KAAVOITUSKATSAUS 2017

1 16.11.2016 KAAVOITUSKATSAUS 2017 Kaavoituskatsauksessa tiedotetaan käynnissä olevista ja käynnistyvistä kaavahankkeista Joensuussa. Kaavoituskatsauksen julkaisutapaa on muutettu aiemmasta. Joensuun Uutiset lehdessä julkaistaan uutinen kaavoituskatsauksesta joulukuun numerossa. Kaavoituskatsaus julkaistaan verkossa pdf-muodossa. Kaavoituskatsaus on saatavissa osoitteista www.joensuu.fi/kaavoituskatsaus ja www.joensuunuutiset.fi. Paperisen kaavoituskatsauksen saa tulosteena Muuntamontien ja Carelicumin palvelupisteistä Joensuussa ja kaupungin palvelupisteistä Enossa, Hammaslahdessa, Kiihtelysvaarassa ja Tuupovaarassa. Joensuun karttapalvelussa Internetissä täydennetään ja parannetaan karttaan liitettyjä tietoja laadittavina olevista kaavoista (kartta.jns.fi). TIEDOTTAMINEN JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET Kaavahankkeen vireille tulosta ilmoitetaan vuosittaisessa kaavoituskatsauksessa ja kuuluttamalla. Kuulutukset julkaistaan torstaisin Karjalaisessa, Viikko-Pohjois-Karjalassa ja verkossa osoitteessa www.joensuu.fi. Käytäntönä on myös lähettää kaavahankkeen käynnistyessä tiedotteet alueen asukkaille ja maanomistajille joko postitse tai ilmaisjakeluiden yhteydessä. Jokaisesta kaavahankkeesta laaditaan aloitusvaiheessa osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Se sisältää kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, arvioitavat vaikutukset ja tiedottamisen ja vuorovaikutuksen tavat. Osallisilla tarkoitetaan niitä, joiden oloihin kaavalla on vaikutusta. Kaavan laatimisen aikana osallisille varataan mahdollisuus mielipiteen esittämiseen. Kaavan aloitus- ja luonnosvaiheissa pidetään kaava-asiakirjat julkisesti nähtävillä ja arvioitavina. Näissä vaiheissa järjestetään myös avoimia yleisötilaisuuksia osallisille. On toivottavaa, että ne, joita kaavahanke koskee, ovat yhteydessä kaavan laatijaan ja tuovat esille näkemyksiään. Tavoitteena on ratkaista ristiriidat kaavaprosessin aikana. Päätettäväksi menossa olevia kaava-asiakirjoja kutsutaan kaavaehdotukseksi. Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta päättää kaupunkirakennelautakunta. Ehdotus pidetään maankäyttö- ja rakennuslain edel-

2 lyttämällä tavalla nähtävillä 30 päivän ajan. Nähtävilläpitoaikana on mahdollisuus jättää kirjallisia muistutuksia. Muistutukset voivat johtaa kaavaehdotuksen palauttamiseen uudelleen valmisteltavaksi. Kaavan hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Itä- Suomen hallinto-oikeuteen. Kaava-asiakirjat pidetään eri vaiheissaan nähtävillä Muuntamontien palvelupisteessä Muuntamontie 5:ssä kaupungintalolla Rantakatu 20:ssä ja verkossa osoitteessa www.joensuu.fi/kaavoitus. Lisäksi kaava-asiakirjat ovat tarvittaessa nähtävillä kaupungin alueellisissa palvelupisteissä Enossa (Kunnantie 2), Kiihtelysvaarassa (Aprakkatie 2), Hammaslahdessa (Lastaustie 2) ja Tuupovaarassa (Virastotie 10). Kaavahankkeita koskevat mielipiteet tulee toimittaa kaavoitukseen sähköpostitse osoitteeseen kaavoitus(at)joensuu.fi tai perinteisenä postina osoitteeseen Joensuun kaupunki, kaavoitus, Muuntamontie 5, 80100 Joensuu. Myös suulliset, puhelimitse tai henkilökohtaisesti toimitetut mielipiteet otetaan vastaan. On suositeltavaa laatia mielipide kirjallisena. Kaavaehdotusta koskeva muistutus on aina tehtävä kirjallisena. Vastuu mielipiteen tai muistutuksen perillemenosta on lähettäjällä. Nimettömiä viestejä ei oteta huomioon mielipiteinä tai muistutuksina. MAAKUNTAKAAVOITUS Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteista sekä maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisten alueiden käytöstä. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1., 2., 3. ja 4. vaihe ovat lainvoimaisia lukuun ottamatta pientä osaa 4. vaiheen maakuntakaavasta Ylämyllyn alueella. Syynä on vahvistuspäätöksestä tehty valitus. Maakuntaliitto on käynnistänyt koko maakuntakaavan tarkistuksen nimellä Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040. Lisätietoja: Internet: www.pohjois-karjala.fi/maakuntakaava Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Siltakatu 2, 80100 Joensuu, puhelin 013 337 4700, sähköposti kirjaamo(at)pohjois-karjala.fi YLEISKAAVOITUS Yleiskaavalla suunnitellaan koko kaupungin maankäyttöä 10 20 vuoden aikajänteellä. Yleiskaavan tarkoituksena on yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja toimintojen yhteensovittaminen. Siinä esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen, muun suunnittelun, rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta.

