Synnytys pelottaa miten autan ja ymmärrän Hanna Rouhe, LL, erikoistuva lääkäri HYKS Naistenklinikka Synnyttäjän pelon äärellä koulutus Tampere 26.9.2013
Esityksen rakenne synnytyspelon taustat synnytyspelkopotilaan kohtaaminen sektiotoiveeseen suhtautuminen synnytyspelon hoito hoidon tuloksia
Mitä synnytyspelko on? Synnytyspelosta voidaan puhua, kun synnytykseen liittyvät mielikuvat ja ajatukset kuormittavat kohtuuttomasti arkea pelko aiheuttaa ahdistuneisuutta, joka ilmenee psyykkisin ja fyysisin oirein synnytykseen liittyvien tunteiden kuormittavuuden vuoksi tulevalla äidillä saattaa olla hyvin vähän mielikuvia vauvasta, jolloin vuorovaikutussuhteen syntyminen raskausaikana vauvaan estyy
Miksi synnytyspelon hoito on tärkeää? Synnytyspelko on yleistä Pelon hoitaminen on inhimillistä Jos synnytyspelkoa ei hoideta, joudutaan tekemään enemmän sektioita, ja komplikaatiot lisääntyvät Pelokkaan synnyttäjän synnytyksen hoitaminen on vaikeaa ja riskialtista Synnytyksen kokeminen traumaattisena voi johtaa traumaattiseen stressihäiriöön, masennukseen, tahalliseen lapsettomuuteen ja varhaisen vuorovaikutussuhteen ongelmiin
Mitä synnytyksessä pelätään? Kivun pelko Hallinnan, kontrollin menetyksen pelko, tunne, että ei selviä synnytyksestä Pelko siitä, että omalla toiminnallaan altistaa lapsen vaaraan Pelko omasta vaurioitumisesta, kuolemanpelko, mielenterveyden järkkymisen pelko Pelko, ettei tule kuulluksi toiveineen ja avuntarpeineen, yksinjäämisen pelko Epävarmuus tulevasta vanhemmuudesta Aiemman trauman toistumisen pelko
Synnytyspelon taustaa sekä altistavia tekijöitä synnytyspelkoa on kaikissa ikä-, koulutus- ja ammattiryhmissä tietyt psyykkiset ominaisuudet (haavoittuvaisuus, yleinen ahdistuneisuus, neuroottisuus, huono itsetunto) voivat altistaa synnytyspelolle (Saisto 2001) Psyykkiset ongelmat ennen raskautta (Areskog 1983, Sjögren 1997, Rouhe 2011) Seksuaalisuuteen liittyvä ongelmat tai seksuaalinen hyväksikäyttö (Areskog 1983, Hofberg 2000, Lukasse 2010) Lähisuhdeväkivalta (Heimstad 2006, Ryding, kongressiesitys 2010) Sosiaalisen tuen puute (Engle 1990, Paarlberg 1996, Laursen 2008) Aiempi komplisoitu synnytys (Ryding 1991, 1993, Sjögren 1997, Drummond 1997, Saisto 2001, Avasarala 2009, Kringeland 2009)
Potilaaksi joutumisen pelko suuri osa peloista liittyy henkilökuntaan ja mahdolliseen epäystävälliseen kohteluun suorituspaine: oman osaamisen tarve, miellyttämisen tarve luottamuspula Saanko puudutuksen? Auttaako se? Mitä jos saan huonoa hoitoa/kohtelua? Onko turvalllista?
