11.11.2014 Yhteisvoimin kotona hankkeen kehittämispäivä Paikka: Luukan palvelukeskus (Seniorisali), os. Nivolantie 4, 21250 Masku Aika: pe 17.10 klo 9 14.45 Osallistujat Anu Kärki, Huittinen Arja Santapukki, Parainen Eliisa Mannila, KSTHKY Heli Ruohola, Huittinen Johanna Ahde-Koponen, PoSa Kirsi Lukka-Aro, Satakunnan sairaanhoitopiiri Minna Nevalainen, Satakunnan sairaanhoitopiiri Niko Vahala, Satakunnan sairaanhoitopiiri Sari Furuholm, Satakunnan sairaanhoitopiiri Sirpa Levy, Akseli Tarja Lindgren, Satakunnan sairaanhoitopiiri Marika Halinen, projektipäällikkö, Satakunnan sairaanhoitopiiri (puheenjohtaja) Kirsi Harjula, projektisihteeri, Satakunnan sairaanhoitopiiri (sihteeri) Kaija Virjonen, Turku AMK Tiina Aalto, Turku AMK MUISTIO 4/2014 1. Avaus Projektipäällikkö Marika Halinen avasi kehittämispäivän. 2. Asiakkaan toimintakyvyn säilymistä ja paranemista tukevat työmuodot kotihoidossa ja kehittämisprosessin toteuttaminen, pt. tuntiopettaja Kaija Virjonen ja täydennyskoulutuspäällikkö Tiina Aalto, Turun AMK Kaija Virjonen Turun AMK:sta alustuksesta nousi esille mm. seuraavia asioita Lähipalveluiden toimivuus on tulevaisuudessa merkittävämmässä asemassa (esim. terveyskeskus- ja palveluasumisen palvelut) Terveyskeskusten rooli keskittyy tulevassa enemmän akuuttihoitoon. Pitkäaikaispotilaat pitäisi pystyä siirtämään toisaalle pidempiaikaiseen hoitoon esim. palveluasumisen piiriin. Vanhuspalvelulaki sisältää mm. seuraavat tulevaisuudessa toimintaa ohjaavat asiat: itsemääräämisoikeus, vanhusten ja omaisten osallistaminen ja palvelun laadun parantaminen. Vanhuspalvelulaki tulee vielä tarkentumaan.
2(6) Kunnassa käytävä arvokeskustelu on tärkeää ja arvot on on tärkeää ajantasaistaa, jotta arvot ovat linjassa kunnan palvelutuotannon kanssa. Mitkä ovat tämän päivän arvot kunnassa? (ks. diat) Mitä arvot tarkoittavat kenenkin työntekijän työssä, toiminnassa ja asiakastyössä? (ks. diat) Arvot ovat myös kehittämistyön pohjana. Kuntien kannattaisi panostaa ennaltaehkäiseviin palveluihin (mm. ikääntyneille kohdistetut vapaa-aika ja vapaan sivistystoimen palvelut sekä kulttuuri- ja liikuntapalvelut), jotta ikääntyneet pysyisivät aktiivisina, huolehtivat itse itsestään ja pysyvät näin mahdollisimman pitkään pois kotihoidon palvelujen piiristä. (ks. diat) Painopiste kuntien kehittämistyössä pitäisi olla ennaltaehkäisevien palvelujen järjestämisessä ja tästä tulisi saada tietoisuus kuntapäättäjille. (ks. diat) Kuntien kannattaa järjestää areenat ikääntyneiden toiminnalle (esim. koulujen ja päiväkotien tilojen hyödyntäminen iltaisin ikäihmisille suunnatuille toiminnoille). Kaarinassa toimii aktiivinen kansalaistoiminnan lautakunta, joka on suositeltava bencmarking kohde liittyen edellä olevaan. Kaarinassa kansalaistoiminnalla on iso painoarvo. Hankkeen seuranta- ja arviointi on tärkeää miettiä etukäteen. Mitä seurantamittareita tulisi käyttää Kaste-hankkeissa? Raportoitavia asioita ovat mm. Mikä toiminnassa on muuttunut? Mitä uusia toimintatapoja on käynnistetty? tai mitä on juurrutettu hankkeen avulla/aikana? Toimintakykyisenä kotona aiheesta Kaija Virjosen esityksestä nousi mm. seuraavia asioita esille: Toimintakyvyn arvioinnin organisointi on tärkeää. On mietittävä tarkkaan kuka tekee mitkäkin toimintakykyä arvioivat mittaukset (esim. ravitsemustilan