Ammattikorkeakoulujen neloskierre Kehittäjävalmennus Jyväskylän ammattikorkeakoulu 23.11.2010 Klo 8.30-16 Lutakon Leidi. Valmentajina Juha Ruuska JAMK, Janne Orava (Javaro Oy) Muistio 1. Aloitus Juha Ruuska kertoi päivän taustasta ja tavoitteesta. Mm. että kyseessä on Neloskierre-hankkeen valmennus, jota tuotetaan 13 ammattikorkeakoulussa. Esittäytymiskierroksella motivaatiotekijöinä ja Living Lab kiinnostuksen herättäjinä mainittiin mm. uteliaisuus termiä kohtaan, halu tietää mitä se LL on ja tutustuminen aihetta lähellä oleviin teemoihin. Keskusteltiin myös, että hämmennystä aiheuttanut erilaiset sovellutukset ja projektit, joissa ei heti näe liitosta Living Labiin, mutta niitä esitetään kuitenkin LL caseina. Esittelykierroksella Juha Hautanen toi esiin, että käyttäjäkeskeinen eri asia kuin käyttäjälähtöinen, käyttäjäkeskeisyys parempi ilmaisu, koska käyttäjä ei ole aina oikeassa. Piotr K. kertoi esittelyssään kokemuksia jo tehdyistä caseista. Hänen mukaansa monet opiskelijat ovat kiinnostuneita käytännön tehtävistä ja monilla on ollut kiinnostusta tehdä aiheeseen liittyen opinnäytetyötä. Sinikka Hakkarainen kertoi, että on kuullut asiasta ensimmäisen kerran innoventurer-koulutuksessa. Jämsänkosken tiimiakatemiassa on tehty jollain tasolla tällaisia asioita. Ehdotettiin, että Opin ovi hanke voisi olla joku case tähän. Testata eri tapoja aikuisten ohjaukseen. 2.Lutakko Living Lab (LLL) esittelyä Juha Ruuska esitteli Lutakko Living Labin toimintaa. Lutakko Living Labillä JAMK siemenrahaa ja jatkossa toimintaa halutaan mm. oppimisympäristöihin liittyen. JAMKissa opiskelija lähtökohtana. Lutakko Living Labissä palveluinnovaatiot keskeisessä asemassa. LLL mukana partnerina Neloskierteessä (http://www.neloskierre.fi ) ja ENoLL-verkoston jäsen (Human Tech Living Lab nimellä toimitaan kansainvälisesti) www.openlivinglabs.eu
Livingin Lab termille tärkeää, että käyttökonteksti on aito. Sitä voi hyödyntää mm. tuotteiden testaukseen ja palveluiden kehittämiseen, niin yritysmaailmassa ja julkisen sektorin alalla. Todettiin, että kehittämiskohteesta riippuu, millaista Living Labin toiminta on. Esiteltiin Neloskierre-mallia: Living Lab koordinaatio osallistaa kehittäjiä (korkeakoulut), käyttäjiä (loppukäyttäjä/asiakas), soveltajia (yritykset) ja mahdollistajia (kaupungit, aluehallinnot, valtionhallinto, EU). Esiteltiin Enoll- verkostoa, jossa potentiaalia yhteistyöhön. Verkostossa paljon ict-taustaisia labejä ja paljon käytettävyys -näkökulmaa ja myös asumiseen ja hyvinvointiin liittyviä Living Labejä on edustettuna. Palvelujen kehittämiseen keskittyviä labejä vähemmän (jos pois lasketaan ICT-palvelut). Esiteltiin casena myös www.ilutakko.fi toimii myös fyysisesti, ei ainoastaan virtuaalisesti. Ilutakon ajatuksena asukkaiden osallistaminen, mutta myös muut alueen käyttäjät:opiskelijat, työssäkäyvät, vierailijat. Vierailija -kävijät haasteellisempi tavoittaa ja motivoida, siksi ei vielä heitä osallistettu ilutakkoon. 