikuttaa kaikkeen suunnitteluun. Tulevaisuuden aluerakenne, liikennejärjestelmä, koulutuspolitiikka, joukkoliikenteen asema ja monet muut suunnittelun lohkot vaativat oleellisesti enemmän kokonaisvaltaista ja kestävän kehityksen periaatteisiin tukeutuvaa suunnittelua. Maakunta tarvitsee oman ilmastopoliittisen suunnitelmansa muun suunnittelun pohjaksi. Suunnitelma tultaneen laatimaan kuntien ja naapurimaakuntien kanssa yhteistyössä. Samaan aikaan tapahtuva kansalaisten vaurastuminen ja sen tuomat mahdollisuudet asumisväljyyden, kulutuksen ja liikkumisen kasvuun tekevät haasteista erittäin moniulotteisia ja kiinnostavia. Kokonaisuuden kannalta suurin yksittäinen muutos on kuitenkin väestön ikääntyminen ja sen myötä tulevat uudet yhteiskunnalliset toimintamallit. 3 (15)
Euroopan Unionin tasolla tulevan valtuustokauden lopulla tullaan laatimaan seuraavan rakennerahastokauden ohjelmaesitykset. Tätä ennen on tärkeätä sekä toteuttaa nykyistä ohjelmaa mahdollisimman tehokkaasti että vaikuttaa tulevan ohjelmakauden ratkaisuihin niin hyvin kuin mahdollista. Tämä tulee olemaan yksi Brysselin toimistomme keskeisistä tehtävistä tulevina vuosina. Näiden muutosten keskellä Päijät-Hämeellä on erittäin hyvät edellytykset olla Suomen menestyvimpien alueiden joukossa. Päijät-Hämeen ja sen pääkeskuksen Lahden valtakunnallista asemaa on niin halutessamme mahdollista vahvistaa merkittävästi. Meidän naapuriemme vahvuudet täydentävät omiamme, mikä mahdollistaa jopa erialaisten yhteistyöalueiden muodostamisen. Maantieteellinen asemamme lähellä valtakunnan pääkeskusta, voimakas kaupunkien verkko Salpausselän vyöhykkeellä, useat lähellä olevat satamat, Pietarin alueen helppo saavutettavuus, ympäristön erityispiirteet ja ihmisten arvostamat asumisen ja vapaaajan ympäristöt antavat hyviä edellytyksiä tulevien muutosten onnistumiselle. Ihmisten rakentamien verkostojen tuomat vahvat yhteydet ovat myös keskeisen tärkeitä lähtökohtia. Liiton organisaatiota on uudistettu viimeisten vuosien aikana niin, että organisaation tehokkuus on valtakunnan kärkitasoa. Talouden kustannuspaineet ovat oleellisesti pienemmät kuin maassa keskimäärin ja tulevina vuosina tehtävät uudistukset parantavat asemaa edelleen. Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen toiminta on vakiintunut ja tulevien vuosien suurimmat haasteet liittyvät toiminnan puitteiden kehittämiseen. Tavoitteena on, että valtuustokauden aikana saadaan sekä Lahden uudet asemat, että Heinolan toimitilojen ratkaisut toteutetuiksi. Tulevalla valtuustokaudella lisätään eri pelastuslaitosten yhteistyötä sekä operatiivisella tasolla että kaluston hankinnassa. Maakunnan suunnittelun ja kehittämisen kannalta keskeisimpiä tavoitteita ovat valtakunnallisen aseman ja osaamisyhteiskunnan vahvistaminen, kilpailuedun parantaminen elinkeinopoliittisten kärkien avulla, kestävän kehityksen ja kulutuksen haasteisiin vastaaminen, ympäristövastuullisuuden lisääminen, matala-energisen elämäntavan edistäminen, kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen, sosiaalisen vastuun lisääminen, demokratian edistäminen, yhteisöllisyyden ja integraation parantaminen ja oman hallinnon tuottavuuden ja tehokkuuden parantaminen ja vaikuttavuuden lisääminen sekä työyhteisön hyvinvointi. 4 (15)
