MAA-20.2366 KIINTEISTÖTALOUS JA -HALLINTO KIINTEISTÖN YLLÄPIDON HALLINTA 02.11.2010 PERTTI HUHTANEN
KIINTEISTÖALAN KOULUTUSKESKUS Perustettu vuonna 1978 Ajankohtaiskoulutusyhteisö Yrityskohtaista tilauskoulutusta Yrityksen kehittämisohjelmat, tarvekartoitukset Konsultointi ja henkilöstövalinnat Tutkimus- ja kustannustoiminta
OMISTAJAYHTEISÖT KIINTEISTÖALAN KOULUTUSKESKUS Suomen Kiinteistöliitto ry VVO-yhtymä Oyj Suomen Isännöintiliitto ry Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto - RAKLI ry Uudenmaan asuntokiinteistöyhdistys ry Helsingfors Svenska Fastighetsföreningen rf SATO Oyj Suomen Opiskelija-asunnot Oy SOA Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto ry
KIINTEISTÖALAN KOULUTUSSÄÄTIÖ Perustettu vuonna 1989 Ammatillinen erikoisoppilaitos vuonna 1993 Valtakunnallinen erikoisoppilaitos vuonna 1997 OPH:n valvonnan alainen Tutkintokoulutusyhteisö Viralliset tutkinnot Omat tutkinnot Yrityskohtaista tilauskoulutusta
PERUSTAJAT KIINTEISTÖALAN KOULUTUSSÄÄTIÖ Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Isännöintiliitto ry Asuntokiinteistö- ja rakennuttajaliitto ry
KOULUTUSALUEITAMME Asiakaspalvelu Asuminen Isännöinti Kansainvälistyminen Kiinteistönvälitys ja arviointi Kiinteistöliiketoiminta Kiinteistön kunto ja ylläpito Liikkeenjohto Rakennuttaminen Taloushallinto Tietotekniikka Yhdyskuntatalous
KIINTEISTÖALAN KOULUTUSKESKUS KIINTEISTÖALAN KOULUTUSSÄÄTIÖ Liikevaihto 7 milj. euroa Henkilökuntaa 38 Vuosittain 300 työelämän asiantuntijaluennoitsijaa Oppijoita 3000 (Keskus) ja 3000 (Säätiö) Omat toimitilat Helsingissä Malmilla ja Annankadulla Toiminta valtakunnallista
pertti.huhtanen@kiinko.fi, 0400-625730 Diplomi-insinööri, teknillinen fysiikka, energiatieteet Kasvatustieteen maisteri, työn kehittäminen Executive MBA, kansainväl. liiketoiminta ja markkinointi Opettajan pätevyys, Ammatillinen opettajakorkeakoulu Tohtoriopiskelija, Aalto-yliopiston Teknillinen korkeakoulu (kiinteistöjohtaminen, työpsykologia ja johtaminen) Näyttötutkintomestari FMA Kiinteistö- ja projektipäällikkö KIJO Kiinteistöpalv. ja palveluyksikön johtaminen PETA Erillisen energiatodistuksen antaja
KIINKO KÄYTTÖ JA YLLÄPITO -KOULUTUSALUE Pertti Huhtanen, koulutuspäällikkö Päivi Tamminen, koulutussihteeri PKM-, AKK-, PKA-pätevöitymistutkinnot Taloyhtiön kuntotodistuksen koulutus ja tutkinto (PKL) Erillisen energiatodistuksen antajan koulutus ja tutkinto (PETA) Marianne Vuorenmaa, koulutussihteeri ITS -TEK, KTJ, HMT, FMA, ETT, KIJO, KOKO, KORIS, KOROS, TATE, RAK, Tekniikan erikoisammattitutkinto ja muut tutkintoon johtavat koulutusohjelmat (20) ajankohtaiskoulutukset ja seminaarit (35)
KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN PÄTEVÖITTÄJÄ 2000 isännöinnin ammattitutkintoa 2800 ITS -tutkintoa 800 ITS -TEK -tutkintoa 850 AIT -tutkintoa 460 kiinteistö- ja projektipäällikön tutkintoa (FMA) 350 kiinteistöjohtajan sertifiointiin valmennettua (KJs) 130 kiinteistöpalvelujohtajaa (KIJO) 110 rakennuttajavalmennettua (RAP) 170 vanhempaa rakennuttajaa (RAPS) 400 talotekniikan perusvalvojaa 1500 LKV-valmennettua 120 laillistetun vuokravälittäjän tutkintoon valmennettua 70 kiinteistönvälitysalan ammattitutkintoon valmennettua 700 kiinteistöalan kirjanpidon tutkintoa (KPT I, KPT II)
KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN PÄTEVÖITTÄJÄ 650 kuntoarvioijan tutkintoa (PKA) 250 asuntokaupan kuntotarkastajan tutkintoa (AKK) 200 kosteudenmittaajan tutkintoa (PKM) 200 taloyhtiön kuntotodistukseen koulutettua 115 pätevöitynyttä Taloyhtiön kuntotodistuksen laatijaa (PKL) 71 isännöitsijätodistuksen osana annettavaan energiatodistukseen koulutettua (ETI) 500 erillisen energiatodistuksen antajaksi koulutettua (ETE) 210 erillisen energiatodistuksen antajaksi pätevöitynyttä (PETA)
Keskustelutehtävä Pohdi käsitteen "kiinteistön ylläpito" sisältöä. Hahmota rakentamisvaiheen ja ylläpitovaiheen suhteita ja rakentamisvaiheen ratkaisujen vaikutuksia ylläpitovaiheeseen. Pohdi kiinteistöjen ylläpitoa menneiden, nykyisten ja tulevien työmarkkinoiden ja kansantalouden osana.