3. Piotr Jyväskylän messut-casen esittely Messuilla tehty 3 kertaa (Finngraf 9/2009, Sähkömessut 2/2010, Tekniikka messut 10/2010) messupalveluiden kehittämistutkimuksia opiskelijoiden kanssa. Opiskelijat harjoittelevat samalla tutkimusmenetelmien käyttöä. Opiskelijat haastattelivat ja videoivat haastattelut toimii hyvänä todisteena, jos useampi asiakas puhuu samasta asiasta. Esim. eräs asiakas ehdotti, että messut pitäisi olla joko kaksipäiväiset tai pelkästään viikolla, ei viikonloppuna. Nykyinen järjestely oli hankala perheellisen haastateltavan näkökulmasta. Myös Yksi kv- haastateltava ehdotti erikoiskahvia messualueella. Piotr kertoi, että asiaa voisi testata ja kerätä lisätuloja, haasteena motivoida toteuttajia toteuttamaan. Esimerkki isommista ideoista: Yksi iso osallistuja kertoi, että piti varata hotellihuoneet jopa 6kk ennen messuja, jotta voi varmistua, että asiakkaat voivat tulla messuille. Majoituskapasiteetti tiettyjen messujen ja patahtumien aikaan loppui Jyväskylästä. Piotr mainitsi, että LL-messukävijätutkimukset on yksi tapa kerätä lisätodisteita. (Nyt hotelli tulossa alueelle.) Piotr kertoi myös syksyn tekniikka messuilla järjestelystä ideointiosastosta (ideapuu), jossa oli kahvittelun lomassa mahdollisuus jättää kehittämisideoita messuille. LLL rakensi osaston yhdessä opiskelijoiden kanssa, opiskelijat päivystivät osastolla ja keräsivät kävijöiltä ideoita. Yksi tuleva case -esimerkki: mobile tools-case, jonka tarkoituksena on kehittää mobiilia jatketta optimalle, ja käyttää matkapuhelinta sekä tutkimus- että oppimistyökaluna. 4. Janne Orava Living Lab ja Neloskierre esittely Neloskierteessä tuloksena: Living Lab -käsikirja, menetelmäpankki, kehittäjä ja operaattorivalmennuksia.ll soveltuu käytännössä mihin tahansa alalle, jos halutaan käyttäjiltä tietoa. Tämän valmennuksen tavoite on levittää tietämystä ja integroida toimintaa osaksi amk opetusta. Janne Orava ko. hankkeen projektipäällikkönä, hän on mukana mm. haaga-helian tk-toiminnan advisory boardissa, koostuu täysin ulkopuolisista jäsenistä.
Janne kertoi lyhyesti Living Labin historiasta, tausta MIT:ssä, 2000-luvulla tullut Eurooppaan. 2008-2009 saatavilla oleva rahoitus, johti siihen, että Living Lab- nimellä pystyttiin ratsastamaan, mutta hanketulokset eivät kuitenkaan olleet hyviä. Kansallista LL koordinaatiota ei ole, mutta nyt Tekes ja Tem aloittavat rahoittamaan ko. koordinaation syntymistä. LL hankkeita on tehty useita ja sen tyyppistä toimintaa on tehty pitkään, mutta nyt Living Lab systemaattisempaa ja tavoite on toiminnan jatkuvuudessa. Janne kertoi, että on olemassa teos: Living Labs for user- driven open innovation an overview of the Living Labs Methodology, activities and achievement (2009) Pohdittiin ja esiteltiin Living Labin luonnetta LL- käyttäjä on subjekti ja aktiivisesti mukana. Kommentti: toisaalta käyttäjä ei välttämättä tiedä mikä on ongelma, niin sitten käyttäjän pakkokin olla objektina.. Living Labissä ei käytetä ainoastaan yhtä menetelmää, vaan useita menetelmiä, eettiset ongelmat pelkän havainnoinnin/varjostamisen ongelmat. LL toimintaa voidaan hyödyntää tuotekehityksen ja tuotteen elinkaareen eri vaiheissa. Riippuu tuotteista, missä vaiheessa käyttäjällä eniten annettavaa. Motivointikeinoja Motivointina usein raha tai muu palkkio, mutta LL- caseissa motivaationa ennemmin: päästä mukaan ja nähdä jotain uutta ja ihmeellistä. Raha motivaatiotekijänäkin on ongelmallinen, jos pitää löytää esim. ongelmakohtia