Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten opetusjärjestelyjä koskeva selvitys (30.9.2014, päivitetty viimeksi 5.4.2016) Varhaiskasvatus- ja koulutuskeskus)
2 1 Johdanto Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten opetusjärjestelyjä koskeva selvitys on osa rakennemuutosohjelmaa ja liittyy lasten ja nuorten kärkihankkeen osioon Tukea tarvitsevien kasvatus- ja opetusjärjestelyt (liite 1). Painopisteenä selvityksessä on perusopetus. Perusopetuslainsäädännön mukaan oppilaille annettava pedagoginen tuki jaetaan yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Yleinen tuki tarkoittaa kaikkea sellaista tukea, jota annetaan lapselle ja nuorelle tavallisissa oppimistilanteissa ja lyhytaikaisesti. Tehostettua tukea annetaan oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja. Hänelle laaditaan tehostettua tukea varten oppimissuunnitelma. Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS) sovitusta tuesta. Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Erityisestä tuesta tehdään aina hallinnollinen päätös. Joensuussa päätöksen tekee varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksen palvelupäällikkö. Karkeasti voidaan ajatella, että laaja-alainen erityisopetus on yksi tehostetun tuen muoto ja kokoaikainen erityisopetus on yksi erityisen tuen muoto. Tavoitteena on se, että lapsen ja nuoren tuki aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa (kuvio 1). Tämä tarkoittaa sitä, että yleisellä ja tehostetulla tuella voidaan auttaa lapsia ja nuoria, jotta ei tarvitse turvautua erityiseen tukeen. Erityinen tuki on aina kalliimpaa ja lapsen ja nuoren kannalta hankalampaa. Resursoinnin painopiste pitäisi siis olla yleisessä ja tehostetussa tuessa. Joensuussa luokkamuotoiseen erityisopetukseen käytettiin lukuvuonna 2015-2016 noin 2/3 ja osaaikaiseen erityisopetukseen noin 1/3 erityisopetuksen kokonaisresurssista. Pienluokkia on 63 kpl, joista koulukohtaisia pienluokkia on 32 kpl ja keskitettyjä pienluokkia 31 kpl. Näissä luvuissa näkyy mm. maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetuksen lisääntyminen sekä vaikeimmin vammaisten opetuksen ottaminen Honkalampikeskuksen koululta omaksi toiminnaksemme. erityinen tuki tehostettu tuki yleinen tuki Kuvio 1. Tavoite tuen toteuttamisen ja tuen resursoinnin painopisteeksi
3 Pedagogista tukea täydentää oppilashuollollinen tuki (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1.8.2014). Oppilashuollollinen tuki koostuu yhteisöllisestä ja yksilökohtaisesta tuesta. Yhteisöllinen oppilashuolto käsittää yksikön toimintakulttuurin ja toimet, joilla edistetään oppilaiden oppimista, hyvinvointia ja terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Yhteisöllinen oppilashuolto ei käsittele yksittäisten oppilaiden asioita vaan toimintamalleina voivat olla esimerkiksi tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä mielenterveyttä edistävät toimet, kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää ehkäisevät ja vähentävät toimet, opintojen etenemistä edistävät toimet, terveellisiä elintapoja ja vireyttä lisäävät toimet, koulu- ja oppilaitosympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta lisäävät toimet, opiskelijoiden osallisuutta edistävät toimet sekä yhteistoiminta koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Yksilökohtainen oppilashuolto koostuu psykologin, kuraattorin tai kouluterveydenhoitajan palveluista sekä monialaisesta asiantuntijaryhmästä, joka kootaan yksittäisen oppilaan tai oppilasryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi tapauskohtaisesti harkiten. Ryhmän kokoonpano ja asian käsittely asiantuntijaryhmässä tapahtuu opiskelijan tai, jollei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumuksella. Ryhmään voi tapauskohtaisesti kuulua esimerkiksi kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä, opinto-ohjaaja, ryhmänohjaaja tai muu keskeinen opettaja. Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen kun opiskelija, huoltaja tai muu henkilö on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Terveydenhoitajan työaika koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on järjestettävä siten, että opiskelija voi tarvittaessa päästä terveydenhoitajan vastaanotolle myös ilman ajanvarausta. Toisin kuin pedagoginen tuki oppilashuollollinen tuki on oppilaalle ja/ tai huoltajalle vapaaehtoista. 2 Nykytilan kuvaus 2.1 Sairaalaopetus Kuusi pienluokkaresurssiamme (sairaalaopetus) palvelee koko sairaanhoitopiiriä. Sairaalaopetuksessa työskentelee kuusi erityisluokanopettajaa ja kaksi koulunkäynninohjaajaa. Opettajien määrä on kasvanut kahden kuluneen vuoden aikana, koska 1.1.2014 uudistetussa lainsäädännössä säädetään muun kuin