Kiinteistön ylläpito en real estate maintenance; real property maintenance; management toiminta, jonka tarkoituksena on säilyttää kiinteistön kunto, arvo ja ominaisuudet Kiinteistön ylläpitoon kuuluvia toimintoja ovat mm. kiinteistönhoito ja kunnossapito. Ylläpitoon liittyvistä palveluista käytetään yleisesti nimitystä kiinteistöpalvelut, jotka voidaan jakaa kiinteistönhoitopalveluihin ja kunnossapitopalveluihin. Kiinteistöliiketoimintaan kuuluva kiinteistön ylläpito perustuu valittuun kiinteistön elinkaaristrategiaan. Lähde: Kiinteistöliiketoiminnan sanasto, RAKLI
Lähde: TE, Pomo ja Väisänen. Editoinut A. Huhtanen
Kiinteistön ylläpidon hallinta 1. Kiinteistön ylläpito: kulttuuria ja yhteiskuntaa 2. Kiinteistön ylläpitopalvelujen strategiat 3. Palvelujen hankinta ja hallinta 4. Kiinteistön ylläpidon hallinnan osa-alueet 5. Rakennuksen tarkastukset 6. Kiinteistöjen ylläpidon osaamisen kehittäminen
Kiinteistön ylläpito kulttuuria ja yhteiskuntaa Asuinkerrostalojen ja muiden rakennusten ylläpidon laskennalliset kokonaiskustannukset olivat vuonna 2008 arviolta viisitoista miljardia euroa. Tästä summasta varsinaiset kiinteistöhoidon ja kunnossapidon palvelut muodostavat lähes kaksi kolmasosaa. VTT Kiinteistöpavelut vaikuttavuuskalvot 2009
Kiinteistöalan palvelut merkittävin kiinteistöalan palvelut, oli Suomen kansantalouden toiseksi merkittävin kotimaisen lopputuotekäytön tuoteryhmä [11,6%]. Tärkein oli tuoteryhmä 45, rakennustyöt [14,7%], sitten tuoteryhmä 85, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut [10,7%], tuoteryhmä 15, elintarvikkeet ja juomat [6,9%], tuoteryhmä 75, hallinto ja pakollinen sosiaalivakuutus [6,2%] sekä tuoteryhmä 80, koulutuspalvelut [5,6%]. Kotimainen lopputuotekäyttö muodostuu kulutusmenoista ja pääoman bruttomuodostuksesta. Tilastokeskus 23.6.2010
Ylläpidon kustannukset 2008 15 000 milj. IIF, Kiinteistöpalveut 2006
Kiinteistöpalvelut ry Liitossamme on 395 jäsentä, joiden palveluksessa on yli 40 000 alan työntekijää ja toimihenkilöä työehtosopimustemme soveltamisalan piirissä on yli 50 000 henkilöä. Kiinteistöpalvelut ry
Vertailua Valmet Automotive 2009: 56 M, henkilöstö 679 WinWinD 2009: 80M, henkilöstö 800 VTT 2009: 268 M, henkilöstö 2935 Metsä-Botnia 2009: 886 M, henkilöstö 1111 Kiinteistöpalvelut 2009: 15 000 M, henkilöstö 70 000
