Rajapintakysymyksiä lastensuojelun ja lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen välillä Mikkeli 7.10.2014 Joensuu 22.10.2014 Kuopio 27.10.2014 Pirkko Lehto-Salo, FT Psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri
Käsitellään * Miksi tämä aihe? * Käytöshäiriö * Krooninen traumatisoituminen * Haasteita lastensuojelun näkökulmasta * Haasteita erikoissairaanhoidon näkökulmasta * Hoitamisesta * Yhteis- yhdistelmähoito * Miten tulevaisuudessa? (c) Pirkko Lehto-Salo (v.2014) 2
Miksi tämä aihe? * Suomessa tehdyn selvityksen mukaan suurin osa sijoitettavista lapsista ja nuorista tarvitsee psykiatrista hoitoa * Lastensuojelulaitokset eivät koe saavansa riittävästä apua psykiatrialta heille sijoitettujen lasten ja nuorten auttamiseksi * Erikoissairaanhoito kokee, että lastensuojelulaitosten pitäisi paremmin pystyä auttamaan näitä lapsia ja nuoria (c) Pirkko Lehto-Salo (v.2014) 3
KOULUKOTINUORTEN PSYKIATRISET HÄIRIÖT (87 nuorta, tyttöä 38, poikaa 49) (Lehto-Salo 2009) Häiriö lukumäärä % Käytöshäiriö 66 76 Mielialahäiriö 43 49 Ahdistushäiriö 17 20 Tarkkaavaisuushäiriö 18 21 Päihdehäiriö 34 39 Muut häiriöt a) 9 10 a) syömishäiriö (4), psykoosi (3), tic (1), sopeutumishäiriö (1) (c) Pirkko Lehto-Salo (v.2014) 4
MIKÄ ON KÄYTÖSHÄIRIÖ * Käytöshäiriö on toistuva ja itsepintainen muiden oikeuksia ja ikäryhmän tärkeitä sosiaalisia normeja rikkova käyttäytymismalli, ja häiriö aiheuttaa laaja-alaista haittaa niin nuorelle itselleen kuin yhteiskunnalle * Diagnoosiin vaaditaan muutamia oireita, joiden kesto vähintään 6kk * Muut häiriöt pitää pois sulkea * ICD-10 useita eri käytöshäiriödiagnoseja * ICD-10: 23 eri oiretta * hyvin eritasoisia häiriöitä (c) Pirkko Lehto-Salo (v.2014) 5
KÄYTÖSHÄIRIÖ Eri viitekehityksestä voidaan sanoa: * Käytöshäiriö * Antisosiaalinen käytösongelma * Rikollinen käyttäytyminen * Nuoruusiän kapina * Rajatilahäiriö * (Ei psykiatrisesti hoidettavaa häiriötä) (c) Pirkko Lehto-Salo (v.2014) 6
KÄYTÖSOIREIDEN ESIINTYMINEN Nuoruusiän kehityksen epävakauden vuoksi, hyvin erilaiset häiriöt voivat antaa käytöshäiriödiagnoosin * Skitsofrenian esioireet * Kaksisuuntainen mielialahäiriö (mania) * Neuropsykologiset häiriöt (ADHD ym.) * Nuoruusiän kehityskriisi, masennus+päihde * Krooninen traumatisoituminen (c) Pirkko Lehto-Salo (v.2014) 7
KROONINEN TRAUMATISOITUMINEN Krooninen traumatisoituminen aiheutuu - Sikiöaikainen altistuminen usein - Kiintymyssuhteen häiriintyminen, johon liittyy varhaisvaiheen puutteellinen hoiva, huolenpito ja vuorovaikutus - lisäksi traumatapahtumia kuten pahoinpitelyä, hyväksikäyttöä - häiriintyneen kiintymyssuhteen omaavat altistuvat helpoimmin traumoille (c) Pirkko Lehto-Salo (v.2014) 8
