Suoritusmotivaatio ja motoriikka pitkäjänteisen liikunta- ja urheiluharrastuksen määrittäjinä: kohderyhmänä 10-vuotiaat lapset Urheileva lapsi Kaisu Mononen Erikoistutkija Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Sinettiseuraseminaari 8.-9.10.2016
Urheileva lapsi 3-vuotinen tutkimushanke (2015-2017) Opetus- ja kulttuuriministeriön apuraha Tutkimusryhmä Niilo Konttinen, Kaisu Mononen, Minna Blomqvist, Ville Kallinen (KIHU), Asko Tolvanen (Jyväskylän yliopisto), Leena Ehrling (Helsingin yliopisto) Kansanvälinen tutkimusyhteistyö: Jean Côté, Jessica Fraser-Thomas, Marc Lochbaum Pilottitutkimus Rovaniemen alakoulujen 3-luokkalaisten liikunnan ja urheilun harrastaminen, motoriset valmiudet ja fyysinen aktiivisuus Toteutettu keväällä 2015
Tutkimuksen taustaa Lapsena opitut monipuoliset liikuntataidot sekä riittävä fyysinen aktiivisuus mahdollistavat liikunnallisen elämäntavan muodostumisen mahdollistavat urheilijaksi kehittymisen ennustavat fyysisesti aktiivista elämäntapaa myös aikuisena Liikunnallinen elämäntapa vaikuttaa ratkaisevasti lapsen ja nuoren päivittäiseen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin
Tutkimuksen taustaa
Tutkimuksen tavoite Tutkimushankkeen tavoitteena on lisätä ymmärrystä lasten motivaatiosta, motorisista valmiuksista, fyysisestä aktiivisuudesta sekä niiden välisistä suhteista ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Valottaa liikunnallisen tai urheilullisen elämäntavan rakentumiseen yhteydessä olevia tekijöitä. Lapsen näkökulma ja kokemukset esiin!
Tutkimuksen toteutus Kohderyhmä 2005 syntyneet lapset 7 kaupungista Joensuu, Jyväskylä, Lahti, Lohja, Mikkeli, Tampere, Turku Toteutettiin koulujen kautta 62 koulua mukana suostumukset, testaukset Aikataulu Pääosa aineistosta kerätty 10/2015 5/2016 >analyysit käynnissä Haastattelut joulukuussa 2016
Tutkimuksen toteutus Aineisto Kyselylomakeaineisto (n=1040) taustatiedot liikunnan harrastaminen, fyysinen aktiivisuus (lapset ja vanhemmat) kokemukset liikunnan ja urheilun harrastamisesta eri toimintaympäristöissä (koulu, urheiluseura) lapsen tavoiteorientaatio, motivaatio, koettu pätevyys valmentajan toiminta Motoriset valmiudet (n=1806) KTK-testi heitto-kiinniotto -testi =Kasva Urheilijaksi taitovalmiustesti! Fyysinen aktiivisuus ActiGraph kiihtyvyysmittari (n=590) Liikuntapäiväkirja (n=509) Haastattelut syvennetään tietoa näkemyksistä ja kokemuksista liittyen tekijöihin, jotka ovat yhteydessä motoristen taitojen oppimiseen ja pitkäjänteiseen liikunnan harrastamiseen lapset, vanhemmat ja valmentajat
Actigraph +liikuntapäiväkirja +kysely Actigraph +liikuntapäiväkirja +kysely kysely kysely KTK- ja heittokiinniotto -testit kysely kysely
Alustavia tuloksia Monipuoliset liikuntataidot Innostus urheiluun Motorinen koordinaatio KTK-testi Välineenkäsittelytaito Heitto-kiinniottotesti Miksi lopetit harrastamisen urheiluseurassa? Mikä tekee urheiluseuraharrastuksesta hauskaa?