Suomen Kiinteistöliitto ry KIINTEISTÖSTRATEGIAN LAADINTA YLLÄPITOTASON MÄÄRITTELY PALVELUPAKETIN LAADINTA TILAAJA TOIMEKSISAAJA SOPIMUSOHJELMAN LAADINTA PALVELUTUOTTAJAN VALINTAKRITEERIEN ASETTAMINEN TARJOUSPYYNNÖN LAADINTA JA LÄHETTÄMINEN TARJOUKSEN LAATIMINEN JA JÄTTÄMINEN SOPIMUSNEUVOTTELUJEN KÄYMINEN SOPIMUKSEN LAADINTA JA ALLEKIRJOITUS TILAAJA JA TOIMEKSISAAJA KIINTEISTÖNHOIDON JA ISÄNNÖINNIN SOPIMUSPROSESSI
KIINTEISTÖNHOITO- JA ISÄNNÖINTIPALVELUJEN SOPIMUSHALLINNAN TYÖKALUT Suomen Kiinteistöliitto ry S. Äijälä Ylläpitotason määrittely Päätetään eri ylläpidon osille tasot kiinteistöstrategian mukaisesti Kootaan tasojen mukaisesti palvelupaketit Tuotteiden valitut tasot voivat vaihdella kunhan kokonaisuus säilyy valitulla tasolla
KIINTEISTÖNHOITO- JA ISÄNNÖINTIPALVELUJEN SOPIMUSHALLINNAN TYÖKALUT Suomen Kiinteistöliitto ry S. Äijälä Kiinteistönpidon tehtävä- ja tuoteluettelo Kiinteistönpidon tuotenimikkeistö Palveluryhmät Sopimuskohtainen palvelupaketti Hallinto Taloudenhoito.... Teknisten järjestelmien hoito... Lumityöt... jne. Isännöinti Kunnossapito ja korjausrakentaminen Tukipalvelut Hoito ja huolto Ulkoalueiden hoito Siivous Jätehuolto Vartiointi Muut ISÄNNÖINTI- SOPIMUS KIINTEISTÖNHOITO- SOPIMUS
KIINTEISTÖNHOITO- JA ISÄNNÖINTIPALVELUJEN SOPIMUSHALLINNAN TYÖKALUT Suomen Kiinteistöliitto ry S. Äijälä Ylläpitotasot Ylläpidon tasoluokka Isännöinti Tukipalvelut Hoito ja huolto Ulkoalueiden hoito Siivous 4 Kokonaisoptimointi Erittäin vaativa Erittäin vaativa Tulosvastuu Edustava Edustava 3 Elinkaariedullisuus 2 Systemaattisuus Vaativa Vaativa Kuntovastuu Vaativa Vaativa Kattava Kattava Ennakoiva Normaali Normaali Kevennetty 1 Vähimmäistoimenpiteet Viranomaistaso Viankorjausvastuu Kevennetty Kevennetty 0 Satunnaisuus Ei hyväksyttävä Ei hyväksyttävä Ei hyväksyttävä Ei hyväksyttävä Ei hyväksyttävä
KiinteistöRYL 2009 on yhtenäinen kuvaus kiinteistöpalveluiden yleisistä laatuvaatimuksista, joka auttaa kiinteistöpalveluiden ostajaa, myyjää ja käyttäjää kiinteistönpidon määrittelyssä, toteutuksessa ja toteutuksen valvonnassa. KiinteistöRYL sisältää yleiset laatuvaatimukset ja ohjeet erilaisten kiinteistöjen operatiiviselle kiinteistöjohtamiselle, käyttäjäpalveluille, yleishoidolle ja valvonnalle, rakennuksen ja teknisten järjestelmien hoidolle ja kunnossapidolle, ulkoalueiden hoidolle ja kunnossapidolle, siivoukselle sekä jätehuollolle.