mittaus, liikuntakyvyn mittaus jne.), millä mittarilla saadaan luotettavaa tietoa ja mihin tuloksia käytetään? (ks. diat) Luotettavan mittarin käyttö ja tulosten hyödyntäminen johtaa tiedolla johtamiseen. Toimintakyvyn arvioinnin organisointi auttaa koulutusten suunnittelussa: Ketä koulutetaan mihinkin? Kotihoitoon kuuluvilla pitäisi olla hoito- palvelu ja kuntoutumissuunnitelma. Kotihoito tulisi henkilökohtaistaa. Kuntoutumissuunnitelman laatimiseen olisi tärkeää käyttää moniammatillista työryhmää (esim. kotihoidon työntekijä ja konsultteina fysioterapeutti sekä toimintaterapeutti) Kuntoutumissuunnitelma tulisi olla rakenteissa ja siihen kirjattava mm. Miten asiakas huolehtii tai voi huolehtia itse omasta toimintakyvystään? Keskusteltiin Jyrki Jyrkämän Toimijuus-mallista. Mallissa ihminen on toimija eikä objekti. Palvelukokonaisuuden hahmottaminen on haastavaa. Jos haetaan palveluiden järkevöittämistä ja tuottavuutta, tulisi kiinnittää enemmän huomiota palvelukokonaisuuden hahmottamiseen. Kehittämisprosessin toteuttamisesta: Esimiehillä on tärkeä rooli kehittämistyön markkinoinnissa. Esimiehellä on oltava positiivinen muutospuhe. Pilotointi tapahtuu oppimisen ja kokemuksen kautta. Mahdollisen valmiin toimintamallin muokkaaminen kunnan tarpeiden mukaiseksi. Aina ei tarvitse keksiä uutta. Arviointisuunnitelma on tärkeä. Kehittämistyössä on tehtävä jatkuvaa arviointia (itsearviointi, vertaisarviointi, ulkoinen arviointi). Arviointiin on hyvä ottaa mukaan eri näkökulmat mm. talouden näkökulma.
3(6) Arviointiin tulee sisällyttää ja suunnitella juurruttaminen, miten toimintamallien ja uusien käytäntöjen juurrutustyö jatkuu hankkeen päätyttyä? Keskustelu Huom! Kuntoutus- ja kuntoutumissuunnitelma ovat sisällöllisesti eri asiat. Akselissa on meneillään palvelutarpeen arviointimallin suunnittelu. Palvelutarpeen arvioinnin osalta pohditaan pitäisikö ensimmäisellä arviointikäynnillä jo olla mukana moniammatillinen työryhmä, vai vasta palvelutarpeen arvioinnin myöhäisemmässä vaiheessa? Palvelutarpeen arviointikäynti on tärkeää valmistella hyvin. Kotihoidossa lähihoitaja on kotihoidon toteuttaja, ja tarvittaessa konsultoidaan fysioterapeuttia ja toimintaterapeuttia. Fysioterapialla ja toimintaterapeutilla on oman alueensa erityisosaaminen. Lähihoitajien osaaminen on otettava organisaatiossa käyttöön. Kunnissa on oltava selkeät toimenkuvat mm. lähihoitajan toimenkuva. Eksotessa on käytössä kotihoidon piiriin siirtyvän asiakkaan kohdalla 4 viikon arviointijakso. Pohdittiin, mikähän on Eksotessa 4 vk:n arviointijakson hinta? Turun AMK:sta on myös mahdollisuus saada konsultointiapua. Täydennyskoulutuksista saa tietoa: www.turkuamk.fi/taykkari. Turun AMK:ssa on alkamassa Case Manager koulutus, josta koulutusesite on liitteenä 2. 3. Kehittämisosioiden koulutukset ja koulutussuunnitelmat, projektipäällikkö Marika Halinen ja projektisihteeri Kirsi Harjula Projektisihteeri Kirsi Harjula kertoi koulutusten järjestämiseen liittyvistä käytännön asioista liitteenä olevan diaesityksen mukaisesti. Koulutuksissa käytettäviä asiantuntijoita voidaan kartoittaa kevyellä kilpailutuksella eli ns. markkinoiden kartoituksella eli tiedustelemalla sähköpostitse esim. 2-4 palveluntarjoajalta sopivaa asiantuntijaa tai lähettämällä tarjouspyyntö, josta tehdään