4 sairaalassa potilaana olevan erikoissairaanhoidon piirissä olevan ns. avopotilaan oikeudesta päästä sairaalaopetukseen. Perusopetuslain 4a mukaan Hoidosta vastaavan sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään myös muulle erikoissairaanhoidossa olevalle oppivelvolliselle oppilaalle opetusta ja tukea siinä määrin kuin se hänen terveytensä, pedagogiset erityistarpeensa ja erikoissairaanhoidon hoidolliset ja kuntoutukselliset toimenpiteet huomioon ottaen on perusteltua, jos opetuksen järjestäminen muutoin ei ole tämän tai muun lain mukaisista tukitoimista huolimatta oppilaan edun mukaista. Avohoidossa olevan oppilaan opetus järjestetään ensisijaisesti oppilaan omassa koulussa normaalia kolmiportaista tukea hyödyntäen. Mikäli nämä tukitoimenpiteet ovat oppilaan edun kannalta riittämättömiä, tulee myös avohoidossa olevan saada sairaalaopetusta siinä määrin kuin hänen terveytensä, pedagogiset erityistarpeensa ja erikoissairaanhoidon hoidolliset ja kuntoutukselliset toimenpiteet huomioon ottaen on perusteltua. Tämä uudistus tarkoitti käytännössä sitä, että sairaalaopetukseen tuli uuden opetusryhmän verran oppilaita. Opetus on interventioperusteista, joten oppilas säilyy sairaalaopetusjakson ajan oman koulunsa oppilaana ja sairaalaopetusjakso on kestoltaan rajattu oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain 41 mukaisesti Kunta, joka on perusopetuslain 4a :n 1 momentissa tarkoitettua esiopetusta ja perusopetusta saavan oppilaan kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta hoidon aikana, on velvollinen maksamaan oppilaasta sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunnalle korvauksen, joka lasketaan kertomalla opetuksesta opetuspäivää kohden aiheutuva keskimääräinen todellinen vuosikustannus niiden päivien määrällä, jolloin sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunta järjestää oppilaalle opetusta. Perusopetuslain 4 a :n 3 momentissa tarkoitettua tukea saavan oppilaan kotikunta on velvollinen maksamaan tukitoimenpiteistä aiheutuneita kustannuksia vastaavan korvauksen tukea tarjoavan sairaalan tai muun erikoissairaanhoidon toimintayksikön sijaintikunnalle. Muuttuneen lain myötä kotikunnat velvoitettiin myös maksamaan sairaalaopetusta edeltävää ja sen jälkeistä tukea saavan oppilaan tukitoimenpiteistä aiheutuneet kustannukset vastaavana kotikuntakorvauksena sairaalakoulua ylläpitävälle kunnalle. Joensuun kaupunki sairaalaopetusta järjestävänä kuntana on sitoutunut siihen, että sairaalaopetuksessa olevan oppilaan vastaanottoon ja palauttamiseen käytetään yksilöllisten tarpeiden mukaisesti keskimäärin kolme koulupäivää. Kun oppilaan oma opettaja on tekemässä tätä erittäin hyödyllistä niveltyötä, muuta ryhmää opettaa resurssierityisopettaja (palkattu 15.8.2014 alkaen). Viime vuosina (ennen avo-oppilaiden oikeutta sairaalaopetukseen) on sairaalaopetuksessa ollut vuosittain n. 60 oppilasta koko sosiaali- ja sairaanhoitopiirin alueelta. Oppilaista vajaa puolet on ollut joensuulaisia, loppujen tullessa muun Pohjois-Karjalan ja Heinäveden alueelta. Avo-oppilaan oppilaaksiotto tapahtuu yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa
5 2.2 Lastensuojeluyksiköt Kahden lastensuojeluyksikkömme (Familar ja Messi) oppilaista vain osa on joensuulaisia lapsia ja nuoria. Muista kunnista Familarin ja Messin yksiköihin sijoitettujen oppivelvollisuusikäisten opetuksen järjestämisestä oppilaan kotikunta on velvollinen maksamaan Joensuun kaupungille kuntien peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain mukaisen kotikunnan maksuosuuden. Näin ollen opettajien palkkakustannukset jakautuvat sen mukaan, kuinka monta prosenttia oppilaita kustakin kunnasta on. 2.3 Sosiaalista sopeutumista ja tunne-elämän kehityksen tukea ja kuntoutusta tarvitsevien pienluokat Nepenmäen koulussa tarjotaan kahdessa pienluokassa luokkamuotoista opetusta sosiaalista sopeutumista ja tunne-elämän kehityksen tukea ja kuntoutusta tarvitseville oppilaille. Nepenmäen koulun alakouluikäisten sosiaalista sopeutumista ja tunne-elämän kehitystä tukevan opetuksen tavoitteena on pyrkiä mahdollisimman monien oppilaiden osalla huolella valmisteltuun ja toteutettuun yleisopetusintegrointiin viimeistään yläkouluun siirryttäessä. Viimeisen 25 vuoden aikana vain viidennes oppilaista on jatkanut yläkoulussa erityisessä tuessa käyttäytymisen pulmien vuoksi. Menestyksellinen luokkamuotoinen erityisopetus Nepenmäen koulussa perustuu siihen, että oppilas pääsee luokkamuotoiseen erityisopetukseen riittävän ajoissa (vuosiluokilla 1-3) ja henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) tavoitteet kiinnittyvät ennen muuta hyväksyttävän sosiaalisen itsekontrollin opetteluun. Nepenmäen koulun toimintakulttuuri soveltuu hyvin kuntoutustehtävään ja siten yhteistyö luokkamuotoisen erityisopetuksen ja yleisopetuksen kanssa on luontevaa ja runsasta. Enon koulun yläkouluikäisten sosiaalista sopeutumista ja tunne-elämän kehitystä tukeva toiminta on aloittanut kuluvan lukuvuoden alussa integroituna erityisopetuksena yleisopetuksen 7. luokassa. Rantakylän koulussa ja Lyseon peruskoulussa toimivat koko kaupungin kouluja palvelevat EMO luokat, joissa opiskelee vaativaa sosioemotionaalista kuntoutusta edellyttäviä lapsia ja nuoria. EMO luokan oppilaalla on mahdollisesti psyykkisiä oireita (itsetuhoisuus, masennus, eristäytyneisyys, ahdistuneisuus, pelkotilat) ja tunne-elämän kehityksen pulmia, joiden vuoksi oppimistavoitteiden saavuttaminen edellyttää yksilöllisempää opetusta. Hänellä voi olla esimerkiksi aggressiivisuutta, alentunut itsetunto, lyhytjänteisyyttä, heikko itsekontrolli ja käyttäytymisen tai vuorovaikutuksen pulmia. Oppilaat ovat tyypillisesti sellaisia, etteivät he hyödy ryhmäkuntoutuksesta, vaan heidän koulunkäyntinsä räätälöidään hyvinkin yksilölliseksi.
6 2.4 Muut yhteiset pienluokat Esi- ja perusopetuksessamme toimii yhdeksän kehitysvammaisille lapsille ja nuorille tarkoitettua pienluokkaa. Luokat sijaitsevat Utran koulussa (2), Nepenmäen koulussa (3), Enon koulussa (1), Hammaslahden koulussa (1) sekä Pataluodon koulussa (2). Kolme startti-/ joustavan alkuopetuksenluokkaa on tarkoitettu lapsille, joiden perusopetuksen aloittamista on psykologin tai lääkärin tutkimusten perusteella lykätty vuodella. Startti -vuoden aikana lapset harjoittelevat koululaisen perustaitoja. Suuri osa näistä lapsista kuntoutuukin ja siirtyy yleisopetuksen ryhmään starttivuoden jälkeen. Starttiluokat ovat kuitenkin viime vuosina muuttuneet/ ovat muuttumassa yhdessä kouluissa olevien alkuopetuksen luokkien kanssa joustavan alkuopetuksen luokiksi, joissa voidaan tukea myös yleisopetuksen luokkien oppilaita. Tällä hetkellä startti-/ joustavan alkuopetuksen luokat sijaitsevat Karsikon, Niittylahden ja Rantakylän kouluissa. Lisäksi kaupungissamme toimii viisi valmistavan opetuksen luokkaa. Valmistava opetus on tarkoitettu sellaisille oppilaille, joiden suomenkielentaito ei riitä eri oppiaineiden opiskelemiseen perusopetuksen ryhmässä. Opetukseen voivat osallistua sekä vasta maahan muuttaneet että Suomessa syntyneet maahanmuuttajataustaiset lapset. Valmistava opetus edistää oppilaan tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Opetus antaa suomalaisessa koulussa tarvittavia sosiaalisia, kielellisiä ja tiedollisia valmiuksia. Perusopetuksen valmistavan opetuksen laajuus vastaa yhden lukuvuoden oppimäärää. Siirtymisestä perusopetukseen keskustellaan yhteistyössä huoltajien sekä oppilasta opettavien opettajien ja koulun oppilashuoltoryhmän kanssa. Mikäli oppilaalla on riittävät valmiudet, hänellä on oikeus siirtyä perusopetukseen jo ennen valmistavan opetuksen täyttymistä. Valmistavan opetuksen jälkeen oppilaat siirtyvät perusopetukseen omaan lähikouluunsa. Valmistavan opetuksen luokat sijaitsevat Rantakylän koulussa (2), Pataluodon koulussa (1), Lyseon peruskoulussa (1) ja Noljakan koulussa (1). Inklusiivista valmistavaa opetusta järjestetään maahanmuuttajataustaisille esi- ja perusopetusikäisille lapsille ja nuorille heidän omissa lähipäiväkodeissaan tai lähikouluissaan esiopetusluokan tai perusopetusluokan yhteydessä. Inklusiivinen valmistava opetus on tarkoitettu ensisijaisesti niille, jotka osaavat jo jonkin verran suomea mutta tarvitsevat tukea keskeisten käsitteiden hallinnassa, sanavaraston laajentamisessa, oman ilmaisun vahvistamisessa, ohjeiden