KiinteistöRYL 2009 1 Operatiivinen kiinteistöjohtaminen 2 Käyttäjäpalvelut 3 Rakennusten ja teknisten järjestelmien hoito ja kunnossapito 4 Ulkoalueiden hoito ja kunnossapito 4.1 Yleiset tehtävät 4.2Viherrakenteet 4.3 Päällysrakenteet 4.4 Aluevarusteet 4.5 Ulkopuoliset rakenteet 5 Siivouspalvelut 6 Jätehuolto
KIINTEISTÖNHOITO- JA ISÄNNÖINTIPALVELUJEN SOPIMUSHALLINNAN TYÖKALUT Suomen Kiinteistöliitto ry S. Äijälä Vastuunjako ja -rajat Työnjako isännöitsijän, kiinteistöpalveluyrityksen ja tilaajan välillä Palvelupaketin kattavuus Muut toimijat Valtuudet&vastuu Veloitus, Alv 0% Toimitukset Lisätietoja /toimitusaika Pä Es Te Val Tot Sis lisä mk / yks Määrä Yks om om is 1 is is 0,00 v 1 x/v Suppea max 2 sivua
Suomen Kiinteistöliitto ry Sopimusohjelma 1. Tilaajan tavoitteet ja yhteistyö 2. Sopimusaika 3. Sopimustehtävien suorittaminen 4. Toimeksisaajan resurssit 5. Tilaajan organisaatio 6. Vakuutukset 7. Tilaajan myötävaikutusvelvollisuus 8. Sopimushinnat ja maksaminen 9. Sopimuksenaikainen toiminta 10. Erimielisyydet 11. Tarjous
KIINTEISTÖNHOITO- JA ISÄNNÖINTIPALVELUJEN SOPIMUSHALLINNAN TYÖKALUT Suomen Kiinteistöliitto ry S. Äijälä Kriteerien asettaminen Päätöksen tarkoitus Valintakriteerien tunnistaminen Karsinta- ja vertailukriteerien luokittelu Tärkeimmän vertailukriteerin tunnistaminen Vertailukriteerien painottaminen Kriteeristön oikeellisuuden tarkistaminen 2. Luokittele 3. Arvota Arviointikriteerit Karsinta Vertailu Suht paino Viranomaisvelvollisuuksien täyttäminen x Verojäämät, sosiaalivakuutukset x Kykyä tuottaa raportteja x x 5 % Palvelujen kattavuus x x 10 % Kokonaiskustannukset x 20 %
Kiinteistön ylläpidon hallinta http://www.rakli.fi/attachements/2005-08-16t13-22-0345.pdf s 24-27 69 kiinteistöpalvelut 70 kiinteistönhoito 71 teknisten järjestelmien hoito 72 kiinteistönhuolto; huolto 73 kiinteistön jätehuolto 74 siivous 75 ulkoalueiden hoito 76 lumityö 77 liukkauden torjunta 78 puhtaanapito 79 kasvityö 80 kunnossapito 81 kuntoarviointi 82 kuntokatselmus 83 kuntotutkimus 84 energiakatselmus 85 huoltokirja 86 kunnossapitosuunnitelma 87 korjausohjelma 88 vuosikorjausohjelma
Mitä ei mitata, sitä ei voi johtaa 100 125 150 175 200 75 225 25 50 250 275
RAKLI
RAKLI 8 kiinteistön ylläpito toiminta, jonka tarkoituksena on säilyttää kiinteistön kunto, arvo ja ominaisuudet miten mitataan kunto, arvo ja ominaisuudet?
70 kiinteistönhoito kiinteistön ylläpitoon kuuluva säännöllinen toiminta, jolla pysytetään kiinteistön olosuhteet halutulla tasolla mitä ei mitata, sitä ei voi johtaa miten toimintaa johdetaan säännölliseen suuntaan? miten halutut olosuhteet määritellään ja mitataan?
Oikea-aikainen kunnossapito säästää Kiinteistöpalvelut ry
80 kunnossapito kiinteistön ylläpitoon kuuluva toiminta, jossa kohteen ominaisuudet pysytetään uusimalla tai korjaamalla vialliset ja kuluneet osat ilman, että kohteen suhteellinen laatutaso olennaisesti muuttuu miten kuluneisuus ja laatutaso mitataan?
RAKLI
RAKENNUKSEN TARKASTUSPROSESSI Erillinen energiatodistus Kuntotutkimus Kuntoarvio, kunnossapitotarpeen selvitys Taloyhtiön kuntotodistus (Kosteus-) kartoitus
Pätevöitynyt kuntoarvioija (PKM) Kuntoarvioijan tutkinto on Ympäristöministeriön toimeksiannosta laaditun kuntoarviokoulutuksen valtakunnallinen lopputentti. Päteviä suorittamaan kuntoarvion yleisesti käytössä olevan asuinkerrostalon kuntoarvion perusmallin mukaisesti. He ovat myös oikeutettuja käyttämään nimikettä Pätevöitynyt kuntoarvioija (PKA). Kuntoarvioijan tutkinnon läpäisseiden henkilöiden syntymäaika ja yhteystiedot tallennetaan Kiinteistöalan Koulutussäätiön ammatillisen oppilaitoksen oppilasrekisteriin, josta niistä voidaan luovuttaa tietoja ulkopuolisille. Vuosittain julkaistaan tutkinnon läpäisseistä henkilöistä luettelo Rakentajain kalenterissa.