MAAKUNNAN TAVOITTEET PÄIJÄT-HÄMEEN LIITON TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2009-2011 aikaperspektiivi Keskeinen tavoite Päijät- Hämeen ja Lahden valtakunnallisen aseman vahvistaminen Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinopoliittisten kärkien avulla Kestävän kulutuksen haasteet; energia ja ympäristö, ilmasto, ympäristövastuullisuus, matalaenerginen elämäntapa Kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen, sosiaalinen vastuu, demokratia, yhteisöllisyys, integraatio 2012-16 Eurooppalainen, kansallinen asemointi uusissa rakenteissa Johto Suunnittelu Kehittäminen ja edunvalvonta Yhteistoiminta ja keskeisiä työkaluja Osaamisyhteiskunnan vahvistaminen valtuustokausittain Tulevaisuuden rakenteiden synnyttäminen. Kärkiosaamisen markkinointi. 2014 Elinkeinoelämän ja julkisen sektorin yhteistyön parantaminen. Tehtävien priorisointi. 2025 ja 2012-16 Parhaiden käytäntöjen korostaminen ja luominen. 2012 Tutkitaan poliittisen johtajuuden malleja vuosittain Oman hallinnon, tuottavuuden ja tehokkuuden parantaminen, vaikuttavuus, työhyvinvointi Tehtäväjärjestelyt ja ulkoistamiset, luottamushenkilöiden koulutus, tiedottaminen ja tilajärjestelyt Yhteistoiminta-alueella tehdään aluerakenteen päälinjaukset kaupunkiseutujen verkostoa, kansainvälistä ja kansallista asemaa sekä liikennejärjestelmää koskien. Tulevaisuuden kuntarakenteen maankäyttö. Osaamisperusteisen yhteiskunnan maankäyttöratkaisut. Haetaan tilaa ja joustoa elinkeinoelämän maankäytöllisille toimintaedellytyksille ja tarkistetaan maakuntakaavan muutostarpeet. Maakunnan suunnittelu uudistetaan ympäristö- ja liikennejärjestelmävastuiden mukaisesti. Maakuntasuunnitelman aluerakenne (valtuusto 2009). Luonnonvarojen hyödyntämisen ja ympäristöarvojen yhteensovitus sekä ympäristöhäiriöiden ja ilmastonmuutoksen hillinnän keinot ja niihin varautuminen kaavoituksessa. Valjastetaan suunnittelujärjestelmä tukemaan kansalaisyhteiskunnan vahvistamista. Selvitetään yhteistyössä ikääntymisen ja kansainvälistymisen maakuntakaavalle aiheuttamat muutospaineet Käytetään yhteistoimintaalueen osaaminen ja parhaat käytännöt suunnittelun eri osaamislohkoilla hyväksi. Kartoitetaan yhteistyössä liittojen osaajien vahvuudet ja sujuvoitetaan maankäytön MRL :n mukaisia menettelyjä sähköisillä järjestelyillä. Kuntapalveluiden tuottamisen tavat. Palvelureformin toteuttaminen kunnissa käynnistyy. Kuntarakenteen uudistaminen kuntien kanssa ja sektorikohtaiset kehittämistarpeet. Kv. edunvalvonta yhteistoimintaalueen maakuntien kanssa. Yliopistojen, yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulujen toimintojen kehittäminen ja kokoaminen päijäthämäläiseksi korkeakoulumalliksi. Yliopistotason ympäristötekniikan ja muotoilun yksiköiden ja tutkimusyhteisöjen kehittäminen. Ennakointiverkoston toiminnan uudistaminen. Valtakunnallisen ympäristön, muotoilun ja innovaatiotoiminnan osaamiskeskittymän vahvistaminen. Osaamiskeskus- sekä koheesio- ja kilpailukykyohjelmien linjaaminen ko. tavoitteiden työkaluiksi. Kuntapalveluiden tuottavuuden lisääminen yhdessä kuntien kanssa tuottavuusohjelman mukaisin toimenpitein. Ympäristö- ja (uusiutuvan) energian tutkimuksen ja kehittämistoiminnan kasvattaminen alue- ja kv-hankkeilla.. Kulutus- ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin reagointi. - CO2 päästöjen vähentäminen ja aluepoliittisesti kannustavat matalaenergiset ratkaisut. Kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen alueellisilla hallintokokeiluilla. Kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan kehittämistoimissa tuetaan innovatiivisia pilottihankkeita. Suunnitellaan osallistumisen keinoja ja demokratian toteutumisen tapoja (Paras). Tehdään maahanmuutto-ohjelma. Keskittäminen ja työnjako maakuntien yhteistoiminta-alueella. Keskeiset ydinprosessit kuvataan ja parannetaan arviointiprosessin avulla. Paras-hanke ja yhteistyö kuntien luottamushenkilöiden ja kunnanjohtajien kanssa, kansanedustajayhteistyö. EAKR-hanke, Kv-järjestöt, EU-toimisto, EU 2013+ ja yhteinen EU-tsto. Yhteistoiminta-alueen suunnittelun yhteistyö Korkeakoulu- ja innovaationeuvottelukuntatyö. Osallistutaan kaupunkiseudun rakennemallin tarkistamiseen, Lahden kaupunkiseudun rakenneryhmä Ympäristöklusteri ja muut keskeiset klusterit mukana kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa. Yritys- Suomi alueelliset palvelutuottajat. Maakuntasuunnitelma, maakuntaohjelma, totsu, maakuntakaava, yhteistyö elinkeinoelämän kanssa. Korkekoulu- ja innovaatiotoiminnan neuvottelukunta, EAKR-rahat. Ympäristö- ja energiaverkostot. Itämeren alueen aluerakenntyö? Suuralueen maaseutu- ja kaupunkipolitiikan verkostot. Maakuntasuunnitelma, Maakuntakaava, kestävän kehityksen suunnitelmat. Yhdyskuntasuunnittelun työ/teemaryhmän toiminta. EAKR-rahat Eri hallintokuntien kanssa yhdessä. EAKR-rahat, Sähköiset kansalaisfoorumit Lahden kaupunkiseudun rakenneryhmä EU-toimiston ja liiton yhteistyö. Taloushallinnon ulkoistaminen pelastuslaitokselle. Yhteistoiminta-alueen suunnittelun yhteistyö 5 (15)
VUODEN 2009 TALOUSARVIO Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous on kasvanut laman jälkeen viidentoista vuoden aikana keskimäärin 3,6 prosenttia vuodessa. Kokonaistuotannon arvo on tänä vuonna noin 191,5 miljardia euroa ja vuonna 2009 tuotannon arvon ennustetaan olevan 200 miljardia euroa. Kuluttajahintojen nousuvauhti on ollut keskimäärin 1,6 % vuodessa. Ennakkotietojen mukaan talouden kasvu oli viime vuonna vielä 4,5 %. Ennustelaitokset ovat julkaisseet uudet ennusteet elo-syyskuussa ja arvioineet kuluvan vuoden tuotannon kasvuksi 2-3 %. Tuotannon kasvuksi ennustetaan yleisesti alle kahta prosenttia vuodelle 2009. Kansainväliseen talouteen liittyvien riskien toteutuminen voi johtaa viennin hidastumisen ja rahoitusmarkkinoiden häiriöiden takia kansantaloutemme ennustettua heikompaankin kehitykseen. Viime vuonna kuluttajahintaindeksi kohosi Suomessa keskimäärin 2,5 %. Valtiovarainministeriö ennakoi tänä vuonna kuluttajahintojen nousuksi yli neljä prosenttia. Alkuvuodesta inflaatio kiihtyi johtuen valmisteverojen korotuksista ja elintarvikkeiden hintojen noususta, mutta mm. asumiskustannusten nousun tasaantuessa inflaatiopaineet helpottuvat jo tänä vuonna. Arvion mukaan inflaatio ylittää kaksi prosenttia vuonna 2009. Viime vuonna palkansaajien ansiotaso kohosi keskimäärin 3,3 %. Yleinen