7 ymmärtämisessä ja muissa kouluvalmiuksissa. Opetusta järjestetään erityisesti esiopetusikäisille ja kouluissa 1. luokan oppilaille. Inklusiivisessa päiväkotien valmistavassa esiopetuksessa on 16 lasta ja koulujen inklusiivisessa valmistavassa opetuksessa 20 oppilasta lukuvuonna 2016-2017. Lisäksi on varaus yhden ylimääräisen ryhmän perustamiselle (Lyseon peruskoulu tai joku muu koulu) erityisesti perheryhmäkodin nuorien tai tulevien kiintiöpakolaisten osalta. 2.5 Koulukohtaiset pienluokat Koulukohtaisia pienluokkia on tällä hetkellä 32 kpl. Nämä pienluokat palvelevat tukea tarvitsevia oppilaita koulujen omilla oppilaaksiottoalueillaan. 3. Rakennemuutoksen tavoitteet a) Pienluokkamuotoiseen toimintaan käytettyjen resurssien kohdentaminen varhaisempaan tukeen - Vuoden 2015 aikana pienluokkatoimintaan käytetyistä resursseista ohjataan 5% oppilaiden tukemiseen muuten kuin pienluokkamuotoisessa opetuksessa. - Vuosina 2016-2017 pienluokkatoimintaan + TA ennakoimattomiin kuluihin käytetyistä resursseista säästetään 200 000e ja edelleen vuosina 2018-2019 300 000e, joista 50% suunnataan Varkon ennaltaehkäisevään työhön. - Pienluokkamuotoisen opetuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta seurataan vuosittain. Pienluokkien interventioluonnetta korostetaan. Mittari: erityisluokkamuotoiseen opetukseen käytetty resurssi vuosittain b) Erityisen tuen oppilaiden määrän kehitys - Erityisen tuen oppilaiden määrä laskee niin, että tehostetussa tuessa olevien oppilaiden määrä on suurempi kuin erityisessä tuessa olevien määrä. Vuoden 2015 aikana erityisessä tuessa olevien oppilaiden määrä vähenee 5% vuoden 2014 määrään verrattuna. Laskeva trendi jatkuu myös vuoden 2014 jälkeen. Mittari: tehostetussa ja erityisessä tuessa olevien oppilaiden määrä vuosittain verrattuna Joensuun kaupungin sekä valtakunnalliseen tasoon.
8 c) Honkalampikeskuksessa opiskelevien joensuulaisten oppilaiden opetuksen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset Honkalampikeskuksessa opiskelevien joensuulaisten oppilaiden opetuksen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset kääntyvät laskuun. Mittari: Honkalampikeskuksen koulukustannukset vuosittain. d) Erikoissairaanhoidon/ sairaalaopetuksen kustannukset - (Erikois)osastosairaanhoidosta/ sairaalaopetuksesta aiheutuvat kustannukset kääntyvät laskuun (yhden vrk hinta erikoissairaanhoidossa Joensuussa on n. 600-700 + sairaalaopetus 250, Kuopiossa n. 900 + sairaalaopetuksen hinta). - Mittari: Varkon ennakoimattomat erikoissairaanhoidon ja sijoitusten kustannukset vuosittain. e) Koulunkäynninohjaajien määrä - Perusopetuksessa on keväällä 2016 ollut 109 vakituista ja 38 määräaikaista koulunkäynninohjaajaa. Tavoitteena on saada ohjaajien määrä laskemaan lukuvuodelle 2016-2017. Ohjaajakustannukset ovat vuonna 2014 olleet 3 512 117 ja 3 603 340 vuonna 2015. - Mittari: koulunkäynninohjaajien määrä vuosittain 4. Toimenpiteet tavoitteisiin pääsemiseksi a) Kouluja kannustetaan inklusiivisiin malleihin c) Viimeisten vuosien aikana jokaisen lapsen/ oppilaan kohdalla on pyritty selvittämään huolellisesti mahdollisuus järjestää hänen opetuksensa ja koulunkäyntinsä kaupungin omana toimintana, mukaan lukien vaikeimmin vammaisten opetus. Tässä yhteydessä on tehty seudullisesti linjaus, ettei lisäopetusvuotta perusopetuksen päättäville oppilaille myönnetä, vaan toiminta pyritään järjestämään muiden oppilasta mahdollisimman hyvin tukevien järjestelyjen, mm. NUPA -toiminnan, kautta. Vaikeimmin vammaisten perusopetuksen päättäneiden nuorten osalta on sovittu LUOVI:n kanssa jatkoopintojen järjestämisestä. Opinnot LUOVI:ssa ovat mahdolliset joko suoraan perusopetuksen jälkeen tai NUPA toiminnan jälkeen. Tapauskohtaisesti arvioidaan, hyötyykö nuori NUPA toiminnasta esimerkiksi ennen LUOVI:n opintoihin siirtymistään.
