Synnytyskeskustelu EPSHP malli

Transkriptio

1 Synnytyskeskustelu EPSHP malli Riikka Västi Kätilö, TtM Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila

2 Kuka olen? Näiden äiti Maanviljelijän vaimo Kätilö Suunnittelusihteeri

3 Taustaa Aaltonen S & Västi R Asiakkaiden ja kätilöiden kokemuksia synnytyspelon hoidosta. Pro gradu-tutkielma. Tampereen yliopisto. Hoitotieteen laitos. Aikaisemmat synnytyskokemukset nousivat vahvasti esille synnytyspelkoon johtavina tekijöinä Synnytyspelkopoliklinikan asiakkaiden jaottelu jopa lamauttavasti pelkääviin (pieni osa) ja vain edellisen synnytyksen läpikäyntiä tarvitseviin (ylivoimaisesti suurin osa) Haastatellut synnytyspelkopoliklinikan kätilöt toivat esiin kautta linjan synnytyskeskustelun tärkeyden

4 Seinäjoen keskussairaalassa Vuonna 2009 synnytyspelkopoliklinikkakäyntejä (82%) uudelleensynnyttäjiä 20 (18%) ensisynnyttäjiä Synnytyskeskustelun käy synnytyksen hoitanut kätilö, jos ehtii Vuonna 2012 synnytyspelkopoliklinikkakäyntejä 190 määrä on aloituksesta lähtien koko ajan hienoisessa nousussa synnytysten määrä myös noussut hieman kahtena päivänä viikossa kaksi aikaa tarjolla (klö-lri/klö) synnytyskeskustelu käydään kaikkien äitien kanssa

5 Synnytyskeskustelu-projekti Tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvä TUKE-hanke Projektin asetti naistentautien ja synnytysten toimintayksikkö TUKE-rahoitusta saatiin 3700e Toteutus tammi-kesäkuussa 2010 Osittain TtM opintoihin liittyvä, työtä myös omalla ajalla Projektirahoituksella 8 viikkoa 50% työajalla Projektityöntekijänä allekirjoittanut, apuna aoh Arja Korkeamäki Ohjausryhmässä toimintayksikön ylihoitaja, vs. ylilääkäri, aoh ja oh

6 Projektin kulku Kirjallisuuskatsaus Synnytyskeskustelun määrittely Yhteys eri sairaaloiden synnytyspelkotoiminnasta vastaaviin henkilöihin tai synnyttäneiden vuodeosastojen osastonhoitajiin Suunnittelupalaveri ohjausryhmän kanssa Keskustelurungon muotoileminen kirjallisuuden pohjalta Jatkoseurantamallin kehittäminen

7 Projektin kulku Toiminnan juurruttaminen käytäntöön -osastotunnit, aoh, raportilla sk:+/- Kirjaamisen kehittäminen -Kehitettiin fraasit potilastietojärjestelmään kirjaamista helpottamaan

8 SYNNYTYSKESKUSTELU FRAASI EFFICAN HOITOTYÖN LEHDELLE Keskustelussa läsnä: Äidin arviointi synnytyksestään ja mieliala: Annettu tieto: Tulevaisuus: Perheen tukiverkot: Kätilön näkemys keskustelusta ja jatkohoidon tarve:

9 Jatkoseurantajärjestelmän kehittäminen Traumaattisen synnytyksen (imukuppi, hätäsektio, verenvuoto, istukan käsinirrotus, vauva keskolaan tms.) kokeneiden äitien kanssa käydään kiireetön synnytyskeskustelu SEKÄ tarjotaan soittoa sairaalasta 1-2 kuukautta synnytyksestä. Juuri toisen intervention katsottiin kirjallisuudessa olevan merkittävä (vrt. Gamble, Creedy, Moyle, Webster, Mc Allister & Dickson 2005)

10 Jatkoseuranta käytännössä Tiedot soittoa odottavista äideistä välitetään viikoittain synnytyssaliin. Osastonsihteeri tilaa paperit valmiiksi. Synnytyksen hoitanut kätilö soittaa etukäteen sovitun viikon aikana iltavuorosta.

