Havaintomotorisista valmiuksista ja niiden kehittämisestä
Havaintotaidot Liikehallintataidot Taitojen luokittelu Päätöksentekotaidot
Pelin havainnointi on vaativa tehtävä Suuren informaatiomäärän integrointi Nopeat, vaihtelevat ja ennalta arvaamattomat liikkeet (pallo/kiekko ja pelaajat) Ajoittaiset näköesteet (esim toinen pelaaja blokkaa pallon näkemisen) Joukkuetovereiden ja vastustajien havaitseminen ja ennakointi Etäisyys toisiin pelaajiin Syöttömahdollisuudet Vastustajan mahdollisuudet syötönkatkoon Jatkosyötöt
Rankkarin torjunta Pallon nopeus 75 km/h Pallolla kestää n 600 ms lentää pilkulta maaliin Maalivahdin torjuntaliike kestää n 500 700 ms Torjunta pitää aloittaa jo ennen potkua
Näköaisti Kaksi näköaistia: tarkka näkö (ventral vision) & liike- ja sijaintinäkö (dorsal vision) Näkö on usein ensisijainen tiedon lähde Näkö dominoi myös muita aisteja (esim junan lähteminen viereiseltä raiteelta)
Eri näköaistit Ventraalinäkö Lyhytkestoinen Kohteiden väri, sijainti, nopeus Hyvä päätöksenteon opettelussa Eksplisiittinen oppiminen Dorsaalinäkö Pitempikestoinen Kohteiden sijainti, liike ja koko suhteessa muihin kohteisiin Hyvä liikehallinnan opettelussa Implisiittinen oppiminen ( just do it )
Tilan havainnointi: Useat toiminnat vaativat kolmiulotteista havainnointia Vasemman ja oikean silmän erilainen kuva mahdollistaa syvyys- ja etäisyysarvioinnin Syvyyden arvioinnin kehittymistä tukevat monipuoliset kokemukset eri liikuntamuodoista Kolmiulotteinen havainnointi
Aistinelinten toimintakyky ei selitä urheilijoiden taitotasoa Pitääkö huippupelaajalla olla superaistit?
Liikunnassa tärkeitä visuaalisia taitoja Dynaaminen visuaalinen tarkkuus (nopeasti liikkuvien kohteiden tarkka näkeminen) Visuaalinen keskittyminen (häiriötekijöiden huomiotta jättäminen) Katseella seuraaminen (liikkeen seuraaminen katseella ilman pään liikettä) Silmä-käsi-keho koordinaatio (kehon osien ajoitus ja kontrolli näköinformaatioon perustuen) Visuaalinen muisti (nopeasti liikkuvien ihmisten ja esineiden muistaminen, oikeassa paikassa oikeaan aikaan) Visualisoiminen (liikkeen näkeminen omassa mielessä)
Liikunnassa tärkeitä visuaalisia taitoja Perifeerinen näkö (sivuille näkeminen ilman pään kääntämistä) Visuaalinen rektioaika (aivojen näköärsykkeen käsittelyyn käyttämä aika) Syvyyden havainnointi (etäisyyden arviointi)
Valmentaja tarkkailee kenttää kolmannessa persoonassa Urheilija toimii sekä kolmannessa että ensimmäisessä persoonassa Voiko valmentaja antaa relevantteja vihjeitä pelaajalle? Voiko valmentaja oikeasti opettaa urheilijaa?
Kuuloaisti Kuulon merkitys korostuu paikannusta vaativissa tehtävissä kyky paikantaa äänen suunta on tärkeä Horisontaalinen ja vertikaalinen paikantaminen Kuuloa hyödynnetään suoritusten ajoittamisessa ja palautteen saamisessa Ääni rikkoo ennakoinnin.
