Potilaslähtöinen toimintamalli synnytyspelon tunnistamiseen ja hoitoon
|
|
- Emma Niemi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Potilaslähtöinen toimintamalli synnytyspelon tunnistamiseen ja hoitoon Tyks Naistenklinikka raskauden ja synnytysten toimialue Turun kaupunki äitiysneuvolatoiminta
2 Kehittämisprojektin toteutus Projekti toteutettiin Tyks:n Naistenklinikan raskauden ja synnytysten toimialueen ja Turun kaupungin Hirvensalon äitiysneuvolan henkilökunnan yhteistyönä. Potilaslähtöisyyteen liittyi tutkimuksellinen osuus Projektiryhmä: Tyks Kliininen opettaja/dosentti ja viisi sype kätilöä Hirvensalon äitiysneuvolan terveydenhoitaja Työelämämentori Leena-Kaisa Kääriä Kätilö/Yamk -opiskelija 2
3 Kehittämisprojektin lähtökohta Tyks Naistenklinikan raskauden ja synnytysten toimialueen tarve kehittää synnytyspelon hoitoa, koska erityisäitiysvalmennukseen perustettiin 9/2012 äitiyspoliklinikan lääkärinvastaanoton rinnalle sype kätilöiden pitämä hoitajavastaanotto Synnytyspelon hoito tulisi toteutua äitiysneuvolan ja sairaalan moniammatillisena yhteistyönä, minkä vuoksi projektiin pyydettiin mukaan Hirvensalon äitiysneuvola Leena-Kaisa Kääriä Kätilö/Yamk -opiskelija 3
4 Kehittämisprojektin tavoite ja Tavoite: tarkoitus Tuottaa ajan tasalla oleva potilaslähtöinen toimintamalli, olemassa olevaa synnytyspelon hoidon toimintamallia hyödyntäen. Tarkoitus: Yhdenmukaistaa Turun kaupungin äitiysneuvoloiden ja Tyks:n synnytyspelon hoitoa Täydentää nykyistä toimintamallia äitiysneuvolan osuudella sekä selkiyttää ja vahvistaa siihen sisältyvän sype hoitajavastaanoton toimintaa Leena-Kaisa Kääriä Kätilö/Yamk -opiskelija 4
5 Miksi synnytyspelon hoito on tärkeää? Voimakas synnytyspelko on lisääntynyt 6-10% raskaana olevista kokee voimakasta pelkoa Synnytyspelkosynnyttäjillä on enemmän äitiysneuvola- ja päivystyskäyntejä sairaalassa sekä sairausloman tarvetta Synnytyspelko lisää komplikaatioriskiä Synnytyspelkoon liittyy usein sektiotoive Synnytyspelko voi vaikuttaa synnyttäjän jokapäiväiseen elämään, jaksamiseen, äidin/perheen ja vauvan vuorovaikutuksen syntymiseen Pelon käsittelyyn omat voimavarat ja kyvyt eivät riitä Leena-Kaisa Kääriä Kätilö/Yamk -opiskelija 5
6 Pelko synnytystä kohtaan on synnyttäjän oma kokemus ovat yksilöllisiä alhainen koulutustaso sosiaalisen tuen puute parisuhdeongelmat todettu psyykkinen sairaus mieliala, asenne, alhainen stressin sietokyky seksuaalisuuteen liittyvät ongelma aiempaan ja tulevaan synnytykseen liittyviä aiempi vaikea synnytyskokemus synnytyksen kulku, pitkittyminen itsehallinnan menettäminen kivun tunteen kokeminen henkilöstökemioihin muiden kauhutarinat syntyvään lapseen liittyviä pelko lapsen terveydestä lapsi juuttuu kiinni lapsi vahingoittuu Leena-Kaisa Kääriä Kätilö/Yamk -opiskelija 6
7 Mikä synnytyspelon hoidossa on tärkeää? Äitiysneuvolassa Varhainen tunnistaminen Yksilöllinen hoito: Lupa pelätä Tuen ja kohdennetun tiedon antaminen Vaikeaa synnytyspelkoa kokevan ohjaaminen sairaalan synnytyspelkopoliklinikalle Leena-Kaisa Kääriä Kätilö/Yamk -opiskelija 7
8 Sairaalassa: Erityisohjaus synnytyspelon hoitoon perehtyneessä tiimissä: Yksilöllinen pelon käsittely Yhdenmukaiset toimintaperiaatteet Hoitoprosessin ja tiedonkulun jatkuvuus: Synnytyspelon hoito Synnytyksen hoito Synnytysvuodeosaston hoito ja synnytyksen jälkikäsittely Moniammatillisuus/psykologin konsultaatio: Komplisoitunut synnytyspelko Psykiatrinen tausta Leena-Kaisa Kääriä Kätilö/Yamk -opiskelija 8
9 Mitä on olennaista synnytyspelon hoidossa? Pelko otetaan tosissaan Ohjaaja on aito, rehellinen ja ottaa vastuuta Yksilöllinen pelon käsittely: Läsnäolo, kuunteleva ja kunnioittava työskentelytapa Luottamuksellinen suhde Keskustelu, tuen antaminen ja tiedon välittäminen Kannustus ja positiivisen tiedon antaminen Hoidon jatkuvuus, joustavuus Leena-Kaisa Kääriä Kätilö/Yamk -opiskelija 9
10 Mikä on synnytyspelon hoidon Synnytyspelkosynnyttäjä: uskaltaa kohdata pelkonsa ja käsitellä sitä luottamus itseensä ja synnytyssairaalaa kohtaan vahvistuu voimavarat ja myönteiset ajatukset synnyttämistä kohtaan lisääntyvät hallinnantunne vahvistuu tavoite? henkinen hyvinvointi paranee osallistuu hoitoonsa ja synnytyksen suunnitteluun synnytystavasta on päästy yhteisymmärrykseen Leena-Kaisa Kääriä Kätilö/Yamk -opiskelija 10