11 LIITE 1. RUNKO SYNNYTYSKESKUSTELUJEN POHJAKSI Keskustelu on tärkeää käydä jokaisen äidin kanssa. Yksilöllisiä eroja on kuitenkin paljon, toinen kokee tarvetta puhua kätilön silmiin hienosti menneestä synnytyksestäkin kovasti, toiselle kaikki on selvää. Erityisen tärkeää keskustelun käyminen kuitenkin on, jos äidin synnytykseen on liittynyt toimenpiteitä, esimerkiksi hätä- tai kiireellinen sektio, imukuppi, runsasta verenvuotoa tmv. Seuraava keskustelurunko onkin muotoiltu erityisesti näiden äitien tarpeita silmälläpitäen. Synnytyskeskustelu on osa synnyttäneen äidin hyvää hoitoa. Hyvin läpikäyty synnytyskokemus auttaa äitiä pääsemään hyvään alkuun vauvan kanssa, suuntautumaan luottavaisemmin tulevaisuuteen ja seuraaviin raskauksiin ja synnytyksiin sekä edesauttaa myös imetyksen onnistumista. Ellei synnytyksen hoitanut kätilö ehdi käymään keskustelua, osaston kätilö käy sen. Keskustelu voidaan hyvin liittää kotihoito-ohjauksen yhteyteen. Että keskustelulla päästäisiin tavoitteisiin ja se olisi täysin luottamuksellinen, tulisi se mieluiten käydä kahden äidin kanssa, ilman huonekaverin läsnäoloa. Isä voi olla mukana, jos äiti haluaa. Kirjaus efficaan, kun keskustelu on käyty. (Fraasi, johon vastaamalla avainkohdat tulevat kirjatuiksi.) Merkintä myös, kun keskustelua on tarjottu, mutta äiti ei ole halunnut. Erityisesti traumaattisen tai paljon toimenpiteitä (hätäsektio, verenvuoto, vauva keskolaan tms.) sisältäneen synnytyksen kokeneilta äideiltä sekä psyykkisistä ongelmista kärsiviltä äideiltä kysytään keskustelun yhteydessä, haluaako hän, että sairaalasta soitetaan n.1-2 kuukauden kuluttua ja jutellaan lisää synnytyksestä. Jos äiti haluaa soiton, välitä tiedot synnytyssaliin. Osastonsihteeri tilaa äidin paperit ja synnytyksen hoitanut kätilö soittaa sovitun viikon aikana. Tarvittaessa puhelinkeskustelun perusteella äiti voidaan kutsua käynnille sairaalaan (sypeklö ja/tai lri). Näissä tapauksissa välitä äidin tiedot synnytyspelkopoliklinikan vastuuhenkilölle. Tarjoa kaikille äideille mahdollisuutta rauhassa käytävään keskusteluun. Jos äiti ei kertakaikkiaan halua jutella, ok. Emme voi kuitenkaan kysymättä päättää kuka ei halua tai tarvitse synnytyskeskustelua. Synnytyskeskusteluksi ei kuitenkaan riitä, jos kysyy ovenraosta, onko sinulla jotain kysyttävää synnytyksestä. Synnytyskeskustelun käyminen ja tämä runko ei ole mitään uutta tai ihmeellistä, vaan asia, jonka kaikki jo osaavat ja jota kaikki jo tekevät. Onnistuneen keskustelun edellytyksenä on hyvä ja tarkka kirjaus synnytyksen tapahtumista!