9 Tämän toiminnan kautta tavoiteltavat taloudelliset säästöt näyttäytyvät Varhaiskasvatus- ja koulutuskeskuksen lisäksi myös sosiaali- ja terveyspalveluissa. c-d) Yksi erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten opetusjärjestelyjä koskevaan selvitykseen vuonna 2014 kirjatuista tavoitteista on kartoittaa mahdollisuudet henkilöstöresurssin siirtoon ennaltaehkäisevään työhön. EMO toiminnan kehittäminen vuodesta 2015 alkaen on yksi erimerkki tästä toiminnasta. Tavoitteena on tukea oppilasta mahdollisuuksien mukaan hänen omassa lähikoulussaan tai vaihtoehtoisesti VARKOn omassa keskitetyssä EMO toiminnassa. Oppilaan omassa lähikoulussa tarjottava tuki mahdollistaa sen, että oppilas saa jatkaa koulunkäyntiä omassa lähikoulussaan, jolloin oppilaan kuljetuskustannukset jäävät pois ja lähikoulun työntekijät saavat ohjausta ja neuvontaa siihen, kuinka kyseistä oppilasta voisi tukea jatkossa. Oppilaan lähikouluun kohdistuva tukitoimi voi olla EMO - opettajan jalkautumisen ohella myös joko psykologin, kuraattorin tai ohjaajan määräaikainen jakso kyseisessä luokassa. Edellä mainitun lisäksi EMO toiminnalla pyritään tukemaan myös sairaalaopetuksesta palaavia tai sairaalajaksoa odottavia oppilaita kouluissamme aiempaa paremmin. Usein sairaalajaksolta palaava sosiaalis-emotionaalisesti oireileva oppilas tarvitsee jakson tuetummassa ryhmässä ennen onnistunutta palaamista omaan lähikouluunsa. Näin pyritään välttämään voinnin huononeminen ja paluu takaisin sairaalajaksolle ja opetukseen. EMO -opetuksen tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltainen kuntoutuminen, johon pyritään moniammatillisen työn kautta. EMO toiminnan moniammatilliseen tiimiin kuuluvat erityisluokanopettaja, koulunkäynnin ohjaajat, kuraattorit ja psykologi. Lisäksi tehdään yhteistyötä lasta hoitavien tahojen kanssa. Oppilaan tullessa EMO- interventiojaksolle perheeltä edellytetään sitoutumista lapsen kuntoutumisprosessiin, jossa perhe on aktiivisesti mukana. Myös oppilaan lähettävä koulu on säännöllisesti mukana lapsen kuntoutumisprosessissa, mm. väliarviointien ja muun tiiviin yhteydenpidon kautta. e) Koulunkäynninohjaajaresurssia muutetaan erityisopettaja-/ oppilashuoltohenkilöstöresurssiksi. Henkilöstörakennetta muutetaan myös siten, että erityisluokanopettajaresurssia muutetaan eläköitymisten ja uusien rekrytointien yhteydessä erityisopettajaresurssiksi.
10 5. TULOKSET a) Pienluokkamuotoiseen toimintaan käytettyjen resurssien kohdentaminen varhaisempaan tukeen Tavoite 1: Vuoden 2015 aikana pienluokkatoimintaan käytetyistä resursseista ohjataan 5% oppilaiden tukemiseen muuten kuin pienluokkamuotoisessa opetuksessa. Tavoite 2: Vuosina 2016-2017 pienluokkatoimintaan + TA ennakoimattomiin kuluihin käytetyistä resursseista säästetään 200 000e ja edelleen vuosina 2018-2019 300 000, joista 50% suunnataan Varkon ennaltaehkäisevään työhön. Mittari: erityisluokkamuotoiseen opetukseen käytetty resurssi vuosittain Lukuvuoden 2014-2015 aikana Joensuussa käytettiin vuosisuunnitelman toteumaosioiden mukaan 1269 vvt (64,5%) pienluokkamuotoiseen erityisopetukseen ja 697 vvt (35,5%) osa-aikaiseen erityisopetukseen. Lukuvuonna 2015-2016 pienluokkamuotoiseen opetukseen käytettiin 1276 vvt (65,1%) ja osa-aikaiseen erityisopetukseen 685 vvt (34,9%). Pienluokkien määrä on kuitenkin syyslukukauden 2016 alussa vuoteen 2014 verrattuna