11 Nykyinen toimintamalli Äitiysneuvola - Tunnistaminen - Lievän pelon hoito Äitiyspoliklinikka Lääkärinvo - Erikoislääkäri - Äitiyspkl kätilö Synnytyssairaalaan tutustumiskäynti - Synnytysos. kätilö Erityisäitiysvalmennus Konsultaatio Yleissairaalapsykiatria Psykologinvo Rentoutusvalmennus - Sype -kätilö Synnytysosasto Sype hoitajavo - Sype -kätilöt Synnytysvuodeosasto Synnytyksen hoito Leena-Kaisa Kääriä Kätilö/Yamk -opiskelija 11
12 Tutkimuksellinen osuus Toimintamallikokeilu Hirvensalon äitiysneuvolassa: PelkoVAS mittarin (vrt. kipuvas) käytettävyyden kokeilu raskausviikon määräaikaistarkastuksen yhteydessä kaikille raskaana oleville (N=27) Tavoite: Arvioida PelkoVAS mittarin avulla synnytyspelon voimakkuutta ja laatua raskauden ajalta. Kokemus mittarin käytöstä: Mittaria oli helppo käyttää, se oli riittävän yksinkertainen Mittaustulokset auttoivat lähetteen tekemistä sairaalaan Soveltui myös synnytyskokemuksen arviointiin Leena-Kaisa Kääriä Kätilö/Yamk -opiskelija 12
13 Kyselylomaketutkimus Kyselylomaketutkimus: Vuonna 2013 Tyks:ssä synnyttäneille äideille, joilla oli synnytyspelkodiagnoosi (N=227), kyselyyn vastasi 88 (39%) Tavoite: Selvittää äitien kokemuksia synnytyspelon lieventämisestä ja hoidosta eri vastaanotoilla ja heidän näkemyksiään synnytyskokemuksen jälkikäsittelystä. Leena-Kaisa Kääriä Kätilö/Yamk -opiskelija 13
14 Kokemukset synnytyspelon hoidosta (N=88) Kokemus. Äitiysneuvolan terveydenhoitajan antamasta tuesta Sype hoitajavastaanoton hoidosta Kätilön vastaanoton hoidosta Lääkärinvastaanoton hoidosta Psykologin vastaanoton hoidosta Rentoutusvalmennuksesta Synnytysosastoon tutustumisesta Synnytyksen jälkikäsittelystä Leena-Kaisa Kääriä Kätilö/Yamk -opiskelija 14
15 Kokemus äitiysneuvolasta saadun tuen määrästä n=88 Ensi- ja uudelleensynnyttäjistä noin 50% koki saaneensa tukea vähän tai erittäin vähän Ensisynnyttäjät kokivat saaneensa hieman vähemmän tukea kuin uudelleensynnyttäjät Leena-Kaisa Kääriä Kätilö/Yamk -opiskelija 15
16 Mihin petyttiin? Pelon käsittely aloitettiin liian myöhään Pelkoa vähäteltiin Lähetteen saaminen perustui omaan aktiivisuuteen Lähete laitettiin liian myöhään laskettuun aikaan nähden Leena-Kaisa Kääriä Kätilö/Yamk -opiskelija 16
17 Mikä auttoi? Terveydenhoitajan Ammattitaito Vuorovaikutustaidot Asiantunteva keskustelu Pelko otettiin tosissaan Riittävä tuen saaminen Leena-Kaisa Kääriä Kätilö/Yamk -opiskelija 17
18 Mielipiteet sairaalan eri vastaanotoista Sype hoitajavastaanotto (n=18) Käynnit yksinomaan sype -hoitajavastanotolla Ei käyntejä lääkärin vastaanotolla Kätilön vastaanotto (n=47) Käyntejä aina lääkärin vastaanotolla Hoitajavo:n käynti oli joko tutustumiskäynti synnytysosastolla tai käynti sype hoitajavastaanotolla Lääkärin vastaanotto (n=22 ja 47) Käynnit yksinomaan lääkärin vastaanotolla (n=22) Käyntejä myös kätilön vastaanotolla (n=47) Leena-Kaisa Kääriä Kätilö/Yamk -opiskelija 18
19 Mielipiteet eri vastaanotoille pääsemisestä Sype hoitajavo:lle n. 70% pääsi riittävän ajoissa Lääkärinvo:lle n. 75% liian myöhään Kätilön- ja lääkärinvo:lle n. 50% pääsi riittävän ajoissa ja 50% liian myöhään Leena-Kaisa Kääriä Kätilö/Yamk -opiskelija 19
20 Vastaanottokäyntien määrä ja niiden riittävyys Sype hoitaja-, kätilön- ja lääkärin vastaanotolla käytiin pääsääntöisesti kerran Sype hoitajavo:lla käyneistä 40% ja kätilönvo:lla 60% olisi halunnut enemmän käyntejä hoitajavo:lle Lääkärin vo:lla käyneistä n. 25% olisi halunnut enemmän käyntejä lääkärinvo:lle Leena-Kaisa Kääriä Kätilö/Yamk -opiskelija 20
21 Mikä auttoi hoitajavastaanotolla Kätilön kokemus ja vuorovaikutustaidot Synnytyspelon yksilöllinen käsittely Hallinnantunteen vahvistaminen Aiemman synnytyksen ja synnytyskokemuksen käsittely Tulevan synnytyksen käsittely ja tieto kohtelusta synnytyksessä Tutustuminen synnytysosastoon Leena-Kaisa Kääriä Kätilö/Yamk -opiskelija 21
22 Mikä auttoi lääkärin vastaanotolla Synnytystavan ja synnytyksen suunnittelu, päätösten tekeminen Tieto tulevasta synnytyksestä ja riskeistä Ultraäänitutkimus ja vauvan painoarvio Synnytyspelon käsittely ja lähetteen saaminen psykologille Lääkärin vuorovaikutustaidot Leena-Kaisa Kääriä Kätilö/Yamk -opiskelija 22