Liikunnassa tärkeitä auditiivisia taitoja Horisontaalinen paikantaminen Vertikaalinen paikantaminen Auditiivinen tarkkaavaisuus Auditiivinen erottelukyky Auditiivinen muisti Käsitesisällön ymmärtäminen (esim substitution-switch)
Sijainnin arviointi, erot samankaltaisten äänien välillä, mallit (tempo, intensiteetti ja taajuus), äänien erottaminen taustaäänistä Ero äänen saapumisajassa vasempaan ja oikeaan korvaan mahdollistaa paikallistamisen Auditorinen paikallistaminen
Tuntoaisti Tuntoaistin avulla kontrolloidaan liikkeitä Tietoa mm. paineesta, lämpötilasta, muodoista, teksteistä värinästä
Tasapainoaisti Sisäkorvan tasapainoelin aistii kehon liikkeitä ja asentoa Kaarikäytävät ja karvareseptorit Tasapainoon vaikuttavat myös näkö- ja tuntoaistit
Proprioseptiikka ja kinetiikka Proprioseptiikka antaa tietoa kehon jäsenten asennoista (esim kuinka monta sormea koukussa selän takana) Kinetiikka liittyy kehon osien liikkeisiin, mm. mihin suuntaan ja millä nopeudella kehon osat liikkuvat
Sensorinen integraatio Eri aistien tuottamat aistimukset jäsentyvät yhdeksi tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi
Pelinluvun kehittyminen Vaikka aistinelimet kehittyvätkin varhain, niin pelin luvun oppiminen vaatii aikansa Pelin luvun kehittyminen edellyttää tehtävä-relevantin ja tehtäväirrelevantin informaation tunnistamista Kun iän ja harjoittelun myötä kokemukset karttuvat, ongelmanratkaisu tehostuu Kyky monitoroida tehtävän vaatimuksia, käyttää strategista ja taktista suunnittelua, ennustaa mahdollisia seuraamuksia ja ennakoida vastustajan aikomuksia kehittyy läpi lapsuus- ja nuoruusiän
Onko havainnointi opeteltavissa? Aivojen muokkaantuvuus (plastisuus) mahdollistaa havaintotaitojen opettelemisen Aivoissa tapahtuu uudelleen organisoitumista opittaessa uutta tai kun esimerkiksi korvataan vaurioituneita aivoalueita Aloittelijoita ei tulisi ohjeistaa toimimaan ekspertin tavoin, vaan opettelemaan kuin ekspertti Tutkimuksissa positiivisia tuloksia urheilijoiden oppimisesta havaintomotoriikan osalta
Mitä harjoitellaan? Useiden esineiden seuraaminen (multiple object tracking) / esimerkiksi liikkuvien valopisteiden seuraaminen kuvaruudulla / maalivahdin tulee seurata palloa, joukkuetovereita ja vastustajia Useimmat ihmiset kykenevät seuraamaan neljää tai viittä kohdetta Eliittiurheilijat ovat tässä muita parempia Laaja näkökenttä (large visual field) / joukkueurheilussa suurin osa tapahtumista on 3 asteen tarkan näkökentän ulkopuolella, ekspertit kykenevät keskittämään katsettaan, ekspertit kykenevät havainnoimaan asioita periferaalinäöllä Harjoitellaan siirtämään fokusta ilman katseen siirtoa Nopeuskynnykset (speed tresholds) Nopeasti liikkuvia kohteita vaikeampi havainnoida Stereoskopia (binocular depth cues) Stereoskopia parantaa suorittamista
Mitä harjoittelusta seuraa? Parantunut kyky havainnoida ja prosessoida pelaajien liikkumismalleja laajemmassa näkökentässä (esimerkiksi kyky seurata neljää pelaajaa kolmen sijaan), tämä lisää taktista tietoisuutta ja älykkäiden päätösten tekoa Havainnointi tapahtuu vähemmällä vaivalla, jolloin resursseja vapautuu muihin havaintokohteisiin ja keskittymispaineet pienenevät Oppiminen auttaa duaalitehtäviin, jossa esimerkiksi pitää lukea vastustajan kehon kieltä tinkimättä tietoisuudesta ympäröivistä pelaajista
