1 (5) Päivämäärä: Suunnitelman laatija(t): Salme Lehtinen Osahankkeen nimi Työssäoppimisen laajentaminen kokeilumallilla 2 + 1, jatkohakemus Valtionavustus Dno 290/422/2009 12.10.2009 ( TP3, rakennusalan pt, Sodankylä, JATKOHANKE ) Hankkeen hallinnointi, kustannuspaikka, tunniste Ilmoitetaan myöhemmin Sisältö: sivu 1 Hankkeen tavoitteet... 2 2 Kohderyhmät ja hyödynsaajat... 2 3 Tavoitteet ja mittarit... 3 4 Tuotokset (avaintulokset, tulokset)... 3 5 Organisaatio ja johtaminen... 3 6 Hankkeen toteuttaminen... 3 6.1 Työsuunnitelma etenemisestä vaiheittain... 3 6.2 Projektin toteutuksesta osaraportteineen vastaavat... 4 7 Kustannusarvio ja kustannusten seuranta... 4 8 Hankkeen riskit... 4 9 Raportointi ja seuranta... 5 10 Tiedottaminen osahankkeesta ja tuloksista... 5 11 Jatkotyö miten tästä eteenpäin?... 5
2 (5) 1 Hankkeen tavoitteet Hanke on jatkoa jo alkaneelle hankkeelle, jonka tavoitteena on kehittää työpaikalla tapahtuvan oppimisen mallia opiskelijoille, joilla on valmiuksia edetä opinnoissaan ja urallaan yksilöllisesti yhä haasteellisempiin työelämän tehtäviin. Hanke pyrkii vastaamaan työelämän muuttuviin olosuhteisiin ja kehittää koulutus vastaamaan siihen. Tavoitteena on myös edistää opettajien laajempaa osallistumista työpaikalla tapahtuvan opiskelun suunnitteluun, ohjaamiseen ja toteuttamiseen sekä osaamisen arviointiin työpaikkaohjaajien tukena. Kehittämistyössä kokeillaan koulutuksen järjestämismallia 2 + 1. jossa opiskellaan kaksi ensimmäistä vuotta oppilaitoksessa tai opettajajohtoisesti oppilaitoksen työmailla ja kolmas vuosi pääsääntöisesti työssäoppien työpaikoilla. Kahtena ensimmäisenä vuonna opiskellaan perustutkinnon ammatillisista tutkinnon osista kaikille pakolliset tutkinnon osat, perustustyöt ja talonrakentamisen osaamisalan osa, runkovaiheen työt. Samaan aikaan opiskellaan myös kaikki ammattia täydentävät tutkinnon osat. Kolmantena vuonna opiskellaan työssäoppien valinnaiset tutkinnon osat. 2 Kohderyhmät ja hyödynsaajat Hankkeen kohderyhmänä toimivat Lapin ammattiopiston Sodankyläinstituutin Kittilän ja Sodankylän toimipisteiden rakennusalan perustutkinnon opiskelijat. Uuden hankkeen kohderyhmäopiskelijat ovat alkaneet opintonsa v 2008, joten he opiskelevat uusien perusteiden mukaisesti. Hanke hyödyttää opiskelijoita, koska he saavat laajan näkemyksen erilaisista työpaikoista ja heidän työnsaantimahdollisuudet valmistumisen jälkeen paranevat. Heidän valmiutensa siirtyä työelämään ovat parantuneet. Opiskelijoiden mahdollisuudet valita ammatillisista valinnaisista tutkinnon osista työelämälähtöisesti tärkein paranee. Voimme tarjota myös koulukohtaisia tutkinnon osia. Olemme aloittaneet koulukohtaisena tutkinnon osana esim. jää- ja lumirakentamisen sitä haluaville. Opiskelijoiden halutessa he voivat opiskella tutkintonsa matkailurakentamispainotteisena. Työssäoppimispaikkojen yritykset ja työpaikkaohjaajat saavat tietoa uusista perusteista, koulukohtaisista opetussuunnitelmista sekä uusista arviointikäytänteistä. Arvioinnin muuttuminen kolmiportaiseksi kriteeriperustaiseksi arvioinniksi on lisännyt koulutustarvetta työpaikkaohjaajille ja työelämälle. Opiskeluaikana voimme ottaa paikalliset tarpeet hyvin huomioon. Työnantajat saavat työssäoppimisjaksoille jo ammatillisesti kehittyneempiä ja iältään hieman vanhempia opiskelijoita. Monet opiskelijat ovat täyttäneet työssäoppimisen alkaessa jo 18 vuotta. Yritykset tulevat saamaan motivoituneita työntekijöitä, Hankkeen avulla opettajat saavat työelämäyhteyksiä ja lisää tietoa alueen tämän hetkisestä työvoiman tarpeesta.
