Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry SPEK - RYHMÄN toiminta- ja taloussuunnitelma 2012-2016 Valtuusto vahvistanut 9.5.2011 Turvalliseen huomiseen Suomessa toimivat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA PELASTUSTOIMEN STRATEGIA 2025 2.1. Toimintaympäristö 2.2. Pelastustoimen arvot 2.3. Pelastustoimen strategia 2025 3. SPEK-RYHMÄN VISIO, TOIMINTA-AJATUS, TEHTÄVÄT JA TOIMINNAN PAINOPISTEET SUUNNITTELUKAUDELLA 2012-2016 3.1. SPEK-ryhmän visio ja toiminta-ajatus 3.2. SPEK-ryhmän tehtävät 3.3. SPEK-ryhmän toiminnan painopisteet 2012-2016 4. SPEK-RYHMÄN TULOSTAVOITTEET SUUNNITTELUKAUDELLA 2011-2015 4.1. Onnettomuuksien ehkäisy 4.2. Pelastusalan vapaaehtoistoiminta 4.3. Varautuminen ja väestönsuojelu 4.4. Hallinto- ja tukipalvelut 4.4.1. Johtaminen 4.4.2. Viestintä 4.4.3. Hallinto 4.4.4. Tutkimus- ja kehittämistoiminta 4.4.5. Kansainväliset toiminnot 4.4.6. SPEK-ryhmän jäsenten hallinnon yhteinen kehittäminen 5. LIITTEET 5.1 Toimintaympäristö 5.2. Taloussuunnitelma 2012-2016

3 1. JOHDANTO Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry:n (SPEK) toiminta- ja taloussuunnitelma 2012 2016 sisältää järjestön valtuuston antamat pelastusalan järjestötoiminnan toiminnalliset ja taloudelliset linjaukset viisivuotiskaudelle huomioiden toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. Tällä suunnitelmalla annetaan perusteet SPEKin ja sen alueellisten jäsenten (pelastusliittojen) toiminnan ja talouden vuosittaiselle suunnittelulle. Suunnitelmasta käytetään nimitystä SPEK-ryhmän toiminta- ja taloussuunnitelma 2012 2016 (SPEK-r TTS 2011 2015). SPEKin jäsenistö tukee yhteistoiminnassa kokonaisuutena tässä suunnitelmassa linjattuja järjestön tavoitteita ja toimintaa. Toiminta- ja taloussuunnitelma tehdään viisivuotiskausittain niin, että se valmistuu suunnitelman ensimmäistä vuotta edeltävänä keväänä. SPEKin hallitus valmistelee suunnitelman järjestön sisäisenä yhteistyönä. Suunnitelma käsitellään alueellisissa pelastusliitoissa, valtakunnallisissa jäsenissä sekä SPEKin hallituksen asettamissa asiantuntijatoimikunnissa. SPEKin hallitus esittää viisivuotiskauden toiminta- ja taloussuunnitelman valtuustolle hyväksyttäväksi ensimmäistä vuotta edeltävän kevään valtuustokokouksessa. SPEK-r TTS:n perusteella kukin SPEK-ryhmän jäsen (SPEK + alueelliset pelastusliitot) laativat oman vuosittaisen toiminta- ja taloussuunnitelmansa. Alueellisen tason omat erityiset piirteet ja tarpeet määrittelevät sen, mitkä tämän toiminta- ja taloussuunnitelman 2012-2016 linjauksista toteutetaan jäsenten omissa suunnitelmissa. SPEK päättää vuosittaiset alueellisen toiminnan avustukset alueellisten jäsenten toimintasuunnitelmien perusteella. SPEK-r TTS perustuu järjestön valtuuston vuosittain toteuttamiin linjauksiin sekä sisäasiainministeriössä valmisteltavaan pelastusalan toiminta- ja taloussuunnitelmaan, jossa esitetään koko hallinnonalan (pelastustoimi) vuosien 2012-2016 keskeiset toimintaympäristön muutokset, toimialan toiminnan painopistealueet sekä tulostavoitteet. SPEK-ryhmä tukee omalla suunnittelullaan ja toiminnallaan koko hallinnonalan tavoitteita. SPEK-ryhmä huomioi toimintasuunnittelussaan sen sääntömääräistä toimintaa koskevan lainsäädännön ja niiden perusteella annetut