ansiotaso arvioidaan tänä vuonna kohoavan 5,5 %. Palkkasopimuksien korotukset kohdistuvat pääosin kuluvalle vuodelle. Ansiotason kohoaminen hidastuu ensi vuonna. Taloudellisia ennusteita laativien laitosten mukaan yleinen ansiotaso tulee nousemaan 4,5 % vuonna 2009. Työllisyyden kehitys on ollut suotuisaa. Tänä vuonna työllisten lukumäärän arvioidaan lisääntyvän 40 000 henkilöllä, jolloin työllisyysaste on n. 70 %. Vuonna 2009 työllisyysaste pysynee kuluvan vuoden tasolla. Viime vuonna työttömyysaste aleni edelleen ja se oli keskimäärin 6,9 %. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan vuoden 2008 keskimääräinen työttömyysaste on 6,2 % ja ensi vuonna 5,9 %. Työttömien lukumäärä Päijät-Hämeessä oli heinäkuussa 9 667 eli työttömyysaste oli 10,2 %. 6 (15)
Kuntatalous Kunta-alan palkkasumman nopea kasvu viime vuoden viimeisestä neljänneksestä alkaen johtuu kunta-alalla viime vuoden loppupuolella tehdyistä virka- ja työehtosopimuksista. Palkkasumma kasvoi vuoden viimeisellä neljänneksellä lähes kymmenen prosenttia aikaisemman kolmen neljänneksen maltillisen kasvun jälkeen. Kehitykseen vaikutti merkittävästi joulukuussa maksettu kertaerä. Ennakkotietojen mukaan palkkasumma kasvoi viime vuonna keskimäärin 4,2 %. Kunta-alan ansiotason arvioidaan kohoavan keskimäärin viitisen prosenttia viime vuodesta. Palkkasumman kasvuun vaikuttavat ansiotason kohoamisen ohella arvioitu työpanoksen lisääntyminen sekä eräät rakennemuutokset. Tänä vuonna koko kuntaalan palkkasumman ennustetaan kasvavan kuutisen prosenttia. Ensi vuonna ansiotasoindeksi hidastuu ja palkkasumman kasvu jäänee vajaaseen viiteen prosenttiin. Vuonna 2007 kuntien verotulojen tilitykset lisääntyivät 7,5 %. Kunnallisveron tilitykset kasvoivat 6,4 %. Kuntien yhteisöveron tilitykset kohosivat jopa 18 %. Noin yhdeksän prosenttia nousivat kiinteistöveron tilitykset. Kunnallisveron tilitykset ovat kasvaneet hieman verokehikossa esitettyä nopeammin vuoden 2008 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna kasvu on ennusteen mukaan viitisen prosenttia, mutta toteutuneet kunnallisveron tilitykset ovat kohonneet yli seitsemän prosenttia. Verovuodelta 2008 ovat kunnallisveron ennakoiden tilitykset lisääntyneet nopeasti hyvän työllisyystilanteen johdosta ja sen vuoksi, että kuntaryhmän jako-osuus nousi helmikuussa. 7 (15)
Talousarvion laadinnan perustelut Käyttötalousosa Maakuntavaltuuston hyväksymässä vuosien 2008-2010 taloussuunnitelmassa on jäsenkuntien maksuosuuden arvioitu kasvavan vuoden 2009 käyttömenoihin 3,0 prosenttia. Kun otetaan huomioon ennakoitu inflaatiokehitys ja tehdyt tulopoliittiset ratkaisut, on korotustarve suurempi. Nyt laadittu talousarvioesitys perustuu jäsenkuntien maksuosuuden 3,6 prosentin kasvuun. Myös vuosien 2010 ja 2011 kuntarahoitteisten käyttömenojen kasvuksi on arvioitu 3,6 prosenttia. Liitolla on aikaisemmilta vuosilta ylijäämää yhteensä 265 187,68 euroa. Vuonna 2009 liiton perustoiminnot jatkuvat nykyisessä laajuudessaan. Liiton vakinaisen henkilökunnan määrä on 22 henkilöä. Maakuntahallituksen esityksessä vuoden 2009 talousarvioksi toimintatulot ovat yhteensä 3 540 000 euroa ja toimintamenot 3 455000 euroa. Jäsenkuntien maksuosuus liiton