3 (5) 3 Tavoitteet ja mittarit Hankkeen tavoitteena on, että kaikki opiskelijat valmistuvat kolmessa vuodessa, osa opiskelijoista ehkä aiemminkin. Tavoitteena on myös, että negatiivisten keskeyttämisien määrä vähenisi ja opiskelijoiden motivaatio ja tavoitteellisuus valmistua ammattiin paranee. Tavoitteena on, että kaikilla valmistuvilla opiskelijoilla on jatkosuunnitelmat valmistumisen jälkeen. Hankeen tavoitteiden saavuttamista seurataan ammattiosaamisen näytöillä ja tutkintotodistuksen saamisella. Hankkeen tavoitetta seurataan myös työssäoppimisen määrällä. 4 Tuotokset (avaintulokset, tulokset) Hankkeen tavoitteena on kehittää laajennettu työssäoppimisen malli, jossa opiskelijoiden oppimisympäristönä on kaksi ensimmäistä vuotta oppilaitos tai oppilaitoksen opettajajohtoinen rakennustyökohde ja kolmannen vuoden oppimisympäristönä on varsinainen rakennustyömaa. 5 Organisaatio ja johtaminen Osahankkeen vastuuhenkilönä toimii lehtori Salme Lehtinen. Hän toimii myös osalle hankkeessa kohderyhmänä oleville opiskelijoille työssäoppimisen ohjaavana opettajana. On tärkeätä, että hankeen toimijat eivät ole pelkästään projektihenkilöitä, koska hankkeesta saatava hyöty on parempi, kun käytännön työ on mukana. 6 Hankkeen toteuttaminen Muina hankkeen toimijoina ovat rakennusalan opettajat samasta yksiköstä. Valtakunnallinen koordinointi tapahtuu suunnitelmien mukaan. 6.1 Työsuunnitelma etenemisestä vaiheittain Osahankkeen toteutusaikataulu syksy 2009: hankesuunnitelmat, alustavat suunnitelmat kevät 2010: - lukusuunnitelmien ja lukujärjestysten tarkastelua - työpaikkojen ja työpaikkaohjaajien koulutusta ja ohjausta - opiskelijoiden ohjaaminen työssäoppimisjaksoille ja ammattiosaamisen näyttöihin - oppimistehtävien laatiminen syksy 2010:
4 (5) - uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat opiskelijat lähtevät työssäoppimaan - mallin toimivuuden tarkastelua - opiskelijoiden ja työpaikkaohjaajien haastattelut mallin toimivuudesta kevät 2011 - yhteenveto ja raportointi 6.2 Projektin toteutuksesta osaraportteineen vastaavat Osahankkeen raportoinnista LAO:n koordinaattorille vastaa lehtori Salme Lehtinen. Koordinaattori tekee koko hankkeesta vaadittavat raportit OPH:lle. 7 Kustannusarvio ja kustannusten seuranta Osahankkeen kokonaiskustannusarvio on omarahoitusosuus huomioiden 20000. Opetushallituksen rahoitusosuus on 14000. Kustannukset jakautuvat arviolta seuraavasti: Matkat, palvelujen ostot, koulutus ja muut vastaavat kustannukset 4000, työkustannukset 16000 (arvio 16000 /55 /tunti = 291 tuntia) Kustannuksia seurataan kustannuslajeittain projektin kustannushallintaohjelmalla. Työajan käyttö (arvio) 20 tuntia syksy 2009 (alustava suunnittelu) 110 tuntia kevät 2010 (opiskelijoiden ohjaus, suunnittelu) 140 tuntia syksy 2010 (uuden ryhmän aloitus hankkeessa) 21 tuntia kevät 2011 (raportointi) Työajan seurannassa käytetään LAO:n omilta sivuilta http://www.lao.fi?deptld=11485 löytyvää hankepäiväkirjalomaketta. Jokainen hankkeessa toimiva henkilö täyttää lomakkeen kuukausittain ja toimittaa talousvastaavalle kustannuspaikalle tehtävää tilisiirtoa varten. 