tuotteesta. Pääsee kokeilemaan jotain asiaa ennemmin kuin muut. Tietoisuus, että olet parantamassa tuotetta. Saa kuulua ryhmään, olet osa yhteisöä, joka kehittää. Tietoisuus siitä, että pääsee vaikuttamaan. Saa nimensä johonkin esim. kirjan loppuun. Kansallisella tasolla ollut paljon puhetta, mutta kuitenkin vähän tekoja. Aito case on aina paras myyntiargumentti. Pienet konkreettiset stepit auttavat eteenpäin toiminnassa. Jannen tekemän selvityksen mukaan: yli 30 living labiä Suomessa, suuri osa hanketoimintaa, käytössä useita eri määritelmiä. Jotkut labit tutkija tai tutkimuslähtöisiä, eikä niinkään käyttäjä tai hyödyntäjälähtöistä. Kriittistä tuotteistaminen, siten, että hyödyntäjät ja käyttäjät hahmottavat mistä on kyse. Eikä välttämättä kannata antaa etukäteen kaikkia porkkanoita heti. Motivoinnin jatkuttava koko prosessin ajan. Esim Agro living lab hyvä esimerkki tuotteistamisesta heillä selkeä kohde ja konreettista kehittämistä (maatalouskoneet). Alalla laboratoriotilanteet vaikeita ko. kontekstissa, joten Living Lab tai käyttäjäpaneeli
sopivat. Todettiin, että asia ei ole uusi asia ko. alalla. Käyttäjille toki kerrottava, että kaikki ei ole mahdollista toteuttaa. Tieduteltiin mitä LL:ssä tehty julkisella puolella. Julkisen puolen hyviä LL-case esimerkkejä Lahdesta. Esim. hammaspeikko, asiakasneuvo. http://www.lahtilivinglab.fi/fi/esittely Todettiin, että esimerkiksi Yritysten taitava keski-suomi case -esimerkki on yksi LL case, jota ei olla laajemmin tuotu esiin. 7 paikkakuntaa, etnografiaa, jokaista keskustapalvelua havainnoitiin käyttäjänäkökulmaa silmällä pitäen ja tulokset esiteltiin yrityksille. Myös teknologian käyttäjätutkimus ja käytettävyystutkimuskurssien yrityscaset, voisivat olla LL-caseja. 5. Laurean- Learning by Developing malli Hyödyntäjä-yritys tulee kertomaan brieffin opiskelijoille yrityksen osaaminen mukaan kehittämiseen koko aikana, ovat myös kieltäytyneet, jos ei oppimista. Annetaan vastuuta ja riittävän vaativia tehtäviä varmistetaan että opiskelijat ovat perehtyneet taustoihin riittävän hyvin. Innostetaan ja motivoidaan maksullisia caseja esitetään tuotokset toimeksiantajalle ja saadaan palautetta sovelletaan yhteistoiminnallisia menetelmiä Hankkeisiin osallistuneet ovat myös työllistyneet hyvin, motivoituneet opiskelijat on voitu palkata harjoittelijaksi caseen. Opettajalla loppuvaiheessa vastuussa, että työ tulee tehtyä. Kommentteja: Opettajalla on oltava kyky tunnistaa motivaation tarve, myös tehtäväkokonaisuuden koko oltava oikea, teorian hahmottaminen tärkeää-opiskelijan ymmärrettävä miten case liittyy opintojaksoon tai oppimaansa. Living Lab caset voivat kestää jopa 6kk, voidaan tehdä jatkuvia caseja =>strategisia kumppanuuksia 6. Finpro Future Learning Finland info, Veli-Pekka Niitamo Koulutusviennin kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Ministerö saa tuhat delegaatiopyyntöä vuodessa. Vain harvat niistä voidaan vastaanottaa. Oppimisympäristöt tässä tärkeitä. Osaamista pitäisi myydä, mutta ei ole niin paljon koulutustuotteita, joita myydä. Koulutusvienti voi olla: koulujen rakentamista, koulutusta ja konsultointia, oppimissisältöjen tuottamista, virtuaaliset oppimisympäristöt, koulutuksen tuottaminen.