Uudelleensynnyttäjän pelko Taustalla usein päivystyssektio tai imuveto - usealla pelko lapsen tai itsensä vaurioitumisesta/kuolemasta - tiedot syistä ja seuraamuksista usein puutteelliset - altistaa posttraumaattiselle stressireaktiolle hoitamaton kipu
Synnytyspelkoisten psyykkinen sairastavuus Rouhe et al BJOG 2011 2500 synnytyspelkoista ja 5000 verrokkia (HYKS synnytyssairaalat vv. 1996-2003) 5-12 vuotta ennen ja jälkeen synnytyksen (vv. 1990-2008) THL Hoitoilmoitusrekisteri: psykiatriset hoidot KELAn lääkekorvausrekisteri: psyykelääkkeet Synnytyspelkoisilla oli kaksi kertaa enemmän psyykkistä sairastavuutta kuin verrokeilla Osastohoitoa RR 2.0 (1.6-2.5),polikliinistä hoitoa RR 1.9 (1.7-2.2), lääkehoitoa RR 1.6 (1.5-1.7) Psyykkinen sairastavuus oli kaiken kaikkiaan hyvin yleistä 54% vs. 34% Raskauden aikana psyykelääkitys harvalla (3.7% SYPE:t vs. 1.1% verrokit)
Kuinka yleistä synnytyspelko on? 6-10% raskaana olevista naisista kärsii voimakkaasta synnytyspelosta Kotimaisessa aineistossa 7,5% sekä ensi- että uudelleensynnyttäjistä kärsi voimakkaasta synnytyspelosta jo h.20 Rouhe et al 2009 6% voimakas synnytyspelko Suonio 1993-2%:lla ei synnytykseen liittyvää pelkoa - voimakas kuolemanpelko 4% - voimakas mielenterveyden järkkymisen pelko 2% 10,8% Waldenström 2006-3,6% jo raskausviikolla 16 ja 7,2% myöhemmin
Synnytyspelkopotilaan kohtaaminen Psykologi Riikka Toivanen Vastaanottotilanteeseen latautuu valtavasti erilaisia toiveita ja pelkoja epäluottamus omiin kykyihin = hyvin stressaava kokemus
Sietoikkuna eli optimaalinen vireystila Ylivireys Kiihtymys Optimaalinen taso Sietoikkuna Alivireys (Ogden ja Minton, 2000) 30.09.2013 12
Kohtaaminen jatkuu. Riikka Toivanen Tärkeä on luoda positiivinen ja turvallinen ilmapiiri, jossa potilas pääsee sopivaan tunnetilaan pystyäkseen kertomaan tunteistaan avoimesti ja ottamaan vastaan tietoa ja tukea Kuuntela ja ole läsnä kun potilas tuntee tulleensa kuulluksi, luottamus kasvaa Luottamuksen kasvaessa herää myös toivo Tärkeä on on kertoa miten vastaanotto etenee ja paljonko aikaa on käytettävissä se lisää turvallisuuden tunnetta Tärkeä on vähentää potilaan häpeän ja erilaisuuden tunteita
ISPOG 2010 K. Wijma Mikä on potilaan motivaatio, miksi hakee apua? Synnytyspelkoisilla on negatiivinen mielikuva synnytyksen tapahtumista Kielteisen mielikuvan muuttaminen (psykoedukaatio) Epävarmuus lapsesta, kipu ja fyysiset riskit johtavat epävarmuuteen ja turvattomuuteen Epäluottamus omiin kykyihin tekee tilanteesta stressaavan ja uhkaavan Pitäisi saada synnyttäjä tuntemaan, että ei ole liian suurta uhkaa Synnytyksen näkeminen uhan sijasta haasteena, vaarattomana, jopa positiivisena Koetun uhan hallitseminen informaatio, pohdinta uusi realistinen tavoite
Potilasta helpottavia osatekijöitä: Ennustaminen: kun tietää, milloin ja miten asioita tapahtuu keino: informaatio Kontrolli: kun tietää, että voi jollain tavoin kontrolloida, stressi vähenee keino: rentoutuminen, luottamus oman kehon toimintaan Sosiaalinen tuki: stressiä sietää paremmin, kun saa tukea Selviytyminen: mihin voi itse vaikuttaa K.Wijma ISPOG 2010 International Society of Psychosomatics in Obstetrics and gynecology Anxiety and life belong together