Kuntoarvio Osallistumisoikeus tutkintoon voidaan hakemuksesta myöntää henkilölle, jolla on rakennus-, LVIS- tai kiinteistöalan koulutus (koulutustasona teknillinen koulu, teknillinen opisto tai ammattikorkeakoulu)* ja jolla on vähintään viisi vuotta (60 kuukautta) työkokemusta päätoimisista työtehtävistä kiinteistötai rakennusalalta ja joka on kokonaisuudessaan suorittanut kuntoarvioijan koulutusohjelman sitä järjestävässä oppilaitoksessa. Määräsisältöiseen koulutusohjelmaan kuuluu vähintään kaksi kahden päivän lähiopetusjaksoa, etäopiskelua sekä käytännön harjoitustyö kiinteistössä. Oppilaitoksen tulee hankkia koulutusohjelmalle hyväksyminen PKA-tutkintoon johtavaksi koulutukseksi. * Poikkeusta peruskoulutusvaatimukseen voi hakea suoritettuaan 3-v kiinteistö- ja rakennusalan perustutkinnon arvosanalla hyvä ja 5 työkokemusvuoden jälkeen tekniikan erikoisammattitutkinnon. Osallistumisoikeuden harkintaan ottaminen edellyttää 60 työkokemuskk:n lisäksi hyvin dokumentoitua ja vahvaa näyttöä vaativissa alan tehtävissä.
Kuntoarvio - kirjallisuus Kirja: Kerrostalot 1880-2000 - Arkkitehtuuri, rakennustekniikka, korjaaminen Ohjekortit: Asuinkiinteistön kuntoarvio, Tilaajan ohje KH 90-00293 Asuinkiinteistön kuntoarvio, Suoritusohje KH 90-00294 Asuinkiinteistön kuntoarvio, Esimerkkiraportti KH 90-00295 Asuinkiinteistön kuntoarvio, laajennettu energiatalouden selvitys RT-18-10785 Edellä mainittujen KH-ohjekorttien pohjalta laadittu Kuntoarviokurssin kurssikansion aineisto.
Kuntotutkimus Kuntotutkimus on menettely, jossa asiantuntija tutkii rakennuksen jokin rajatun osa-alueen, rakennusosan tai laitteiston sellaisilla menetelmillä ja siinä laajuudessa, että saadaan riittävällä tarkkuudella selville kyseisen osa-alueen kunto, vauriomekanismit, soveltuvat korjausmenetelmät ja korjausten suositeltava ajankohta. KT:a tarvitaan kuntoarvion jatkotoimenpiteenä silloin, kun kuntoarvion silmämääräisillä menetelmillä ei ole pystytty tekemään luotettavia päätelmiä jonkin osaalueen kunnosta Usein on tarpeen tehdä KT ennen korjaussuunnitelmaasiakirjojen laatimista parhaiden korjausmenetelmien päättämiseksi.
Kuntotutkimus Kuntotutkimuksiin voi kuulua mm. seuraavia toimenpiteitä: piirustuksiin yms. asiakirjoihin tutustuminen kohteen aistinvarainen tutkiminen ainetta rikkovien menetelmien käyttö paikalla tehtävät mittaukset ja koestukset rakenteiden ja putkistojen kuvaukset ja tähystykset näytepalojen ja näytteiden otto ja niiden laboratoriotutkimukset.
Kuntotutkimus Kuntotutkimuksen tekemisestä on julkaistu yleiset ohjeet seuraaville osa-alueille: ulkobetonirakenteiden kuntotutkimus (FISE-pätevyys) rapattujen julkisivujen kuntotutkimus kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistojen kuntotutkimus sisäilmaston kuntotutkimus sähköjärjestelmien kuntotutkimus.
Kartoitus esim. kosteudenmittaus Kosteudenmittaajan tutkinnon (PKM) tavoitteena on kiinteistöissä tehtävien kosteusvaurioiden ja vuotovahinkojen mittausten ja kartoitusten laadun ja luotettavuuden parantaminen. Luotettavasti tehtyjä kosteusmittauksia ja -kartoituksia tarvitaan monessa yhteydessä: kosteusvaurio- ja vuotovahinko-epäilyt asuntokaupat homevauriotutkimukset uudisrakentamisen laadunvalvonta rakennusten virhevakuuttaminen. Kuva: Oulun Sisäilmatutkimus
Pätevöitynyt kosteudenmittaaja (PKM) Rakennus- tai kiinteistöalan korkeakoulututkinto tai vähintään rakennusmestari/teknikko tutkinto. Suorittanut tutkintoon valmentavan kosteudenmittaajakurssin ja harjoitustyöt, jotka kosteudenmittaajien pätevöittämisen valvontaryhmä on hyväksynyt, tai vaihtoehtoisesti hakijalla on VTT:n myöntämä rakenteiden kosteuden mittaaja - henkilösertifikaatti. Työkokemusta kosteuskartoituksen alalta vähintään yksi vuosi ja suoritettuja kosteuskartoituksia 50 kpl, joista vähintään 20 edellisen 12 kuukauden ajalta.