hankintapäätös. Hankintaan liittyvät sähköpostit, tarjouspyynnöt ja vastaukset/tarjoukset ovat hankintaasiakirjoja, jotka arkistoidaan kehittämisosion omiin hankeasiakirjoihin arkistoitavaksi. Tarjouspyyntö on tärkeää räätälöidä tapauskohtaisesti. On tärkeää perustella hankintapäätös kirjallisesti, jos ei ole tehty virallista hankintapäätöstä. Projektipäällikön lopullinen päätös yleisestä osuudesta maksettavien koulutuksen hyväksymisestä tapahtuu kustannustietojen saamisen jälkeen Kehittämisosion koulutussuunnitelmaan kirjataan kaikki kehittämisosioiden suunnittelemat koulutukset Koulutuksista on hyvä kerätä palaute 4. Kehittämisosioiden ajankohtaiset kuulumiset PoSa PoSassa hankkeen eteenpäin viemisen haasteena asenneongelmat. PoSan arviointiryhmän toiminta ei ole käynnistynyt suunnitellun mukaan. Arviointiryhmä pitäisi saada kokoontumaan säännöllisesti. PoSan seniorineuvolassa on otettu käyttöön gerontologinen kokonaisarviointi kysely. Gerontologiseen kokonaisarviointi kyselylomakkeeseen suunnitellaan palautteen saamista esim. konsultoinnin avulla
4(6) Huittinen Hanketyöntekijä on suorittanut Ovet-koulutuksen. Perhehoitoinfo on suunnitteilla marraskuulle. Kotikäyntejä on tehty edelleen hyvinvointikyselyiden vastausten pohjalta. Hanketyöntekijä on menossa vanhustyönneuvostoihin esittelemään hanketta. Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä Yli 80-vuotiaille toteutettava laaja seulontakysely = Hyvinvointikysely on saatu lopulliseen muotoonsa. Hyvinvointikysely lähetetään vielä vanhusneuvostolle kommentoitavaksi. Nakkilassa on aloitettu kotikäynnit ja Luvialla aloitetaan kotikäynnit ensi viikolla. Jos 75-vuotiaalle tehdään suppeamman kyselyn tulosten perusteella kotikäynti, täytetään kotikäynnin yhteydessä myös hyvinvointikysely. Hyvinvointikyselyn täyttää aina hoitaja. Nakkilasta on tullut työntekijöiltä ja asiakkailta positiivista palautetta hyvinvointikyselyn käyttöönotosta. Keski-Satakunnan kehittämisosiosta on tulossa AMK tasoinen opinnäytetyö Parainen Arja on menossa vanhusneuvostolle esittelemään asiakaspalautekyselyä. Henkilökunnalle on järjestetty tiedotustilaisuus koskien kotihoidon henkilöstön vastuujakoja. Akseli Liikuntasopimusmallin käyttöönotto etenee. Liikuntatoimen kanssa on järjestetty yhteistyössä vertaisliikuttajakoulutus. Vertaisliikuttajakoulutukseen liittyen järjestetään työpaja, jonne hanketyöntekijä on menossa esittelemään hanketta AMK tasoisia opinnäytetöitä on suunnitteilla aiheina mm. omaisyhteistyö, omahoitajuus ja hoitotyön osaamiskartoitus. SATSHP kehittämisosio Kotiutushoitajat on haastateltu. Esh:n osastohoitajille on lähetetty kysely ikäihmisten kotiuttamisesta. Osastonhoitajien haastattelu on suunniteltu toteutettavaksi myöhemmin. Haastatteluiden jälkeen järjestetään tapaaminen osastohoitajien kanssa, joiden osastoilta eniten kotiutetaan ikäihmisiä. Hanketyöntekijät ovat osallistuneet Vanhustyön keskusliiton aluefoorumiin. Kehittämisosion tukiryhmää ollaan kokoamassa. Kuntouttavan hoitotyön toimintamallin suunnittelu etenee. Malli on näyttöön perustuva hoitotyön malli. Kuntouttavan hoitotyön toimintamallin pilotointi jonkin terveyskeskuksen vuodeosastolla on ajatuksissa Asiakasraati ja Bikva ovat edelleen suunnitelmissa. SATSHP kehittämisosio, Ikääntyvien vanhempiensa kanssa asuvat kehitysvammaiset Huittisiin, Kokemäelle ja Euraan on sovittu kuntatapaamiset. Porin kanssa neuvottelu kuntatapaamisesta on meneillään. Kehitysvammaisten tukiliitossa on marraskuussa hanke-esittely. Sosiaalipalveluiden työntekijöiden ja Medbitin kanssa on tehty yhteistyötä hankkeen kohderyhmän etsintätyössä Keskustelu: Moniammatilliseen työryhmään voi kuulua myös farmaseutti.