ohjeet, turvallisuutta ja pelastustointa koskevat valtakunnalliset strategiat, ohjelmat ja tulostavoitteet 1, valtakunnallisen ja alueen pelastustoimen toimintaympäristön, uhkatekijät ja riskianalyysin sekä visiot ja strategiat, joista pelastustoimen ja kansallisen turvallisuuden tavoitteet johdetaan. SPEKin työ liittyy sekä Sisäisen turvallisuuden ohjelmaan (VN periaatepäätös 8.5.2008) että Pelastustoimen strategiaan 2025 ja tukee niitä ja niissä asetettuja tavoitteita. SPEK-ryhmä toteuttaa tehtäviään tiiviissä yhteistyössä alan viranomaisten, sisäasiainministeriön pelastusosaston, valtion aluehallinnon sekä alueen pelastustoimen kanssa. Yhteistoiminnassa pyritään suunnitelmallisuuteen ja sopimuspohjaisuuteen. 1 Suunnitelman laatimishetkellä tällaisia asiakirjoja ovat: - Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2009 vp 23.1.2009: Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 - Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010: Yhteiskunnan turvallisuusstrategia, - Valtioneuvoston periaatepäätös 8.5.2008: Sisäisen turvallisuuden ohjelma - Pelastustoimen strategia 2015, Sisäasiainministeriö, Pelastusosasto, 2007 - Pelastustoimen strategia 2025, luonnos (Kevät 2011) - Väestön suojaamisen strategia, Sisäasiainministeriö 2007 - Pelastustoimen valistus- ja neuvontatyön strategia 16.9.2005, Sisäasiainministeriö 2005 - Ohje alueen pelastustoimen palvelutasopäätöksestä 03067/Tu-31, Sisäasiainministeriö 2008 - SPEK-ryhmän yhteistoimintasopimus

SPEK-ryhmä toimii merkittävästi myös turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon 2 sekä YTS-strategian tavoitteiden mukaisissa pelastustoimen järjestötehtävissä. SPEK-ryhmän tehtävänä on osaltaan edistää kansalaisten tietoja ja taitoja omatoimisessa varautumisessa myös em. uhkakuviin liittyvissä tilanteissa. SPEK-ryhmä ylläpitää yhteisöjen turvallisuusvastaaville suunnattua omatoimisen varautumisen valtakunnallista koulutusjärjestelmää. SPEK-ryhmä ylläpitää valtakunnallista vapaaehtoisten palokuntien koulutusjärjestelmää, jossa peruskurssien lisäksi jatkuvasti kehitetään jatkokoulutusta vastaamaan valtakunnallisia ja pelastustoimen alueiden kehittyvää tehtäväkenttää. 4 2. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA PELASTUSTOIMEN STRATEGIA 2025 2.1 Toimintaympäristö Pelastustoimen strategia 2025 linjaa pelastusalan kehittämisen yleiset suuntaviivat vuoteen 2015. Strategian pohjalta on johdettu sisäasiainministeriössä laadittu Pelastustoimen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2012 2015 3, jossa myös alan järjestökenttä on mukana alan toimijana. Pelastustoimen toimintaympäristöä on kuvattu pelastustoimen strategian lisäksi erityisesti valtakunnallisissa turvallisuutta koskevissa selonteoissa, ohjelmissa ja strategioissa: valtioneuvoston periaatepäätöksissä sisäisen turvallisuuden ohjelmasta ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiasta sekä valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa. Liitteessä 5.1 on esitetty SPEK-ryhmän toiminnan kannalta keskeisiä, suunnittelua ohjaavia toimintaympäristötekijöitä. 