Asuntokaupan kuntotarkastaja (AKK) Asuntokaupan kuntotarkastajan tutkinnon suorittaminen on yksi keino osoittaa henkilön pätevyys asuntokaupan kuntotarkastajana. Vähintään teknillisessä oppilaitoksessa suoritettu asuntokaupan yhteydessä tehtävän kuntotarkastuksen suorittamiseen soveltuva teknikkotason peruskoulutus Lisäksi hakija on kokonaisuudessaan suorittanut YTM:iin perustuvan Asuntokaupan kuntotarkastajan määrämuotoisen koulutusohjelman (etäopiskelua, käytännön harjoitustöitä l. tarkastusraportteja todellisista kohteista ja kurssin oma loppukoe).
Asuntokaupan kuntotarkastaja (AKK) Joko vähintään viisi vuotta talonrakennus- tai kiinteistöalan työkokemusta ja sen lisäksi kolme vuotta kosteus- ja homevaurioiden arviointi-, tutkimus- ja tarkastustehtävissä hankittua kokemusta tai vaihtoehtoisesti vähintään viisi vuotta työkokemusta pääsääntöisesti kosteus- ja homevaurioiden selvittämiseen, vaurioiden aiheuttamaan suunnitteluun ja korjaamiseen erikoistuneissa tehtävissä. Ennen tutkintoon hakeutumista tulee laatia vähintään kolme kappaletta näyttötöitä sekä saada niille hyväksyminen erilliseltä näyttötöiden tarkastustyöryhmältä.
Lähde: RTS KH 90-00316
Taloyhtiön kuntotodistusjärjestelmä
Taloyhtiön kuntotodistusprojekti Tekes-hanke Johtoryhmässä: Kiinteistöliitto, Ympäristöministeriö, Isännöintiliitto, Kiinteistönvälittäjäliitto, Suomen Vuokranantajat ry, Suomen Talokeskus, Ins.tsto Vahanen, Huoneistokeskus, Tampereen Teknillinen Yliopisto, Osuuspankkikeskus, Tekes, Raksystems Ohjausryhmässä 20 tahoa ja palauteryhmässä 50 Reim Group Kiinteistöalan Koulutussäätiö
Lähde: M. Malmivaara, Kuntotodistuksen laatiminen, Kiinko 26.4.2007
Lähde: M. Malmivaara, Kuntotodistuksen laatiminen, Kiinko 26.4.2007
Lähde: M. Malmivaara, Kuntotodistuksen laatiminen, Kiinko 26.4.2007
Lähde: M. Malmivaara, Kuntotodistuksen laatiminen, Kiinko 26.4.2007
Lähde: M. Malmivaara, Kuntotodistuksen laatiminen, Kiinko 26.4.2007
Taloyhtiön kuntotodistus -järjestelmä Lautakunta myöntää pätevyyden ja valvoo, että jäsenyritykset ja laatijat noudattavat sitoumuksiaan Ulkopuolisena sihteerijärjestönä Kiinteistöalan Koulutussäätiö, ottaa vastaan pätevyystentit Diarioidut todistukset tuotetaan tietojärjestelmällä Markkinat ratkaisevat
Kuntotodistuksen tarkoitus?