8 Hankkeen riskit Hankkeen riskinä on tällä hetkellä rakennusalalla oleva hienoinen taantuma, jolloin työssäoppimiseen tarvittavien paikkojen löytyminen voi olla vaikeaa. Työpaikkojen täytyy olla laadultaan myös sellaisia, että opiskelija voi suorittaa siellä ammattiosaamisen näytöt. Samoin riskinä on työpaikkaohjaajien ja työnantajien sitoutuminen työssäoppimisen ohjaukseen ja työhön opastamiseen. Isoilla työmailla ongelmana on se, että opiskelijat eivät saa ehkä täyspainoisesti tehdä alan töitä ja pienien työpaikkojen ongelmana on työaikojen ja turvallisuuden noudattaminen.
5 (5) Laajennetussa työssäoppimisessa on opiskelijoille asetettu vaatimus, että koko pitkää jaksoa he eivät saa olla samassa paikassa. Heidän kokemuksensa erityyppisistä työmaista jää muuten puutteelliseksi. Samoin edellä esitetyt asiat puoltavat sitä, että he vaihtavat paikkaa. Nyt näyttää siltä, että paikan vaihtaminen on vaikeata osalle opiskelijoita. Opiskelijat haluaisivat tehdä koko työssäoppimisensa samassa paikassa. Opiskelijat yrittävät päästä helpolla ja jumittuvat yhteen työnantajaan. Uuteen paikkaan vaihtaminen tuntuu vaikealta. Riskinä todennäköisesti tulee olemaan myös opiskelijoiden omaaloitteen puute. Työssäoppimisjaksoilla on ammattiosaamisen näyttöihin hyvät mahdollisuudet, mutta opiskelijat eivät niitä aina huomaa. Opiskelijoiden valmennukseen työssäoppimiseen ja etenkin ammattiosaamisen näyttöihin täytyy kiinnittää enemmän huomioita. Samoin opiskelijoille täytyy selvittää perusteista ammattitaitovaatimukset ja ammattitaidon osoittamistavat erittäin tarkkaan. 9 Raportointi ja seuranta Raportointi: väliraportti, loppuraportti koordinaattorille, joka kokoaa LAO:n yhteisen raportin OPH:lle 10 Tiedottaminen osahankkeesta ja tuloksista Tiedottaminen omassa työyksikössä tapahtuu tiimipalaverien ja muiden yhteisten kokousten yhteydessä. LAO:n tasolla käymme yhteisiä neuvotteluja mm. Rovaniemen yksikön välillä. Osahankeen vastuuhenkilö vastaa tiedottamisesta omassa yksikössä ja hankkeen koordinaattori (LAO:n yhteyshenkilö hankkeessa) vastaa tiedottamisesta laajemmalle alueelle. 11 Jatkotyö miten tästä eteenpäin? Osahankkeen tavoitteena, jos kokeilun tulokset ovat hyvät, on laajentaa työssäoppimista jatkossakin samalla mallilla eli kaksi vuotta koulussa teoriassa ja työmailla opettajajohtoisesti ja kolmas vuosi laajennettuna työssäoppimisena. Hankkeesta on tehty alustavat suunnitelmat kolmeksi vuodeksi, koska kokeilu vaatii useamman vuoden näyttääkseen toimivuutensa. Työssäoppimista myös Suomen rajojen ulkopuolella kannattanee kokeilla. Ks. runkosuunnitelma 3 vuodelle