Kun kohtaan kroonista kipua potevan asiakkaan uusia keinoja kivunhallintaan

Samankaltaiset tiedostot
Selkä suomalaisten kipukohtana saikuttamalla työkyvyttömäksi

Työikäisten kipuoireet ja yhteys mielialaan ja työkykyyn. Kipuoireisen asiakkaan kohtaaminen työterveyshuollossa kokonaisvaltaisesti.

Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät

Pitkittynyt kipu ammattilaisen haaste

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Mitä uutta fibromyalgiasta?

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja Tilaukset

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Luento: Silja Serenade Nivelristeily ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Työterveyshuollon näkökulma asiakaskohtaamisten haasteisiin ja mahdollisuuksiin

Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä

8 UNI JA LEPO. sivut 85-91

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa Psykologi Hanna Böhme

Mielekästä ikääntymistä

Hyvinvointia työstä Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

PAREMPI VOIDA HYVIN. TULES hyvinvointivalmennus Peurungassa (5 + 3 pvä)

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA

Nivelrikko ja liikunta - Mikä on hyväksi? Hanna Jungman Fysioterapeutti Aluesuunnittelija, Suomen Nivelyhdistys

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Älä anna polven nivelrikon haitata arkeasi.

MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

TULE -asiakkaan arviointiprosessi työterveyshuollossa. Katja Ryynänen LT, työterveyshuollon ja fysiatrian el Attendo Medone 9.6.

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa

Voiko kipupotilaan tarinaa kuntouttaa?

Miksi kipu kroonistuu? Krooninen kipu, ahdistus, masennus ja elämänlaatu. Eija Kalso

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

Aivot narikkaan Asiakastilaisuus Riitta Veijalainen Vastaava työterveyspsykologi Voimavarakeskeinen työnohjaaja

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti

Terveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli

Syvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon. Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä!

Monialainen kipuklinikkatoiminta

Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA JUHA RANTALAINEN

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Mitä rentoutuminen on?

Korvaavan työn malli TyöSi Työ Sinulle

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Ennakoiva esimiestyö - avain yrityksen menestymiseen ja ihmisten hyvinvointiin

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

KIVUNHALLINTARYHMÄT TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

Palautuminen ja unen merkitys Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

Kivun monet kasvot. Alueellinen kasvokipukoulutus Salla Salo/kipupsykologi/Tyks

Työkyvyn tukeminen etenevän sairauden kohdalla

Mielenterveys voimavarana

TULES. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti

Selkäkipupotilaan mittaaminen ja

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka Anni Pentti

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC)

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Sisältö. 2. Vaihtoehtoja sairauspoissaoloille. 3. Mitä työpaikoilla ja työterveyshuollossa voidaan tehdä. ylläpitämiseksi

Pitkäaikaisen Kivun hoidosta ja Kuntoutuksesta Satakunnassa. Hannu Heikkilä MD, PhD, fysiatri, psykoterapeutti

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Mielenterveys voimavarana

Ideoita liikuntaneuvontaan

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Ravitsemus ja mielenterveys. Anette Palssa Laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM Kognitiivinen lyhytterapeutti

Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

Hyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Palvelupolut kuntoon työpaja TYÖKE-hankkeen näkökulma. Visa Kervinen, asiantuntijalääkäri TYÖKE-hanke

Tässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille

Lataa Ota kipu haltuun - Helena Miranda. Lataa

Työterve yshuollon ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule - tule sairauksissa työkykyä vai

Transkriptio:

Kun kohtaan kroonista kipua potevan asiakkaan uusia keinoja kivunhallintaan Helena Miranda, lääk.tri, Msc, työterveyden dosentti HAPPEA! Hoitajien hyvinvointitapahtuma 13.10.2016 Esityksen sisältö Uutta tietoa kivusta ja sen hoitokeinoista akuutti vs. krooninen kipu, keskushermoston herkistyminen kivun yksilöllisyys, kivun todellisuus lääkkeettömät hoidot, lääkehoito Kipu ja työkyky Kipuoireisen asiakkaan kohtaaminen työterveyshuollossa kokonaisvaltaisesti 1