3 Koko Joensuun alueella on voimassa Joensuun seudun yleiskaava 2020. Yleiskaavaan voi tutustua Internetissä osoitteessa www.joensuu.fi/yleiskaava. Osayleiskaavoitus Osayleiskaavoilla suunnitellaan esimerkiksi kokonaisten kaupunginosien maankäyttöä 10 20 vuoden aikajänteellä. Laadittavana, hallinnollisessa käsittelyssä tai käynnistymässä on tällä hetkellä viisi osayleiskaavaa, joista on alla tarkempaa tietoa. YK1. Iiksenvaara Ketunpesät Papinkangas -osayleiskaava Iiksenvaara-Ketunpesät Papinkangas alueen oikeusvaikutteisen osayleiskaavan on kaupunginvaltuusto hyväksynyt 29.9.2014 123. Kaavan hyväksymisestä on valitettu hallinto-oikeuteen eikä kaava ole siis lainvoimainen. (yhteyshenkilö Kalle Sivén) YK 2. Rantakylä Utra -osayleiskaava Rantakylä Utra -osayleiskaavan avulla ohjataan alueella tehtäviä asemakaavamuutoksia ja liikenneratkaisuja. Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Tavoitteina on asumisen, palveluiden, työpaikkojen ja liiketoiminnan täydennysrakentaminen, kaupunkikuvan uudistaminen, puukerrostalorakentaminen, jokivarren hyödyntäminen, esteettömyyden, ympäristön turvallisuuden, energiatehokkuuden ja liikenneolosuhteiden parantaminen. Kaavan taustaksi tehdään laajaa selvitystä Rantakylä Utra -alueen energiatehokkuuden parantamiseksi (Älykäs Rantakylä Utra -hanke). Kaava-työ on käynnistetty keväällä 2016. Sen on tarkoitus valmistua päätettäväksi vuonna 2018. (yhteyshenkilö Simo Vaskonen) YK 3. Kiihtelysvaaran rantaosayleiskaava Kiihtelysvaaran rantaosayleiskaavalla ratkaistaan rantarakentamismahdollisuudet Palojärven, Keskijärven, Löytöjärven, Ylisen, Hiiretynjärven, Kannellammen, Saarilammen, Vehkalammen ja muiden kaava-alueella sijaitsevien vesistöjen rannoilla emätilatarkastelun, luonto- ja maisemaselvityksen sekä muiden tarpeellisten selvitysten pohjalta. (yhteyshenkilö Vesa Huohvanainen) YK 4. Eno Tuupovaara -rantaosayleiskaava Eno-Tuupovaara -rantaosayleiskaavalla ratkaistaan rantarakentamismahdollisuudet Ylimmäisen, Saarijärven, Haapojärven, Laakkeenjärven, Kontiojärven, Herasen, Sonkajanrannanjärven, Revon Sonkajan, Aittojärven, Kuusjärven, Poikelluksen ja muiden kaava-alueella sijaitsevien vesistöjen

4 rannoilla emätilatarkastelun, luonto- ja maisemaselvityksen sekä muiden tarpeellisten selvitysten pohjalta. (yhteyshenkilö Vesa Huohvanainen) YK 5. Niva-Ohvana -rantaosayleiskaava Niva-Ohvana -osayleiskaavalla ratkaistaan Nivan alueella Pyhäselän rannalla ja Ohvanassa Pieni-Onkamon rannalla ja muiden pienvesien rantarakentamismahdollisuudet emätilatarkastelun, luonto- ja maisemaselvityksen sekä muiden tarpeellisten selvitysten pohjalta. Lisäksi kaavalla ratkaistaan myös muu kaava-alueelle soveltuva maankäyttö. (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti) ASEMAKAAVOITUS Edellisen kaavoituskatsauksen (päivätty 28.10.2015) jälkeen on lainvoiman saanut yhteensä 20 asemakaavaa tai asemakaavan muutosta. Kaava-alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 448 hehtaaria, josta noin 203 hehtaaria on uutta asemakaavaa. Asemakaavan laatimisen keskimääräinen kesto on ollut noin 17 kuukautta. Laatimisaika on pidentynyt parilla kuukaudella. Pääsyy tähän on ollut se, että henkilöstössä on tapahtunut paljon vaihdoksia ja kaavahankkeiden vetovastuita on jouduttu vaihtamaan kesken työn. Lainvoiman saaneista asemakaavoista valtaosa on koskenut täydennysrakentamista jo asemakaavoitetuille alueille kantakaupungissa. Näistä merkittävimpiä ovat olleet syväsataman alue (Green Park työpaikka-alueen laajennus), Sortavalankadun ja Suvikujan kerrostaloalueet, Ukonniityn asuinalue ja Rantakylän palvelukeskuksen alue. Lisäksi on laadittu merkittäviä laajoja uusia asemakaavoja: pientaloalueiden asemakaavat Multimäkeen, Karhunmäelle ja Niittylahteen, asuinalue Reijolan pohjoisosaan Kainulaan ja uusi työpaikka-alue Papinkankaalle. Haapajoki-Kivikontie asemakaava ja asemakaavan muutos on valituskäsittelyssä Itä-Suomen hallinto-oikeudessa. Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen ranta-asemakaava on valituksen vuoksi korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyssä. TÄYDENNYSRAKENTAMISOHJELMA Kaupunkirakenneyksikkö on laatimassa kantakaupunkia ja Reijolaa koskevaa täydennysrakentamisohjelmaa. Ohjelma valmistuu valtuuston päätettäväksi loppukeväällä 2017. Lisätietoa asiasta on osoitteessa www.joensuu.fi/taydennysrakentamisohjelma. Täydennysrakentamisella tavoitellaan tiiviimpää ja taloudellisempaa kaupunkirakennetta. Tiiviimmässä kaupungissa matkat ovat lyhyempiä, tekniikan ja liikenteen verkostot suppeampia ja tehokkaammassa käytössä ja palvelut lyhyemmän matkan päässä.

5 Täydennysrakentamisohjelma on kaupungin omaa toimintaa ohjaava suunnitelma. Sitä käytetään kaupungin sisäisenä ohjeena ja ohjelmana asemakaavojen laatimiselle ja muille toimille, joilla edistetään kaupunkirakenteen tiivistämistä. (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti) TONTTIEN RIITTÄVYYS Asuntorakentaminen on ollut Joensuussa viime vuodet erittäin vilkasta. Erityisesti kerrostaloasuntoja on rakennettu paljon. Pien- ja rivitaloasuntojen rakentaminen on ollut määrältään vakaata. Kaupunki on pystynyt kaavoittamaan ja luovuttamaan tontteja kysyntää vastaavasti. Vuonna 2017 on tarkoitus luovuttaa rakentajille noin 100 pientalotonttia. Tonteista valtaosa sijoittuu kantakaupunki Reijola - Niittylahti -alueelle. Pientalotonttitarjonta vastaa tulevana vuonna hyvin kysyntää. Asemakaavoitettujen pientalotonttien varanto on erittäin hyvä. Viimeisimpinä on hyväksytty Multimäen pientaloalueen II -vaiheen asemakaava ja Niittylahden pientaloalueen asemakaava. Laajojen uudispientaloalueiden kaavoja ei ole vähään aikaan tarpeen laatia. Kerrostalotonttien kysyntä suuntautuu pientalotontteja pienemmälle alueelle. Penttilänrannan, Aittarannan ja Rantakylän kerrostaloalueet ovat tuoneet uusia vaihtoehtoja kerrostalorakentamiseen kaupungissa. Myös Reijolan alueelle rakennetaan kerrostaloja. Keskustan osayleiskaavan mukanaan tuomat uudet rakentamisen periaatteet ovat auttaneet keskustaan sijoittuvien rakennushankkeiden käynnistämistä. Rivitalotontteja on kaavoitettu erityisesti uusille pientaloalueille. Tarjonta on riittävää. Asemakaavoihin jätetään joustoa kysynnän muutoksille rivitalo- ja pientalotrakentamisen välillä. Työpaikkatonttien merkittävimmän reservin muodostavat Pilkon työpaikka-alue, Marjalan yritysalue ja Raatekankaan länsiosa. Nämä alueet ja työpaikka-alueet Reijolassa riittävät vain aivan lähivuosien tarpeisiin. Papinkankaan uusi työpaikka-alue avataan vuonna 2017. MAANKÄYTTÖKORVAUS Maanomistajalla on lainsäädännön mukaan velvollisuus osallistua yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin. Joensuun kaupunki edellyttää maanomistajan osallistumista kustannuksiin sekä uudisalueita asemakaavoitettaessa että silloin, kun jo rakennetulla alueella lisätään rakennusoikeutta merkittävästi.

