Juolavehnän torjunta luomutuotannossa

Samankaltaiset tiedostot
Juolavehnän torjunta luomuviljelyssä

Kestorikkakasvien torjunta kokemuksia tiloilta ja koetoiminnasta. Timo Lötjönen, MTT Ruukki

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Rikkakasvien suorat torjuntamenetelmät Kaffe Alma Jukka Saarinen

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Tehokas avokesannointi monivuotisten rikkakasvien hallinnassa

Kestorikkakasvien mekaaninen torjunta

Rikkakasvien hallinta luomuviljoilla. Petri Leinonen Elomestari Oy Mäkikierintie Tornio

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

KOKEITA JA KOKEMUKSIA KESTORIKKAKASVIEN TORJUNNASTA

Rikkakasvien hallinta ja lannoitusvaihtoehdot

Viljely ilman glyfosaattia

Kasvinsuojelun luomukeinoja. Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo

Pelto-ohdakkeen torjunta luomuviljelyssä

Kevään 2018 muokkaus vaikean syksyn jälkeen. Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteen laitos

Rikkakasvien hallinta viljelytekniikka haltuun

Rikkakasvien hallinta. Rikkakasvien hallinta, verkkoluento Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

Ruis ja vehnä luomussa

Tutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa Maiju Pesonen

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/

Viljelyn monipuolistaminen... Osuuskunta Lapinjärven Farmarit

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Kerääjä- ja aluskasvit

Haasteet sadesyksyn jälkeen. Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2018

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Hamppu viljelykiertokasvina

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

RaHa-hankeen kokemuksia

Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa

Karjanlannan käyttö marjanviljelyssä ja marjatilan viljelykiertoon sopivat kasvivalinnat

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Strip till- muokkaus Kaistamuokkaus Kaistaviljely Ilmari Hunsa, Nousiainen Järki Pelto tilaisuus Paimio

Johdatus päivän teemaan

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

SANEERAUSKASVIT 2016

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

Gluteenittoman tattarin viljely

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Uudenmaan pellot vihreiksi

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Pellon muokkaus ja viljan kylväminen. Itä-Suomen maahanmuuttajien osaamisen kehittämisen pilotti (ISMO) -hanke

Mekaaninen nurmen lopetus

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

Edistystä luomutuotantoon hanke

Edistystä luomutuotantoon hanke

Konetyönäytöspäivä Juvalla

Luomutärkkelysperunan kasvinsuojelu ja kasvinterveys. Kokemäki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Nurmen perustaminen ja lannoitus

6 KASVINSUOJELUN SUUNNITTELU

Eroosion hallintaa syyskylvöisillä kasveilla. Olli-Pekka Ruponen, Toivon Tila

Kasvinsuojelu luomutuotannossa

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Luomutilojen tuki-ilta

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Rehuherneen viljely Etelä-Pohjanmaalla

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Karjanlannan hyödyntäminen

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

Kerääjäkasvitoimenpide - Valvonta. Maaseutuyksikkö

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Timo Lötjönen MTT Ruukki

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016

ONNISTU ÖLJYKASVEILLA: ÖLJYPELLAVAA VILJELYKIERTOON

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Raportti pellonpiennartilaisuudesta Veli tilalla Kivijärvi (MTT) ja Arja Nykänen (ProAgria Etelä-Savo)

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Jättiputken torjuntaohjeita. osa 1

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2017

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Kuminan kasvinsuojelua

VUODEN 2019 VIHANNES Puutarhamarttailua. Marttaliitto 2019

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

Rypsin viljely. Kuva Pasi Hartikainen. Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala

Kerääjäkasvikokemuksia

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Palkokasvien vaikutus maahan. Markku Yli-Halla

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Suorakylvöseminaari 2019

MIKSI NURMISIEMENTUOTANTOA. Hämeenkyrö Jukka Saarinen

Kenttäkoetulokset 2017

Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin

Peltoviljely Muuruveden koulutilalla

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen

Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna

PELLAVA PELTOJEMME KAUNISTUS

Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn. Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie Tornio

Perunakasvuston tuleennuttaminen vai tuleentuminen. Heidi Istolahti Perunatutkimuksen talvipäivät

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012

Kylvö suoraan vai suojaan?

Transkriptio:

Juolavehnän torjunta luomutuotannossa vapaa käännös ja tiivistelmä julkaisusta Åtgärder mot kvickrot i ekologisk produktion, Jordbruksinformation 16-2016 Jukka Saarinen (4.10.2016)

Yhteenveto s. 2 Ravinnerikas (etenkin typpi) maa, heikosti varjostava viljelykasvi sekä sateinen sää suosivat juolavehnän kasvua Tehokas torjunta edellyttää maan muokkaustoimia otollisissa viljelykierron vaiheissa, pelkkä viljelykierto ei riitä Juolavehnä leviää sekä siemenistä että juurakon kappaleista (juurakko tärkeämpi pelto-oloissa) Juurakko yleensä 10-12 cm syvyydessä, multamailla juurakko voi kasvaa koko kyntökerroksessa Juurakon pilkkominen synnyttää uusia versoja, joiden kasvuvoima on kuitenkin sitä heikompi, mitä lyhempi juurakon pätkä on