Motorinen koordinaatio Motorinen koordinaatio tarkoittaa taitoa yhdistää aistihavainnot ja hermo-lihasjärjestelmän toiminta siten, että motorisesta toiminnasta tulee tarkoituksenmukaista ja tehokasta Motorisella koordinaatiolla on keskeinen rooli lapsen kokonaisvaltaisessa kehityksessä Heikko motorinen koordinaatio hidastaa motoristen taitojen oppimista, vaikuttaa heikentävästi fyysiseen aktiivisuuteen (Lopes ym. 2011), koulumenestykseen (Lopes ym. 2013), kaverisuhteisiin (Cummins ym. 2005) ja koettuun pätevyyden tunteeseen. Korkealla motorisen koordinaation tasolla on vastaavasti havaittu positiivinen yhteys fyysiseen aktiivisuuteen ja sitä kautta hengitys-ja verenkiertoelimistön kuntoon ja edelleen liikunnallisen elämäntavan muodostumiseen (Lubans ym. 2010).
Motoriset perustaidot Motorinen koordinaatio on tärkeä osatekijä motoristen perustaitojen oppimisen taustalla Riittävän hyvät motoriset perustaidot>osallistuminen liikuntaan ja urheiluun >fyysinen aktiivisuus >motoriset taidot >koettu pätevyys >innostus >osallistuminen monipuolisesti liikuntaan ja urheiluun Heikot motoriset perustaidot>ei pysty/halua osallistua liikuntaan ja urheiluun>fyysinen aktiivisuus >motoriset taidot >koettu pätevyys >innostus ja kiinnostus >fyysinen aktiivisuus ja liikkumaton aika >passiivisuus ja terveysriskit TÄYTYY OSATA LIIKKUA OLLAKSEEN FYYSISESTI AKTIIVINEN TÄYTYY OLLA FYYSISESTI AKTIIVINEN OPPIAKSEEN LIIKKUMAAN
Motorinen koordinaatio Körperkoodinationstest Für Kinder KTK-testi (Kiphard & Schilling 1974) Kehitetty motorisista häiriöistä kärsivien lasten diagnosointiin Käytetty myöhemmin myös motorisen koordinaation tasoa arvioitaessa selvitettäessä yhteyttä muihin muuttujiin (fyysiset, psyko-sosiaaliset, kognitiiviset tekijät) lahjakkuuksien tunnistamisessa (jalkapallo, voimistelu) Koostuu neljästä osatestistä Testitulokset muunnetaan ikä- ja sukupuolivakioiduiksi osamääriksi>summataan motoriseksi osamääräksi Luokittelu motorisen osamäärän mukaan viiteen luokkaan: heikko, välttävä, normaali, hyvä tai erinomainen motorinen koordinaatio
KTK/Takaperin tasapainoilu Testissä kävellään kolmea erilevyistä rimaa (leveys 6,0 cm, 4,5 cm ja 3,0 cm, korkeus 5 cm ja pituus 3 m) pitkin takaperin mahdollisimman monta askelta koskematta jalalla lattiaan (maksimissaan 8 askelta/rima tai rima päästä päähän). Jokaisella rimalla kävellään kolme kertaa. Testi mittaa erityisesti dynaamista tasapainoa.
KTK/Esteen yli kinkkaaminen Testissä hypätään yhdellä jalalla esteenä olevien vaahtomuovipalojen (korkeus 5 cm, syvyys 20 cm ja leveys 60 cm) yli. Hyppääminen aloitetaan ikätason mukaan määritetystä aloituskorkeudesta (10-v. > 25 cm) ja jokaisen onnistuneen hypyn jälkeen esteen korkeutta lisätään yhdellä vaahtomuovinpalalla. Jokaisessa korkeudessa on kolme yritystä: ylitys ensimmäisellä yrityksellä>3 pistettä, toisella yrityksellä> 2 pistettä ja kolmannella ylityksellä> 1 pisteen. Testi tehdään molemmilla jaloilla. Testi mittaa liikkumistaitoja. Suorituksessa korostuvat mm. hyppytekniikka, alaraajojen nopeusvoimaominaisuudet sekä dynaaminen tasapaino.