Finprolla 65 keskusta eri maissa, joilla myös ilmaisia palveluita, tukevat tätä koulutusvientiä. Future Learning Finlandin tavoitteena koulutusviennin tuplaaminen. Case esim. Finnish Teacher Training school (FTTS) Veli-pekka.niitamo@finpro.fi JAMK:issa Timo Juntunen vastaa ko. asiasta, nyt tarvitaan käytännön ideoita. Keskustelua..haaste organisaatioiden sisäiset rajat. LLL voisi toimia tässäkin asiassa yhteenkokoavana voimana. Tämän pitäisi olla kytköksessä hautomotoimintaan. Ops työssä tähän voisi myös ottaa huomiota. Jotta mahdollistetaan nopean toiminnan joukot Mainittiin yhtenä benchmarkkina: Juonne opetussuunnitelma-malli Vaasassa. 7. Työpaja osuus Kerättiin työryhmissä ideoita, missä Living Labiä voisi hyödyntää. Ryhmä1: Case 1 mobiilipalveluiden testaus Case 2 nettisivujen käytettävyys/käyttäjätestaus, opettajat kohderyhmä LLL toimintamalli, roolit, vastuut, tiedottaminen (uutiskirje tms?) Koko AMKin avoin toimintamalli, ettei tarvitse miettiä, että kuka toteuttaa ja mitä ja kuka maksaa ja saako tehdä Ryhmä 2. Miten voisi viestiä paremmin? Eri kohderyhmille eri sanoin. Mietittävä mitä sanotaan opiskelijoille jne. Tietopankki, johon voisi kerätä JAMKissa jo tehtyjä Caseja, kuka tehnyt ja mitä ja miten OPS- työssä tulisi huomioida, jottei kirjata estäviä juttuja. Eri työskentelytapoja tehdään hyvin eri tavoilla. Joissain tehdään johdon tasolla, jossain osallistuu koko koulutusohjelma tai yksikkö. Hyvä esim. AOKK ops-työskentely. Living Lab soveltuu, kun opintojakso vähintään 5op tai tuotekehitysjaksoihin. JAMK-tason LL-areena/paikka, josta tukea menetelmiä ja kontakteja. (voisi olla säännöllisesti jokin foorumi, jossa voisi olla joku puhuja tai menetelmä esittely tms.) Ryhmä 3. Vastuut: mitä jos opiskelija ei tee, kuka vastuussa? Voi tulla vastaan työ, josta ei voi laskuttaa, pitää sopia etukäteen? Mitkä on kriteerit, onko työ laadukas? (asiantuntijatyöstä laskutettu, ei niinkään opiskelijan työstä) Mitä voidaan tehdä, jos tarvitsee paikata epäonnistumisia. (voidaan tarjota paikkauspalvelu). Vaikutus maineeseen. Hyviä asioita, jotka liittyvät LL-toimintaan? Mitkä asiat eivät kuulu LL toimintaan? -Ne asiat, jotka ei hyödynnä käyttäjäkeskeisiä metodeja ja aitoja ympäristöjä.
voisi listata caseja LL:n alle, jotta voidaan tunnistaa osaaminen Case-kuvauksiin tarvitaan tekijöiltä ja asiantuntijoilta tietoa. LL voisi olla JAMK työelämäyhteistyön ikkuna, viestintää myös ulospäin. Vuosikello: opintojaksoja voisi linkittää johonkin yritysyhteistyöhön. Esteettömyys/käytettävyys, saavutettavuus, ergonomiacase yrityksen kanssa, työpaikkan esteettömyys ergonomia, tai jonkun kunnan ulkoalueet, Ryhmä 4. Projektisuunnitelma miten LL voisi toimia esim. LIIKU-hankkeessa. Taustalla työurien pidentäminen, jota voisi taide ja liikunta ja kulttuurilähtöisin menetelmin edistää. opiskelijoita mukaan toteuttamaan hankkeita, (opiskelijat mukaan myös suun. hankkeita) pitäisi olla aina osa hankkeita. Muut ideat: Äänekosken kaupungin nuorison aktivointi (Sinikka Hakkarainen) Kuulla lisää metodin soveltamisesta esim. Piotr caset Kuulla lisää messujen datapankki asiasta, miten tieto taltioidaan? Yhteenveto: Seuraava tapaaminen Kartoitetaan mitä LL- toiminta on jo olemassa? Muutama tki-päällikkö mukaan kuuntelemaan, mistä on kyse. Yksi tapaaminen voisi olla metodi-keskeinen työpaja. Esim. iltapäivän kestoinen, case tapausten kautta jne. (Suvin case työstöä ). Tapaamisessa tiedonjakoa ja kehitetään LLprosessia. Seuraava tapaaminen 24.1.2010 12.30-16.00 (mahdollisesti Ravintola ideassa, kaikille avoin)