Ikääntyneiden näköongelmien kustannusvaikuttavuus Taina Lupsakko, LT Geriatrian erikoislääkäri Lempäälän TK Näkövammaisuuden syyt ikääntyneillä Näkövamma; Visus paremmassa silmässä ja parhaalla lasikorjauksella <0.3 tai näkökenttä 20 astetta. Näköhaitta; Heikentynyt näkökyky haittaa päivittäistä elämää 1
Näkövammaisuuden syyt: Kansainvälisiä tutkimuksia Riippuu iästä ja tutkimuspopulaatiosta The Framingham Eye Study: 2631 osallistui, ikäjakauma 52 85 vuotta 16% kaihi, 9% silmänpohjarappeuma, 3% silmänpainetauti, ja 3% sokeritautiin liittyvät silmänpohjamuutokset Yli 75-vuotiailla yleisimmät syyt ovat silmänpohjarappeuma, kaihi ja silmänpainetauti (Klaver et al. 1998, Weih et al. 2000, Hyman et al. 2001, Michon et al. 2002, Dineen et al. 2003, Buch et al. 2004, Evans 2004, Hsu et al. 2004). Erityisesti ikääntyneillä näkövammat ovat usein alidiagnosoituja ja tämän vuoksi myös hoitamattomia (Attebo et al. 1996, Reidy et al. 1998, Munoz et al. 2000). Vastikään on julkaistu useita tutkimuksia, joissa todetaan, että yleisin syy ikääntyneillä näköhaittaan onkin hoitamaton taittovirhe tai kaihi (Weih et al. 2000, Michon et al. 2002, Munoz et al. 2002, Dineen et al. 2003, Evans et al. 2004, Buch et al. 2004)!! 2
Näkövammojen esiintyvyys ikääntyneillä Kansainvälisiä tutkimuksia Tutkittu visus parhaalla lasikorjauksella Naisilla yleisempi Ikä merkittävä riskitekijä Beaver Dam Eye Study:ssa (Klein R et al. 1991) 21%:lla yli 75-vuotiaista vähintään lievästi heikentynyt visus (= alle 0.5) Vastaavat esiintyvyysluvut Blue Mountains Eye Study:ssa (Attebo et al. 1996) 17 % Salisbury Eye Evaluation Study:ssa (Rubin et al. 1997) 7% Rotterdam Study:ssa (Klaver et al. 1998) 15% 3
Häkkinen (1984) julkaisi 13% esiintyvyyden (visus 0.3) turkulaisessa yli 75-väestössä H. Hirvelä totesi väitöstutkimuksessaan (1995) 12% (visus 0.3) esiintyvyyden 70- vuotiailla oululaisilla Seulonnan merkitys Näkökyky koostuu näön useista erikseen mitattavista osatekijöistä Lähi- ja kaukonäkö voidaan helposti mitata myös perusterveydenhuollossa Värinäkö, näkökentät, näön sopeutuminen pimeään ja silmän kontrastiherkkyyden mittaaminen vaatii jo erikoisvälineitä 4
Seulonnan merkitys Seulontaa suositellaan osana vanhusten seulontatutkimuksia Kyseessä tuolloin käytännössä lähi- ja kaukonäön tutkiminen Osassa tutkimuksia on saatu hyviä tuloksia (Abyad, 1997) Osassa taas tulosten mukaan mitkään seulontatutkimukset eivät korvaa huolellista silmälääkärin suorittamaan tutkimusta (Woods et al. 1997, Wang et al. 1998, Ivers et al. 2001) Seulonnan merkitys Smeeth et al. (2004) julkaisivat systemaattisen katsauksen näön seulonnan merkityksestä oireettomilla vanhuksilla Seulonnalla ei ollut positiivista merkitystä näön säilymisen suhteen 2-4 vuotta suoritetun seulonnan jälkeen Seulonnan jälkeen ei oltu suunniteltu systemaattista interventiota! 5