KROONINEN TRAUMATISOITUMINEN AIHEUTTAA aivojen kehityshäiriön, jossa aivojen kokonaisvaltainen koordinointi huonontunut ja se näkyy erityisesti erilaisten impulssien estäminen vaikeutena (c) Pirkko Lehto-Salo (v.2014) 9
KROONINEN TRAUMATISOITUMINEN ILMENEE Dissosiatiiviset oireet Mielellistämisen (mentalizing) vaikeus - Ei tunnista omia eikä muiden tunteita - vituttaa ei vituta - Ei ole mieli mielessä - Ei pysty havainnoimaan - minusta tuntuu nyt tältä (c) Pirkko Lehto-Salo (v.2014) 10
KROONISEN TRAUMATISOITUMISEN SÄÄTELYVAIKEUS Emotionaalinen säätelyvaikeus * Vaikea ylläpitää vakaata mielialaa, välillä masentaa, välillä on vauhdikas (bipolaarinen häiriö?) Käyttäytymisen säätelyvaikeus * Aggressio (raivokohtaukset) * Impulssikontrolli (karkailu, päihde, itsetuho) * Muu käyttäytyminen (c) Pirkko Lehto-Salo (v.2014) 11
KROONISEN TRAUMATISOITUMISEN SÄÄTELYVAIKEUS Sosiaalinen vuorovaikutus * Vakaiden ihmissuhteiden ylläpidon vaikeus Oman itse säätelyn vaikeus * Minä-identiteetti on heikko * On altis muiden vaikutuksille * On erilainen ihminen eri ihmissuhteissa * Vaikea tietää, mitä itse tahtoo (c) Pirkko Lehto-Salo (v.2014) 12
KROONISEN TRAUMATISOITUMISEN SÄÄTELYVAIKEUS Kognitiivisen säätelyn vaikeus (toiminnanohjauksen häiriö) * Keskittyminen, tarkkaavuus, suunnitelmallisuus vaikeaa, on levoton (vrt ADHD) * Muistamisen vaikeus * Menneisyys ja nykyisyys menevät sekaisin * Somaattinen oirehtiminen * Oireita, joille ei somaattista selitystä (c) Pirkko Lehto-Salo (v.2014) 13
KROONINEN TRAUMATISOITUMINEN PSYKIATRISENA ONGELMANA * Psykiatrian alan työntekijöiden tulee tunnistaa häiriö * häiriö voi olla eritasoinen, traumaoireet erilaisia * piirteet säilyy vuosien jälkeen * oireet voivat näyttäytyä eri ikäisenä eri lailla - nuoruusikä aktivoi * joko mielessä tai acting out käyttäytymisenä * Hoitamisessa haasteita (c) Pirkko Lehto-Salo (v.2014) 14
HAASTEET LASTENSUOJELUN NÄKÖKULMASTA Lastensuojelulaki (v.2007) Lastensuojelulaeissa ei erota erilailla ongelmaisia lapsia (Rajoitukset, nykyteknologia, rahat, rangaistukset) paranemisen paradoksi - kun lapsi paranee hänet sijoitetaan takaisin kotiin sijoituspaikan vaihtaminen Sijoitettavien nuorien ikä myöhästynyt (syy??) (c) Pirkko Lehto-Salo (v.2014) 15
HAASTEET LASTENSUOJELUN NÄKÖKULMASTA * Sosiaalityöntekijät vaihtuvia * Sosiaalityöntekijän erikoisosaaminen sosiaalitieteissä, kuitenkin heidän pitää tehdä hoitoratkaisut vaikeasti häiriintyneiden nuorten sijoituksissa * Sosiaalityöntekijä päätöksiä tehdessään voi olla kaukana lastensuojelulaitoksesta - ei tiimin jäsen * Rajatilaperhe pompottaa sosiaalityöntekijää (c) Pirkko Lehto-Salo (v.2014) 16
ERIKOISSAIRAANHOITO (NUORISOPSYKIATRIA) * Resurssien niukkuus * Keinotekoisia raja-aitoja ei tulisi olla (esim. lähetekäytäntö), vaan yhteistyö sujuvaksi * Käyttäytymisellä oirehtivien ja traumatisoituneiden nuorten hoitoon ei olla riittävästi perehdytty * Käyttäytymisongelmaisia ei haluta hoitaa erikoissairaanhoidossa (c) Pirkko Lehto-Salo (v.2014) 17