menoihin on 1 796 109 euroa. Maksuosuuslaskelma on liitteenä. Talousarvioesitykseen sisältyy myös Etelä-Suomen EAKR-ohjelman toteuttamisesta aiheutuvat menot 109 000 euroa, jotka katetaan teknisellä tuella. Hämeen, Itä-Uudenmaan ja Päijät-Hämeen liittojen yhteisen Brysselin toimiston menot kokonaisuudessaan 144 800 euroa (Päijät-Hämeen liiton osuus 57 900 euroa) Erillisrahoitteisina hankkeina talousarvioon sisältyy Verkkotietokeskukselle maksettavat kuntarahoitusosuudet, yhteensä 58 000 euroa, Kuntien palvelurakenneuudistus hanke 900 000 euroa (EAKR-raha ja valtion rahoitusosuus yhteensä 600 000 euroa, kuntarahoitus 200 000 euroa + 100 000 euroa erillishankkeisiin), Lahden yliopistokeskuksen kuntarahoitus 100 000 euroa ja EU-toimiston hallinnointi 400 000 euroa (tekninen tuki). Vuoden 2009 talousarvio on laadittu niin, että sillä pystytään toteuttamaan toimintasuunnitelmaan valitut painopisteet. Luottamushenkilöhallinto Toimintatulot Luottamushenkilöhallinnon toimintatulot 157 700 euroa koostuu: jäsenkuntien maksuosuuksista 130 700 euroa EU:n teknisestä avusta 27 000 euroa 8 (15)
Toimintamenot Luottamushenkilöhallinnon kokonaismenot ovat yhteensä 157 700 euroa, mikä on 22,2 % enemmän kuin kuluvana vuonna. Nousu johtuu pääosin maakuntavaltuuston ylimääräisestä kokouksesta, palkkiosäännön tarkistamisesta ja kannettavista tietokoneista (leasing). Maakuntahallitus työskentelee uudella valtuustokaudella täysin paperittomasti. Tämä edellyttää kannettavan tietokoneen hankkimista maakuntahallituksen jäsenille ja maakuntavaltuuston puheenjohtajille. Kokouskustannukset on arvioitu 1.1.2009 voimaan tulevaksi esitetyn palkkiosäännön perusteella. Talousarviossa on varauduttu kolmeen maakuntavaltuuston kokoukseen, kahteentoista maakuntahallituksen kokoukseen ja kahdeksaan tarkastuslautakunnan kokoukseen. Luottamushenkilöhallinnossa on otettu huomioon myös maakunnan yhteistyöryhmän toiminnasta aiheutuvat kustannukset, joiksi on arvioitu 27 000 euroa. Kustannukset katetaan EU:n teknisestä tuesta. Varsinainen toiminta Toimintatulot Varsinaisen toiminnan toimintatulot 1 934 300 euroa koostuu: - Jäsenkuntien maksuosuuksista 1 665 400 euroa Brysselin toimiston muiden liittojen maksuosuuksista 86 900 euroa EU:n teknisestä tuesta 82 000 euroa - Muista tuista ja avustuksista 100 000 euroa (maakunnan kehittämisraha liiton omiin hankkeisiin) Toimintamenot Varsinaisen toiminnan kokonaismenot ovat 1 839 300 euroa, mikä on 3,5 prosenttia enemmän kuin kuluvana vuonna. Kokonaismenoista henkilöstömenojen osuus on n. 73 prosenttia. Määrärahat on varattu liiton 22 vakinaiselle viran- tai toimenhaltijalle, yhdelle suunnitteluavustajalle ja kahdelle harjoittelijalle (yksi Brysselin toimistoon ja yksi liiton toimistoon). Henkilökuntaluettelo on liitteenä. Toimintavuonna tapahtuvien eläkkeelle siirtymisten vuoksi henkilöstömenojen kasvu on ainoastaan 2,2 prosenttia, koska osa vapautuvista viroista voidaan jättää täyttämättä ja hoitaa sisäisin tehtäväjärjestelyin ja tehtäviä ulkoistamalla. Henkilöstömenoissa on varauduttu tulopoliittisesta ratkaisusta aiheutuvien korotusten lisäksi joihinkin palkkojen jälkeenjääneisyydestä aiheutuviin tarkistuksiin. Palveluiden ostoihin esitetty määräraha on 14,7 prosenttia enemmän kuin kuluvana vuonna. Tämä johtuu lähinnä maakuntasuunnitelmaa ja maakuntakaavaa palvelevista selvityksistä. Ympäristöministeriö edellytti maakuntakaavan vahvistuspäätöksessä eräitä erillisselvityksiä jatkosuunnittelua varten. 9 (15)