Saako valita synnytystapansa? Italiassa laki v. 1995: 4% sektioista äidin toiveen vuoksi v. 1996, nyt jopa 17% Brasiliassa jopa 85% sektiofrekvenssi - kuka valitsee? Hong Kong 1992: ei sektioita ilman lääketieteellistä indikaatiota FIGO 1999: sektion tekeminen ilman lääketieteellistä indikaatiota ei ole eettisesti perusteltua Britanniassa NICE guidelines puoltaa (Rouhe BMJ 11/2011 kannanotto)
Suomen SYPE-sektiot V. 2005 tehtiin synnytyspelon vuoksi sektio 1,1%:lle synnyttäjistä (0,2%-3,5%) (Rouhe et al Duodecim 2007) Synnytyspelon takia tehdyt keisarileikkaukset HYKS-alueella 4 %kaikista synnytyksistä 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 Naistenklinikka Kätilöopisto Jorvi 0 1999 2003 2004 2005 v.2011 SYPE-sektioita NKL 2.5%, Jorvi 1.3%, KOS 1.6% synnytyksistä
Synnytyspelon esiintyvyys Suomessa v.2011 (THL, alustavia lukuja) Synnytyspelkodiagnoosin raskauden tai synnytyksen aikana saaneista synnytti synnytyspelon vuoksi sektiolla koko Suomessa 25,9%, HYKS:ssä 29,1% (NKL 30,1%, KOS 37,7%, Jorvi 18,5%)
Sektiotoive yleisempi uudelleensynnyttäjällä: 74%vs. 59% Saisto I synnytys usein päivystyssektio (riskisuhde 16x) tai imukuppisynnytys Saisto ensisynnyttäjällä kivunpelko tai kontrollin menettämisen pelko Sektiotoiveeseen liittyi (Hildingson et al, BJOG 2002,, Fuglenes et al ACTA 2012) synnytyspelko >35 v ikä, asuminen yksin, tupakointi, aiempi keskeytys, aiempi sektio Ei-suunniteltu raskaus, aiempi huono synnytyskokemus, heikko tukiverkko, pelko kyvystä huolehtia lapsesta, masentuneisuus gynekologisten tutkimusten pelko, sairaalakammo, keskenmenon pelko
Alatiesynnytys sektion jälkeen onnistuu 75-90%:ssa I sektion syynä edistymättömyys: 60-80% kohturuptuuran riski 0.07-0.17% (x2) vuotoriski pienempi kohdunpoistoon joutumisen riski pienempi tromboembolisten kompl. riski pienempi infektioriski pienempi sektion myöhäiskomplikaatiot myös tärkeä muistaa (kuten istukkaongelmat, ruptuura, infertiliteetti) Mortaliteetti n 3x (Pridjian 1992, Rageth 1999)
Sektiotoiveeseen suhtautuminen luottamus lupaan toivoa sektiota ei kielteistä eikä myönteistä kantaa ennen H36-38, mutta kirjataan Alateitse ei pakoteta synnyttämään tärkeä tieto heti ensikäynnillä asiallinen tieto riskeistä - välittömät komplikaatiot - kotona pärjääminen - vaikutuksen myöhempiin raskauksiin - vaikutus syntyvään lapseen potilaan oman työskentelyn motivoiminen ja edellyttäminen
Luettavaa SYPE-potilaille ja myös henkilökunnalle.
Synnytyspelon hoidon tavoite auttaa synnyttäjää miettimään synnytykseen liittyviä asioita antamalla tietoa yleisellä tasolla ja luomaan positiivisia mielikuvia synnytyksestä kivunlievitys keisarileikkauksen ja alatiesynnytyksen riskit sikiön voinnin seuranta synnytyksen aikana kuuntelemalla ja kirjaamalla huolenaiheet ja toiveet synnytyssalin henkilökunta pitää kiinni pkl tehdyistä sopimuksista pyrkiä lisäämään luottamusta hoitoon ja omiin kykyihin aiemmat kokemukset potilaana selviytyminen aiemmista hankalista tilanteista Hyvällä synnytyspelon hoidolla pelkopotilaan mieli vapautetaan olennaiseen eli synnytykseen ja vanhemmuuteen valmistautumiseen (Brodén 2006)
Eritasoinen synnytyspelko - eritasoinen hoito (Sjögren 1998) Kaikki raskaana olevat Lisääntynyt jännitys, ensisynnyttäjät, uusi synnytyssairaala Voimakas synnytyspelko, painajaiset, sektiotoive, aiempi komplisoitunut synnytys Komplisoitu synnytyspelko, psykiatrisia ongelmia lupa olla peloissaan - koko terveydenhoitohenkilökunta tiedon lisääminen - neuvola, äpkl, perhevalmennus, tutustumiskäynnit SYPE-pkl, erikoiskoulutetut kätilöt ja lääkärit psykoterapia SYPE-pkl lisäksi (psykiatri tai psykoterapeutti)