Ekspertit Tunnistavat mallit noviiseja nopeammin ja paremmin, Erilaisten tilanteiden tunnistaminen on ennakointikykyjen vahvin ennustaja Ennakoivat tilanteita paremmin osittaiseen informaatioon perustuen Kykenevät löytämään paremmin vihjeitä minimaalisesta tietomäärästä Omaavat tehokkaammat visuaaliset etsintätavat Hyödyntävät todennäköisyydet paremmin Ovat strategisesti noviiseja etevämpiä
Eksperteillä katse kohdentuu informatiivisempiin kohteisiin kuin noviiseilla Häiritsevät tekijät vaikuttavat eksperttien katsekäyttäytymiseen vähemmän kuin noviiseilla Visuaalinen etsintä
Taitavat pelaajat Hyödyntävät sisäistä tietoa Huomioidakseen relevantteja informaation lähteitä ympäristöstä Etsiäkseen systemaattisesti ja taitavasti informaatiota näkökentästä Ennakoidakseen aikarajoitteisia tapahtumia etuajassa Vahvistaakseen niukkaa informaatiota, jonka havaintosysteemi vastaanottaa ympäristöstä
Ekspertit vs noviisit Vasteen tarkkuus Ekspertit tarkempia päätöksissään Vasteen nopeus Ekspertit nopeampia ennakoinneissaan Fiksaatioiden määrä Eksperteillä vähemmän katseen fiksaatioita Fiksaatioiden kesto Eksperttien fiksaatiot kestävät kauemmin
Quiet eye (Vickers 2009) Katseen kohdistamiseen vaikuttavat Visuomotoristen työtilojen määrä Sijaintien ja kohteiden lukumäärä ja tyyppi Mielenkiinnon kohde Havainnon ja toiminnan yhdistäminen Eksperteillä nk Quiet eye ilmiö Viimeinen spesifiin kohteeseen kiinnitetty katse (3:n asteen visuaalisen kulman sisällä ja vähintään 100ms)
Quiet eye Kriittinen kognitiivisen prosessoinnin vaihe, jossa hienosäädetään ja ohjelmoidaan motorisen taidon parametrit, kuten voima, suunta ja nopeus
Muistin rakenteet (Vänttinen 2013) Sensorinen puskurimuisti: pitää aistimuksia niin kauan muistissa, että niistä ehtii syntyä tulkinta 1-2 s Työmuisti parhaillaan käytettävän tiedon varasto 30s (<60s), 7±2 tapahtumaa, tehokkaasti 3±2 viimeksi kuullut ohjeet säilyvät muistissa sellaisenaan 5-10s Pitkäkestoinen muisti tieto siirtyy työmuistista säilömuistiin, jos sitä on käsitelty syvällisesti, toistettu tai siihen liittyy voimakkaita tunteita Ikuinen ja rajaton taidot automatisoituessaan
Työmuisti ja havaintomotoriikka Työmuisti kuvastaa yksilön kapasiteettia tallentaa asioita lyhytkestoiseen muistiin, sekä kykyä ylläpitää tehtävää, vaimentaa ja välttää häiriöitä Työmuistikapasiteetti on yhteydessä kognitiiviseen kontrolliin ja tarkkaavaisuuden suuntaamiseen
Työmuistikapasiteetti on tärkeä urheilussa Korkean työmuistikapasiteetin urheilijat olivat matalan kapasiteetin urheilijoita parempia tarkkaavaisuuden keskittämisessä ja häiriöiden välttämisessä Korkean työmuistikapasiteetin urheilijat tekijät yllättävissä tilanteessa paremmin päätöksiä (matalan kapasiteetin urheilijat toteuttivat sokeasti valmentajan ohjeita tilanteista riippumatta)
Kiitokset mielenkiinnosta