Lähde: M. Malmivaara, Kuntotodistuksen laatiminen, Kiinko 26.4.2007
Taloyhtiö alkaa suunnitella kunnossapitoaan Kuvat: Buildercom, Kor-net, TE (editoinut A. Huhtanen), YM, Tilastokeskus
Taloyhtiön korjaushankkeet hallintaan Lähde: IKE-raportti 2005. Ins.tsto Mikko Vahanen Oy
KUNTOTODISTUKSEN TARKOITUS Asuntokaupan kuluttajansuoja paranee Taloyhtiö alkaa suunnitella kunnossapitoaan Taloyhtiön korjaushankkeet saadaan hallintaan
Kuntoluokituksen perusteet Aina tehtävä KH-kortin mukainen kuntoarvio Pelkkää kuntotodistusta ei voi tehdä Vähintään kuntoarvion päivitys vaatii yleensä uuden kohdekäynnin
Kuntoluokituksen perusteet uusitaan 1-5 v kuluessa peruskorjaus 1-5 v tai uusiminen 6-10 v kevyt huoltokorjaus 1-5 v tai peruskorjaus 6-10 v kevyt huoltokorjaus 6-10 v ei toimenpiteitä seuraavaan 10 v
Kuka kuntotodistuksen saa tehdä Peruskoulutusvaatimus rak.mestari/teknikko tai insinööri Työkokemusvaatimus 5 v talonrakennus/kiinteistöalalta tai 3 v kuntoarviointiin/-tutkimukseen liittyvältä alalta Valmius laatia KH-kortin mukainen kuntoarvio Näyttö 20 laaditusta kuntoarviosta Taloyhtiön kuntotodistuslautakunnan hyväksymä tentti Pätevyys voimassa kahdeksan vuotta
Lähde: M. Malmivaara, Kuntotodistuksen laatiminen, Kiinko 26.4.2007
Hyödyt ostajalle, myyjälle, välittäjälle Selonottovelvollisuus ja -vastuu Tiedonantovelvollisuus ja -vastuu Ostajan ja myyjän luottohenkilö mistä tietopohja? Mikä on oikea hinta? Miten kunto siihen vaikuttaa? Haaste: palvelutason nostaminen Mahdollisuus: laadulla menestystä Lähde: M. Malmivaara, Kuntotodistuksen laatiminen, Kiinko 26.4.2007
Mallit ja esimerkit
1. Kohteen yleistiedot Lähde: J. Marttinen, Kuntotodistuksen laatiminen, Kiinko 26.4.2007
2. Yleisarvosana ja korjauskustannukset Lähde: J. Marttinen, Kuntotodistuksen laatiminen, Kiinko 26.4.2007
3. Erittely rakennusosittain (painoarvo 80%) Lähde: J. Marttinen, Kuntotodistuksen laatiminen, Kiinko 26.4.2007
4. Korjaustoiminnan Suunnitelmallisuus (painoarvo 20%) Lähtötiedot ja allekirjoitus Lähde: J. Marttinen, Kuntotodistuksen laatiminen, Kiinko 26.4.2007
Mallit ja esimerkit Rakennettu 1965 27 asuntoa Lähde: M. Malmivaara, Kuntotodistuksen laatiminen, Kiinko 26.4.2007
Mallit ja esimerkit Lämmönjakokeskus on vuodelta 1999. Patteriverkosto on alkuperäinen. Runkolinjat ja pattereiden kytkentäjohdot ovat teräsputkia hitsaus- ja kierreliitoksin. Suosittelemme lämpöjohdoille ja pattereille kuntotutkimuksia. Patteriventtiilien uusiminen ja verkoston perussäätö on ajankohtaista jakson alkupuolella. Kiinteistön kylmävesijohdot ovat sinkittyä teräsputkea kierreliitoksin. Lämminvesijohdot on tehty kupariputkesta. Vesijohdoissa on ollut vähäisiä vuotoja. Sinkitystä teräksestä ja kuparista tehtyjen vesijohtojen kunnossapitojakso on noin 30 50 vuotta. Vesijohtojen uusimiseen tulee varautua teettämällä vesijohtoverkostolle tarvittavat kuntotutkimukset heti jakson alussa. Tutkimuksella saadaan selvitettyä vesijohtojen todellinen kunto ja haarukoitua tulevaa uusimisajankohtaa. Lähde: M. Malmivaara, Kuntotodistuksen laatiminen, Kiinko 26.4.2007
ENERGIATODISTUS 1. Energiatodistus pienille asuinrakennuksille rakennuslupamenettelyssä laskennallinen vapaaehtoinen 1-6 asunnon rakennuksissa, laskennallinen 2. Energiatodistus muille rakennuksille rakennuslupamenettelyssä laskennallinen energiakatselmuksen yhteydessä erillisen tarkastuksen yhteydessä, toimenpide-ehdotukset 3. Energiatodistus, joka sisältyy isännöitsijäntodistukseen edellinen toteutunut kulutus normeerattuna, voimassa 1 v
ENERGIATEHOKKUUS OPPIMISHAASTEENA
ENERGIATODISTUKSEN TARKOITUS Huomion kiinnittäminen rakennuksen energiatehokkuuteen ja parantamisen keinojen etsiminen Energiatehokkuuden parantaminen käyttötapojen muutoksella ja teknisillä parannuksilla http://www.ymparisto.fi/energiatodistus http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=14527&lan=fi
ERILLINEN ENERGIATODISTUS
4 KK MYÖHEMMIN: HS 24.8.2008
HS 24.8.2008
PETA-KELPOISUUSVAATIMUKSET Ammattikorkeakoulututkinto tai näitä ylempi vastaava tutkinto taikka aikaisempi rakennusinsinöörin, rakennusarkkitehdin, lvi-, kone- tai sähköinsinöörin, lvi- tai sähköteknikon tai rakennusmestarin tutkinto. Pätevyyden toteaja voi hyväksyä tutkinnon korvaamisen vähintään kolmen vuoden työkokemuksella rakennusten energiankäytön tehostamiseen liittyvissä tehtävissä. Todistuksen antajan täytyy olla perehtynyt energiatodistuksen laadintaan ja energiatodistusta koskeviin säädöksiin.