TULEVAN VUODEN ASEMAKAAVOITUSHANKKEET 6 Tulevan vuoden merkittävimmät asemakaavahankkeet liittyvät Symmetrisen kaupungin toteuttamiseen ja opiskelija-asuntojen määrän lisäämiseen. Käynnissä ovat asemakaavan muutokset asemanseudulla, Tulliportinkadun kampuksen alueella ja Penttilänrannassa. Yliopistokadun kampuksen asemakaavan uudistaminen käynnistetään vuonna 2017. Joensuun ratapihan laajan parantamishankkeen mahdollistamiseksi muutetaan asemakaavaa useissa kohdin ratapihan reuna-alueilla. Vanhentuneiden asemakaavojen uudistaminen on käynnissä mm. Käpykankaan - Raatekankaan työpaikka-alueilla, Enon kirkonkylässä, Uimaharju Ukkola -alueella ja Heinävaarassa. Seuraavassa luettelossa ovat tällä hetkellä käynnissä olevat ja tulevana vuonna käynnistettäviksi suunnitellut kaavahankkeet kaupunginosittain. Kohteiden numerointi viittaa liitekarttaan. Kunkin kohteen tekstin lopussa on suluissa hankkeen yhteyshenkilön nimi. Myös muita kaavahankkeita, jotka eivät vielä ole tiedossa, käynnistyy tulevan vuoden aikana. Näistä hankkeista ilmoitetaan aina vähintään kuulutuksella kaupungin ilmoituslehdissä (Karjalainen, Viikko-Pohjois-Karjala) ja Internetissä www.joensuu.fi. Ruutukaava-alue (I IV kaupunginosat) 1. Jääkärinpuisto - Kirkkopuisto. Asemakaavamuutos perustuu keskustan osayleiskaavan sisältöön. Rantakatu-Papinkatu ajoyhteys on tarkoitus katkaista, Jääkärinpuistoa laajentaa rantaan ja mahdollistaa Gävlenlinnan päiväkodin laajentaminen. Kirkon, Kirkkopuiston ja Koivuniemen kentän ympäristön asemakaava ajantasaistetaan. (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti) 2. Merimiehenkatu 3. Kiinteistön omistaja on hakenut kaavamuutosta kolmekerroksisen asuinkerrostalon rakentamiseksi. (yhteyshenkilö Sanna Seppänen) 3. Vesikioskin ympäristö. Joensuun Kaupunkikeskustayhdistys ry on hakenut asemakaavan muutosta Vesikioskin osoittamiseksi pysyväksi rakennukseksi Keskuskujalla. Vesikioski on saanut tilapäisen rakennusluvan viideksi vuodeksi. Kaavatyön yhteydessä selvitetään Keskusaukion ja Keskuspuiston muu mahdollinen käyttö. (yhteyshenkilö Sanna Seppänen) 4. Louhelankatu 15. Kiinteistön omistaja on hakenut kaavamuutosta kolmikerroksisen asuinkerrostalon rakentamiseksi. (yhteyshenkilö Sanna Seppänen) 5. Torikatu 34. Kiinteistön omistaja on hakenut kaavamuutosta kahden kuusikerroksisen asuinkerrostalon ja autohallin rakentamiseksi. (yhteyshenkilö Sanna Seppänen)

7 6. Koulukatu- Rauhankatu- liittymä. Katujen liittymää on tarkoitus parantaa mahdollistamalla kiertoliittymän toteuttaminen. Ratkaisu parantaa liikenteen toimivuutta myös Vanamokadun risteyksessä. (yhteyshenkilö Kalle Sivén) 7. Kauppakatu 3a ja 3b. Kiinteistöjen omistaja on hakenut kaavamuutosta kerrosluvun ja rakennusoikeuden nostamiseksi. Suojeltava Sininen talo on tarkoitus siirtää toiseen paikkaan keskustassa osoitteeseen Sairaalakatu 18. (yhteyshenkilö Antti Rissanen) 8. Keskustan rakennussuojelukaava. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on suojella ne rakennukset, joiden suojelusta on päätetty riidattomasti keskustan osayleiskaavassa. Kaavamuutos käsittää 30 eri kiinteistöä, joilla on osayleiskaavassa suojeltavaksi osoitettuja rakennuksia. (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti) 9. Torikatu 26 (Jokelan tontti). Jokelan tontin rakennussuojelukysymys ja uudisrakentamismahdollisuus ovat ratkaisematta. Asemakaavavalmistelu käynnistetään vuoden 2017 keväällä. (yhteyshenkilö Antti Rissanen) 10. PT-talon ja ympäristön asemakaavan muutos. Kaavamuutoksen hakijoiden tavoitteena on kiinteistöjen merkittävä täydennys- ja uudisrakentaminen. PT-talo on tarkoitus purkaa. Opiskelija-asumisen osalta kaavamuutos liittyy Itä-Suomen yliopiston opiskelijamäärän kasvuun, kun opettajankoulutus keskittyy Joensuuhun. (yhteyshenkilö Antti Rissanen) 11. Kalevankatu 36. Kiinteistön omistaja on hakenut kaavamuutosta kuusikerroksisen asuinkerrostalon rakentamiseksi. (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti) 12. Valintatalon kortteli, Suvantokatu 21. PKO on hakenut asemakaavan muutosta korttelin 43 tonteille 9 ja 10 vähittäiskauppaa ja asuinkerrostaloja varten. Samassa yhteydessä tarkastellaan koko korttelin täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. (yhteyshenkilö Simo Vaskonen) 13. Sairaalakatu 18. Kaavamuutosta valmistellaan kiinteistön omistajan aloitteesta. Tontille on tarkoitus rakentaa kaksi kerrostaloa. Tontilla sijaitseva Suihkon talo suojellaan. Lisäksi tontille on tarkoitus siirtää ns. Sininen talo (os. Kauppakatu 3b). (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti) 27. Hasanniemi ja Koivuniemenpuisto. Ks. Linnunlahti (17). Niinivaara (5) 14. Ratapihan asemakaavan muutos. Asemakaavan muutos koskee kaupungin, valtion ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän omistamia maaalueita Niinivaaran, Hukanhaudan ja Penttilän kaupunginosissa. Kaavamuutoksella ratkaistaan mm. rata-alueen rajaus, pyöräilyn ja jalankulun yhteydet ja meluntorjuntatarpeet. (yhteyshenkilö Kimmo Kymäläinen)

8 15. Rinnekatu. Maanomistajat ovat tehneet aloitteen kolmen pientalotontin muuttamiseksi kerrostalorakentamiseen. Myös viereisten alueiden kaavamuutostarpeet selvitetään (mm. Helluntaiseurakunnan pysäköinti ja laajentamistarpeet). (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti) Otsola (6) Kanervala (7) 16. Tulliportinkadun kampus. Kaavamuutosta ovat hakeneet Suomen Yliopistokiinteistöt Oy ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Asuminen on tarkoitus mahdollistaa nykyisin yksinomaan opetuskäytössä olevissa kortteleissa. Liikennejärjestelyjä suunnitellaan samassa yhteydessä laajalla alueella. Kaavamuutos on käynnistetty kesällä 2016 ja se on tarkoitus saada päätettäväksi keväällä 2017. (yhteyshenkilö Simo Vaskonen) 17. Vanamokatu 1-5. Kaavaa muutetaan asuntorakentamista varten sosiaalitoimelta vapautuneella kiinteistöllä ja rakentamattomalla tontilla. Myös viereisten alueiden kaavamuutostarpeet selvitetään. (yhteyshenkilö Kalle Sivén) 18. Vanamokatu 29 33. Kaavamuutoksella ratkaistaan Kanervalan entisen liikekeskuksen alueen rakentaminen, Kanervalatalon laajentaminen ja pysäköinti tällä