Seulonnan merkitys Jos seulotaan, tulee myös suunnitella konkreettisesti jatkotoimenpiteet! Jos viitteitä näköongelmista, suositellaan säännöllistä näön tutkimusta silmälääkärin toimesta Suositus mielellään joka toinen vuosi ja tiuhempaan, jos siihen erityissyitä (silmäsairaus, diabetes ym.) Kuopio 75+ tutkimus Lupsakko Taina, LT Sulkava Raimo, Geriatrian professori Mäntyjärvi Maija, Silmätautien professori (eläk.) Kautiainen Hannu, Biostatistikko 6
700 75-vuotiasta kuopiolaista valittiin 601 (86%) osallistui tutkimukseen 74% naisia, MMSE 24 87% ei-laitosmaisessa asumisessa 518 saatiin luotettava visus testaus 73% naisia, MMSE 25 92% ei-laitosmaisessa asumisessa Tutkimusmenetelmät Standardoitu haastattelu (hoitaja) Lääkärin tutkimus (geriatri) Tutkimus kesti noin 4 tuntia, jossa 2 tapaamista Tehtiin joko kotona tai terveyskeskuksessa Haastattelussa selvitettiin tutkittavan elämänhistoriaa, terveyttä ja toimintakykyä sekä mielialaa MMSE testaus, mielialakysely 7
Näön testaus Binokulaarinen testaus Omilla silmälaseilla korjattuna Tutkittiin lähinäkö lukutaulua käyttäen Tutkittiin kaukonäkö E-taululla Toiminnallinen näköhaitta Binokulaarinen visus, joko kaukotai lähinäkö, alle 0.3 122 (24% [95% CI: 20 to 27]) tutkittavalla oli toiminnallinen näköhaitta 60% oli sekä heikentynyt lähi- että kaukonäkö 29% vain lähinäön heikkous ja 11% vain kaukonäön heikkous 8
Seuranta vähintään 2 vuotta 48% näistä 122 näköongelmaisesta oli ollut silmälääkärin tutkittavana seuranta-aikana 56% heistä oli tutkittu sairaalassa ja 44% yksityislääkäreillä Näkö korjaantui tasolle 0.3 25% tutkituista uusimalla silmälasit Näkö korjaantui tasolle 0.3 22% tutkituista kaihileikkauksella Näkö saatiin korjattua joko kaihileikkauksella tai uusimalla silmälasit 33%:lla tutkituista, joilla oli sekä heikentynyt lähi- että kaukonäkö 58%:lla tutkituista, joilla oli vain lähinäköongelma ja 71%:lla tutkituista, joilla oli vain kaukonäköongelma 9
Syitä tutkimattomuudelle 122 näköongelmaisesta oli tutkittu 55 ja 63 ei ollut ollut silmälääkärin tutkittavana seuranta-aikana Tutkittujen ja ei-tutkittujen ryhmien välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero laitosasumisessa, päivittäisessä toimintakyvyssä ja MMSE testissä ( 24 pistettä) Syitä tutkimattomuudelle Laitosasuminen lisäsi tutkimattomuuden riskiä noin 6-kertaiseksi MMSE 24 lisäsi tutkimattomuuden riskiä noin 4-kertaiseksi Ikä, sukupuoli tai samanaikainen kuulohaitta eivät selittäneet tutkimattomuutta Myöskään masentunut mieliala ei selittänyt tutkimattomuutta 10
Mitä tarkoittaa? Fyysisesti hyväkuntoiset vanhukset, joilla ei ole muistisairautta, saavat asianmukaisen hoidon näköongelmaansa Muistiongelmaiset, fyysisesti huonokuntoiset ja laitoshoidossa olevat ovat riskissä jäädä ilman asianmukaista hoitoa Syitä Näköongelma jää muiden terveysongelmien varjoon Näköongelma kehittyy pikku hiljaa ja siihen sopeudutaan Pidetään normaalina vanhenemisena 11