s. 3 Juurakon versot ovat alttiita kuivumiselle. Aurinkoinen, tuulinen sää kuivattaa versot muutamassa päivässä maan pinnalla. Maa ja juurakot on saatava erotettua Runsas juolavehnän juurakoiden määrä maassa vaikeuttaa ja heikentää kynnön tasaisuutta Juolavehnä kasvaa, kun maan lämpötila on plussalla Alhainen lämpötila edistää juurakon ja korkeampi versojen kasvua Juolavehnällä on heikko lepokausi syksyllä, mutta versojen kasvu jatkuu koko kasvukauden

s. 4 Kompensaatiopisteessä (3-4 lehteä) juolavehnä on kuluttanut juurakon vararavinnon pienimmilleen ja on arimmillaan muokkauksen vaikutukselle Uudet juolavehnän versot tulevat pintaan nopeasti kompensaatiopisteen jälkeen Juolavehnä sietää varjostusta melko hyvin Tärkeitä seikkoja torjunnassa: - viljelykasvin voimakas kasvu, typen otto ja varjostus - kasvuston niitto (jos mahdollista) - aikaisten kasvien käyttö (ruis, aik.ohrat) mahdollistaa sänkimuokkauksen - kasvukauden aikaiset haraukset

s. 5 Herne ja härkäpapu lisäävät juolavehnää; ovat myöhäisiä, varjostavat heikosti ja N-lannoitusvaikutus maahan Ruis on hyvä, aikainen kasvuun lähtö, tehokas typen otto, hyvä varjostus, aikainen puintiajankohta Viljelykierrolla on mahdollista heikentää juolavehnää, mutta se ei hävitä sitä täysin, tarvitaan täydentäviä muokkaustoimia

s. 6-7 Riviväliharaukset (riviväli 25 cm): haraus hanhenjalkaterällä kylvön yhteydessä kylvörivin kohdalta => antaa etumatkaa viljelykasville muokkaus kylvösyvyyttä matalampaan myöhemmät haraukset kompensaatiopisteessä, terän mentävä riittävän syvälle ja leikattava juurakot poikki viljelykasvien ollessa pieniä haraus varovaisesti kerääjäkasvit eivät heikennä juolavehnää riittävästi kerääjäkasvin kylvö samaan riviin viljelykasvin kanssa mahdollistaa puinnin jälkeiset haraukset. Koetulokset menetelmästä lupaavia

s. 8-9 Sänkimuokkaus: - heti puinnin jälkeen sään salliessa - viljelykasvin varjostus ja vedenotto heikkenevät 1 kk ennen puintia => juolavehnän kasvu kiihtyy etenkin palkokasvien ja öljykasvien seassa Oljen paalaus lisää valoa maan pinnalla ja kiihdyttää juolavehnän kasvua Ensimmäinen sänkimuokkaus matalaan työn jouduttamiseksi (maa mustaksi ja juolavehnän vihreä väri pois) Aikainen sänkimuokkausaika ja lämpö =>hyvä teho Myöhäinen ajankohta lisää sääriskiä ja teho voi olla epävarma, vaihtoehtona pelkkä huolellinen syyskyntö

s. 9 Nurmirikko juolavehnän torjunnassa: Nurmirikko otollinen hetki juolavehnän torjuntaan juolavehnän juuret ovat maan pintaosissa (10-12 cm) nurmen pintaosa rikotaan heti 1. tai 2. rehunkorjuun jälkeen esim. lautasmuokkaimella - pinta mahd. hienoksi syvennetään muokkausta seuraavilla ajokerroilla ja huolehditaan, että rönsyt katkeavat, kultivaattori - hanhenjalkaterä!! muokataan väh. 15 cm, kevyillä mailla jopa kyntösyvyyteen versojen tulee pääosin kuolla ennen muokkausten lopettamista/kyntöä muokkauksiin kuluu aikaa vähintään 1 kk

s. 9 Kesannointi / puolikesannointi torjuntakeinona: Työvaiheet muistuttavat nurmirikon käsittelyä, erona, että muokkaukset aloitetaan jo keväällä Kevään ensimmäiset muokkauskerrat tärkeimpiä Seurataan tarkkaan kehitystä, ettei juolavehnän kompensaatiopistettä (3-4 lehteä) ohiteta muokkausten välillä

s. 10 Toiminta hyvän sään aikaan Valitaan työkone siten, että maanalaiset rönsyjä nousee mahdollisimman paljon maan pintaan Kultivaattori ja sen erilaiset terät hyviä, kvick-finn! Tärkeää, että juurakot irtoavat maakokkareista => nopeuttaa juurakoiden kuivumista

s.10 Maalajikohtaista hienosäätöä: Kevyet- ja multamaat suosivat juolavehnän kasvua, mutta ovat kevyitä muokata ja voidaan kyntää vasta keväällä - syksyinen sänkimuokkaus, jota jatketaan keväisellä sänkimuokkauksella ja/tai kynnöllä. - hikevinä maalajeina niiden kylvöä voidaan myöhästää Savimaat herkkiä maan rakennevaurioille - heti puinnin jälkeen sänkimuokkaus - sänkimuokkauksella ei saa heikentää syyskynnön laatua - kevätmuokkaukset kuivattavat maata oltava tarkkana!! - matala muokkaus esim. kultivaattorin hanhenjalkaterillä