2.2 Pelastustoimen arvot SPEK noudattaa toiminnassaan pelastustoimen yhteisiä arvoja: Turvallisuus on yhteinen asiamme Inhimillisesti: - Tasapuolisuus, moniarvoisuus, ihmisarvon kunnioitus, vastuu ympäristöstä Ammatillisesti: - Luotettavuus, osaaminen, oman työn arvostus Luotettavasti: - Vapaaehtoinen kurinalaisuus, onnettomuuksien ehkäisy, yhteistyö, jatkuva valmius 2.3 Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen strategian mukaisesti Pelastustoimen visiona on, että Suomessa on hyvä turvallisuuskulttuuri ja Euroopan tehokkain pelastustoimi. Tämä tarkoittaa: yhteiskuntaa, jossa jokainen ottaa vastuuta turvallisuudesta ja jossa onnettomuuksia ehkäistään tehokkaasti ennakolta motivoitunutta ja osaavaa henkilöstöä uhkia ja asiakkaiden tarpeita vastaavia sekä taloudellisesti tuotettuja palveluja hyvää kumppanuusverkostoa 2 VNS 1/2009, Valtioneuvoston selonteko 23.1.2009: Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 3 Sisäasiainministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma 2011 2014 sekä tulossuunnitelma 2010, Luku 5, Pelastustoimi s. 46-58

5 Toiminnan painopisteet ja strategiset päämäärät 2025 4 Pelastuslaitosten tehtävät ja toimintamallit: Pelastuslaitokset ovat laaja-alaisia turvallisuuden osaajia, joilla on keskeinen rooli paikallisten turvallisuuspalvelujen tuottamisessa ja suunnittelussa yhdessä muiden tahojen kanssa Onnettomuuksien ehkäisy: Onnettomuuksia ehkäistään tehokkaasti ennalta yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Onnettomuuksien ja vahinkojen määrä vähenee olennaisesti. Henkilöstön riittävyys ja motivaatio: Sekä vakinaisen että sopimushenkilöstön määrä on tehtävien kannalta riittävä. Henkilöstö tuntee työnsä mielekkääksi ja hyvin organisoiduksi. Osaaminen ja tietopohja: Henkilöstöllä on hyvä ammattitaito tehtäviinsä. Tutkimustoiminta tukee tehokkaasti toimialan päätöksentekoa ja kehittämistä Pelastustoimen järjestöt ja kansalaisyhteiskunta: Turvataan kansalaisyhteiskunnan osallisuus pelastustoimessa sekä kehitetään aktiivisesti vapaaehtoisten arvostusta että toiminta- ja osallistumismahdollisuuksista. 3. SPEK-RYHMÄN VISIO, TOIMINTA-AJATUS, TEHTÄVÄT JA TOIMINNAN PAINOPISTEET SUUNNITTELUKAUDELLA 2012 2016 3.1. SPEK-ryhmän visio ja toiminta-ajatus Visiona on, että Suomessa toimivat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatuksena on osaltaan huolehtia, että yksilöillä ja yhteisöillä on tiedot ja taidot tunnistaa ja välttää uhkatekijöitä, varautua niihin ja toimia oikein onnettomuus- ja vaaratilanteissa. Toiminnalla ylläpidetään valtakunnallisesti kattavaa ja laadukasta, kansalaista lähellä olevaa turvallisuuden palvelujärjestöverkostoa (valtakunnalliset palvelut, alueelliset pelastusliitot, vapaaehtoiset palokunnat ja muut jäsenyhdistykset, pelastustoimen vapaaehtoiset), joka tuottaa jäsenistölleen edunvalvonta-, asiantuntija- ja koulutuspalveluja sekä edistää turvallisuusalan järjestöjen ja vapaaehtoisten toimintaedellytyksiä. SPEK on yleishyödyllinen, voittoa tuottamaton yhteisö, joka suuntaa kaikki voimavaransa sääntömääräiseen yhteiskunnan turvallisuutta edistävään toimintaan. SPEK-ryhmä tavoitteena on kriisinkestävä yhteiskunta, jonka valmiudet häiriötilanteiden hallintaan perustuvat julkisen sektorin, kansalaisyhteiskunnan sekä elinkeinoelämän yhteistyöhön. SPEK-ryhmä palvelee jäsenistöään ja sidosryhmiään edistämällä yksilöiden ja yhteisöjen omalle vastuulle