23 Kokemus vastaanotoista Kokemus keskustelusta : Vastaajat olivat tyytyväisempiä yksinomaan sype hoitajavo:lla kuin lääkärinvo:lla käytyyn keskusteluun Sype ja kätilövastaanottojen vertailussa tulos oli samansuuntainen Keskustelun hyöty liittyen tulevaan synnytykseen: Vastaajat kokivat sype hoitajavo:lla käyden keskustelun hyödyn itselleen paremmaksi kuin lääkärin vastaanotolla käyneet Sype- ja kätilönvastaanottojen vertailussa ero ei ollut suuri Leena-Kaisa Kääriä Kätilö/Yamk -opiskelija 23
24 Sype hoitaja-, kätilön- ja lääkärin vastaanotoilla häirinneet asiat Ennakkotiedon puute Keskusteluympäristö/vastaanoton rauhattomuus Synnytyspelon riittämätön käsittely/paneutuminen Kätilön: ammattitaidon ja vuorovaikutustaitojen puute Lääkärin: asenne/vuorovaikutustaitojen puute itsemääräämisoikeuden toteutumattomuus huono kohtelu/ tunteiden huomiotta jättäminen Leena-Kaisa Kääriä Kätilö/Yamk -opiskelija 24
25 Johtopäätökset keskustelusta eri vastaanotoilla Sype hoitajavo:lla keskityttiin paremmin itse synnytyspelon käsittelyyn ja käsittelytapa vastasi synnyttäjien odotuksia Lääkärinvo:lla keskityttiin enemmän konkreettisiin asioihin (äidin/vauvan hyvinvointi, synnytystapa, päätösten tekeminen, ajan saaminen) Leena-Kaisa Kääriä Kätilö/Yamk -opiskelija 25
26 Psykologin vastaanotto (n=20) Vastaajat kävivät pääsääntöisesti kerran vo:lla ja olivat tyytyväisiä käyntien määrään Mikä auttoi psykologin vastaanotolla? Ammattitaito ja vuorovaikutustaidot Synnytyspelon kokonaisvaltainen käsittely Hallinnantunteen vahvistaminen Leena-Kaisa Kääriä Kätilö/Yamk -opiskelija 26
27 Kokemus rentoutusvalmennuksesta (n=24) Leena-Kaisa Kääriä Kätilö/Yamk -opiskelija 27
28 Vastaajat olivat tyytyväisiä: Ohjaaja oli ammattitaitoinen Ilmapiiri oli hyvä Rentoutusharjoitukset helpottivat oloa Riittävä tieto rentoutumisen merkityksestä olon helpottamisen Epäselväksi jäivät rentoutusharjoitusten Merkitys kivun hallintaan Luottamus kykyyn synnyttää Selviytymiskeino raskauden ja synnytyksen aikana Leena-Kaisa Kääriä Kätilö/Yamk -opiskelija 28
29 Synnytysosastoon tutustuminen (n=27) Ensisynnyttäjistä 54% ja uudelleensynnyttäjistä 14% kävi tutustumassa synnytysosastoon Ensisynnyttäjistä 22% ja Uudelleensynnyttäjistä 26% olisi halunnut käydä tutustumassa Synnytyssairaalaan tutustuminen ja kätilön tapaaminen lievitti synnytyspelkoa Synnytysvalmennus synnytyssairaalassa varsinkin ensisynnyttäjien kohdalla koettiin tarpeelliseksi Leena-Kaisa Kääriä Kätilö/Yamk -opiskelija 29
30 Synnytyskokemus (n=85) 20% 15% 14% 18% 16% 16% 14% 10% 9% 5% 6% 6% 0% 1% 0% Synnytyskokemus jakautui ääripäihin, k.a 6.5 Vastaanottojen välillä ei ollut eroja Leena-Kaisa Kääriä Kätilö/Yamk -opiskelija 30
31 Synnytyksen jälkikäsittely Synnytyspelkosynnyttäjät keskustelivat synnytyskokemuksesta: Pääsääntöisesti puolison kanssa (80%) Ystävien kanssa n. 60% Synnytyksen hoitanut kätilön/ terveydenhoitajan/ oman äidin kanssa n. 40% Synnytysvuodeosaston kätilön kanssa keskusteli n. 30% Synnytyspelkosynnyttäjät olisivat halunneet keskustella synnytyksestä synnytyksen hoitaneen kätilön kanssa! Leena-Kaisa Kääriä Kätilö/Yamk -opiskelija 31
32 Milloin olisi paras aika synnytyskeskusteluun? Heti tai muutaman päivän sisällä synnytysvuodeosastolla Toisen kerran kuukauden puolen vuoden sisällä tai ennen seuraavan raskauden alkamista Leena-Kaisa Kääriä Kätilö/Yamk -opiskelija 32
33 Potilaslähtöinen toimintamalli Äitiysneuvola: Synnytyspelon tunnistaminen ja hoito Lähete sairaalan erityisäitiysvalmennukseen Erityisäitiysvalmennus: Lähetteen käsittely, kriteerit sype hoitaja ja lääkärinvo:lle Vastaanottokäyntien järjestäminen, konsultaatio sairaalassa Synnytysosastoon tutustuminen ja rentoutusvalmennus Synnytyksen hoito ja synnytyksen jälkikäsittely synnytysvo:lla Synnytyksen jälkikäsittely äitiysneuvolassa Moniammatillinen työryhmä, yhteistyö äitiysneuvolan ja sairaalan välillä Leena-Kaisa Kääriä Kätilö/Yamk -opiskelija 33
34 Äitiysneuvola (Turku) Tausta, perhesuhteet, aiempi synnytys ja synnytyskokemus/ äiti ilmaisee pelontunteita Laaja määräaikaistarkastus (22-24rv) Terveydenhoitaja ja lääkäri Ensi- ja uudelleensynnyttäjät Keskustelu mielialasta/synnytyspelosta PelkoVAS 5 Lisäkeskustelu <30 rv PelkoVAS -mittaus Lähetetiedot** Perussairaudet Taustatiedot, laskettu aika Synnyttäneisyys, ed. synnytys ja synnytyskokemus Miten äiti ilmaiseen pelon PelkoVAS mittaustulokset Voimakas synnytyspelko Konsultaatio erikoislääkärin- /sype-hoitajavo Lähete ** erityisäitiysvalmennukseen Leena-Kaisa Kääriä Kätilö/Yamk -opiskelija 34