Synnytyspelonhoito HYKSissä Ensisijainen hoitopaikka on äitiysneuvola Neuvola voi tehdä lähetteen SYPE-poliklinikalle missä raskauden vaiheessa tahansa Kätilön (1h) ja/tai lääkärin (45min) vastaanotto (Jorvissa) Ensisynnyttäjille Nyytti-ryhmän esite Uudelleensynnyttäjien kanssa edellisen synnytyksen läpikäynti Anestesialääkärin konsultaatio kivunlievitysongelmissa Psykiatrinen konsultaatio tarvittaessa Uusintakäynti loppuraskaudessa usein lääkärin vo:lle Alatiesynnytyksen edellytysten arviointi Synnytyksen käynnistäminen sektion vaihtoehtona Huolellinen kirjaaminen Synnytyskokemus-VAS kaikilta synnyttäjiltä tarvittaessa traumaattisen synnytyksen läpikäynti
Potilastapaus 1. 28v G4P1 (ovum ab. 1999, 2000) 2003 sään raskaus, norm alatiesynnytys (3500g) kokenut synnytyksen erittäin traumaattisena (kipu kova kivunlievitys riittämätön) epid x1 Pelot: Kipu, episiotomia Hoito: ÄPKL lääkärillä SYPE takia H 31 ja 36 (kasvu -2SD) Sype kätilö H 37 Synnytys: H39 spontaani käynnistys epiduraali x1 spontaani normaali synnytys, I-asteen repeämä (2 ommelta) Tyytyväinen Äiti synnytyksen jälkeinen VAS 9
Potilas 2. 35v G4P1 (alkuraskauden keskenmeno 2007, 2009) 2010 lomamatkalla H24+ ablaatio, hätäsectio, fetus morttus kotiuduttuaan suomeen hakeutunut päivystykseen huonovointisuuden vuoksi ohjattu psykologille ja Sype kätilölle, (1 sype käynti 2kk FM jälkeen) SYPE-kätilön käynti: havaittu traumatisoituneen edellisestä synnytyksestä Psykiatrian pkl ohjattu, ei kokenut saavansa siitä apua Saanut yksityisesti psykoterapia x20, josta apua
Potilas 2. jatkuu Hoito: ottaa yhteyttä SYPE-kätilöön s-postitse kun raskaustesti pos. päivystys käynti x1 H21 erikoistuvan lääkärin vo H26 erikoislääkärin vo x 5 SYPE kätilö x 2 + s-posti kontakti koko raskauden ajan Pelot: alkuun synnytykseen liittyvä pelko (kipu, jaksaminen, alatiesynnytys) synnytyspelosta pelko siirtynyt lapsen menettämisen pelkoon, oman voinnin pelkoon sekä kuoleman pelko Tarttuu kaikkiin tuntemuksiin jotka poikkeavat normaali olosta Loppuraskaudessa Äiti empii synnytystapaa, annettu mahdollisuus asiasta keskustella, hän valitsee section
Potilas 2. jatkuu Synnytys: Elektiivinen sektio H39+ synnytyksen jälkeinen SYPE-keskustelu: Äiti tyytyväinen kun hänen pelkonsa otettiin todeksi, annettu säännöllisin välein käydä lääkärillä ja ollut hoitokontakti kätilöön synnytyksen jälkeinen VAS 10
Nyytti-ryhmä kuuden ensisynnyttäjän ryhmä 6 x raskauden aikana ja 1x 1-3kk synnytyksen jälkeen vauvojen kanssa 2h kerrallaan: keskustelua tietyn aiheen ympärillä, 30min ohjattua rentoutusta (CD) hoidollinen ryhmä, psykologi ohjaajana kätilön tunti + tutustuminen synnytyssaliin isät mukana yhdellä kerralla Synnytä rentoutuneena CD www.synnytys.net
Sessio Aihe (90min) Rentoutus Mukana 1 Infoa SYPE:stä, ryhmäterapiasta ja rentoutuksen vaikutuksista 2 Synnytyksen aiheuttamien tunteiden info ja normalisoiminen 3 Sairaalarutiinit, synnytysprosessi ja kivunlievitys 4 Perheen synty, parisuhteen muutokset, vanhemmaksi kasvaminen 30 min ohjattu rentoutus 30 min ohjattu rentoutus 30 min ohjattu rentoutus 30 min ohjattu rentoutus terapeutti terapeutti terapeutti +kätilö terapeutti+ puoliso 5 Äidiksi tuleminen, lapsivuodemasennus, varhainen vuorovaikutus 30 min ohjattu rentoutus terapeutti 6 Synnytykseen valmistautumisen viimeistely, synnytyssuunnitelma 30 min ohjattu rentoutus terapeutti 7 Vauvatapaaminen, synnytyskokemus, trauma ja masennus oireiden tunnistus, varhainen vuorovaikutus 30 min ohjattu rentoutus terapeutti
