Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Näe hyvä lähelläsi 29.1.2014 Joensuu Ruralia-instituutti 9.10.2013 1
Rahoittaja: Maa- ja metsätalousministeriö / Lähiruokaohjelma Hankeaika: 1.1.2013 30.6.2014 Päätoteuttaja: Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Yhteistyökumppani: EkoCentria (empiirisen aineiston keruu ja tulosten jalkauttaminen) Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon käytön lisääminen, jalostusasteen nostaminen sekä kysynnän ja tarjonnan parempi kohtaaminen. ja Tässä hankkeessa: tarkoituksena selvittää missä määrin sekä jalostavat yritykset että julkiset keittiöt käyttävät lähialueen raaka-aineita, ja tuottaa arvio lähiruoan käytön nykyisistä ja tulevista vaikutuksista. 11.12.2013 2
Aiemmat lähiruokatutkimukset 2012-2013 29.1.2014 3
Taustaa Lähiruokatrendi voimakas, mm. hallitusohjelmassa lähiruokaohjelman toteuttaminen ( Lähiruokaa totta kai! ) Julkisiin ruokahankintoihin kohdistuu kasvavaa kiinnostusta: Mitä meille syötetään? Luottamus? 29.1.2014 4
Suomessa tarjotaan julkisissa keittiöissä n. 440 miljoonaa ruoka-annosta vuosittain: Mitä meidän lapsemme syövät? 24.10.2013 5
Hankintalainsäädäntö ja sen paikallinen soveltaminen koetaan haastavaksi (syrjimättömyysperiaate) EU-parlamentti hyväksyi uudet hankintadirektiivit 15.1.2014. Jäsenvaltioilla on 24 kk aikaa saattaa säännöt osaksi kansallista lainsäädäntöä. Loppujen lopuksi riippuu kuntapäättäjien, kuntien virkamiesten sekä ruokapalveluhenkilöstön asenteista ja tahtotilasta miten paljon lähellä tuotettua ruokaa kunnassa tarjotaan. 29.1.2014 6
Mitä on lähiruoka? Lähellä tuotettua ja kulutettua, kotimaista ruokaa. Lähiruoka on tuoretta, tuottaja pystytään helposti selvittämään. Vuodenaikojen sesongit voidaan helposti hyödyntää. Paikallisen ruokaperinteen vaaliminen. Huoltovarmuus myös tärkeä säilyttää. Työllistävä vaikutus. 29.1.2014 7
Yrityskyselyyn vastanneet maakunnittain Maakunta Kyselyyn vastanneita (kpl) Etelä-Karjala 24 Etelä-Pohjanmaa 37 Etelä-Savo 37 Kainuu 23 Kanta-Häme 35 Keski-Pohjanmaa 18 Keski-Suomi 51 Kymenlaakso 37 Lappi 29 Pirkanmaa 47 Pohjanmaa 39 Pohjois-Karjala 48 Pohjois-Pohjanmaa 47 Pohjois-Savo 52 Päijät-Häme 24 Satakunta 41 Uusimaa 89 Varsinais-Suomi 84 Åland 17 Yhteensä 778 29.1.2014 8
Yrityskyselyyn vastanneet, Pohjois-Karjala Toimiala Teurastus, lihan käsittely ja lihatuotteiden valmistus 5 Kalan, äyriäisten ja nilviäisten jalostus ja säilöntä 2 Hedelmien ja kasvisten jalostus ja säilöntä 6 Maitotaloustuotteiden valmistus 3 Mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistus 3 Leipomotuotteiden, makaronien yms. valmistus 17 Muiden elintarvikkeiden valmistus 8 Juomien valmistus 4 Yhteensä 48 29.1.2014 9
Yrityskysely: Raaka-aineiden osto, koko Suomi 29.1.2014 10
Raaka-aineiden osto, Pohjois-Karjala 29.1.2014 11
Yrityskysely: Tuotteiden myynti, koko Suomi 29.1.2014 12
Tuotteiden myynti, Pohjois-Karjala 29.1.2014 13
Julkiseen hankintapyyntöön vastaaminen, Pohjois-Karjala Hankintapyyntöön vastattiin yksin (kaikki jotka vastasivat kyllä ) Miksi ei? Pienet resurssit. Liian pieni yritys. Julkisen sektorin pilkkahinta ei houkuttele. Ei ole tullut pyyntöä. Emme ole saaneet. Eipä ole kysytty. 29.1.2014 14