35 Erityisäitiysvalmennus Lähetteen käsittely : Erityisäitiysvalmennuksen vastuulääkäri ja sype kätilö yhdessä Sype hoitajavastaanotto: (synnytyspelon hoitoon perehtyneet kätilöt) Ensisijaisesti kaikki synnytys-pelkosynnyttäjät, myös sektiota toivoneet Ne, jotka eivät täytä erikoislääkärin vastaanoton kriteereitä Leena-Kaisa Kääriä Kätilö/Yamk -opiskelija 35 Erikoislääkärin vastanotto: (synnytyspelon hoitoon perehtyneet erikoislääkärit) Synnytystapa-arvio (epäily/todettu ahdas lantio) Aiemmin 2 sektiosynnytystä Perussairaus (edellyttää lääkärin arvioita) Muu perusteltu syy
36 Ajanvaraus ja käynnit vastaanotoilla Sype hoitajavo: Synnytysosaston osastosihteeri varaa ja lähettää ajan Erikoislääkärinvo Äitiyspoliklinikan osastosihteeri varaa ja lähettää ajan 1. käynti rv:lle 1.Käynti 30 rv:n jälkeen Leena-Kaisa Kääriä Kätilö/Yamk -opiskelija 36 Uusintakäynnit yksilöllisesti Sektio-/ käynnistysaika 39 rv:n jälkeen Tiedonkulku: synnytyspelon hoidosta äitiysnla:aan Määräaikaistarkastuksista sairaalaan
37 Sype - hoitajavo Erikoislääkärinvo Erikoislääkärinvo Konsultaatio Vahva sektiotoive Raskausajan vaivat /ongelmat Esiin tullut perussairaus Synnyttäjän toive Vaikea pelko, masennus, ahdistus Psykososiaalisen tuen tarve Voimavarojen vahvistaminen Hallinnantunteen vahvistaminen Synnytyspelon käsittely Sype - hoitajavo Psykologinvastaanotto Psykiatrinen sairaus, masennus, aiempi kontakti psykologiin Traumaattinen kokemus Keskustelun tarve psykologin kanssa Leena-Kaisa Kääriä Kätilö/Yamk -opiskelija 37
38 Synnytysosastoon tutustuminen ja rentoutusvalmennus Äitiysneuvola: Lievä synnytyspelko Sype -hoitajavo Erikoislääkärinvo Synnytysosastoon tutustuminen sype kätilö Lievä synnytyspelko/sairaalapelko Synnytysosaston /sairaalan näkeminen Kätilön tapaaminen Keskustelu : aiempi synnytyskokemus tulevasta synnytyksestä synnytyksen kulusta kivunlievityksestä Leena-Kaisa Kääriä Kätilö/Yamk -opiskelija 38 Rentoutusvalmennus Sype kätilö Voimavarojen herättely Luottamuksen vahvistaminen Ymmärryksen vahvistaminen Hengitysharjoitukset Mielikuvaharjoitukset Rentoutusharjoitteet
39 Synnytyksen hoito Synnytyksen hoitajana sype kätilö: Läsnäolo Tukeminen, kannustaminen Ohjaaminen mm. rentoutustekniikat Riittävä kivunlievitys Toiveiden huomiointi ja toteuttaminen (jos mahdollista) Päätösten tekeminen yhdessä Tukihenkilön huomiointi Leena-Kaisa Kääriä Kätilö/Yamk -opiskelija 39
40 Synnytyksen hoitanut kätilö Lääkäri : Synnytyksen jälkikäsittely synnytysvuodeosastolla Kiireellinen- tai hätäsektio Vaikea imukuppisynnytys Vaikea repeämä Vauvan huonokuntoisuus Synnytysvuodeosaston kätilö kotiutusohjaus: Erityishuomio: imetykseen, varhaiseen vuorovaikutukseen, äitiyden ja vanhemmuuden tukemiseen sekä tarvittaessa synnytyksen jälkikäsittelyyn Leena-Kaisa Kääriä Kätilö/Yamk -opiskelija 40
41 Synnytyksen jälkikäsittely äitiysneuvolassa Synnytyksen jälkikäsittely Noin kuukausi synnytyksestä Tarvittaessa ajan varaamien sype hoitaja- tai erikoislääkärinvo:lle Leena-Kaisa Kääriä Kätilö/Yamk -opiskelija 41
42 Moniammatillinen työryhmä sairaalassa Erikoislääkärit, sype kätilöt, psykologi Säännölliset tapaamisen kerran kuukaudessa Tarvittaessa puhelin konsultaatiot Potilastapauksien käsittely Toiminnan kehittäminen Yhteistyön vahvistaminen ja kehittäminen Ammatillisen tiedon jakaminen Ammatillisen osaamisen vahvistaminen Koulutustarpeiden arviointi Leena-Kaisa Kääriä Kätilö/Yamk -opiskelija 42
43 Yhteistyö äitiysneuvolan ja sairaalan välillä Alueellisen koulutuspäivät x2 vuodessa Synnytyspelkoon liittyvän koulutuksen järjestäminen Tiedote synnyttäjille sairaalan synnytyspelon hoidosta Konsultaatiot suoraan erityisäitiysvalmennukseen Tutustumiskäynnit Leena-Kaisa Kääriä Kätilö/Yamk -opiskelija 43
44 Toimintamallin toteutumisen haasteet Johdon tuki Luopuminen vanhasta mallista, totutuista tavoista Moniammatillinen sitoutuminen Sype hoitajavastaanotolle riittävät resurssit Sype kätilöiden työvuorosuunnittelun kehittäminen: Mahdollisuus varata aika samalle sype kätilölle Leena-Kaisa Kääriä Kätilö/Yamk -opiskelija 44
45 Kiitos Leena-Kaisa Kääriä Kätilö/Yamk -opiskelija 45
Mitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo. Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija
Mitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija Kehittämisprojekti: Potilaslähtöinen toimintamalli synnytyspelon lieventämiseen ja hoitoon Turun ammattikorkeakoulu/