YKSILÖTERAPEUTTISEN HOITO- ORIENTAATION VAIKEUDESTA KÄYTÖSONGELMAISIA HOIDETTAESSA * Perinteiset yksilöterapeuttiset hoitomallit eivät sovellu kroonisesti traumatisoituneen lapsen/nuoren hoitomuodoksi, koska: * he eivät voi luottaa aikuiseen * eivät pysty luomaan terapiatyöhön tarvittavaa yhteistyösuhdetta (working alliance) (c) Pirkko Lehto-Salo (v.2014) 18
YKSILÖTERAPEUTTISEN HOITO- ORIENTAATION VAIKEUDESTA KÄYTÖSONGELMAISIA HOIDETTAESSA * näkymät menneisyyteen ja tulevaisuuteen ovat vaikeita, siksi vaikea nähdä elämää tutkivan hoidon merkitys * pyrkivät läheisissä ihmissuhteissa kontrolliin tai hyötymään * pelkäävät läheisyyttä * eivät he pysty vastavuoroisuuteen * Nuoret elävät tässä ja nyt, (c) Pirkko Lehto-Salo (v.2014) 19
KÄYTÖSONGELMAISTEN SIJOITETTUJEN NUORTEN AUTTAMINEN * Psykiatrisen tiimin tulee toimia näiden nuorten ongelmien asiantuntijana * Kiintymyssuhde, nuoruusiän kehitys * Traumatisoituminen * Lastensuojelulaitosten auttamisen mahdollisuudet * Psykiatrinen hoito ei irrallaan lastensuojelulaitoksen toiminnasta, sen tulee tukea sitä * Psykiatrinen hoito yksi tasavertainen osa hoitotiimiä psykiatria ei yksin voi määritellä hoitotavoitteita * Hoidon pääpaino vakiinnuttamisessa (c) Pirkko Lehto-Salo (v.2014) 20
KÄYTÖSONGELMAISTEN SIJOITETTUJEN NUORTEN PSYKIATRISEN HOIDON PÄÄLINJAT Arviointijakso, jolta pohjalta määrittyy hoito - mikä käyttäytymisen ongelma - mitä psyykkisen häiriön oireita - mitkä kehitykselliset haavoittuvuudet -varhain traumatisoitunut - traumatisoitunut? - mitkä ajankohtaiset vaikeudet - kognitiivisen kykytason huomioiminen - oppimishistoria? Onko erityisvaikeuksia? (c) Pirkko Lehto-Salo (v.2014) 21
KÄYTÖSONGELMAISTEN SIJOITETTUJEN NUORTEN PSYKIATRISEN HOIDON PÄÄLINJAT Perhe Yhteistyö lastensuojelulaitoksen kanssa * Tärkeä haastatella lastensuojelulaitoksen omaohjaajaa, jolloin voidaan selvittää nuoren pärjäämistä lastensuojelulaitoksessa: * Mitkä ongelmat, mitkä vahvuudet * Miten arkiaskareet? * Miten yhteistyö nuorten, aikuisten kanssa? * Miten yhteistyö perheen kanssa? Koulu (c) Pirkko Lehto-Salo (v.2014) 22
KÄYTÖSONGELMAISTEN SIJOITETTUJEN NUORTEN PSYKIATRISEN HOIDON PÄÄLINJAT * Psykiatrinen hoito; lääkitys * Usein erikoissairaanhoito tarjoaa hoidoksi juuri lääkitystä * Lääkityksen merkitystä ei tule painottaa liikaa, mutta nuoren lääkitys tulee olla kohdallaan * Ylilääkitys nykyään huolena * Estää muuta hoitamista * Ei tarvittavia lääkkeitä (c) Pirkko Lehto-Salo (v.2014) 23