Yhteiskuntavastuu elintarvikeyritysten toiminnassa 95% vastaajista: vastuu ympäristöstä on tärkeätä tai erittäin tärkeätä. 92% vastaajista: vastuu ympäröivästä yhteisöstä on tärkeätä tai erittäin tärkeätä. Rakennetaan jäteveden esipuhdistamo ja hoidetaan jätteiden lajittelu ja kierrätys mallikkaasti. Rekrytoidaan paikallisia jos vain on mahdollista. Otetaan opiskelijoita töihin mahdollisuuksiemme mukaan, esim. sesonkina. Pyrimme mahdollisuuksien mukaan ostamaan raaka-aineita läheltä. Yrityksellä on alihankintaketjujen kautta työllistävä merkitys. Paikallisyhteisön etu menee ohi kannattavan taloudellisen toiminnan. Kehitämme sivuvirroista tuotteita ja pyrimme huomioimaan kaikessa mahdollisimman pienen hiilijalanjäljen. Ympäristöä kuormittavia asioita mitataan yrityksessämme jatkuvasti, kuormitusta pyritään systemaattisesti vähentämään ja samoin myös esim. energian käyttöä. 29.1.2014 15
Hankintarengas -kyselyyn vastanneet maakunnittain Kyselyyn vastanneiden hankintarenkaiden elintarvikehankintojen arvo vuodessa vaihteli 250.000 eurosta aina 33.000.000 euroon. Maakunta Kyselyyn vastanneita (kpl) Etelä-Karjala 2 Etelä-Pohjanmaa 3 Etelä-Savo 2 Kainuu 1 Kanta-Häme 2 Keski-Pohjanmaa 3 Keski-Suomi 4 Kymenlaakso 2 Lappi 5 Pirkanmaa 6 Pohjanmaa 4 Pohjois-Karjala 2 Pohjois-Pohjanmaa 3 Pohjois-Savo 7 Päijät-Häme 2 Satakunta 6 Uusimaa 5 Varsinais-Suomi 3 Åland 1 Toimintaa useammassa maakunnassa 2 YHTEENSÄ 65 29.1.2014 16
Hankintarengas kyselyn alustavia tuloksia Keskimäärin n. 15% julkiskeittiösektorin elintarvikkeista ostetaan omasta maakunnasta. (ulkomailta vähän yli 20%) Pohjois-Karjala: 11% oma maakunta / 52% muu Suomi / 37% ulkomaat Omasta maakunnasta ostetaan yleensä eniten tuoretta leipää, marjoja, juureksia ja vihanneksia. Suurin osa hankintarenkaista uskoo tulevaisuudessa ostavansa yhä enemmän omasta maakunnasta, mutta on myös niitä, jotka näkevät tuontituotteiden määrän kasvavan. Luomutuotteiden osuus vaihtelee 0-15 % välillä, tulevaisuudessa luomun osuuden ostoista uskotaan kasvavan vain maltillisesti. (P-K: 1,2% -> 3,3%) Mainittuja ongelmia hankkimisessa: määrärahojen pienuus, pientoimittajien passiivisuus, logistiikka, saatavuus, kilpailutus/hankintalaki 17
Nykytilanteen vaikutusten arviointi Maatalouden ja elintarviketeollisuuden nykyisten vaikutusten arvioinnissa aluetalous palautettiin tilanteeseen, jossa tiettyä elintarviketeollisuuden toimialaa ei ole lainkaan olemassa. Tällöin koko ruokaketju ja muutkin toimialat eli alueen koko elinkeinorakenne mukautuivat tilanteeseen. Aluetalous etsi uuden tasapainon ilman alaa. Erot muuttujien itseisarvoissa nykyiseen tilanteeseen verrattuna osoittivat alan vaikuttavuuden. Työvälineenä oli staattinen CGE RegFin-aluemalli, koska sopeutumisen kestoa ei tunnettu. Esimerkki: Jos alueella oli juomien valmistuksen tehdas/tehtaita ja se/ne suljettiin, niin näin menetellen saatiin laskettua alan vaikutus alueen taloudelliseen kasvuun (ABKT) ja työllisyyteen. 5.11.2013 18
