Markus Ukkola TEM Kokonaisratkaisujen innovatiivinen hankinta
Julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö Suomessa julkisyhteisöjen ja muiden ns. hankintayksiköiksi laskettavien tahojen on kilpailutettava ostonsa (tavarat, palvelut, rakennusurakat) lainsäädännössä asetettujen menettelyvelvoitteiden mukaisesti Hankintatointa ohjaa julkisista hankinnoista annettu laki (348/2007) Hankintalaki on vahvasti EU-vaikutteista, useimmat hankintalain säännökset perustuvat EU:n hankintadirektiiviin 2004/18/EY Myös sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kilpailuttamissääntöjen piirissä Taustalla EU-tuomioistuimen vakiintunut ratkaisukäytäntö Sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnoissa tiettyjä väljennyksiä muihin palveluhankintoihin nähden Esim. suorahankintamahdollisuus asiakassuhteen turvaamiseksi (hankintalain 67 )
Innovaatiot julkisten hankintojen lainsäädännössä Julkisten hankintojen lainsäädännön tavoitteet liittyivät pitkään a) julkisten varojen tehokkaaseen käyttöön ja erityisesti EUkontekstissa b) jäsenvaltioiden hankintamarkkinoiden avaamiseen 2000-luvun aikana on herännyt esiin tarve tuoda hankintalainsäädäntöön muitakin tavoitteita Ympäristönsuojelu Sosiaaliset näkökohdat (esteettömyys, työolot jne.) Innovatiivisuus Mitä innovaatiot tarkoittavat julkisten hankintojen yhteydessä?
Innovaatiot julkisten hankintojen lainsäädännössä Innovaatioilla tarkoitetaan usein sellaisen tuotteen, palvelun tai urakan hankkimista, jota ei ole saatavilla muutoin markkinoilla Hankinnan kohteella on uusia piirteitä tai ominaisuuksia Innovaatioilla voidaan toisaalta tarkoittaa innovatiivista, uutta tapaa toteuttaa hankintamenettely Hankinnan kohteen osalta hankintalain 8 antaa hankintayksiköille mahdollisuuden ostaa kilpailuttamatta tietyin edellytyksin tutkimusja kehittämispalveluja, joissa läheinen suhde innovaatioihin Jos kyseessä on innovatiivinen hankinnan kohde jota markkinoilla ei ole, hankintayksikkö ei usein tiedä, mitä se hankkisi Hankintalainsäädäntö mahdollistaa neuvotteluja sisältävien menettelyjen valinnan
Neuvottelujen käyminen ja hankintalainsäädäntö Hankintayksikkö voi hankintalainsäädännön mukaan käydä neuvotteluja hankintamenettelyissä usealla tavalla Ensinnäkin hankintayksiköt voivat (ja usein niiden on syytäkin) keskustella toimittajien kanssa erilaisista toteuttamisvaihtoehdoista tai markkinoilla saatavilla olevista ratkaisuista ns. teknisen vuoropuhelun kautta jo ennen hankintamenettelyn alkamista (osa suunnittelua) Hankintamenettelyn sisällä hankintalainsäädäntö antaa hankintayksiköille tietyissä tilanteissa mahdollisuuden käyttää neuvotteluja sisältäviä menettelyjä Neuvottelumenettely Kilpailullinen neuvottelumenettely
Neuvottelumenettelyt Neuvottelumenettelyssä hankintayksikkö julkaisee ilmoituksen hankinnan käynnistymisestä, valitsee neuvotteluun toimittajat ja neuvottelee näiden kanssa siten, että hankinnan kohdetta voidaan muuttaa uusille urille Neuvottelujen kulusta ei ole säännelty kovin tarkasti, tulee muistaa tasapuolisuus ja menettelyn dokumentointi Kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä hankintayksikkö neuvottelee mukaan valittujen toimittajien kanssa hankintasopimuksen ehdoista. Jossain vaiheessa (kun ratkaisu on syntynyt) hankintayksikön on kuitenkin päätettävä neuvottelut ja pyydettävä lopulliset tarjoukset mukana olevilta toimittajilta. Näiden kesken suoritetaan tarjousvertailu, jonka perusteella valitaan sopimuskumppani. Neuvottelujen kautta hankintayksikkö saa markkinatoimijoilta uusia ideoita ja se kykenee muokkaamaan hankintaa enemmän tarpeidensa mukaiseksi
Mitä ostetaan? Neuvottelujen käymisen ohella hankintayksikkö voi antaa toimittajille muissakin menettelymuodoissa toimintavapauksia innovatiivisten ratkaisujen tarjoamiseksi Hankintayksikkö voi tarjouspyynnössään valita, miten se kuvailee haluamansa tuotteen tai palvelun Kuvataanko kohde kiinteästi mainitsemalla ominaisuuksia, suorituksia tai viittaamalla esimerkiksi tiettyyn standardiin? Kuvataanko kohde tavoitteiden kautta siten, että tarjoajille jää mahdollisuus itse ratkaista, miten tavoitteeseen päästään, ts. ostetaan lopputulos eikä suoritus. Hankintalainsäädäntö antaa hankintayksiköille mahdollisuuden mahdollistaa vaihtoehtoisten tarjousten antaminen
Tulevaisuus Komissio antoi joulukuussa 2011 ehdotukset uusiksi julkisia hankintoja koskeviksi direktiiveiksi Komission ehdotuksissa todetaan mm. Tutkimuksella ja innovoinnilla on keskeinen merkitys älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun Eurooppa 2020 -strategiassa. Julkisilla hankkijoilla olisi oltava mahdollisuudet ostaa innovatiivisia tuotteita ja palveluja ja edistää sitä kautta kasvua ja julkisten palvelujen tehokkuutta ja laatua. Ehdotuksessa esitetään uusi hankintamenettelymuoto: innovaatiokumppanuus Innovaatiokumppanuudessa hankintayksikkö hankkii sekä innovaation kehittämispalvelut että tätä myöhemmin seuraavat tavarantoimitukset, palvelut tai rakennustyöt
Markus Ukkola Puh. +358 29 504 7018 markus.ukkola@tem.fi Kiitos!