Nyyttiryhmän hoidon tavoite jakaa tietoa raskaudesta, synnytyksestä, vanhemmuudesta ja niiden psyykkisistä reaktioista jakaa tietoa kivun ja rentoutumisen yhteyksistä keskustella tiedon herättämistä tunteista normalisoida tunnereaktioita ja siten vähentää häpeän ja erilaisuuden tunteita ryhmäläisillä on mahdollisuus saada ja antaa tukea keskenään harjoitella rentoutumisen taitoa, josta hyötyä raskaudessa, synnytyksessä ja vauvan hoidossa
Hoidon tuloksia
Sektiosta alatiesynnytykseen Tutkimus n Hoitomuoto Sektiotoiveesta alatiesynnytysyritykseen Ryding 1993 33 lyhyt terapia x 1-13 51,2% Sjögren 1997 100 obstetrinen ja psykologinen tuki Nerum 2006 86 Kriisiorientoitu terapia kätilöllä x ka 3.5 käyntiä Saisto 2001 176 intensiivi vs. perinteinen SYPEhoito Saisto 2006 187 Nyytti-ryhmä vs. SYPE-pkl 50% 86% 62% 87% vs. 77%
Satunnaistettu tutkimus synnytyspelon hoidosta (Linneatutkimus) 2008-2010 Rouhe et al BJOG 2012 Raskaana olevat seulottiin W-DEQ:llä uä-seulojen yhteydessä (>90 persentiilin mukaan tutkimukseen) satunnaistettiin interventioryhmään n=131 ja kontrolliryhmään n=240 ryhmähoitoon osallistui n=90 ja kontrolleista SYPE-pkl:lle tuli n=76, lisäksi n=30 osallistui tehostettuun valmennukseen hoidon jälkeen ryhmähoitoon osallistuneista 87.8% halusi synnyttää alateitse, SYPE-pkl:lla käyneistä kontrolleista 67.6%
Linnea tulokset Delivery mode: Intervention group compared to control group Percentage of deliveries 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Intervention Control CS VE Spontaneus vaginal
Synnytyspelkoisen synnytyksen hoito SYPE-pkl:lla kirjataan huolellisesti pelon aiheet ja toiveet hoidon ja tehtyjen sopimusten avulla synnyttäjä uskaltautuu kohtaamaan pelkonsa erittäin tärkeä on pitää kiinni tehdyistä sopimuksista, esim. ponnistusvaiheessa jopa obstetrisesti ylimitoitettu kivunhoito sopimukset eivät epärealistisia ja ottavat aina huomioon sen mahdollisuuden, että kaikki ei obstetriikassa mene suunnitelmien mukaan Henkinen tuki ja läsnäolo synnytyksen aikana tärkeää
Potilastapaus 4. 32v IIpara, APC-resistenssi, aiempi trombi, tromboosiprofylaksi 1. raskauden aikana synnytyspelkoa, hoidettu SYPE-pkl koki, että painostettu synnyttämään alateitse vahva pelko jatkunut läpi raskauden ja raskaus päätynyt hätäsektioon suoraan yliaikaiskontrollista suhde vauvaan syntynyt hyvin hitaasti, imetys ei sujunut, ollut masennusoireita hätäsektiota ei kokenut traumaattisena unelmaratkaisu: äiti uneen ja vauva ulos Tullut uuden raskauden myötä varhain SYPE-pkl h.15 hyvin ahdistuneena, sekä sektio että alatiesynnytys hyvin ahdistavia vaihtoehtoja
Potilastapaus 4. jatkuu ensikäynnillä epäilyä varhaisen vuorovaikutuksen häiriintymisestä voimakkaan pelon takia ohjattu psykologin vo:lle uusintakäynti SYPE lääkärillä h.23 pelko ja ahdistus lievittyneet 1. lääkärikäynnin jälkeen SYPE-lääkäri h.30 käynyt psykologilla parhaimman avun kokee saavansa SYPE pkl käynneistä voimakkaimpana pelkona ponnistusvaiheen kipu ja repeäminen pelkää kuolevansa siihen sovittu, että kivunlievitys hoidetaan optimaalisesti (obstetriset seikat ja tromboosiprofylaksia huomioiden) ja jos paniikki kasvaa liian suureksi voidaan tehdä myös päivystyssektio tuen avulla uskaltautuu yrittämään alatiesynnytystä ja voi loppuraskauden ajan paremmin