Etelä-Suomen maakuntien yhteistyöhön ja sen kehittämiseen on varattu 25 000 euroa, Suomen Kuntaliiton vuosittaiseen palvelumaksuun 20 000 euroa ja CPMR:n ja sen Itämerikomission jäsenmaksuun 8 000 euroa. Kuntarahoitteisten menojen lisäksi varsinaiseen toimintaan sisältyy: Etelä-Suomen EAKR ohjelman teknisellä tuella rahoitettavat ohjelman toteutuksesta aiheutuvat menot, joiksi on arvioitu 82 000 euroa Hämeen ja Itä-Uudenmaan liittojen kanssa yhteisen Brysselin toimiston menot 144 800 euroa Muut määrärahat on varattu siten, että toimintasuunnitelmassa esitettyjen tehtävien toteuttamiseen on tarvittavat edellytykset. Kuntayhteistyö ja projektit Toimintatulot Kuntayhteistyön ja projektien toimintatulot 1 448 000 euroa koostuu: - Verkkotietokeskuksen kuntarahoitusosuuksista 48 000 euroa - Kuntien palvelurakenneuudistus hankkeen tuloista 900 000 euroa ( EAKR-raha ja valtion osuus yhteensä 600 000 euroa, kuntien omarahoitusosuus 200 000 euroa + 100 000 euroa erillisselvityksiin) - Lahden yliopistokeskuksen kuntarahoitusosuuksista 100 000 euroa - tekninen tuki EU-toimiston hallinnointiin 400 000 euroa Lisäksi Päijät-Hämeen liiton osuus Verkkotietokeskukselle on 10 000 euroa. Toimintamenot Kuntayhteistyön ja projektien toimintamenot 1 458 000 euroa koostuu: - Verkkotietokeskuksen maksuosuuksista 50 000 euroa ja tietokantaoikeuksien maksuosuuksista 8 000 euroa - Kuntien palvelurakenneuudistus hankkeen menoista yhteensä 900 000 euroa - Lahden yliopistokeskukselle maksettavasta rahoitusosuudesta 100 000 euroa - EU-toimiston hallinnoinnista 400 000 euroa Verkkotietokeskus Talousarvioon on otettu erillisrahoitteisena hankkeena verkkotietokeskuksen toiminnasta Päijät-Hämeen liitolle ja jäsenkunnille aiheutuvat kustannukset, yhteensä 58 000 euroa. Vuonna 2004 tehtyjen sopimusten mukaan jäsenkunnat maksavat asiakasmaksuina Päijät-Hämeen liiton kautta yhteensä 40 000 euroa ja lisäksi Tilastokeskukselta hankittavista tietokantaoikeuksista 8 000 euroa. Päijät-Hämeen liiton osuus on 10 000 euroa. 10 (15)
Lahden yliopistokeskus Talousarviossa on varauduttu vuosittain 100 000 euron kuntarahoitusosuuteen, joka kanavoidaan Päijät-Hämeen liiton kautta yliopistokeskuksen rahoitukseen. Etelä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen EAKR-ohjelman 2007-2013 hallinnointi (EU-toimisto) Etelä-Suomen maakuntien yhteinen EU-yksikkö perustettiin vuonna 2007 käynnistyneen uuden ohjelmakauden hallinnointia varten. Maakuntien kesken on solmittu sopimus, jonka mukaan Päijät-Hämeen liitto vastaa Etelä-Suomen EAKR-ohjelman temaattisen osion (toimintalinja 5) hallinnoinnista koko Etelä-Suomen osalta sekä rakennerahastoasetuksella maakunnan liitoille siirretyistä EAKR-ohjelman hallintoviranomaistehtävistä. EU-yksikkö toimii Päijät-Hämeen liiton yhteyteen kunnostetuissa, uusissa tiloissa. Vuoden 2008 lopussa EU-yksikössä työskentelee ohjelmajohtaja, hankekoordinaattori ja kaksi hankesihteeriä. Vuonna 2009 henkilöstön arvioidaan kasvavan vielä yhdellä henkilöllä. Vuonna 2009 EU-yksikön kustannusten arvioidaan olevan 400 000 euroa ja ne katetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelman vuotuisesta teknisestä tuesta. Vuonna 2010 ja 2011 kustannusten arvioidaan olevan suunnilleen samaa tasoa kuin vuonna 2009. Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti Hankkeen kustannusarvio vuodelle 2009 on 900 000 euroa. Tästä EAKR- ja valtion rahan osuus on 600 000 euroa. Kunnat osallistuvat projektiin 200 000 euron rahoitusosuudella. Tällä osuudella projektissa toteutetaan kaikkien alueen kuntien yhteistoimenpiteitä ja tarvittavia selvityksiä ja toteuttamismalleja sekä pilotointeja, Lisäksi kunnat ovat päättäessään seutuhallinnon lakkauttamisesta ja siihen liittyvien tehtävien hoitamisesta sopineet, että ne ovat valmiita vastaamaan kuntien yhteistoimintaan liittyvien selvitysten ja toimenpiteiden suorittamisesta tietyllä rahoitusosuudella Päijät-Hämeen liiton koordinoiman prosessin sisällä. Näihin erillisselvityksiin kunnat varautuvat omissa budjeteissaan 0,5 /as/kunta rahoitusosuudella. Toimenpiteitä toteutetaan niiden kuntien kanssa, jotka erillisselvityksiin päättävät lähteä mukaan ja rahoitus kerätään toimenpidekohtaisesti. Palo- ja pelastustoimi Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen talousarvio esitetään maakuntavaltuustolle erillisenä liiteaineistona. Maakuntavaltuusto on kokouksessaan 26.5.2008 asettanut pelastuslaitokselle toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. 11 (15)
Käyttötalousosa MAAKUNTAHALLITUS Luottamushenkilöhallinto TP 2007 TA 2008 TA 2009 TS 2010 TS 20111 euro euro euro 1000 euro 1 000 euro Toimintatulot 122 099 129 000 157 700 163 169 Toimintamenot 102 234 129 000 157 700 163 169 Toimintakate 19 865 0 0 0 0 Varsinainen toiminta Toimintatulot 1 790 603 1 865 400 1 934 300 2 004 2 076 Toimintamenot 1 688 027 1 776 400 1 839 300 1 906 1 974 Toimintakate 102 576 89 000 95 000 98 102 Kuntayhteistyö ja projektit Toimintatulot 395 606 847 000 1 448 000 1 448 1 448 Toimintamenot 449 606 901 000 1 458 000 1 458 1 458 Toimintakate -54 000-54 000-10 000-10 -10 12 (15)
Tuloslaskelmaosa Toimintatulot TP 2007 TA 2008 TA 2009 TS 2010 TS 2011 euro euro euro 1000 euro 1000 euro Myyntituotot 1 775 971 1 804 400 1 883 000 1 950 2 021 Tuet ja avustukset 97 963 190 000 209 000 217 224 Muut toimintatuotot 38 767 Projektien toimintatulot 395 607 847 000 1 448 000 1 448 1 448 Toimintatulot yhteensä 2 308 307 2 841 400 3 540 000 3 615 3 693 Toimintamenot Henkilöstömenot 1 321 690 1 382 000 1 430 700 1 482 1 533 Palvelujen ostot 333 289 349 900 403 300 418 435 Aineet, tarvikkeet, tavarat 33 861 56 500 49 500 51 53 Muut menot 101 421 117 000 113 500 118 122 Projektien toimintamenot 449 606 901 000 1 458 000 1 458 1 458 Toimintamenot yhteensä 2 239 867 2 806 400 3 455 000 3 527 3 601 Toimintakate 68 440 35 000 85 000 88 92 Rahoitustulot ja -menot Korkotuotot 11 853 2 000 2 000 2 2 Muut rahoitustulot 1 519 0 0 0 Korkomenot -26 584-35 000-32 000-31 -30 Rahoitustulot ja -menot yht. -13 212-33 000-30 000-29 -28 Vuosikate 55 228 2 000 55 000 59 64 Suunnitelmapoistot -61 751-55 000-60 000-60 -60 Satunnaiset tulot ja menot 0 Tilikauden tulos -6 523-53 000-5 000-1 +4 Poistoeron muutos +16 609 0 0 0 0 Varausten muutos 0 0 0 0 Rahastojen muutos 0 0 0 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) +10 086-53 000-5 000-1 +4 13 (15)