kuuluvaa omatoimista varautumista, harjoittamalla turvallisuusviestintää sekä tuottamalla kuntia ja viranomaisia sekä elinkeinoelämää tukevia asiantuntijaja koulutuspalveluita. Toimintaa tuetaan tuottamalla uhkiin ja niihin varautumista koskevaa tutkimusta. SPEK -ryhmä toimii yksityisen ja julkisen sektorin rajapintana, ja osallistuu alan yhteiskunnalliseen keskusteluun. SPEK-ryhmän keskeisiä voimavaroja ovat asiantuntijuus ja ryhmän verkostoissa toimivat (vapaaehtoiset) turvallisuuskoulutetut henkilöt. 4 Pelastustoimen strategia 2025, luonnos 12.2.2011

6 3.2. SPEK-ryhmän tehtävät SPEK-ryhmän tehtävänä on edistää yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan turvallisuutta toimintaympäristön vaatimusten mukaisesti 5. Yksilöiden ja yhteisöjen omatoimisen varautumisen tukeminen arjen uhkatilanteisiin, häiriötilanteisiin ja suuronnettomuuksiin 6 sekä poikkeusoloihin on tärkeä SPEK-ryhmän tehtävä. SPEK-ryhmä osallistuu laaja-alaisesti turvallisuuteen liittyvien tiedotus- ja valistuskampanjoiden suunnitteluun ja toteuttamiseen koko maan alueella sekä niihin liittyvän materiaalin tuottamiseen osallistuu aktiivisesti paikalliseen turvallisuustyöhön sisäisen turvallisuuden ohjelman mukaisesti ja tuottaa pelastustoimeen ja yleisesti turvallisuuteen liittyviä asiantuntija-, koulutus- ja neuvontapalveluja edistää pelastustoimen, erityisesti vapaaehtoispalokuntien toimintakykyä, henkilöstön osaamista ja saatavuutta yhdessä pelastuslaitosten, Pelastusopiston ja muiden toimijoiden kanssa edistää jäseninään olevien väestönsuojelu- ja varautumisalalla toimivien yhdistysten toimintaa tuottaa pelastustoimelle yhteiskunnallista valmiutta ylläpitämällä ja kehittämällä vapaaehtoisen pelastustoimen järjestötoimintaa sekä valtakunnallista vapaaehtoisen ja sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmää sekä tuottamalla järjestö- ja koulutuspalveluja. Edellä mainittuja tehtäviä SPEK-ryhmä jäsenjärjestöineen toteuttaa valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. SPEKin jäseninä alueelliset pelastusliitot ja SPEKin alueyksiköt huolehtivat vastaavasti alueellisesti edellä mainitusta toiminnasta. Paikallisen toiminnan kannalta keskeinen tehtävä on vapaaehtoistoiminnan kehittäminen yhdessä alueellisen pelastustoimen ja muiden toimijoiden (kunnat, järjestöt, jne.) kanssa. SPEK-ryhmä toimii kiinteässä yhteistyössä sekä pelastusalan että muiden turvallisuusalalla työskentelevien järjestöjen kanssa. SPEK on mukana edistämässä turvallisuusalan järjestöjen yhteistyön kehittämistä (ns. alan järjestöjen klusteri). 3.3. SPEK-ryhmän toiminnan painopisteet 2012-2016 SPEKin valtuusto on määrittänyt 29.11.2008 toiminnan painopistealueet 2010 2014 seuraavasti: Turvallisuus ja varautuminen: yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehittäminen yhteistyössä kumppanien kanssa. Toiminnassa painotetaan 5 SPEK säännöt (Vahvistettu 23.1.2008) 2. 6 Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiassa (VN periaatepäätös 23.11.2006) on esitetty yhteiskunnan varautumisen perustana olevat uhkamallit ja erityistilanteet. Edelleen sisäisen turvallisuuden ohjelma käsittelee arjen turvallisuustilanteita sekä suuronnettomuuksien ja ympäristötuhojen torjunnan tehtäviä mm. pelastustoimelle.