vähentynyt keskitettyjen ryhmien osalta yhdellä ja koulukohtaisten pienluokkien osalta kolmella ryhmällä. Erityisluokanopetukseen käytetty tuntimäärä on kuitenkin pysynyt lähes ennallaan, mutta luokkamuotoisesta erityisopetuksesta on siirrytty siihen, että yhä useampi erityisen tuen oppilas on kirjoilla ikätovereidensa kanssa samassa yleisopetuksen ryhmässä ja saa tarvitsemansa tuen joko samanaikaisopetuksena tai osa-aikaisena erityisopetuksena. b) Erityisen tuen oppilaiden määrän kehitys Tavoite: Erityisen tuen oppilaiden määrä laskee niin, että tehostetussa tuessa olevien oppilaiden määrä on suurempi kuin erityisessä tuessa olevien määrä. Vuoden 2015 aikana erityisessä tuessa olevien oppilaiden määrä vähenee 5% vuoden 2014 määrään verrattuna. Laskeva trendi jatkuu myös vuoden 2014 jälkeen. Mittari: tehostetussa ja erityisessä tuessa olevien oppilaiden määrä vuosittain verrattuna Joensuun kaupungin sekä valtakunnalliseen tasoon. Vuoden 2014 osalta erityisen tuen oppilaiden määrä on Joensuussa laskenut 8,5 %:sta 7,8 %:iin. Vastaavasti tehostetun tuen määrä on noussut 6,6 %:sta 7,9 %:iin. Vuonna 2015 joensuulaisten tehostetun tuen oppilaiden määrä on jatkanut kasvuaan (10,2 %) ja erityisen tuen oppilaiden määrä on hienokseltaan taas kasvanut (8,1%). Valtakunnallisesti erityisessä tuessa vuonna 2014 on ollut 7,3 % ja tehostetussa tuessa 7,5%. Vuonna 2015 valtakunnallisesti erityisen tuen määrä on pysynyt ennallaan (ks. taulukot 1 ja 2).
% % 11 12 10 8 Tehostettu tuki muu Suomi vs. Joensuu 6 4 2 0 2011 2013 2014 2015 tt muu Suomi 3,3 6,5 7,5 8,4 tt JNS 3 6,6 7,9 10,2 Taulukko 1 Erityinen tuki muu Suomi vs. Joensuu 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 2011 2013 2014 2015 et muu Suomi 8,1 7,3 7,3 7,3 et JNS 9 8,5 7,8 8,1 Taulukko 2
12 c) Honkalampikeskuksessa opiskelevien joensuulaisten oppilaiden opetuksen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset Tavoite: Honkalampikeskuksessa opiskelevien joensuulaisten oppilaiden opetuksen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset kääntyvät laskuun. Mittari: Honkalampikeskuksen koulukustannukset vuosittain. Koulukustannukset muodostuvat opetuksesta, avustajista sekä jäsenkuntien maksuosuudesta joensuulaisten osalta. Honkalampikeskuksen koulussa opiskelee lukuvuoden 2016-2017 alussa enää yhdeksän joensuulaista esi- ja perusopetusikäistä lasta/ oppilasta. 300000 Honkalampikeskuksen kustannukset 2014-2016 250000 200000 150000 100000 50000 0 2014 kevät 2014 syksy 2015 kevät 2015 syksy 2016 kevät Taulukko 3 Syyslukukauden 2015 osalta joensuulaisten oppilaiden Honkalampikeskuksen koulukustannukset verrattuna syyslukukauteen 2014 ovat laskeneet noin 94 500. Kevätlukukauden 2016 osalta joensuulaisten oppilaiden koulukustannukset verrattuna kevätlukukauteen 2015 ovat laskeneet noin 82 000. Lukuvuodelle 2015-2016 kustannussäästö on 176 500 (ks. taulukko 3). Jo usean vuoden ajan varhaiskasvatus- ja koulutuskeskus onkin tarkastellut perusopetuksen aloittavien kehitysvammaisten oppilaiden osalta huolellisesti mahdollisuutta järjestää heidän opetus kaupungin omana toimintana Honkalampikeskuksen koulun sijaan. Kaupungin kouluissa onkin aloittanut perusopetuksensa yhä useampi vaikeammin vammainen oppilas, joilla on hyvin erilaisia vaatimuksia mm. opetustilojen suhteen. Tämä on otettava huomioon myös uusia kouluja suunniteltaessa.