5(6) Tarja Lindgren lähettää farmaseutti Aili Puiravan koulutuksesta muistion hanketyöntekijöille. Seuraava Puiravan koulutus järjestetään Huittisten kansanopistossa alkuvuonna 2015. https://www.opistopalvelut.fi/huittinen/courses.asp#pos-1-100-83021 Projektipäällikkö esitti, että jatkossa koulutuksiin osallistuvat hanketyöntekijät jakavat koulutuksen annin kehittämispäivässä. Sirpa Levy tekee Innotuutori-opintoihin kehittämistyötä liittyen ikääntyneille järjestettävään asiakasraatitoimintaan. Sirpa toivoi vinkkejä, jos joku törmää aiheeseen ikääntyneet osallisina palveluiden suunnittelussa. Raumalla on järjestetty ikäihmisistä koostuva asiakasraati Toimintakykyisenä ikääntyminen juurruttamishankkeen aikana. Kirsi Lukka-Aro ottaa yhteyttä Eksoteen ja kartoittaa mahdollisuutta saada vierailija hankkeen kehittämispäivään esittelemään Eksoten mallia. Sirpa Levy ottaa yhteyttä Kaarinaan kansalaistoiminnan lautakuntaan ja selvittää saadaanko kehittämispäivään esittely kansalaistoimikunnan toiminnasta. SWOT-analyysia voi hyödyntää hankkeen tukiryhmätyöskentelyssä. 5. Vertaisarvioinnin toteutus hankkeessa ja loppuraportointiohjeet, projektipäällikkö Marika Halinen Projektipäällikkö Marika Halinen kertoi arvioinnin toteutuksesta Yhteisvoimin kotona hankkeessa. Hankkeessa toteutetaan kehittämisosioiden välinen vertaisarviointi. Vertaisarvioinnin toteutukseen kilpailutetaan asiantuntija. Käytännössä kaksi kehittämisosiota vertailee toinen toistaan. Asiantuntija kokoaa vertaisarvioinneista yhteenvedon, joka esitellään hankkeen kehittämispäivässä. Kehittämispäivässä ehdotetut alustavat vertaisarviointiparit: o Keski-Satakunta PoSa o Huittinen SATSHP/SATSHP kehitysvammaiset o Akseli Parainen Keskustelussa todettiin, että vertaisarviointi toteutetaan aikaisessa vaiheessa. Toteutetaanko toinen vertaisarviointi hankkeen myöhäisemmässä vaiheessa? Projektipäällikkö esitteli loppuraportointiohjeen luonnoksen. Loppuraportointiohjeet ja kehittämisosion loppuraportin sisällysluettelo toimitetaan 31.12.2014 mennessä kehittämisosioihin. Kehittämisosioilta on pyydetty viestintäsuunnitelmat, kirjallinen ja taulukkomallinen viestintäsuunnitelma. Kokouksessa projektipäällikkö ilmoitti, että kehittämisosiot toimittavat vain taulukkomalliset viestintäsuunnitelmat. 6. Hankkeen aikataulutus ja muuta asiat, projektipäällikkö Marika Halinen Projektipäällikkö valmistelee hankkeesta info/tiedotuskirjettä, jolla on laaja maakunnallinen ja valtakunnallinen jakelu. Hankkeessa tehdään oppilaitosyhteistyötä. Projektipäällikölle lähetetään tieto kehittämisosioista tulossa/suunnitteilla olevista opinnäytetöistä ensi viikon aikana. Suunniteltiin kehittämisosioiden henkilökunnalle toteutettavaa osaamiskartoituskyselyn toteutusta Webropol-kyselynä. Projektipäällikkö esittelee asiaa hanketoiminnan päällikölle ennen toteutuksesta päättämistä. Osaamiskartoituskysely toteutettaisiin keskitetysti hallinnoijan toimesta.
