1. MUUTIMME SYSTEEMEJÄ. Ensiksi pyrimme täyttämään osan tavoitteista valmiilla toimintamalleilla. Polkupyörää ei kannata keksiä kahdesti. Etsimme jo valmiita tieteellisesti testattuja toimintamalleja. Löysimme useampia, joista osa jäi elämään. 1.1. Ratkaisukeskeisyys Nepsy-koulutuksen myötä Tavoitteet: Kouluttaa henkilökunta ratkaisukeskeiseksi, parantaa opettajan tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä myönteistä ajattelutaitoa Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja -koulutus tarjosi meille välineen lähteä ratkomaan ongelmia, joita oli löydetty. Se oli myönteinen ja maalaisjärkinen tapa ratkoa haasteita ja pulmatilanteita. Käänsimme ongelman tavoitteiksi ja ryhdyimme ennakkoluulottomasti kokeilemaan mitkä ratkaisut toimisivat. Kaikkien kokeilujen ei tarvinnut onnistua. Ratkaisut loivat positiivista energiaa ja pakottivat luopumaan valitus-kulttuurista. Välituntipuheet muuttuivat nopeasti opehuoneessa. Kaikki ongelmat otettiin pöydälle ja ratkaisukeskeinen toimintamalli tarjosi välineet niiden hoitamiseen. Ymmärrämme, että mitä enemmän oppilas itse ratkaisee asioita, sitä enemmän hän ottaa asioistaan vastuuta. Lappeenrannassa 70% opettajista on koulutettu Nepsy-valmentajaksi! Tulevaisuuden tavoite: Saattaa koko henkilökunta ratkaisukeskeisyys-koulutuksen piiriin. 1.2. Nepsy-valmennusta oppilaille Tavoitteet: Parantaa oppilaan itsetuntoa, elämänhallintataitoja ja minäpystyvyyttä. Koulutetut Nepsy-valmentajat valmentavat lapsia koulussa. Keskustelut aloitetaan oppilaan vahvuuksien kartoittamisella. Sen jälkeen oppilas ja valmentaja asettavat pieniä tavoitteita oppilaan toiminnalle ja miettivät missä ajassa ja miten tavoitteita voidaan saavuttaa. Haluttu lopputulos on minäpystyvyyskäsityksen vahvistaminen ja oman toiminnan muuttaminen. Prosessissa haetaan koko ajan konkreettisia ratkaisuja yksittäisiin ongelmiin. Tulevaisuuden tavoitteet: Käyttää useampia valmentajia, lisätä resurssia valmennukseen, mahdollistaa opettajille lähetteen kirjoittaminen valmentajalle oppilaasta, jonka katsoisivat hyötyvän valmennuksesta. 1.3. Eriyttäminen/yksilöllinen oppiminen Tavoitteet: Parantaa oppimistuloksia, estää kenenkään kärryiltä putoaminen, löytää jokaiselle oma paras tapa oppia, siirtää oppimisen omistajuus oppilaalle.