opetuspäivät 13 d) Erikoissairaanhoidon/ sairaalaopetuksen kustannukset Tavoite: (Erikois)osastosairaanhoidosta/ sairaalaopetuksesta aiheutuvat kustannukset kääntyvät laskuun (yhden vuorokauden hinta erikoissairaanhoidossa Joensuussa on 600-700e + sairaalaopetus 250e, vastaava hinta Kuopiossa on n. 900e + sairaalaopetuksen hinta). Mittari: Varkon ennakoimattomat erikoissairaanhoidon ja sijoitusten kustannukset vuosittain. Lasten ja nuorten psykiatrinen osasto- ja avoopetus JNS 1200 1000 800 osasto-opetus päivinä alakoulu 600 400 200 0 389 408 335 359 282 236 185 213 249 183 164 172 194 113 56 0 0 0 21 2014 kevät 2014 syksy 2015 kevät 2015 syksy kevät 2016 185 164 389 213 194 avo-opetus päivinä alakoulu 0 0 56 0 21 osasto-opetus päivinä yläkoulu 183 335 236 113 249 avo-opetus päivinä yläkoulu 0 172 359 282 408 yhteensä 368 671 1040 608 872 Taulukko 4 Verrattaessa lukuvuotta 2015-2016 lukuvuoteen 2014-2015 Varkon opetuskustannusten säästö lasten- ja nuorten psykiatrisen sairaanhoidon osalta on noin 50 000 (201 x 250 ). Tämän lisäksi osastolla olevien oppilaiden erikoissairaanhoidon vähenemisestä aiheutuneet säästöt sosiaali- ja terveyspuolelle ovat noin 120 000 140 000 (201 x 600-700 ), (ks. taulukko 4). Koska hoitopäivien väheneminen ajoittuu samaan aikaan alakoulun EMO toiminnan voimakkaan lisäresursoinnin kanssa, voidaan vetää varovaisia johtopäätöksiä EMO toiminnan lisäresursoinnin olleen oikeansuuntaista. On kuitenkin muistettava, että sosioemotionaalisesti oireilevien lasten kanssa
14 tehtävä työ tuottaa selkeämmin näkyviä tuloksia vasta pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna. Vaikka selkeitä tuloksia näkyy jo nyt, samaan aikaan huolestuttavaa on kuitenkin nuorten sekä osasto- että avo-opetuspäivien lisääntyminen verrattaessa kevättä 2015 ja kevättä 2016 keskenään. 6) JATKOSUUNNITELMAT a) Vaikeimmin vammaisten opetuksen ottamista asteittain Joensuun kaupungin kouluihin jatketaan. Tämä edellyttää huolellista uusien koulujen sekä palvelujen suunnittelua yhdessä vammaispalveluiden kanssa sekä opetus- ja ohjaajahenkilöstön lisäkoulutusta. Henkilöstön viittomakielenkoulutus aloitettiinkin jo syyslukukauden 2016 alussa. b) EMO toimintaa jatketaan. Toiminnassa tarvitaan kolme erityisopettajaa sekä riittävä oppilashuoltohenkilöstön panos, jolloin kuraattori voi työskennellä perheiden kanssa ja psykologi tehdä terapia- ja kuntouttavaa työtä lapsen kanssa. Näin nämä palvelut voidaan tarjota matalamman tason palveluna ja samalla ehkäistä erikoissairaanhoidosta ja sairaalaopetuksesta aiheutuvia kustannuksia. Koska perusopetuksen alkaessa ensimmäisellä vuosiluokalla (varhaiskasvatuksessa neljävuotiailla) on jo selkeästi havaittavissa aggressiivista käyttäytymistä, sosiaalis-emotionaalista pulmaa), tarkoitus on ulottaa kuntouttava toiminta myös varhaiskasvatukseen. Tavoitteena on tukea lapsia ja perheitä mahdollisimman varhain samalla ennaltaehkäisten lasten oireilua, jolloin kuntoutumista tapahtuu tehokkaammin jo varhaiskasvatuksen aikana. Tällöin perusopetuksen alkaessa ja edetessä tukiresurssien määrä vähenee. Varhaiskasvatuksessa on koulutettu laajalti ja suunnitelmallisesti lastentarhanopettajia tunne- ja vuorovaikutuskoulutuksella, lasten keskinäiseen vertaissovitteluun pyrkivällä koulutuksella, Kummi13 materiaalein jne. Nämä em. koulutukset tähtäävät juuri niiden taitojen saavuttamiseen, joita lapsi toisten lasten ja aikuisten kanssa varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja elämässä yleensä toimiessaan tarvitsee. Tätä toimintaa viedään suunnitelmallisesti eteenpäin. Keväällä 2017 käynnistetään hankerahoituksella neuropsykiatrinen valmentaja -koulutus perusopetuksessa seitsemän EMO työntekijän ja kolmen varhaiskasvatuksen työntekijän osalta. Toiminnan tuloksellisuutta arvioidaan varhaiskasvatuksen aikana, mutta erityisesti perusopetuksen alkaessa