alueella. (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti) Käpykangas (8) Siihtala (9) Mutala (10) Sirkkala (13) 19. Käpykankaan ja Raatekankaan itäosan asemakaavauudistus. Käpykankaan ja Raatekankaan itäosan asemakaavojen kaupan alueita koskevat määräykset uudistetaan vastaamaan muuttunutta maankäyttö- ja rakennuslakia (71 a, Vähittäiskaupan suuryksikkö). Samalla ajantasaistetaan asemakaavaa muutenkin. (yhteyshenkilö Kimmo Kymäläinen) 20. Utrantie 2 (entinen luotsiasema). Entisen luotsiaseman asemakaavaa on tarkoitus muuttaa niin, että rakennukset voivat säilyä ja asuinkäyttö on mahdollista. Kaavan laatimisen jälkeen muodostettava tontti on tarkoitus myydä. (yhteyshenkilö Kalle Sivén) 21. Nurmeksentienpuisto. Selvitetään Salpakankaankadun ja Nurmeksentien kulmassa olevan alueen soveltumista lähikaupan paikaksi. Samalla ratkaistaan Nurmeksentienpuiston muu mahdollinen uusi käyttö. Kasvitarhapalsta-alue on tarkoitus säilyttää. (yhteyshenkilö Sanna Seppänen) 22. Kortteli 1314. Pekkalan kartanon vieressä oleva yleisten rakennusten korttelialue (Y) käyttötarkoitusta muutetaan. (yhteyshenkilö Kimmo Kymäläinen) 23. Asemanseutu. Asemanseutu muuttuu osaksi keskustaa. Maankäyttö tehostuu. Kaavassa ratkaistaan uudisrakentamisen sijainti ja laajuus. Matkustajapalvelut ajantasaistetaan ja ratkaistaan alueen liikennejärjestelyt, ulkoilureitit ja Sirkkalanpuiston laajuus. (yhteyshenkilö Antti Rissanen)

Karsikko (14) Hukanhauta (15) Penttilä (16) 24. Karsikon koulu. Alueelle on tarkoitus mahdollistaa uuden alakoulun, päiväkodin ja myöhemmin yhtenäiskoulun sijoittaminen samaan kortteliin. Ratkaisu edellyttää nykyisen asemakaavalla suojellun kivisen koulurakennuksen purkamista. (yhteyshenkilö Vesa Huohvanainen) 25. Repokallio. Repokallion seudullisesti merkittävälle viheralueelle laaditaan alueen ensimmäinen asemakaava. Aiemmin esitetystä täydennysrakentamisesta luovutaan. (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti) 26. Penttilänranta III. Kaupunki jatkaa Penttilänrannan asemakaavoittamista Pajamäen ja satamaradan välissä. Mukana on myös Penttilän hovin ympäristö. Samalla selvitetään jo rakennettujen kortteleiden täydennysrakentamisen mahdollisuudet. (yhteyshenkilö Antti Rissanen) 9 14. Ratapihan asemakaavan muutos. Ks. Niinivaara (5). Linnunlahti (17) 27. Hasanniemi ja Koivuniemenpuisto. Kaavassa ratkaistaan asuntojen lisärakentaminen, rakennussuojelu ja eri toimintojen tilantarpeiden yhteensovittaminen keskustan osayleiskaavan pohjalta. (yhteyshenkilö Simo Vaskonen) 28. Yliopistokadun kampus. Yliopistoalueen rakennusten käyttötarkoitusta on aikomus väljentää mm. yritystoiminnan ja opiskelija-asumisen mahdollistamiseksi. Selvitetään mahdollisuudet lisärakentamiseen ja tarpeet liikenteellisiin muutoksiin. (yhteyshenkilö Simo Vaskonen) 16. Tulliportinkadun kampus. Ks. Otsola (6) Noljakka (18) 29. Lehtipojantie. Korttelin 18179 käyttötarkoitus on tarkoitus muuttaa pääosin asumiseksi. (yhteyshenkilö Kimmo Kymäläinen) 30. Leilitie 4. Entisen Siilin päiväkodin tontin asemakaavaa muutetaan niin, että tontille voidaan rakentaa rivi- tai pienkerrostaloja. (yhteyshenkilö Kimmo Kymäläinen) 31. Noljakan ostoskeskus. Noljakantien ja Noljakankaaren kulmauksessa olevan ostoskeskuksen alueelle tavoitellaan rakennettavaksi liiketilojen lisäksi asuinkerrostalo. (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti) Raatekangas (21) 19. Käpykankaan ja Raatekankaan itäosan asemakaavauudistus. Ks. Käpykangas (8). 