Lähdimme eriyttämään opetusta luomalla yksilöllisiä opiskelutapoja, -tavoitteita ja yksilöllistämällä opiskeluvauhtia. Aineryhmät tai yksittäiset opettajat ovat lähteneet kokonaan uusille urille, kohti yksilöllistä oppimista. Aloitimme matematiikan opettamisesta. Oppilaat jaettiin pysyviin, toisiaan tukeviin ryhmiin ja he etenivät omaan tahtiinsa. Tunneilla oli opettaja ja samanaikaisopettaja, joskus erityisopettaja otti osan oppilaista erilliseen tilaan. Tämä on johtanut siihen, että arviointitavat ovat muuttuneet täysin. Kaksi vuotta pidimme kokeita oppilaan oman työskentelyn rinnalla arviointimenetelmänä, mutta nykyisin niitä ei matematiikassa pidetä. (Hundred-hanke 002, Yksilölliseen oppimispolun rakentaminen keskittyy tarkemmin tähän aihepiiriin.) Tulevaisuuden tavoitteet: Jatkaa kehittämistyötä kaikissa aineissa. Flipped learning. Pitää prioriteetti korkeana. 1.4. Kasvatuskeskustelut Tavoitteet: Auttaa oppilas ulos ongelmistaan ratkaisukeskeisesti. Vahvistaa oppilaan itsetuntoa ja minäpystyvyyttä. Vähentää rangaistuksien määrää ohjauskeinona. Otimme kasvatuskeskustelut (KAKEt) käyttöön lv. 2009 2014. Kasvatuskeskusteluissa oppilas kertoo omin sanoin, mitä on tapahtunut. Ongelma todetaan ja käännetään heti tavoitteeksi. Yhdessä oppilaan kanssaan etsitään oikeita RATKAISUJA tilanteen hoitamiseksi/parantamiseksi. Pyritään ruokkimaan oppilaan aloitteellisuutta ratkaisujen löytämiseksi. Prosessi on tarvittaessa kolmitasoinen. KAKE 1: paikalla luokanvalvoja, oppilas. KAKE 2: Paikalla luokanvalvoja, rehtori, oppilas. KAKE 3: Paikalla luokanvalvoja, rehtori, oppilas, huoltajat. Kaikki keskustelut kirjataan Wilmaan. Kaikissa KAKEissa määritellään seuranta-aika. Tulevaisuuden tavoitteet: Käyttää jämäkästi niitä keinoja, joilla voidaan vaikuttaa huonoon käytökseen ja ongelmien kasaantumiseen. Toimia mahdollisimman ennakoivasti ja säännöllisesti yhtenäisillä periaatteilla. Kerrata YT-ajoilla toimintatapoja, joita henkilökunnan on hallittava, myös harvinaisia toimintatapoja, esim. oppilashuollon avaaminen tai lastensuojeluilmoituksen täyttäminen. 1.5. Arvokasvatus Tavoitteet: Parantaa oppilaan hyvinvointia ja työrauhaa, parantaa tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Loimme koululle oppilaiden kanssa uudet arvot. Ne pohjautuvat kaupungin arvoihin ja ovat meillä saaneet muodon: välittäminen, oppiminen ja ihmisenä kasvaminen. Annoimme kullekin arvolle erikseen käyttäytymisen odotukset. Valitsemme kaksi käyttäytymisen odotusta kullekin lukukaudelle, joita harjoittelemme oppilaiden kanssa. Emme odota välitöntä oppimista paperilta käytökseksi, vaan arvoihin kasvatetaan tietoisesti. Oppilaat keräävät koulussa arvoon liittyviä hymyjä, jotka muuttuvat
hymymatoon liimattaviksi tarroiksi (kuva.). Kun luokan itse asettama tavoite on saavutettu, oppilaat saivat ryhmänä palkinnon. (Tuttu idea ProKoulusta.) Tulevaisuuden tavoitteet: Saada jokainen oppilas, r yhmänohjaajan johdolla, miettimään paitsi omia voima- ja kasvuhyveitään, myös luokan vastaavia hyveitä. Luokassa seurataan kasvuhyveiden kehitystä ja jokainen luokkaa ohjaava opettaja voi antaa niistä hymyjä. Kaikki ryhmänohjaajat eivät opeta luokkiaan, siksi näillä luokilla on kummit opettajat, jotka opettavat kyseisiä luokkia. 