Potilastapaus 4. jatkuu h.36 äpkl-käynti ( tromboosiprofylaksia) synnytys käynnistyy h.40+2 synnytyksen alussa jännittynyt, ei paniikkia epiduraalipuudutus synnytys etenee hyvin, KTG normaali täysin auki tilanteessa kätilö ei anna enää lisäpuudutusannosta ponnistusvaihe 80min, tuskaisena huutaen, pudendaalipuudutus (ei auttanut) spontaani alatiesynnytys poika p.3155g
Potilastapaus 4. jatkuu synnytyskokemus VAS 3 kokenut ponnistusvaiheen aivan kamalana ikinä ei halua enää tulla raskaaksi s-postilla yhteyttä hoitaneeseen lääkäriin SYPE-pkl jälkitarkastus käyty synnytystä läpi kokee, että luottamus mennyt täysin, ei pidetty kiinni siitä mitä oli sovittu labia jäänyt ompelematta ja kokenut alapäänsä menneen pilalle Labiakorjaus PÄIKIssä, tyytyväinen Tyytyväinen saamaansa raskauden aikaiseen tukeen vauvan kanssa kaikki mennyt hyvin, imetys sujuu vauva tuntunut heti vahvemmin omalta uudelleen ei ikänä enää halua synnyttää
Potilas 5. II para, ed synnytys h.41+6, p.3890g imuveto 5v sitten,nyt ehdoton sektio toive 1.synnytys:kivunlievitys ei onnistunut, kätilöltä huono kohtelu, koki jääneensä yksin, imukuppi tuskainen Käynti äpkl lääkärin vastaanotolla h.25 ja SYPE-kätilön vo:lla h.30, ehdoton sektiotoive H.36 tulee sopimaan sektiosta Käyty vielä uudelleen edellinen synnytys läpi, mietitty tulevaa synnytystä ja millä edellytyksin voisi uskaltaa sen kohdata, teknisesti loistavat edellytykset Tarjottu käynnistystä sektion vaihtoehtona ja että jos kaikki kauhu jälleen toistuu voidaan sektioon siirtyä myös synnytyksen aikana, jää miettimään Kertaalleen s-posti yhteys Synnytys käynnistetty h.39, synnytys alateitse p.3990g täydellinen kokemus
Kuinka löytää synnytyspelkoiset? seulonta? W-deq (Wijma Delivery Expectancy/Experience Questionnaire) VAS (Visual Analogue Scale) suhtaudun pelkään synnytykseen äärimmäisen rauhallisin mielin paljon Jos seulotaan tai aktiivisesti etsitään, täytyy olla hoitoa tarjolla!
Miten synnytyspelkoisten hoito tulisi järjestää? varhainen toteaminen (seulonta) moniammatillinen yhteistyö: neuvola, kätilö, obstetrikko, psykologi, psykiatri, varhaisen vuorovaikutuksen asiantuntija ensisynnyttäjien ohjaus jo neuvolasta Nyytti-ryhmään SYPE-pkl:lla yksilöllinen arviointi ja hoito sekä synnytyksen suunnittelu päätös synnytystavasta loppuraskaudessa yhteistyössä potilaan ja obstetrikon välillä jos synnytyspelko ei ole hoitunut raskauden aikana, SYPE-sektio on lääketieteellisesti perusteltu ketään ei tule pakottaa synnyttämään alateitse synnytys on tärkeä hoitaa hyvin, erityishuomio synnytyspelkoisen synnyttäjän tukemiseen masennuksen ja traumatisoitumisen tunnistaminen sekä hoito varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen synnytyspelon ehkäisy hyvällä synnytysten hoidolla ja jälkihoidolla
Ja lopuksi Hyvä muistaa, että Tärkeintä on potilaan kuuleminen sekä tukeminen synnytysopillisen arvion ohella!!! SYPE-sektiota ei pidä nähdä tappiona ainakaan asianmukaisen hoidon jälkeen Älä pakota vaan tee alatiesynnytyksestä houkuttelevampi Tavoitteena hyvä synnytyskokemus synnytystavasta riippumatta
KIITOS!