Laskelmilla kättä pitempää päätöksenteon tueksi Suomalaiset pitävät numeroista Arvio vaikuttavuudesta: taloudellinen kasvu, työllisyys, tulot, kulutus, verotulot, julkiset palvelut, kotimaan ja ulkomaankauppa, muuttoliike, väestökehitys ja sen demografia jne. TULOKSET TUTKIMUS- ONGELMA LASKENTA- METODI Asiakkaalla on suunnitelmia, visioita, toiveita, pelkoja, mutta mikä on niiden taloudellinen merkitys? Laskelmat voidaan tehdä useille aluetasoille: Suomi Maakunnat Seutukunnat Kunnat Edellisten kombinaatioille RegFin-aluemallit, datat ja niillä lasketut skenaariot 19 29.1.2014
Maatalouden ja elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset: koko Suomi Maatalouden vaikutus koko Suomen BKT:hen on noin 2,8 %-yksikköä eli reilut 5,2 miljardia euroa. Maatalous työllistää noin 4,1 %-yksikköä maamme työllisistä eli noin 100 000 henkilötyövuotta, kun kerroinvaikutuksetkin otetaan huomioon. Elintarviketeollisuuden vaikutus maan BKT:hen on noin 7,1 %-yksikköä eli noin 13,2 miljardia euroa. Elintarvikkeiden ja juomien valmistuksen vaikutus työllisyyteen on maataloutta hieman pienempi, noin 3,8 %-yksikköä eli reilut 95 000 henkilötyövuotta kerroinvaikutukset huomioon otettuna. Toimiala BKT (%-yksikköä) BKT (milj. euroa) Työllisyys (%-yksikköä) Työllisyys (htv) MAATALOUS 2,82 5 243 4,12 105 016 Lihanjalostus ja teurastus 1,10 2 049 0,72 18 349 Kalanjalostus 0,09 166 0,06 1 417 Hedelmien, marjojen ja vihannesten jalostus 0,21 392 0,14 3 475 Rasvojen ja öljyjen valmistus 0,10 191 0,04 1 132 Maitotuotteiden valmistus 1,35 2 501 0,83 21 148 Myllytuotteiden valmistus 0,24 448 0,09 2 318 Leipomotuotteiden valmistus 0,97 1 800 0,57 14 540 Muu elintarvikkeiden valmistus 1,31 2 439 0,55 14 000 Eläinten ruokien valmistus 0,35 649 0,19 4 801 Juomien valmistus 1,39 2 580 0,58 29.1.2014 14 680 20 ELINTARVIKETEOLLISUUS YHTEENSÄ 7,12 13 217 3,76 95 860
ETELÄ-POHJANMAA BKT (%-yksikköä) BKT (milj. euroa) Työllisyys (%-yksikköä) Työllisyys (htv) Toimiala MAATALOUS 7,55 394,57 12,95 11488 Lihanjalostus ja teurastus 11,95 624,68 5,72 5073 Kalanjalostus 0,01 0,51 0,01 5 Hedelmien, marjojen ja vihannesten jalostus 0,28 14,59 0,13 119 Rasvojen ja öljyjen valmistus 0,00 0,23 0,00 4 Maitotuotteiden valmistus 5,28 275,83 2,85 2531 Myllytuotteiden valmistus 1,10 57,59 0,38 333 Leipomotuotteiden valmistus 1,67 87,31 0,80 714 Muu elintarvikkeiden valmistus 0,32 16,84 0,18 162 Eläinten ruokien valmistus 2,18 113,95 0,47 420 Juomien valmistus 2,58 134,69 1,06 939 ELINTARVIKETEOLLISUUS YHTEENSÄ 25,37 1326,22 11,61 10300 POHJOIS-KARJALA BKT (%-yksikköä) BKT (milj. euroa) Työllisyys (%-yksikköä) Työllisyys (htv) Toimiala MAATALOUS 4,82 199,07 8,03 5404 Lihanjalostus ja teurastus 0,39 16,12 0,43 291 Kalanjalostus 0,06 2,30 0,04 29 Hedelmien, marjojen ja vihannesten jalostus 0,03 1,08 0,02 15 Maitotuotteiden valmistus 2,63 108,66 2,06 1386 Myllytuotteiden valmistus 0,01 0,38 0,01 8 Leipomotuotteiden valmistus 1,73 71,42 1,02 689 Muu elintarvikkeiden valmistus 0,41 16,94 0,21 138 Eläinten ruokien valmistus 0,02 0,80 0,02 14 Juomien valmistus 0,04 1,47 0,04 28 21 ELINTARVIKETEOLLISUUS YHTEENSÄ 5,30 219,17 3,86 2597
Kiitos! e-mail: leena.viitaharju@helsinki.fi