Kipututkimus 2016 Kipu on 100 %:sti aivojen tuottamaa Kipukokemus on jokaisella erilainen Kipu on aina totta Normit, säännöt, kulttuuri, yhteiskunta Terveydenhuoltojärjestelmä Sosiaalistaloudellinen järjestelmä Muiden reaktiot Vuorovaikutusilmiöt Mistä kipukokemus muodostuu? Kudosvaurio sairaus vamma Elämäntilanne ihmissuhteet työ talous Fysiologiset reaktiot KIPU Suhde kipuun itseen auttajiin Hermostolliset muutokset Perintötekijät Kasvuympäristö, varhaiset elämänkokemukset Opittu Ajatukset, käyttäytyminen asenteet Ehdollistumat Tunteet, pelot Motivaatio Elämäntavat Lähde: Estlander Kivun psykologia 2

Mitä kipu on? Varoitusmerkki vaarasta Todellisen vaurion aiheuttama Kognitiivinen kokemus (muisti, oppiminen) Mahdollisen vaurion aiheuttama Keskushermoston häiriötilasta johtuva, ei enää merkki vaarasta! Sensorinen (aistimuksellinen) kokemus Mitä on akuutti kipu? Lyhytkestoinen Liittyy kehon rakenteisiin, jotka ovat uhattuna vaurioituneet uhka... vaurio... www.hnehealth.nsw.gov.au/pain www.hnehealth.nsw.gov.au/pain Egloff, Hirschi, von Känel. J Pain Research 2013 3

Mitä on krooninen kipu? Kestää 3 kuukautta tai pidempään Jatkuu vaikka kudosvaurio olisi jo parantunut Kivun sentralisoituminen, keskushermoston ylivirittyminen ja herkistyminen Auts!! Huh! Tarkkailen liikaa... Kirpun puremat sattuvat kuin kotkan kynnet www.hnehealth.nsw.gov.au/pain www.hnehealth.nsw.gov.au/pain Egloff, Hirschi, von Känel. J Pain Research 2013 Uutta tietoa kivusta Keskushermoston rooli on merkittävä! www.hnehealth.nsw.gov.au/pain Kipuradat ylivirittyvät ja herkistyvät kivulle Kivunsäätelyjärjestelmä ei toimi Mikä tahansa kiputila pitkittyessään saattaa aiheuttaa keskushermoston herkistymisilmiön 4

Krooninen alaselkäkipu Niskan retkahdusvamma (whiplash) Jännityspäänsärky Migreeni Purentaelimistön toimintahäiriöt (TMD) Nivelrikko Fibromyalgia Sentraalinen herkistyminen Nivelreuma Neuropaattiset kiputilat Tendiniitti Myofaskiaaliset kiputilat Ärtynyt suoli -oireyhtymä (IBS) Krooninen haimatulehdus Endometrioosi Vulvodynia Lantion seudun kipu/ Kivuliaat kivulias virtsarakko kuukautiset -oireyhtymä Lähde: European Pain Congress 2015 5

Selkäkipu + keskushermoston yliherkistyminen Kipua usein muuallakin kuin selässä Paheneminen vaikeasti ennustettavissa, lepo ei paranna Ei selkeää alkuhetkeä (yleensä) kipuoireilu kehittyy pidemmän ajan kuluessa erilaisten oireiden vaihdellessa Kipuoireita jo kouluiässä tai nuorena aikuisena Muita oireita: väsymystä, muistamiseen ja keskittymiseen liittyviä vaikeuksia, uniongelmia, mielialaongelmia Herkkyys muille ärsykkeille (kirkas valo, lämpötilan vaihtelu, kemikaalit, hajut, sisäilma, melu, lääkeyliherkkyys ) Miten kipua hoidetaan? 6

Lääkehoidon teho pitkäaikaisessa (eisyöpä)kivussa on varsin vaatimaton! Vain n. 30-50 % potilaista saa riittävää apua kroonisen kivun hoitoon tarkoitetuista lääkkeistä (A.Moore Efic 2016) kipu lievittyy 10-30 % Esim. Burana + Panadol kivun akuuttiin pahenemiseen Tulehduskipulääkkeistä ei pitkäaikaisesti yleensä hyötyä Lihasrelaksanteista ei juuri hyötyä Vahvoja kipulääkkeitä, ns. opiaatteja (esim. Panacod, Tramal, Temgesic, Norspan) ei suositella pitkäaikaisesti krooniseen ei-syöpäkipuun! Pitkittynyt kipu + unettomuus: esim. Triptyl, Noritren, Pitkittynyt kipu + ahdistuneisuus/matala mieliala: esim. Cymbalta, Venlafaxin, Lyrica, Neurontin + näiden yhdistelmähoidot! 7