PETA-KELPOISUUSVAATIMUKSET Koulutus tai työkokemus ei suoraan anna erillisen energiatodistuksen antajan pätevyyttä, vaan se varmennetaan aina ympäristöministeriön hyväksymän pätevyyden toteajan järjestämässä kokeessa. Pätevyyden toteajiksi on hyväksytty FISE Oy ja Kiinteistöalan Koulutussäätiö. Erillisen energiatodistuksen antajan tentti 12.12.2008 http://energiatodistus.kiinko.info/ PETA_hakemuslomake2008.pdf
ENERGIATODISTUSTENTTIEN TULOKSIA 75% läpäisi, 25% hylättiin 50% läpäisi, 50% hylättiin 35% läpäisi, 65% hylättiin 57% läpäisi, 43% hylättiin Hylkäämisen syy tavallisimmin epäonnistuminen laskentatehtävässä: ei osata käyttää neljää kaavaa oikein
TYYPILLISET LASKENTAKAAVAT Lämpimän käyttöveden lämmittämisen energia: Q lv = 0,4 x 4921 m3 x 58 kwh/m3,a= 114 167 kwh/a Kylmäkellarin jäähdytysenergiankulutus*: Q jäähd = 50% x 25 096 kwh/a x 3 = 37 644 kwh/a Lämmitysenergian kulutus, normeeraus Jyväskylään: Q lämm = 0,91 x 5170/4814 x (528 300 kwh/a 114 167 kwh/a) + 114 167 kwh/a = 518 897 kwh/a Energiatehokkuusluku ET: ET= (518 897 kwh/a + 50% x 25 096 kwh/a + 37 644 kwh/a)/ 3 806 brm2 = 569 089 kwh/a / 3 806 brm23 = 150 kwh/brm2,a *Asetuksen mukaan. Energiatodistusoppaan mukaan ei tarvitse ottaa huomioon.
HAVAINTOJA ENERGIATODISTUSKOULUTUKSISTA 1. ja 2. jakson välillä oppimistehtävänä laadittavan energiatodistuksen tuottamia vaikeuksia: toimenpide-ehdotukset puuttuvat kokonaan laskelmia ei ole siirretty energiatodistukseen todistuksen ulkonäkö ei vastaa lakia ja asetusta sovittu aikataulu ei pidä Ajankäyttö tyypillisessä kerrostalokohteessa 8-20 h Laatiminen Taloyhtiön kuntotodistuksen kanssa säästää kustannuksia perustietojen keruu paljolti yhteistä rakennuksen tarkastuksessa paljon yhteistä
Energiataloudelliset laskelmat (ETE III) 3.12. Erillisen energiatodistuksen laatiminen (ETE II) 2.12. Erillisen energiatodistuksen laatimisen oppimistehtävä I (ETEOT) Erillisen energiatodistuksen laatiminen (ETE I) 5.11. Säästötoimenpiteiden kartoituksen oppimistehtävä I (ESKOT) Säästötoimenpiteiden kartoitus (ESK) 15.1. Sähkötekniikka, yläja alapohja, julkisivut (SYAJ) 14.1. LVI-tekniikka, jäähdytys, ovet ja ikkunat, (LJOI) 24.11. Energiatehokkuuden koulutus ja tutkinto (ETT) Ongelmalähtöinen rakennusautomaatio (OLORA II) 17.9. Ongelmalähtöinen rakennusautomaatio (OLORA I) 16.9.
Johtamis/yhteistyökäyttäytyminen, arvioinnin käynnistys 20.11. Ulkoistetut palvelut, sopimusten hallinta 19.11. Liiketoimintasuunnittelma, projektin käynnistys 21.10. Palveluliiketoiminta ja johtaminen 20.10. Investointilaskelmat Palveluyksikön talous 19.2. Menestyvä johtajuus 18.2. Palveluprosessien kehittäminen, organisointi ja johtaminen 15.1. Asiakkuudet ja niiden hallinta 14.1. Energiapalveluiden ja palveluyksikön johtamisen koulutus ja tutkinto (EKIJO) Oppimistulosten ja toimintasuunnitelman esittely ja arviointi 20.4. Palveluiden markkinointi ja asiakasviestintä 18.3.
www.kiinko.fi > käyttö ja ylläpito