LisätiedotSYNNYTYSPELKO. Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS
SYNNYTYSPELKO Luento Lapin Lääkäriseuran syyskokouksessa 9.10.2009 Tuula Tervonen Kätilö LKS Pelko on eräs ihmisen perustunteista, liittyy ihmisen puolustusmekanismeihin Synnytyspelosta kärsii Suomessa
LisätiedotSYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.
SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on
LisätiedotSYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA
SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele
LisätiedotKOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA
KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman
LisätiedotNUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki
NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton
LisätiedotSatakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa
Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa 8.6.2018 Tarja Sosala, kätilö, Satakunnan shp Heli Mäkelä, projektisuunnittelija, LAPE Satakunta Monialainen työskentely Monitoimijaista
LisätiedotSynnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS)
Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä edistävä neuvonta ja
LisätiedotSynnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin. Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö
Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä
LisätiedotHyvä Syntymä. Lehtori, Metropolia AMK
Hyvä Syntymä Eija Raussi-Lehto Vieraileva tutkija, THL Lehtori, Metropolia AMK Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014-2020 Edistä, ehkäise, vaikuta Tavoitteena edistää seksuaalija lisääntymisterveyttä:
LisätiedotPOTILASLÄHTÖINEN TOIMINTAMALLI SYNNYTYSPELON TUNNISTAMISEEN JA HOITOON
Opinnäytetyö (YAMK) Terveysala Kliininen asiantuntijuus 2016 Leena-Kaisa Kääriä POTILASLÄHTÖINEN TOIMINTAMALLI SYNNYTYSPELON TUNNISTAMISEEN JA HOITOON OPINNÄYTETYÖ (YAMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotRaskausdiabeetikon hyvä hoito avain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn
Raskausdiabeetikon hyvä hoito avain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn Sari 15.3.2019 Synnyttäjien painoindeksi (BMI) 25 29,9 kg/m 2 ja 30 kg/m 2 ikäryhmittäin 2017 THL perinataalitilasto 2017 Alle 20 vuotiaat
LisätiedotTYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ
TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN
LisätiedotÄidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry
Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton
LisätiedotSynnytyskeskustelu EPSHP malli
Synnytyskeskustelu EPSHP malli Riikka Västi Kätilö, TtM Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila 27.9.2013 Kuka olen? Näiden äiti Maanviljelijän
LisätiedotSynnytysvalmennus, Oulun yliopistollinen sairaala
Synnytysvalmennus, Oulun yliopistollinen sairaala Synnyttäjän hoitopolkuun liittyviä yksiköitä Oulun yliopistollisessa sairaalassa Äitiyspoliklinikka Osasto 11A Raskaana olevien ja naistentautipotilaiden
LisätiedotHyvinvoinnin integroitu toimintamalli, kuntakokeilu , Oulu
Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, kuntakokeilu 2015-2016, Oulu Kehittämis- ja laatupäällikkö Elina Välikangas Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut Kuntakokeilujen päätösseminaari 22.3.2017 Kuntalaisten
LisätiedotKätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa
Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa moniammatilliset simulaatiot Kellomäki Marjaana, TtM, kliinisen hoitotyön opettaja, hoitotyön kehittämis-, opetus ja tutkimusyksikkö,
LisätiedotVarhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
LisätiedotMonitoimijainen perhevalmennus
Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,
LisätiedotKymsote Perhevalmennus 2019
Kymsote Perhevalmennus 2019 Sairaalassa liikkuminen Arkipäivinä klo 7-15 synnytyssaliin saapuminen äitiyspoliklinikan kautta. Äitiyspoliklinikalle 1.kerroksen kautta röntgenin ja laboratorion välistä,
LisätiedotSynnytysvalmennus, Oulun yliopistollinen sairaala
Synnytysvalmennus, Oulun yliopistollinen sairaala Synnyttäjän hoitopolkuun liittyvät yksiköt Oulun yliopistollisessa sairaalassa Äitiyspoliklinikka Osasto 11A, raskaana olevien vuodeosasto Synnytysosasto
LisätiedotMiksi osallistuisin perhevalmennukseen?