turvallisuuskulttuurin kehittämistä huomioiden erityisesti lapset ja nuoret, erityisryhmät (toimintarajoitteiset) sekä monikulttuurisuus ja maahanmuuttajat palokuntien ja SPEK-ryhmän voimavarojen kehittämistä Toiminnassa hyödynnetään tehokkaasti tutkimusta, jota SPEK-ryhmä toteuttaa myös oman toimintansa tuloksellisuuden kehittämiseksi. Kaikissa toiminnoissa hyödynnetään kansainvälistä yhteistyötä, vuorovaikutusta ja tiedonhankintaa kansallisten järjestelyjen kehittämiseksi. SPEK-ryhmän toiminta kaksikielisesti varmistetaan. Valtuusto tarkasteli toiminta- ja taloussuunnitteluun liittyviä toimintaympäristömuutoksia syysseminaarissaan 23.11.2010. Käsittelyssä ei noussut esille tarvetta tarkistaa em. linjauksia. Suunnittelukaudella 2012 2016 SPEK-ryhmän toiminnan painopisteitä ovat 1) yhteiskunnan turvallisuuskulttuurin kehittäminen kaikissa ikäryhmissä ja kaikilla yhteiskunnan tasoilla 7 2) pelastustoimen voimavarojen kehittäminen erityisesti vapaaehtoispalokuntien toimintaedellytyksiä kehittämällä ja edistämällä henkilöstön saatavuutta ja osaamista 3) varautumisen ja väestönsuojelun kehittäminen 4) yhteiskunnallinen vaikuttaminen 5) taloushallinnon ja rahoituksen kehittäminen 6) SPEK-ryhmän imagon ja tunnettavuuden kohentaminen 7) kansainvälinen toiminta 8) pelastustoimen yleinen aatteellinen työ ja perinteiden ylläpitäminen 7 4. SPEK-RYHMÄN TULOSTAVOITTEET SUUNNITELMAKAUDELLA 4.1. Onnettomuuksien ehkäisy (tulosalue 1) Painopistealue Yhteiskunnan turvallisuuskulttuurin kehittäminen kaikissa ikäryhmissä ja kaikilla yhteiskunnan tasoilla 8 Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite Onnettomuuksien ehkäisyn yhteiskunnallisena vaikutustavoitteena on, että yksilöt ja yhteisöt ymmärtävät vaarat ja uhkatekijät sekä omatoimisen varautumisen merkityksen eri ympäristöissä ja turvallisuustilanteissa 7 STO II, 8.5.2008: 6.1. Kodin, vapaa-ajan ja liikkumisen turvallisuuden parantaminen 8 STO II, 8.5.2008: 6.1. Kodin, vapaa-ajan ja liikkumisen turvallisuuden parantaminen

yksilöiden ja yhteisöjen osaaminen kehittyy tutkitusti ja näkyy lisääntyneinä pelastussuunnitelmien ja koulutustilaisuuksien määränä onnettomuuksien, erityisesti palovahinkojen määrä vähenee SPEK-ryhmän tavoitteet suunnittelukaudella ovat Tuetaan valtakunnallisiin tavoitteisiin pääsemistä, joiden lisäksi asumisen turvallisuuden osalta on tavoitteena parantaa erityisesti asukkaiden valmiuksia itse tunnistaa ja ehkäistä riskejä. Lisäksi painopistealueena on ns. erityisryhmät. Erityisenä painopistealueena ikäihmiset, vähintään 65-vuotiaat rakennuspalojen lukumäärä ja omaisuusvahingot eivät kasva vuodesta 2012 alkaen erheelliset paloilmoitukset suhteessa laitteistojen määrään vähenevät ja jatkavat laskua tuhopolttojen määrä vähenee vuodesta 2013 alkaen tulityöt eivät aiheuta suurpalovahinkoja