Rahoitusosa TP 2007 TA 2008 TA 2009 TS 2010 TS 2011 Kuntayhtymän toiminta euro euro euro 1000 euro 1000 euro Tulorahoitus Vuosikate +55 228 +2 000 +55 000 +59 +64 Satunnaiset erät 0 0 0 0 Pakollisten varausten muutos 0 0 0 0 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit -127 055-25 000 0 0 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0 0 Käyttöomaisuuden myyntitulot 0 0 0 Pitkäaikaisten saamisten muutokset Antolainojen vähennys 0 0 0 Antolainojen lisäys 0 0 0 Pitkäaikaisten saamisten lisäys/vähennys 0 0 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -53 332-68 000-73 000-73 -73 Rahoitusjäämä/Rahoitustarve -125 159-91 000-18 000-14 -9 Pääomarahoitus Pitkäaikaisten lainojen lisäys +200 000 0 0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys/vähennys 0 Oman pääoman lisäys/vähennys 0 Vaikutus maksuvalmiuteen +74 841-91 000-18 000-14 -9 14 (15)
Jäsenkuntien vuoden 2009 maksuosuudet Asukasluku Maksuosuus liiton menoihin 1.1.2008 K ä y t t ö m e n o t Verkko- Paras- Yliopisto- tietohenkeä % 2008 2009 abs % projekti keskus keskus Yhteensä Artjärvi 1 500 0,75 13 322 13 467 145 1,09 1 500 750 525 16 242 Asikkala 8 663 4,33 74 809 77 775 2 966 3,96 8 660 4 330 2 200 92 965 Hartola 3 572 1,79 31 083 32 069 986 3,17 3 571 1 785 1 121 38 546 Heinola 20 612 10,30 179 291 185 050 5 759 3,21 20 606 10 303 5 179 221 138 Hollola 21 520 10,76 185 278 193 202 7 924 4,28 21 513 10 757 5 153 230 625 Hämeenkoski 2 139 1,07 18 700 19 203 503 2,69 2 138 1 069 649 23 059 Kärkölä 4 926 2,46 43 100 44 225 1 125 2,61 4 924 2 462 1 482 53 093 Lahti 99 308 49,64 859 438 891 568 32 130 3,74 99 278 49 639 22 205 1 062 689 Nastola 15 007 7,50 129 404 134 730 5 326 4,12 15 002 7 501 3 566 160 800 Orimattila 14 705 7,35 127 690 132 019 4 329 3,39 14 701 7 350 3 486 157 556 Padasjoki 3 531 1,76 31 300 31 701 401 1,28 3 530 1 765 1 117 38 113 Sysmä 4 578 2,29 40 281 41 100 819 2,03 4 577 2 288 1 318 49 283 Yhteensä 200 061 100,00 1 733 696 1 796 109 62 413 3,60 200 000 100 000 48 000 2 144 109 15 (15)
Päijät-Hämeen liiton henkilökunta EU-toimiston henkilökunta Maakuntajohtaja Esa Halme Aluekehityspäällikkö Juha Hertsi Yhteyspäällikkö Pekka Hopeakoski Taloussihteeri Riitta Ikonen Erityisasiantuntija Mirja Karila-Reponen Kehittämisjohtaja Marja Koivula Suunnittelusihteeri Asta Kortesaari Suunnittelupäällikkö Riitta Laitinen EU-koordinaattori Tuula Loikkanen Erityisasiantuntija Mari Lång-Kauppi Tarkastaja Helena Masanti Tutkimuspäällikkö Jukka Mikkonen Visuaalinen suunnittelija Maaret Monola Erityisasiantuntija Marko Mälly Hallintojohtaja Riitta Nyqvist Toimistosihteeri Jaana Rissanen Maakuntainsinööri Erkki Rope Tietohallintasuunnittelija Ahti Rönneberg Erityisasiantuntija Jaana Simola Johdon sihteeri Eija Säynätmäki Palvelusihteeri Kati Timonen Tietopalvelusihteeri Tuula Vasarainen Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Hankekoordinaattori Sanna Kantonen Hankesihteeri Eeva Sarkkinen Hankesihteeri Kaija Strengell 16 (15)