Miksi osallistuisin perhevalmennukseen? Opas esikoista odottaville vanhemmille Emma Baqiri, Jenna Jarhio & Niina Laaksonen Kuva 1 Mitä perhevalmennus on? Neuvolan tarjoamaa moniammatillista toimintaa lähinnä
LisätiedotÄitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla
Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Eija Raussi-Lehto 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 1 Taustaa: Täsmällistä tietoa kuntatason palvelutarjonnasta ja äitiysneuvolatoiminnan sisällön kannalta oleellisista piirteistä
LisätiedotMurkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1
Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten
LisätiedotKÄTILÖIDEN KÄSITYKSIÄ
KÄTILÖIDEN KÄSITYKSIÄ Synnytyksestä ja synnyttäjistä v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m o t v i r k e ä t v a u v a t Seurantatutkimus ViVa-hankkeen aikana
LisätiedotHELSINGIN ENSIKODIN DOULA TUEKSI RASKAUTEEN JA SYNNYTYKSEEN
HELSINGIN ENSIKODIN DOULA TUEKSI RASKAUTEEN JA SYNNYTYKSEEN OSA KANSALAISJÄRJESTÖÄ Lähes kaikki Ensi- ja turvakotienliiton jäsenyhdistykset ovat aloittaneet toimintansa vapaaehtoisten, aktiivisten ihmisten
LisätiedotÄiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC
Äiti on tärkeä Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äitiys on Vaistonvaraista Opittua Muuttuvaa Yksilöllistä Osa naisen elämää osa naiseutta Millainen äiti olen? mielikuvat äitiydestä oma äitisuhde
LisätiedotSeksuaali-ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma ja synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin
Seksuaali-ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma ja synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Eija Raussi-Lehto Lehtori, Metropolia AMK (eija.raussi-lehto@metropolia.fi) Vieraileva tutkija,
LisätiedotMASUSTA MAAILMAAN. synnytysvalmennus
MASUSTA MAAILMAAN synnytysvalmennus Yleisiä asioita Synnytys-, anestesia- ja lastenlääkäri päivystävät aina sairaalassa Synnytyssaleja kuusi, tarkkailuhuoneita kaksi Synnytyksiä noin 1400 Opetussairaala;
LisätiedotRASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015
RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA Kirsi Otronen 25.9.2015 Toimintaa ohjaavat Imetyksen edistäminen Suomessa Toimintaohjelma 2009-2012 Vauvamyönteisyysohjelma Neuvolan 7 askelta Imetyksen edistäminen
LisätiedotSYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN
SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun
LisätiedotSYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN
SYNNYTYS JOKAINEN SYNNYTYS ON YKSILÖLLINEN SYNNYTYKSEN VAIHEET 1. Avautumisvaihe Pisin vaihe Alkaa säännöllisistä ja kohdunsuuta avaavista supistuksista Voit olla kotona niin kauan kuin pärjäät supistuskivun
LisätiedotNormaalin tukeminen rakenteiden avulla Lapsivuodeosastohoitoa potilashotellissa Marika Mettälä
Normaalin tukeminen rakenteiden avulla Lapsivuodeosastohoitoa potilashotellissa Marika Mettälä v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m o t v i r k e ä t v a
LisätiedotPerhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa
Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia
LisätiedotOulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA
1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön
LisätiedotHIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka
HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa
LisätiedotPääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012
1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa
LisätiedotKipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä
Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut
LisätiedotISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE
ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon
LisätiedotKeskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti
Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskenmeno Raskauden keskeytyminen ennen 22. raskausviikon täyttymistä tai vauvan ollessa alle 500g
LisätiedotTervetuloa synnyttämään!