6(6) Seuraavat kehittämispäivät 21.11 PoSassa ja 12.12 kehittämispäivä Satalinnan sairaalassa, Harjavallassa. Seuraavassa kehittämispäivässä 21.11 on Activity Stones etäpalvelu- ja hyvinvointityökalu esittely. 7. Päivän päätös Projektipäällikkö päätti kehittämispäivän n. klo 14.45. LIITTEET Liite 1 Kotihoidon kehittäminen -diaesitys, Kaija Virjonen, Turun AMK Liite 2 Case manager -koulutus esite, Turun AMK
Kotihoidon kehittäminen 17.10.2014 Kaija Virjonen Turun ammattikorkeakoulu Oy Terveys ja hyvinvointi AMK
Maailman menoa Kuntauudistus. Sote uudistus. Laskusuhdanne. Hyvinvointivaltion kriisi? Vanhuspalvelulaki Ikärakenteen ja huoltosuhteen kehitys. Kaija Virjonen, AMK, Turku
Arvot ja toimintaperiaatteet Kunnan palvelutuotannossa Sosiaali- ja terveystyössä Vanhustenhuollossa Kotihoidossa: toiminnassa asiakastyössä työyhteisön toiminnassa AMK
Portinvartija Portinvartija Portinvartija Säännöllistä palveluiden käyttöä edeltävät ja ehkäisevät palvelut Kotihoito Palveluasuminen Laitoshoito Asiakasvirran pääasiallinen suunta Ikääntyvät kuntalaiset Virjonen 2014, Arjessa selviytymisen apua ja toimintakykyä säilyttäviä palveluita tarvitsevat kuntalaiset Runsasta ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa tarvitsevat asiakkaat Vaativaa sairaanhoidollista hoitoa tai muuta vaativaa hoitoa tai huolenpitoa tarvitsevat asiakkaat
Tavoitteisen kehittämistoiminnan ohjaus, kehittämistoimintaan sitoutuminen Strateginen johto (ylimmät johtavat virkamiehet, lautakunta). Visio, kokonaisnäkemys, seuranta. (Mitä ja millä resursseilla) Toimeenpanevat esimiehet. Strategian rakentaminen, seurantajärjestelmä. (Miten) Toteutuksesta vastaavat lähiesimiehet. Toiminta, arviointi, juurruttaminen, vakiinnuttaminen. Työntekijät. Muuttunut tapa tehdä työtä. AMK, H/V
Toimintakykyisenä kotona Toimintakyvyn arviointi (mittaaminen) ja systemaattinen seuranta: mittareiden valinta, kuka tekee mittaukset ja kuka yhteenvedot Henkilökohtaistaminen: hoito- palvelu- ja kuntoutumissuunnitelma Kotihoidon toimintamalli: työnjako ja osaamisten hyödyntäminen Palvelutarpeen arviointi Yhteistyö palvelukokonaisuudessa (arviointijaksot, intervallihoito, tk, kotiutusprosessit) AMK
Valtakunnallisen ja kunnallisen ohjausjärjestelmän muutos Palvelujärjestelmän muutos Asiakkaiden muuttuneet tarpeet ja odotukset. Muutoksen tarve visio tavoitetilasta tavoitteet Arviointi Prosessin arviointi Lopputuloksen arviointi eri vakiinnuttaminen näkökulmista Työyhteisön toiminta Osallistaminen virittely muutospuhe eri areenoilla muutosstrategia tukitoimet Muutostoiminta toimenpiteet jatkuva arviointi ja hienosäätö uudistava oppiminen AMK, KV,