32. Telitien asemakaavan muutos. Korttelia 2128 on tarkoitus laajentaa viereiselle viheralueelle. (yhteyshenkilö Kimmo Kymäläinen)

10 Marjala (22) Karhunmäki (24) 33. Marjalan bunkkerimuseo. Sotilaspoikien perinnekilta on tehnyt aloitteen bunkkerialueen asemakaavan muuttamiseksi niin, että alueelle olisi mahdollista rakentaa kahvilarakennus. (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti) 34. Haapajoki-Kivikontie. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan 20.6.2016 54. Kaavan hyväksymisestä on valitettu hallinto-oikeuteen. Kaupunginhallitus määräsi kokouksessaan 19.9.2016 326 kaavan tulemaan voimaan muilta kuin valituksenalaisilta osin. (yhteyshenkilö Kalle Sivén) 35. Kotilahti. Kaavalla ratkaistaan Kotilahden sairaalan ja sen ympäristön maankäyttö Karhunmäen osayleiskaavan pohjalta. Sairaalatoiminta on lakkaamassa vuoden 2018 alusta, jolloin kiinteistö vapautuu muuhun käyttöön. (yhteyshenkilö Kalle Sivén) Heinävaara (27) 36. Heinävaaran asemakaava. Asemakaava muutetaan vastaamaan paremmin nykyisin käytössä olevia kaavamääräyksiä ja -merkintöjä. Korttelien ja muiden alueiden rajat merkitään vastaamaan toteutunutta maankäyttöä ja nähtävissä olevia tarpeita. Asemakaavan pienet laajennukset sijaitsevat kylän eteläosassa. (yhteyshenkilö Vesa Huohvanainen) 37. Muovilaakson asemakaava. Tarkoituksena on Muovilaakson asemakaavan ajantasaistaminen ja laajentaminen. Laajennusalue sijaitsee nykyisen asemakaavan länsipuolella ja sen käyttöönotto perustuu Heinävaaran osayleiskaavaan. (yhteyshenkilö Vesa Huohvanainen) Kiihtelysvaara (28) Tuupovaara (29) Hammaslahti (30) 38. Suuren Hietajärven asemakaavan muutos ja laajennus. Asemakaava muutetaan vastaamaan paremmin nykyisin käytössä olevia kaavamääräyksiä ja -merkintöjä. Asemakaavaa laajennetaan noin 7,5 hehtaarilla nykyisen asemakaavan luoteispuolelle. Loma-asuntojen lisäksi alueelle sallitaan rakennettavaksi pysyviä asuntoja. (yhteyshenkilö Vesa Huohvanainen) 39. Riihivaaran tilan ranta-asemakaava. Yksityinen maanomistaja laadituttaa omistamansa tilan 167-425-40-10 alueelle ranta-asemakaavan. Kaava-alueeseen kuuluu osia Herajärven, Pitkäjärven ja Paatikan rannoista. Kaava-alue sijaitsee noin 9 kilometriä itään Koveron kylästä. (yhteyshenkilö Vesa Huohvanainen) 40. Hammaslahden asemakaavan muutos. Hammaslahden asemakaavaa on tarkoitus muuttaa vanhan kunnanviraston korttelissa, Santran tontin sekä Nuohoojantien ja Sepäntien välisillä alueilla ja Hovintien alueella. Samalla selvitetään Kuparintien rivitalotontin ja nykyisen päiväkotitontin muutostarpeet ja ratkaistaan puistoalueen nimeäminen Teuvo Koljosen mukaan kuntalaisaloitteen pohjalta. (yhteyshenkilö Vesa Huohvanainen)