KTK/Sivuttaishyppely Testissä hypätään tasajaloin ponnistaen ohuen puisen riman (60 x 4 x 2 cm) yli mahdollisimman nopeasti 15 sekunnin ajan. Suoritus tehdään kaksi kertaa. Mittaa alaraajojen nopeusvoimaominaisuuksia, hyppytekniikkaa, liikenopeutta, rytmitajua ja dynaamista tasapainoa.
KTK/Sivuttaissiirtyminen Testissä käytetään välineinä kahta puista laattaa (koko 25x 25 cm, korkeus 5,7 cm). Tehtävänä on siirtyä laatan päältä toiselle mahdollisimman nopeasti siten, että laattaa siirretään käsillä vartaloa kiertämällä vartalon toiselle sivulle, jonka jälkeen astutaan laatan päälle molemmilla jaloilla ja siirretään vapautunut laatta mahdollisimman nopeasti sivulle seuraavaa siirtymistä varten. Suorituksen kesto on 20 sekuntia ja se tehdään kaksi kertaa. Mittaa kokonaiskoordinaatiota, ajan ja tilan käyttöä sekä tasapainoa.
MOVE/Heitto-kiinniottotesti Testissä tennispallo heitetään yhdellä kädellä yläkautta seinään rajatun 1,5 m x 1,5 m kokoisen alueen sisälle ja otetaan pallo kiinni yhden lattiapompun jälkeen. Alueen alareuna on 90 cm korkeudella lattiasta. Heittoetäisyys tytöille 6 m ja pojille 7 m. Heittoja suoritetaan 10 ja ne tehdään vahvemmalla kädellä. Suorituksessa korostuvat käsittelytaidot, havaintomotoriset taidot sekä yläraajojen voima.
Tulokset/KTK-luokittelu n 700 Pojat (n=964) Tytöt (n=956) 600 500 400 300 200 626 634 100 121 155 136 115 0 45 32 18 20 heikko välttävä normaali hyvä erinomainen KTK-luokittelu
Tulokset/KTK-luokittelu Tytöt (n=956) 3 16 66 12 2 Pojat (n=964) 5 13 66 14 2 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % heikko välttävä normaali hyvä erinomainen
Tulokset/KTK osatestit Pojat Tytöt 140 120 100 80 92 99 96 93 113 104 99 99 60 40 20 0 Takaperin tasapainoilu Esteen yli kinkkaus Sivuttaishyppely Sivuttaissiirtyminen
Tulokset/Heitto-kiinniotto n 160 140 120 100 80 80 Pojat (n=973) Tytöt (n=971) ka 6.2±2.7 ka 5.2±2.7 131 130 125 112 115 110 107 97 99 92 88 147 87 100 60 40 49 39 32 52 49 53 50 20 0 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Tulos
Tulokset/Heitto-kiinniotto (0-3 pistettä) (4-7 pistettä) (8-10 pistettä) Tytöt 29 47 24 Pojat 18 43 39 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Miksi et enää harrasta urheiluseurassa? (n=131) Tulokset/Kyselylomake se oli tylsää ei ollut aikaa ei enää kiinnostanut kyllästyin lajiin koska tuli liikaa treenejä innostus lajiin loppui ei ollut tarpeeksi pelaajia
Tulokset/Kyselylomake Mitkä asiat sinun mielestäsi tekevät urheiluseuraharrastamisesta hauskaa? (n=365) uusien asioiden oppiminen uusien taitojen oppiminen saa olla kavereiden kanssa 30% 73% 23% saa uusia kavereita kavereiden kanssa pelaaminen
Jatkoanalyysit Harrastatko liikuntaa tai urheilua tällä hetkellä urheiluseurassa? a) En tällä hetkellä, enkä ole koskaan harrastanutkaan. b) En tällä hetkellä. Harrastin aiemmin, mutta en kilpaillut. c) En tällä hetkellä. Harrastin aiemmin ja myös kilpailin. d) Kyllä. Harrastan, mutta en kilpaile. e) Kyllä. Harrastan ja kilpailen.
Mitä ajatuksia tutkimuksesta? Mitä ajatuksia tuloksista? Mitä tarkoittaa seuratoiminnan kannalta?