vuodesta 2015 lähtien SPEK-ryhmän toiminnalliset tavoitteet Turvallisuusviestintä turvallisuusviestinnällä tavoitetaan vuosittain 7 miljoonaa ihmistä joista 50 % ilmoittaa toimineensa viestin mukaisesti (2012 2016) Yleisradion TV-pääuutislähetysten yhteyteen tietoiskuja turvallisuudesta vuoteen 2015 mennessä SPEK-ryhmällä on selkeä rooli pelastustoimen turvallisuusviestinnässä ja se valistaa vuosittain pelastusalan toiminta- ja taloussuunnittelussa sovitun osuuden pelastustoimen vuotuisesta valistustavoitteesta sisäasiainministeriön ja pelastuslaitosten kanssa sovitulla tavalla vuodesta 2013 alkaen SPEK-ryhmän kumppanuutta pelastuslaitosten kanssa onnettomuuksien ehkäisyssä syvennetään tekemällä yhteistä valistusmateriaalia ja koulutusaineistoja toteuttamalla yhteisiä kampanjoita toteuttamalla yhteistä viestintää kansalaiset tunnistavat paloturvallisuuteen liittyvät riskit ja osaavat ehkäistä tulipalojen syttymistä omalla ennakoivalla toiminnallaan (Onnettomuuksien ehkäisyn multimediakampanja jatkuu) maahanmuuttajille suunnattua materiaalia tuotetaan vuoteen 2012 mennessä. Aineisto tuotetaan vuodesta 2014 alkaen vähintään englanninkielisenä Palonehkäisyn asiantuntijapalvelut ihmiset, yhteisöt ja yritykset saavat helposti asiantuntevia neuvoja, ohjeita ja koulutusta turvallisuuskysymyksiin koko maan alueella. ylläpidetään opasmateriaalia, joka vastaa asiakastarvetta. Vuosittain tuotetaan tai päivitetään vähintään kolme opasta kentän tarpeisiin. 8

edistetään asuntojen varustamista automaattisilla sammutuslaitteistoilla ja muilla turvallisuutta lisäävillä välineillä. Tavoitteena on saada asia mukaan lainsäädäntöön. Vaikutukset näkyvät sammutuslaitteistojen määrän lisääntymisen myötä pelastusliittojen edustajat ovat mukana paikallisia turvallisuussuunnitelmia laativissa työryhmissä. SPEK laatii ja ylläpitää toiminnalle valtakunnallista ohjeistoa seurataan turvallisuuskulttuurin muutosta ja onnettomuustilastoja ja kehitetään vaikuttavuuden arviointijärjestelmä vuoteen 2014 mennessä osana alan kokonaisjärjestelmää. Osaamisen kehittäminen yksilöt, yhteisöt ja yritykset osaavat ja haluavat hankkia turvallisuutta lisääviä laitteita ja välineitä. Palovaroittimien ja sammutusvälineiden määrä lisääntyy siten, että vuonna 2014 kaikissa kotitalouksissa on toimiva palovaroitin ja alkusammutusvälineet kaikki peruskoululaiset saavat pelastustointa koskevista turvallisuusaiheista kattavan opetuksen, järjestelmä valmis vuoteen 2014 mennessä. (STO II, Koululaisen turvallisuuskortti -hanke) palokuntanaisten roolia maahanmuuttajien turvallisuustietouden lisäämisessä vahvistetaan luomalla ja tukemalla yhteistyökumppanuuksia mm. maahanmuuttajajärjestöjen ja maahanmuuttajaluokkia sisältävien koulujen kanssa valtakunnallisesti otetaan käyttöön vuoteen 2013 mennessä valtakunnallisesti