Lähteet Engeström, Y., & Sannino, A. 2010. Studies of expansive learning: Foundations, findings and future challenges. Educational Research Review, doi:10.1016/j.edurev.2009.12.002. Furman, B. & Ahola, T. 2012a. Työpaikan hyvä henki ja kuinka se tehdään. Tammi. Furman, B. & Ahola, T. 2012b. Ongelmista ratkaisuihin. Lyhytterapian perusteet. Tammi. Juuti, P. 2012. Muutoksen tanssi, oppivien organistaatioiden evoluutiota. Johtamistaidon opisto. http://www.slideshare.net/otavanopisto/muutoksen-tanssi-oppivien-organistaatioiden-evoluutiota-pauli-juuti Juuti, P., Rannikko, H., Saarikoski, V. 2004. Muutospuhe. muutoksen retoriikka johtamisen ja organisaatioiden arjen näyttämöillä. Otavan Kirjapaino Oy. Keuruu. Kaski, S. 2005. Muutoksen johtaminen ja tunnejohtaminen. Työterveyslääkäri 23(3):276-279. http://www.ebm-guidelines.com/ltk/ltk Laamanen, K. 2005. Johda liiketoimintaa prosessien verkkona-ideasta käytäntöön. Suomen Laatukeskus Oy. Luomala, A. 2008. Muutosjohtamisen ABC. Ajatuksia muutoksen johtamisesta ja ihmisten johtamisesta muutoksessa. HYWIN. Tutkimusja koulutuskeskus Synergos. Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu. Mezirow, J. 1995. Teoksessa: Mezirow, J (toim) Uudistava oppiminen: kriittinen reflektio aikuiskoulutuksessa. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, Lahti. Pulkkinen, S. 2010. Onnistuneen muutosjohtamisen edellytykset. Laurea ammattikorkeakoulu. Terveyden edistäminen ja johtaminen sosiaali- ja terveysalalla. Opinnäytetyö. Rusell Jones, N. 2000. Muutosjohtaminen. Kirjapaino LaiNet Oy. Seeck, H. 2008. Johtamisopit Suomessa. Taylorismista innovaatioteorioihin. Gummerus. Helsinki. Seppänen-Järvelä, R. 2004.Prosessiarviointi kehittämisprojektissa. Opas käytäntöihin. Stakes. Helsinki. Sinkkonen, S., Taskinen, H. 2002. Johtamisosaamisen vaatimukset ja taso perusterveydenhuollon hoitotyön johtajilla. Hoitotiede Vol. 14, (3) 129-141. Stenvall, J., Virtanen, P. 2012. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen. Kehittämisen mallit, toimintatavat ja periaatteet. Tietosanoma Oy. Terävä, E., Virtanen,P. 2011. Kirjassa Purmonen, P & Makkonen,R. (toim). Muutosjohtaminen, osaamisen johtaminen ja esimiestyö yhteys- ja palvelukeskusalalla. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. C:42. Valpola, A. 2004. Organisaatiot yhteen. Muutosjohtamisen käytännön keinot. WS Bookwell Oy. Juva. Valtee, P. 2004. Uhkista mahdollisuuksiksi. Organisaatiomuutosten toteuttaminen työyhteisön haasteena. Työturvallisuuskeskus. Raporttisarja 2002/1. 2. painos. Virjonen, K., Kankare, H. 3013. Palveluita muistipolulle. Kirjassa Virjonen, K. (toim.) Muistin ongelmat. Toimiva palvelukokonaisuus ehkäisystä hoitoon. PS kustannus. Juva. Kaija Virjonen, AMK