1 Tervetuloa synnyttämään! Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tampereen yliopistollinen sairaala Naistentautien ja synnytysten vastuualue Hyvät vanhemmat! 2 Tässä vihkosessa saatte tietoa synnytykseen liittyvistä
LisätiedotMatalan riskin synnytykset Haikaramalli Aulikki Saari-Kemppainen, ayl HYKS Jorvin sairaala
Matalan riskin synnytykset Haikaramalli Aulikki Saari-Kemppainen, ayl HYKS Jorvin sairaala 9.11.2016 Esityksen kulku taustaa tavoitteet kriteerit riskiarvio synnytyksen eteneminen synnytyksen hoidosta
LisätiedotImetyspoliklinikoiden toiminnan kartoitus Suomessa
.. Imetyspoliklinikoiden toiminnan kartoitus Suomessa Opinnäytetyön esitys.. Rosa Lehtomäki & Silja Rentola Opinnäytetyön tavoite ja tarkoitus Tarkoituksena oli Keski-Suomen sairaanhoitopiirin toimeksiantona
LisätiedotLiian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015
Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen
LisätiedotLaajennettu perhevalmennus Kaarinassa
Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Toiminta vakiintunut Kehittämistyön tuloksena vuodesta 2008 alkaen laajennettu perhevalmennus on koskenut kaikkia kaarinalaisia ensisynnyttäjiä 2 Miten perhevalmennus
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotKokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja
Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen
LisätiedotTyöterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala
Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla
LisätiedotSikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi
Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja
LisätiedotLataa Äitiysneuvolaopas - Kansallinen Äitiyshuollon Asiantuntijaryhmä. Lataa
Lataa Äitiysneuvolaopas - Kansallinen Äitiyshuollon Asiantuntijaryhmä Lataa Kirjailija: Kansallinen Äitiyshuollon Asiantuntijaryhmä ISBN: 9789522459718 Sivumäärä: 354 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 23.20
LisätiedotISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012
3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi
LisätiedotHalikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014
Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET
LisätiedotEsimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1
Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt
LisätiedotTyöterveyslaitos Kirsi Lappalainen
Hyvinvointia työstä Miten minä työntekijänä voisin vaikuttaa omassa työssäni siihen, että olemassa olevia työttömille suunnattuja eri palveluja ja niiden nykyisiä vahvuuksia hyödynnetään jatkossa mahdollisimman
LisätiedotVäkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä
Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen
LisätiedotNEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012
NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 212 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata neuvoloiden vastaanottojen asiakastyytyväisyyttä ja verrata eri
LisätiedotLasta odottavan perheen mielenterveys
Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen
LisätiedotVAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi
VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen
LisätiedotOsasto-opas. Synnytysvuodeosasto. www.eksote.fi
Osasto-opas Synnytysvuodeosasto www.eksote.fi Synnytysvuodeosasto sijaitsee sairaalan päärakennuksen ensimmäisessä kerroksessa C-siivessä. Sisäänkäynti pääovesta. Osastolla hoidetaan raskaana olevia ja
LisätiedotVauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014
Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Dila Timantit vauvaperheiden vuorovaikutusyksikkö taustaorganisaatio Diakonialaitos Lahti kehittämisprojekti päihdeperheiden kuntouttavaa työtä v. 1998-2012
LisätiedotMiten sinä voit? Miten
VANHEMMUUSVALMENNUS 6 KK & 2- VUOTISRYHMÄNEUVOLOISSA (VAVA) 30.8.2017 Teologi-toimittaja, vanhemmuusvalmennuksen kouluttaja ja ohjaaja Tellervo Uljas Miten Miten sinä voit? MIKÄ VAVA? Porvoon ketterä kokeilu:
LisätiedotMonitoimijainen perhevalmennus
Monitoimijainen perhevalmennus Olipa kerran kunta Perhevalmennus kaipasi uudistusta. Tarve tuli sekä ASIAKKAILTA että henkilökunnalta erilaiset tavat työskennellä neuvoloissa ja työntekijöillä vanhentuneet
LisätiedotSUOMEN KÄTILÖLIITTO FINLANDS BARNMORSKEFÖRBUND RY TIIVISTELMÄ
TIIVISTELMÄ SYNNYTTÄJÄN HOITO PONNISTUSVAIHEESSA - hoitotyön suositus välilihan repeämien ehkäisemiseksi (14.3.2011) Peräaukon sulkijalihaksen repeämän riskitekijöiden huomiointi Kätilön tulisi tietää
LisätiedotSynnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito
Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito Pia Laitio, kätilö, Tyks, sype-poliklinikka, rentoutusvalmennukset, Kätilön kammari / synnytyspelon hoito Naisen Kipu 13.3 2014. Kokonaiskivun muodostuminen
LisätiedotTERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!
TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti
LisätiedotSuurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015
Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015 Kuntaliiton vertailututkimus (toteutus TNS gallup) Erityisasiantuntija Anu Nemlander, puh. 050 563 6180 Erityisasiantuntija Hannele Häkkinen, puh. 050 375 2164
LisätiedotToiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja
Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.
LisätiedotNEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA
NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa
LisätiedotMonimuotoinen perhevalmennus
Monimuotoinen perhevalmennus Terveydenhoitajapäivät 2012 Terveydenhoitaja, fasilitaattori, imetysohjaajakouluttaja, työnohjaaja Anni Mäkinen Perhevalmennuksen ydinajatukset Perhevalmennus on parisuhteen
LisätiedotMUISTIO. KYSin JA ISSHP:N YHTEISTYÖTAPAAMINEN SYNNYTYSTOIMINNAN SUUNNITTELEMISEKSI
MUISTIO KYSin JA ISSHP:N YHTEISTYÖTAPAAMINEN SYNNYTYSTOIMINNAN SUUNNITTELEMISEKSI Aika: To 31.10.2013, klo 11.30 15 Paikka: Neuvotteluhuone / KYS Läsnä: Mirja Syrjänen, Ylihoitaja, KYS Anna-Kaisa Kokkonen,
LisätiedotHalikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2019
August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 019 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN AUGUST-KODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET.1 Fyysiset ja aineelliset olosuhteet..
LisätiedotTyön mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri
Inhimillisesti Tehokas Sairaala -hanke 2009-2011 Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Valtuustoseminaari 14.6.2011 Heidi Lehtopuu, tutkija, KTM, HTM Marika Pitkänen,
LisätiedotKOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.
KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka
LisätiedotVUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry
VUOROVAIKUTUSKYLPY Saara Jaskari Turun ensi- ja turvakoti ry Yleistä Turun ensi- ja turvakoti ry organisoima projekti. Raha-automaattiyhdistyksen kehittämisavustus vuosille 2010-2013 Projektin tavoite
LisätiedotKUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ?
KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? 14.3.16 Th Hanne Immonen ja Aija Kauppinen, JYTE Päihdeongelmaisen äidin kiintymistä lapseensa voidaan vahvistaa hoitamalla suhdetta jo raskausaikana. HAL-HOITOKETJU.
LisätiedotSYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo
SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden
LisätiedotKohtaamisen taito. Aito kohtaaminen. Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo. LAPE-päivät , Tampere
Kohtaamisen taito Aito kohtaaminen Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo LAPE-päivät, Tampere Aidon kohtaamisen kampanja Olemme kuulleet paljon lapsia, nuoria ja perheitä. Kohtaamisen merkitys nousee koko ajan
LisätiedotKOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM
10. maaliskuuta 2009 Miessakit ry KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM NTSÄLÄSSÄ Ilmo Saneri Isyyden tueksi hanke Jarna Elomaa Neuvolatoiminnan vastaava Mäntsälä Annankatu
LisätiedotLaaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.
Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston
LisätiedotJulkinen. Valtakunnalliset neuvolapäivät Leena Latva-Rasku, projektipäällikkö, Omaolo, SoteDigi Oy
Valtakunnalliset neuvolapäivät 6.11. Leena Latva-Rasku, projektipäällikkö, Omaolo, SoteDigi Oy OMAOLO-palvelu pähkinänkuoressa Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen palvelu- ja asiointikanava, joka tukee
LisätiedotPäivähoidon palvelukykykysely keväällä Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito Hanna Sulonen Ahonen Vs. suunnittelija 5.5.
Päivähoidon palvelukykykysely keväällä 2009 Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito Hanna Sulonen Ahonen Vs. suunnittelija 5.5.2009 Päivähoidon laadunhallinta Keväällä 2009 kysely toteutettiin
LisätiedotAidon kohtaamisen. loppuhuipentuma! Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo , Saimaa Stadium
Aidon kohtaamisen loppuhuipentuma! Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo, Saimaa Stadium Aidon kohtaamisen kampanja Olemme kuulleet paljon lapsia, nuoria ja perheitä. Kohtaamisen merkitys nousee koko ajan esille.
LisätiedotTIEDON TARVE HETI 24/7 Jouni Tuomi FT, yliopettaja
TIEDON TARVE HETI 24/7 Jouni Tuomi FT, yliopettaja v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m o t v i r k e ä t v a u v a t Mitä ja miksi? Ahtiainen H. & Muola
LisätiedotTUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja
LisätiedotTietoa hivistä Hiv tarttuu heikosti. Hiv ei leviä ilman tai kosketuksen välityksellä, eikä missään arkipäivän tilanteissa.
Hiv ja raskaus 1. Lukijalle Esite on suunnattu hiv-tartunnan saaneille raskautta suunnitteleville tai raskaana oleville naisille ja perheille. Esitteessä käsitellään hiv-tartunnan huomioimista raskautta
LisätiedotKÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN
KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMIA ÄITIYSNEUVOLATYÖHÖN JYTE= Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alue 14 NEUVOLAA Jyväskylä 11 neuvolaa, joissa yhteensä 53.5 terveydenhoitajaa äitiysneuvolatyössä 35.5 th:aa,
LisätiedotPsykiatrinen sairaanhoitaja osana hyvinvointineuvolan arkea
Psykiatrinen sairaanhoitaja osana hyvinvointineuvolan arkea 1 KETTERIEN KOKEILUJEN PUIMINEN JA PRIORISOIMINEN Kärkikohtainen työskentely: 1. Täytä väliarviointi ennen puimalaa 2. Pisteytä ketterät kokeilut
LisätiedotTyöntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella
Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen
LisätiedotHalikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014
Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET
LisätiedotPERHEPESÄ Jorvin sairaala
PERHEPESÄ Jorvin sairaala Tervetuloa Perhepesään ONNEA UUDESTA VAUVASTA JA TERVETULOA PERHEPESÄÄN! Perhepesässä koko perhe saa olla yhdessä ja tutustua rauhassa toisiinsa ympäri vuorokauden. Perhepesässä
LisätiedotProfiam Sosiaalipalvelut Oy
Profiam Sosiaalipalvelut - Lastensuojelun erikoisosaamisen keskus MONIAMMATILLISUUS LASTENSUOJELUN AVOPALVELUISSA Systeeminen lastensuojelu yhteiskehittämispäivä 1.9.2017, Lupa auttaa -hanke 31.8.2017
LisätiedotKiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1
Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa
LisätiedotLL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016
LL Tuija Hautakangas Tammikuun kihlaus 29.1.2016 Perätila ja -tarjonta 3-4 % täysaikaisista sikiöistä KSKS v. 2015 17 perätilan ulosauttoa Perätarjonnan syyt Ei selkeää syytä Laskeutumista estävät syyt
LisätiedotNykytila Tavoitetila Ihannetila Toimenpiteet Arviointi Mittari/Seurantatapa
Uudenmaan LAPE / Ketterät kokeilut tuloskortti Ketterän kokeilun nimi: Pute-kioski matalan kynnyksen tapaamismahdollisuus puheterapeutin kanssa Päivämäärä: 19.4.2018 Tuloskortin on laatinut: Taina Olkinuora/
LisätiedotTRUST-hankkeen havaintoja yksin tulleiden nuorten kokemuksista ja muistoista TRUST-koulutukset Anna-Kaisa Kuusisto, Tampereen yliopisto
TRUST-hankkeen havaintoja yksin tulleiden nuorten kokemuksista ja muistoista TRUST-koulutukset 23.4.2018 Anna-Kaisa Kuusisto, Tampereen yliopisto Sisältö Yksin tulleiden tilanne Euroopassa ja Suomessa
LisätiedotPäihteet ja vanhemmuus
Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti
LisätiedotLÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen
LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu
LisätiedotRAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET
1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.
Lisätiedot