KÄYTÖSONGELMAISTEN SIJOITETTUJEN NUORTEN PSYKIATRISEN HOIDON PÄÄLINJAT Työnohjaukselliset konsultaatiot (jalkautuen?) * Lastensuojelulaitoksen tulee saada psykiatrista konsultaatiota nuoren sijoituksen tueksi lastensuojelulaitoksessa Asiakaskonsultaatiot (jalkauttuen?) * Lääkäri/työntekijä tutustuu nuoreen ja voi olla jatkossa lastensuojelulaitoksen yhdyshenkilö (esim. jos nuori ei halua käydä tai suostuu käymään vain harvakseltaan) Koulutukset (c) Pirkko Lehto-Salo (v.2014) 24
YHTEISHOITO * Yhteishoidossa nuori käy terapeutin vastaanotolla yhdessä omaohjaajan kanssa (nuoren tulee hyväksyä hoitotapa) * Tärkeää on hoidon sisällön hyväksyvä ilmapiiri ja, hoidossa fokusoidaan nuoren sopeutumiseen sijaishuoltoon. Omaohjaaja voi tuoda esiin havaintojaan ja ymmärrystään nuoren ongelmiin liittyen (=vakiinnuttaminen) * Hoitoon liittyy myös psykoedukaatio ja nuoren kehityksellisten ongelmien ja traumaoireiden ymmärtäminen (c) Pirkko Lehto-Salo (v.2014) 25
YHTEISHOITO NUORI TERA - PEUTTI OMA - OHJAAJA SIJOITUSPAIKAN TUOMA TURVA (c) Pirkko Lehto-Salo (v.2014) 26
YHDISTELMÄHOITO * Nuori käy omassa terapiassa 1-2 kertaa viikossa. Terapiamuotoina voi olla psykoterapia, musiikkiterapia tai ratsastusterapia. * Nuorisopsykiatri tapaa nuorta säännöllisesti, mikäli nuorella lääkitys, tapaamisia on useammin. * Nuoren terapeutti ja nuorisopsykiatri toimii nuoren hoitotiiminä ja he ovat jatkavasti yhteistyössä. (c) Pirkko Lehto-Salo (v.2014) 27
YHDISTEMÄHOITO * Nuorisopsykiatri tapaa säännöllisesti lastensuojeluyksikön työryhmää * Vanhempien työntekijä tapaa vanhempia suunnitelman mukaan ja hoidollisia tapaamisia järjestetään tarvittaessa myös yhdessä lastensuojeluyksikön työntekijän kanssa * 2-4 kertaa vuodessa pidetään neuvottelu, jossa voi olla hoitotiimien lisäksi sijoittava lastensuojelutyöntekijä sekä usein myös nuori ja vanhemmat (c) Pirkko Lehto-Salo (v.2014) 28
YHDISTELMÄHOITO Erityis- työntekijä Musiikki- terapeutti opettaja nuori Nuoriso- psykiatri Oma - hoitaja (c) Pirkko Lehto-Salo (v.2014) 29
YHTEIS-/YHDISTELMÄHOITOON LIITTYY * Nuori hoidossa subjekti * Hoidossa on nuoren ongelmia kuunteleva ja ymmärtävä ilmapiiri ja yritetään saada se vakiintumaan koko verkostoon * Koko tiimi toimii yhteisen näkemyksen pohjalta * Lastensuojelutyöntekijä saa apua ratkaisujen tekemisessä. * Tuloksekas hoito on usein pitkäaikainen (c) Pirkko Lehto-Salo (v.2014) 30
MITÄ TOIVEITA TULEVAISUUTEEN? * Huomioitaisiin käytösongelmaisten erityispiirteet lastensuojelulaissa * Tehtäisiin luonnolliseksi yhteistyömuodoksi sosiaalityöntekijöiden ja psykiatrian työntekijöiden yhteistyö * SOTE-laki toisi lainsäädännöllisiä helpotuksia yhteistyöhön ja lastensuojelulasten hoitamiseen (c) Pirkko Lehto-Salo (v.2014) 31
MITÄ TOIVEITA TULEVAISUUTEEN? * Erikoissairaanhoidossa tulisi omata paras ammatillinen tieto eri häiriöiden hoitamisesta * Tulisi miettiä * Ketä nuoria siellä hoidetaan? * Miten yhteistyö muiden hoitotahoja kanssa? * Millä tavoin nuoria autetaan? (c) Pirkko Lehto-Salo (v.2014) 32