yhteinen, portaittain etenevä kurssitarjonta, joka sisältää varautumiskoulutuksen ja yritysten turvallisuuskoulutuksen, josta ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan kaikille yritysten paloturvallisuuskoulutusaineisto erityisryhmien asumisturvallisuus on osa kotikäyntejä tekevien koulutusta (2012 2014) SPEK ylläpitää rekisteriä tulityö- ja tieturvakursseista, matkailualan ja sosiaali- ja terveydenhuoltoalan turvallisuuskursseista sekä alkusammutuskoulutuksesta. SPEK vastaa tulityö- ja tieturvakurssien laadun varmistamisesta. Toiminta perustuu eri sidosryhmien kanssa tehtyihin sopimuksiin. Tavoitteena on, että pelastusliitot laajentavat kurssitoimintaansa tulityöstä matkailualan ja sosiaali- ja terveydenhuollon turvallisuuskoulutukseen. edistetään pelastustointa koskevan turvallisuuskoulutuksen sisältymistä ammatilliseen peruskoulutukseen sekä jatko- ja täydennyskoulutusohjelmiin erityisesti hoivapalvelualoilla: terveydenhuollossa, sosiaalialoilla sekä edelleen majoitus- ja ravitsemusalalla pelastusalan lainsäädännön muutokset jalkautetaan kurssit, oppaat, palvelut pelastussuunnitelmamallit jalkauttaminen 2012-2013 4.2. Pelastusalan järjestö- ja vapaaehtoistoiminta (tulosalue 2) Painopistealueet pelastustoimen voimavarojen kehittäminen erityisesti vapaaehtoispalokuntien toimintaedellytyksiä kehittämällä ja edistämällä henkilöstön saatavuutta ja osaamista 9

10 pelastustoimen yleinen aatteellinen työ ja perinteiden ylläpitäminen Yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on koko maan kattava paikallinen turvallisuusverkosto ja että toiminta osaltaan vaikuttaa onnettomuuksien määrän ja niistä aiheutuvien vahinkojen vähenemiseen. SPEK-ryhmän toiminnan painopiste on vapaaehtoispalokunnissa (VPK ja puolivakinaiset sekä teollisuus- ja laitospalokunnat). SPEK-ryhmä pyrkii omalla toiminnallaan osaltaan edistämään maamme kaikkien palokuntamuotojen ja pelastustoimen alalla toimivien yhdistysten yhteistyötä ja toimintakykyä. SPEK-ryhmän tavoitteet suunnitelmakaudella ovat Vaikuttavuustavoitteet Palokuntien kokonaismäärä vapaaehtoisten palokuntien kokonaismäärä ei alene väestön ikääntymisestä ja ikäluokkien pienentymisestä tai pelastuslaitoksien toimenpiteistä johtuen Palokuntalaisten määrä vapaaehtoisten palokuntien aikuisosastojen (hälytys-, järjestö-, harrastus- ja naisosasto) toiminta vastaa palokuntalaisten tarpeisiin ja jäsenmäärä kasvaa Palokuntanuorisotoiminnan aloitusikä alenee (varhaisnuorisotoiminta laajenee) palokuntanaistoiminnan yhteiskunnallinen merkittävyys lisääntyy Osaamisen kehittäminen vapaaehtoisen ja sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmää ja henkilöstön osaaminen kehittyy onnettomuuksien ennaltaehkäisyn, erityistilanteiden, suuronnettomuusuhkien ja poikkeusolojen vaatimusten sekä valtakunnallisen