Leikkaushoito? Olkapääleikkaukset Suomessa 1998-2011 Paloneva ym. 2015 8

Leikkaushoitoon liittyy merkittävä uuden kivun ilmaantumisen riski: 20 50 % (IASP 2011, Fuzier 2015) Keskushermoston yliherkistyminen/fibromyalgian piirteet huonontavat merkittävästi leikkaustuloksia (Brummett 2015) + muiden komplikaatioiden riski Pitkittyneessä kivussa: Onko kaikki muu yritetty ennen leikkaushoitoa? 9

Hyvä uni aineenvaihdunta ja puolustusjärjestelmä toimivat tehokkaammin haavat ja muut kudosvauriot paranevat nopeammin stressin- ja painonhallinta ja liikunta onnistuvat levänneenä paremmin syvä uni elvyttää, elimistö korjaa itseään sen aikana, mm. muisti, uuden oppiminen, keskittymiskyky paranevat kipuherkkyys vähenee, kivunsietokyky paranee myönteinen vaikutus mielialaan, vireystilaan, työkykyyn Tee sitä mistä nautit sosiaaliset suhteet yksi terveyden perusta vaikutus terveyteen yhtä merkittävä kuin tupakoimattomuuden ja 3 kertaa merkittävämpi kuin ihanteellisen painon hemmottelu, esim. kylpylässä käynti voi vähentää kipuja pelaaminen vie huomion pois kivusta, tuo onnistumisen kokemuksia mielikuvaharjoittelu, sielunmaiseman katselu rauhoittaa, parantaa kivunsietokykyä 10

Tietoinen läsnäolo (mindfulness) vähentää kroonisen kivun voimakkuutta, kivun haitan ja taakan kokemusta vähentää kipulääkkeiden käyttöä ja masennusoireita lisää kivun hyväksyntää ja elämänlaatua hidastaa ikääntymistä, vähentää tulehdusreaktiota Voimaannu kulttuurista esim. musiikki lempimusiikkia päivittäin arjessa vaikutus krooniseen kipuun lähes lääkkeiden luokkaa Ravitse itsesi vähärasvainen kasvispitoinen ravinto vähemmän sokeria ja valkoista viljaa probiootit, omega3, kurkuma, magnesium, chili, D- ja C-vitamiini Kokeile akupunktiota mm. selkäkipuun, niska-hartiaseudun kipuihin ja nivelrikon aiheuttamaan kipuun. Jopa tehokkaammin kuin lääkehoito? 11

Liikunta pilates, taiji, vesiliikunta, voimaharjoittelu, kävely, jooga Jooga näyttäisi suojelevan aivojen harmaata ainetta Joogan harrastaminen siis korjaa kroonisen kivun aiheuttamia aivomuutoksia migreenipäiviä on saatu vähennettyä joogan avulla kroonisessa selkäkivussa toimii yhtenä täydentävänä hoitomuotona 12

Kivusta ja työkyvystä 13

Sairauslomapäivät kipuoireiden vuoksi Suomi vs. Eurooppa Breivik H ym. Survey of chronic pain in Europe: Prevalence, impact on daily life, and treatment European Journal of Pain 2012;10:287-333. Työhönpaluun todennäköisyys pitkän sairauspoissaolon jälkeen selkävaivoissa Lähde: Viikari-Juntura/TTL, Lötters ja BurdRiskif 28 14

Pitkään poissa työpaikalta kipuvaivan takia: elämästä katoaa rytmi ja säännöllisyys elämä kotona pyörii oireiden ympärillä (kivun tarkkailu, kivun merkitys korostuu) töiden kertyminen ammatillinen itsetunto alenee syyllisyyden tunteet, huoli työkavereiden suhtautumisesta taloudelliset haitat mieliala laskee sosiaalinen eristäytyminen työelämästä syrjäytymisen riski kasvaa 29 Työkyvyn Bermudan kolmio? 15

Keltaiset liput ennustavat voimakkaasti työkyvyttömyyttä! Lähde: Facultas 16

Mitä enemmän esiintyy keltaisia lippuja, sitä huonompi on kipuoireesta toipumisen ennuste Henscke 2008 Vain täysin kivuttomana töihin? Ei tarvitse odotella täyttä kivuttomuutta Työssä jatkaminen tai nopeampi töihinpaluu edistää kroonista kipua potevan kuntoutusta ristiriita opitun kanssa: kipu vaaran merkki, työ aiheuttaa kipuja Pelko ja huoli kivun ja työntekemisen vaarallisuudesta vaurioittavat ihmistä enemmän kuin työ 17