15 mm. EMO opetuksen, sosiaalista sopeutumista ja tunne- ja vuorovaikutustaitoja tukevan opetuksen sekä muiden pienluokkien resursointitarpeella. c) Oppilas- ja opiskeluhuollon (psykologit, kuraattorit, kouluterveydenhoito), Varkon perheohjaajien, alle kouluikäisten kuntoutus- ja tutkimustiimin sekä Kasperin (kasvatus- ja perheneuvola) LEAN prosessia jatketaan. Tavoitteena on luoda yhteinen käsitys siitä, millaista tuen tarvetta lapsilla ja nuorilla sekä heidän perheillään on sekä muokata palveluidemme toimintamalleja vastaamaan paremmin olemassa olevia tarpeita. Samalla vähennetään päällekkäistä työtä ja vapautetaan tätä kautta resurssia ennaltaehkäisevämpään ja lähempänä lapsen ja oppilaan arjessa tapahtuvaa tukea. Oppilashuollon psykologien ja kuraattorien työnkuva on kaiken kaikkiaan viime vuosina muuttunut paljon. Yksilötyöskentelystä on siirrytty enemmän kouluissa ja päiväkodeissa tapahtuvaan ja perhettä kokonaisvaltaisesti tukevampaan suuntaan. d) Ohjaajaresurssia on tavoitteena vähentää lukuvuodeksi 2016-2017 neljän ohjaajan verran, minkä lisäksi kieliohjaajien kuluja saadaan ohjatuksi valmistavasta opetuksesta saatavan valtion korvauksen piiriin sekä ELY keskukselle yhteensä kuuden ohjaajan verran. Em. kustannussäästö on noin 270 000. Tätä resurssia tullaan ohjaamaan varhaiskasvatukseen tukemaan sosio-emotionaalisesti oireilevia lapsia, jotta heidän perusopetuksen alku olisi vakaampaa ja resursoinnin tarve perusopetuksen alkaessa lähtisi laskemaan. Kriittisenä seikkana SiunSote uudistuksen jälkeen on Soten ja Varkon palveluiden yhteensovittaminen toisiaan täydentäviksi, jolloin toimenpiteiden ja palveluiden keskiössä ovat lapsi/ perhe ja palvelut rakennetaan heidän ympärille. Tällöin palveluja tarvitsevaa lasta/ perhettä ei lähetetä muualle, vaan palvelut järjestetään esimerkiksi päiväkodeissa ja kouluissa, jolloin aito yhteistyö eri toimijoiden kesken lapsen jokapäiväisessä toimintaympäristössä mahdollistuu. Myös Nuorten palvelukeskuksen, Rantakylän hyvinvointiaseman ja perhekeskuksen toiminta sekä sen yhteys Varkoon vaativat palveluiden rakentamista lapsi- ja perhelähtöisesti toisiaan täydentäviksi. Yhtenä esimerkkinä SiunSoten ja Varkon resurssiviisasta resursointia edellyttävistä toimintamalleista on EMO toiminta, jota on oppilashuollonpalveluiden osalta rahoitettu tähän saakka Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän valtionavustuksen turvin. Jatkaako SiunSote
16 riittävää resursointia, psykologi- ja kuraattoripalveluihin siirtyessä Varkolta SiunSoteen, tietoon pohjautuen riittävästi perustasolla, jolloin selkeästi ehkäistään erikoissairaanhoidon kustannuksia.
Liite 1. Lasten ja nuorten palveluiden kärkihankkeen kaavio 17
18 Liite 2. Kaupungin yhteiset pienluokat Erityisluokka oppilaita (opettajia) Huom. Alakoulun EMO -ryhmät 8 (3) Yläkoulun EMO -ryhmä 5 (1) Sosiaalista sopeutumista ja tunne-elämän kehityksen tukea ja kuntoutusta tarvitsevien pienryhmät 12 (2) Kehitysvammaisten luokat 70 (9) Startti-/ joustoluokat 24 (3) Sairaalaopetus Lastensuojeluyksiköt 60/ lukuvuosi (6) 11 (2) Näiden kulut jakautuvat sen mukaisesti, mistä kunnasta oppilaat ovat. Yhteensä 26 kpl Valmistavan opetuksen luokat (5) rahoitus valtionavustuksena
Pienluokkaresurssien tasaaminen kaupungin koulujen sisällä huomioiden alueen ominaispiirteet/ oppilaiden tuen tarve. 19 Liite 3. Koulukohtaiset pienluokat/ pienluokkaresurssi Koulu oppilaita/ (erityisluokanopettajia, jotka sisältävät JOPOt) ehdotus toimenpiteeksi Joensuun lyseon 398 (2) peruskoulu Marjalan koulu 156 (0) Noljakan koulu 357 (3) Kanervala 69 (0) Pataluodon koulu 411 (3) Mutalan koulu 130 (0) Rantakylän koulu 390 (5) Utran koulu 431 (4) Pielisjoen koulu 405 (1) Nepenmäen koulu 467 (1) Iiksenvaaran koulu 64 (0) Karsikon koulu 276 (2) Karhunmäen koulu 120 (0) Kiihtelysvaaran koulu 141 (2) Tuupovaaran koulu 88 (1) Heinävaaran koulu 162 (1) Pyhäselän koulu 308 (2) Hammaslahden koulu 162 (2) Reijolan koulu 153 (1) Rekivaara 63 (0) Niittylahti 254 (0) Suhmura 120 (0) Uimaharjun koulu 179 (0) Enon koulu 259 (2) Louhiojan koulu 103 (0) yht. 32 PLK
20