1.6. Oppitunnin pituus Tavoitteet: Vähentää kiirettä ja opettajajohtoisuutta (frontaaliopetusta) sekä lisätä toiminnallisuutta. Oppituntien pituuden määrittäminen 75 minuutiksi oli iso, mutta lopulta helposti sujunut, muutos koulussamme. Tämä mahdollisti toimintakulttuurin muuttumisen luokissa ja vähensi kiireen tuntua. Oppilaat pystyivät myös keskittymään harvempiin oppiaineisiin päivän aikana. Oppilaille tuli kesken oppitunnin taukoja ja he pystyivät liikkumaan oppituntien aikana. Oppilaat saivat ns. välipalatehtäväksi esimerkiksi käydä haastattelemassa muita oppilaita tai henkilökuntaa tai etsiä opettajan sijoittamia tehtäviä käytäviltä. Koulun oppilaskunta ehdotti biljardipöytien hankkimista ja tämä toteutettiin. Myös muita pöytäpelejä hankittiin tauko- ja välituntikäyttöön. Aika nopeasti luokasta pois lähteminen johti siihen, että oppilaat siirtyivät työskentelemään ryhmissä aulaan, kirjastoon ja käytäville ja ottivat siten enenevässä
määrin vastuuta opiskelustaan. Kaikille tämä ei kuitenkaan toimi; mikäli vastuun ottaminen on vasta kehittymässä, on tärkeää pysyä lähellä opettajan antamaa ohjausta. Nykyisin meillä on 4-jaksojärjestelmä ja siihen sopivat 60 minuutin oppitunnit. Ensi vuodeksi arvioimme, kumpi tunnin pituus toimii meille paremmin. Tulevaisuuden tavoitteet : Pitää oppitunnit sen pituisina, että toiminnallisuus opetuksessa on mahdollista ja kiireettömyyden tunne säilyy. Mahdollistaa aikatauluissa ilmiöpohjainen oppiminen. 1.7. KiVaKoulu Tavoitteet: Vähentää kiusaamista ja parantaa tunne- ja vuorovaikutustaitoja. KiVaKoulu oli ensimmäinen valmis ratkaisukeskeinen toimintamalli, jonka löysimme talon ulkopuolelta. Sitouduimme siihen kokonaisvaltaisesti, emme vain soveltaneet siitä mielestämme parhaita paloja. www.kivakoulu.fi Tulevaisuuden tavoite: Ylläpitää jatkuvaa tietoutta kiusaamisesta ja sen vastustamisesta. 1.8. Liikkuva koulu Tavoite: Lisätä toiminnallisuutta oppitunneilla, parantaa oppimistuloksia, parantaa ADHD-lapsen vireystilan ylläpitoa. Palkkasimme liikunnanohjaajan kouluun lukuvuodeksi 2016 2017. Aloimme toiminnallistaa oppitunteja, opettajille on mm. jaettu avuksi ns. NYT-kortteja (kesken oppitunnin käytettäviä lyhyitä toiminnallisia tuokioita). Harjoittelimme myös oppituntien toiminnallistamista erityisen toiminnallisuus-jakson aikana ja jaoimme keskenämme ideoita Peda.Netissä. www.liikkuvakoulu.fi Tulevaisuuden tavoite: Koulumme Liikkuva koulu -ohjelma lv. 2016 2017: Pitkät välitunnit (liikuntavälkät) Omatoimisen välituntiliikunnan edistäminen esim. välkkälenkit Ohjattu toiminta alaluokkien puolella päivittäin Oppituntien toiminnallistamiseen jaettu materiaali opettajille Välituntipelit ja leikit lähes viikoittain (yläluokat) Toimintapäivät ja liikuntapäivät (ylä- ja alaluokat) Liikuntaneuvontaa vähänliikkuville (yläluokat) Liikuntakerhot (2 x vko) ja kuntosalikurssi kerran viikossa (yläkoulu) Ohjattua yhteistä liikuntaa myös opettajille 1.9. Tietotekniset ratkaisut Tavoite: Mahdollistaa tietoteknisillä ratkaisuilla monipuolinen oppimisympäristö, päästä tilanteesta, jossa ne toimivat rajoitteena.
Alkutilanteessa opettajilla ei ollut oikeuksia tehdä koneilleen mitään. Ostimme opettajille uudet koneet ja annoimme niihin täydet oikeudet. Myös oppilaat saivat omat koneet asennusoikeuksilla vuonna 2015. Tietoteknisten ongelmien määrä on romahtanut. Classroomin ansiosta opettajien yhteistyö ja -suunnittelu on äärettömän paljon helpompaa, nopeampaa ja joustavampaa kuin ennen. Yhden opettajan hyvän ideat leviävät välittömästi. Opimme toisiltamme, helposti ja kiitollisina. Tulevaisuuden tavoite: Tukea henkilöstön yhteistoimintaa ja yhteissuunnittelua sekä henkilöstön motivaatiota ja innovatiivisuutta tietotekniikan avulla. Tarkoituksenmukaistaa arviointikäytänteet ja siihen käytetty aika toimivalla tietotekniikalla.