12 1. OLE YSTÄVÄLLINEN Kysy vaikka, juteltaisiinko vähän synnytyksestäsi. Avoimia kysymyksiä, oikeaa kuuntelua ja äidin näkemysten hyväksyminen. 2. ROHKAISE ÄITIÄ KERTOMAAN OMA KOKEMUKSENSA SYNNYTYKSESTÄÄN Miten meni. Alusta loppuun. Anna äidin puhua, älä keskeytä! Kuuntele, voit kysyä tarkentavia kysymyksiä. Rohkaise äitiä kertomaan tunteistaan. Miltä se tuntui? Mikä oli vaikeinta? 3. ANNA TIETOA Täytä puuttuvat kohdat äidin tiedoissa, varmista kysymällä, että hän on ymmärtänyt. Älä puolustele annettua hoitoa. 4. MIELIALA Kysy, millainen äidin mieliala on nyt. Liittyvätkö tunteet synnytyksen tapahtumiin. Äiti voi olla nyt esim. korostuneen huolissaan vauvasta, koska on pelännyt tämän hengen puolesta synnytyksessä. Anna tilaa mahdollisille surun ja epäonnistumisen tunteille, mutta rohkaise positiiviseen ajatteluun ja kerro esim. että synnytyksen tapahtumat eivät olleet äidin vika. 5. ARVIOINTI Kysy äidiltä, olisiko hän toivonut jotain tehtäväksi toisin synnytyksen aikana. Perustele, miksi jotain on tehty, jos äiti ei ymmärrä. Hyväksy äidin tunteet. Jos et tiedä, miksi jotain on tehty, myönnä se. 6. TUKIVERKOT Jutelkaa äidin ja perheen tukiverkoista ja kotona pärjäämisestä, isän roolista. Kerro, mistä tukea voi saada (neuvola, sairaala) ja kysy äidiltä, haluaako hän, että sairaalasta soitetaan 1-2kk kuluttua ja jutellaan lisää synnytyksen tapahtumista. 7. TULEVAISUUS Vahvista äidin positiivisia kokemuksia synnytyksestä ja vauvasta. Anna tietoa, miten tämä raskaus ja synnytys voi vaikuttaa mahdollisiin seuraaviin synnytyksiin ja raskauksiin. 8. KIRJAAMINEN Keskustelun kävijä kirjaa äidin papereihin synnytyskeskustelun kulun (fraasi, johon vastaamalla pääkohdat tulevat kirjatuiksi) Jos äiti haluaa soiton, tieto saliin. Mukaillen Gamble & Creedy 2009, Koskela 2008, Gamble, Creedy, Moyle, Webster, McAllister & Dickson 2005.

13 Testaus Kätilöiden kokemuksia kehitetystä mallista kysyttiin jo projektin aikana, mallin oltua käytössä n. 2kk Synnytyssalissa keskustelu koettiin pystyttävän järjestämään vain traumaattisen synnytyksen kokeneille äideille Normaalin synnytyksen kokeneille ei koettu tarpeelliseksi järjestää keskusteluaikaa Synnyttäneiden osastolla koettiin, että iltavuoroissa on riittävästi aikaa käydä keskusteluja Yleensä keskustelu vei 5-30 minuuttia Fraasia käytettiin kirjaamisessa ja keskustelun apuna

14 Mitä kuuluu nyt: synnytyskeskustelu Synnytyskeskustelu jäi rutiininomaiseksi käytännöksi projektin myötä Käydään kaikkien kanssa Yleensä synnyttäneiden osaston kätilö käy - keskeistä hyvä kirjaaminen synnytyksen tapahtumista Synnytyssalista synnytyksen hoitanut kätilö pyrkii käymään traumaattiset/poikkeavat synnytykset, parantamisen varaa on ->tulisi olla kone käytössä, että pääsisi keskustelun aikana äidin papereihin

15 Mitä kuuluu nyt: kirjaaminen Kirjaamiseen käytetään fraasia Keskustelurunkoa käytetään kätilöopiskelijoiden perehdytyksessä ja joskus jutun juureksi On tärkeää kertoa äidille, että "nyt me käymme synnytyskeskustelun" Kirjaamisen perusteella käydyt keskustelut -> äidillä ja kätilöllä saattaa olla aivan eri näkemykset synnytyksen kulusta Jos "kova kokemus", äidille suositellaan soittoa Jos tyytyväisiä kovasta kokemuksesta huolimatta, soittoa ei tarjota -> Tulisi ehkä vain todeta, että täältä soitetaan

16 Mitä kuuluu nyt: soitot Viikossa n soittoa Yhden kätilön kohdalle osuu suht harvoin, ei joka viikko Soitto iltavuorosta Papereihin tutustuminen+ soitto vie aikaa max tunnin, yleensä vähemmän

17 Jatkossa Synnytyspelkopoliklinikan lisääntyneet käynnit ->tutkimusta synnytyskeskustelujen ja soittojen vaikuttavuudesta tarvitaan

18 Kiitos!