Heikentyneen näön seuraukset Useissa tutkimuksissa on todettu yhteys kaatumisiin, lonkkamurtumiin, laitoshoitoon joutumiseen ja kuolevuuteen sekä masennukseen Yhteys myös toimintakyvyn heikkenemiseen (sekä ADL että IADL toimintoihin) on todettu Heikentyneen näön seuraukset On havaittu myös lisääntynyt avuntarve sekä laitoshoitopotilailla että avohoidossa asuvilla vanhuksilla, joilla on heikentynyt näkökyky 12
Heikentyneen näön kustannusvaikuttavuus Kuopio 75+ tutkimuksen mukaan Palveluiden käytön arviointi: Kotisairaanhoito, kotipalvelu ja ateriapalvelu eriteltiin Laskettiin keskimääräiset käyntikerrat/kuukausi Laskettiin tästä kunnalle muodostuvat kustannukset (Keskimääräinen KSH käynti 43, KOPA käynti 28, ja ateriapalvelu 5 ) Laskettiin vuotuiset kustannukset palveluiden käytöstä/tutkittu Palveluiden käyttöä selittäviä tekijöitä Yhdistettyyn kuulo-näköhaittaan liittyi ongelmia sekä henkilökohtaisissa päivittäisissä toiminnoissa (mm. pukeutuminen, peseytyminen, ateriointi) että ns. välineellisissä toiminnoissa (mm. ruuan valmistus, kaupassa käynti, siivoaminen) Toiminnalliseen näkö-haittaan vain välineellisissä toiminnoissa 13
Heikentyneen näön kustannusvaikuttavuus Kuopio 75+ tutkimuksen mukaan Lisääntynyt avun tarve näkyi lisääntyneenä palveluiden käyttönä, sekä tämän myötä palveluita tuottavalle kunnalle muodostuvina lisääntyneinä kustannuksina Palveluiden käytöstä muodostuvat kustannukset olivat jopa kolmenkertaiset tutkituilla, joilla todettiin kuulo-näköhaitta tai näköhaitta verrattuna tutkittuihin, joilla ei ollut aistiongelmia Palveluiden käyttö Näköhaitta N=55 Kuulohaitta N=95 Yhdistet. N=32 Ei haittaa N=281 KSH 7 (7%)* 15 (27%)* 6 (19%)* 24 (9%)* KOPA 10 (11%)* 14 (25%)* 9 (28%)* 30 (11%)* Ateria 14 (15%) 6 (11%) 5 (16%) 23 (8%)** Mikä tahansa 21 (22%)* 23 (42%)* 11 (34%)* 66 (16%)* 14
Kustannukset Keskiverto vuotuiset kustannukset olivat : kuulohaitta-ryhmässä 800 (max. 20100 ) Näköhaitta-ryhmässä 2800 (max. 21000 ) Yhdistetty näkö- kuulohaitta- ryhmässä 3400 (max. 38000 ) Ei aistiongelmaa ryhmässä 890 (max. 32000 ) Todettiin tilastollisesti merkitsevä ero näkö ja näkö-kuulohaitta ryhmän ja ei aistiongelmaisten ryhmän välillä 15
Lopuksi Vanhusten näköongelmia tulee tutkia Herkästi silmälääkärin konsultaatioon Silmälasit tarkistettava säännöllisesti (usein naarmuuntuneet, likaiset, vanhat) Vanhukset tarvitsevat usein ulkopuolista apua tutkimusten järjestämiselle /onnistumiseksi Lopuksi Heikentynyt näkö altistaa toimintakyvyn laskulle, lisääntyneelle palveluiden käytölle ja siitä muodostuville kustannuksille Silmälääkärin konsultaatiosta ja uusista laseista muodostuu kustannuksia vanhukselle onko yhteiskunnan kompensaatiokeinot riittävät? 16