11 41. Haapajärven ranta-asemakaava. Yksityinen maanomistaja laadituttaa ranta-asemakaavaa Heikkilän tilan 167-409-7-78 maatilamatkailualueelle Suhmurassa. (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti) Eno (40) 42. Enon kirkonkylän asemakaava. Enon kirkonkylän asemakaava on vanhentunut, toteutumaton ja monelta kohdin korjaamisen tarpeessa. Asemakaava muutetaan vastaamaan paremmin nykyisin käytössä olevia kaavamääräyksiä ja -merkintöjä. (yhteyshenkilö Vesa Huohvanainen) 43. Palojärven, Pirttilammen ja Ala-Koitajoen ranta-asemakaava. Tornator Oy laatii kaavaa omistamansa tilan 167-437-3-12 alueelle. Tilaan kuuluu osia Palojärven rannoista, Pirttilammen rannat ja Koitajoen eteläranta Pamilon ja kaupungin rajan välillä. Kaava-alue sijaitsee noin 15 kilometriä itään Enosta. (yhteyshenkilö Kalle Sivén) 44. Kyyrönlammen ja Mäntylammen ympäristöjen ranta-asemakaava. UPM Kymmene Oyj laadituttaa kaavaa omistamilleen tiloille 167-435-245-1, 167-436-8-107 ja 167-436-12-21 kahdella eri alueella. Pohjoisempi alue käsittää osia Iso Kaitalammen, Kyyrönlammen, Ylä-Ihannon ja Saarilammen rannoista. Eteläisempi alue käsittää osia Marpanlammen, Mäntylammen ja Pienen Mäntylammen rannoista. Alueet sijaitsevat noin 13 kilometriä Uimaharjusta pohjoiseen ja noin 4 kilometriä Enosta kaakkoon. (yhteyshenkilö Kalle Sivén) Uimaharju (41) ja Ukkola (42) 45. Uimaharjun ja Ukkolan asemakaavojen uudistaminen. Uimaharjun ja Ukkolan kirkonkylän asemakaavat ovat vanhentuneet, osin toteutumattomat ja monelta kohdin korjaamisen tarpeessa. Asemakaavat muutetaan vastaamaan paremmin nykyistä maankäyttöä ja nykyisin käytössä olevia kaavamääräyksiä ja -merkintöjä. (yhteyshenkilö Jukka Haltilahti)

Yhteystiedot JOENSUUN KAUPUNKI Kaupunkirakenneyksikkö Yhdyskuntasuunnittelu, kaavoitus Muuntamontie 5, 80100 Joensuu www.joensuu.fi/kaavoitus, kaavoitus(at)joensuu.fi Kaavoituspäällikkö Juha-Pekka Vartiainen, puh. 050 538 0708 sähköposti: juha-pekka.vartiainen(at)jns.fi Suunnittelijat: maankäyttöinsinööri, kaavoituspäällikön sijainen Kalle Sivén, puh. 050 511 0362 sähköposti: kalle.siven(at)jns.fi kaavoitusarkkitehti Antti Rissanen 050 448 1365 sähköposti: antti.rissanen(at)jns.fi kaavoitusarkkitehti Simo Vaskonen 050 315 6623 sähköposti: simo.vaskonen(at)jns.fi maankäytön suunnittelija Jukka Haltilahti, puh. 050 553 0353 sähköposti: jukka.haltilahti(at)jns.fi maankäytön suunnittelija Vesa Huohvanainen, puh. 050 315 6521 sähköposti: vesa.huohvanainen(at)jns.fi maankäytön suunnittelija Kimmo Kymäläinen, puh. 050 349 4920 sähköposti: kimmo.kymalainen(at)jns.fi maankäytön suunnittelija Sanna Seppänen, puh. 050 435 3541 sähköposti: sanna.seppanen (at)jns.fi 12 Suunnitteluavustajat: Ritva Eskelinen, puh. 050 409 2135 sähköposti: ritva.eskelinen(at)jns.fi Kaija Kinnunen, puh. 050 409 2127 sähköposti: kaija.kinnunen(at)jns.fi Liisa Lampilahti, puh. 050 409 2124 sähköposti: liisa.lampilahti(at)jns.fi Heini Sorsa, puh. 050 409 2128 sähköposti: heini.sorsa(at)jns.fi

Eno Heinävaara Eno - Tuupovaara Eno - Uimaharju

Hammaslahti Kiihtelysvaara