On helpompi olla kokonaan pois Työntekijän omat pelot tai huolet lisäävät työkyvyttömyyttä: Pelko muiden suhtautumisesta Ei haluta erottautua erityistarpein Pelko valittajan, syntipukin tai lellikin leimasta Pelko työpaikan menettämisestä, urakehitys pysähtyy, palkkiot jäävät saamatta Syyllisyys siitä, ettei pysty tekemään niin kuin muut Hävetään kipuja, väsymystä ja voimattomuutta Työkyky on koko perheen asia Perhe saattaa olla esteenä työssä jaksamiselle: Et saa mennä töihin itseäsi rikkomaan! Emme pääse viettämään eläkepäiviä yhdessä koska annat itsesi mennä noin huonoon kuntoon töissä! Läheisten hyvää tarkoittavat neuvot voivat pönkittää entisestään pelkoja Krooninen kipu syö itsetuntoa ja lisää epävarmuutta muiden sanomisilla suuri vaikutus 18

Monet työelämään ja yhteiskuntaan liittyvät asiat toimivat hidasteina/esteinä osatyökykyisen työllistymiselle Pitkät sairauslomat eivät ole näyttöön perustuvaa hoitoa kipuoireissa! Passivoitumisen vaara yhteiskunnan prosesseissa! Ihminen oman työkykynsä paras asiantuntija Oma arvio nykyisestä työkyvystä (ns. työkykyvas) ennustaa voimakkaimmin tulevaa työkykyä Työ on parhaimmillaan kipupotilaalle kuntouttavaa Jokaisella kipupotilaalla oikeus tehdä työtä itselleen sopivassa työssä Mars esimiehelle puhumaan - ratkaisuehdotusten kera! 19

Työterveyshoitaja voi tarjota oikeaa tietoa (ml. lääkkeettömät hoitokeinot!) hälventää pelkoja lisätä pystyvyyden tunnetta lisätä kivunhallinnan tunnetta opettaa siirtämään huomio pois kivusta mielekkäisiin asioihin/tekemiseen opettaa fyysisen aktiivisuuden ja levon yksilöllistä säätämistä, aktiivisuutta hiljalleen lisäten auttaa vähentämään negatiivisia ja haitallisia asioita tai ajatuksia kipuun liittyen myötäkulkea ja viedä kivunhallintasuunnitelmaa eteenpäin kuuntelu, empatia tieto ei ehkä mene perille tässä vaiheessa Ei vähätellä tai mitätöidä asiakkaan tunteita ja turhautumista Siirretään asiakas syyttelystä realiteetteihin Mikä tilanne nyt on Kohdataan muuttunut todellisuus asiakkaan kanssa Kannustetaan puhumaan tunteista kipuun liittyen Tarjotaan lisää oikeaa tietoa Lisätään suunnitelmallisuutta Innostetaan ja kannustetaan ottamaan itse kipu haltuun 20

Ota kipu haltuun kirjassa puhutaan työstä: Luku (kivunhallintatyökalu): Työskentele Liitteet: Ehdotuksia työjärjestelyiksi, joiden avulla kipua poteva ihminen pärjää paremmin työssä n. 70 työn muokkausehdotusta Sinulle, joka olet kroonista kipua potevan työkaveri tai esimies KIPU JA TYÖKYKY - vaihtoehtoja sairauspoissaoloille -hanke 21

Työkykyriskien tunnistaminen Vaihtoehdot sairauslomille Sairauspoissaolojen kirjoittamiskäytännöt Kivun pitkittymisen ehkäisy Kivunhallintaryhmät Koulutus Kirjalliset materiaalit 22

Työkaluja potilasinformointiin 1 - Youtube - Uutta tietoa kivusta (3 videota 2-4 min., puhuttu suomeksi) - Dr. Evans Low back pain (1 video 10 min, suomenkielinen teksti) Työkaluja potilasinformointiin 2 Retrain Pain Foundation Ilmainen kipukurssi verkossa www.retrainpain.org 23

Loppusanat Potilaan kokemus ymmärretyksi tulemisesta voi olla parempi biologinen täsmälääke kuin pikaisesti kirjoitettu särky- tai masennuslääke. - Psykiatri Matti Huttunen 2008 24