ja pelastustoimen alueiden uhkien arvioinnin, riskianalyysin ja palvelutasopäätösten mukaisesti palokuntalaisten toimintatavoitteisiin sisältyy turvallisuustietouden edistäminen erityisryhmille, kuten maahanmuuttajille, vanhuksille, vammaisille ja syrjäytyneille. yhteistyö, kansainvälisyys ja verkostoituminen laajenevat Pelastusalan vapaaehtoistoimijoiden yhteistyö pelastusalan vapaaehtoistoimijoiden välinen yhteistyö lisääntyy ja päällekkäisyydet vähenevät SPEK-ryhmän toiminnalliset tavoitteet Palokuntien kokonaismäärä osallistujien aktiivisuus pelastustoimen alalla toimivien yhdistysten toimintamuotoihin kasvaa 10 %:lla Palokuntalaisten määrä jäsenmäärätavoitteet asetetaan palokuntakohtaisesti vuosittain jäsenmäärätiedot päivitetään vuosittain 31.12 tilanteesta helmikuun loppuun mennessä. jäsenmäärä kasvaa 10 prosentilla

11 varhaisnuorisotoiminnan aloittamiskynnys alenee ja toimintaa tukevat välineet kehittyvät palokuntanuorten alueellisille leireille osallistuu vuosittain 30% palokuntanuorista ja suurleirille 2014 vähintään 40 %. Osaamisen kehittäminen palokuntakoulutus kattaa vähintään 80 % palokuntien suunnittelemasta tarpeesta palokuntakoulutukseen osallistujista vähintään 90 % saavuttaa asetetut tavoitteet palokuntakoulutus vastaa pelastustoimen tarpeita palokuntakoulutuksen etäopiskelumahdollisuudet lisääntyvät vapaaehtoispalokuntatoiminnan edistäminen toteutetaan kiinteässä yhteistyössä alueen pelastustoimen ja koulutuksen osalta Pelastusopiston sekä muiden pelastusalan järjestöjen ja asiantuntijatahojen kanssa alueyksiköiden palokuntakoulutuksen palvelusopimukset tarkistetaan vuosittain pelastuslaitoksien ja pelastusliittojen kanssa vuodesta 2012 alkaen vapaaehtoistoimijoiden sisäisen turvallisuuden ohjelman mukaisia valmiudet kehittyvät vapaaehtoistoimijoiden yhdistystoiminnallinen osaaminen kehittyy Haka:n käyttö osaamisen kehittämisen välineenä lisääntyy palokuntalaisten koulutus, kouluttajakoulutus, kansainvälisyys, tiedotus- ja kilpailutoiminta tehostuu palokuntatoiminnan viestintäkulttuuri kehittyy mm. Haka:n, sähköisen tiedottamisen sekä sosiaalisen median kautta Pelastusalan vapaaehtoistoimijoiden välinen yhteistyö SPEKin jäsenten pelastusalan vapaaehtoistoiminnan yhteistyön lisääntymiseksi laaditaan yhteistoimintasuunnitelma ja yhteinen valtakunnallinen tapahtumakalenteri 30% kansalaisista tuntee mahdollisuutensa vapaaehtoiseen palokuntatoimintaan Vuosi 2012 Palokuntien kokonaismäärä palokuntalaisten määrä lisääntyy palokuntakohtaisesti asetettujen, vuosittain tarkistettavien tavoitteiden mukaisesti (tavoitteena on, että jäsenmäärä kasvaa 10 %:lla) Vuoden 2012 aikana otetaan käyttöön palokuntakortti (pelastusalan vapaaehtois- ja osa-aikaishenkilöstön koulutusjärjestelmän mukaisen koulutuksen saaneiden henkilöiden rekisteröinti) kaikkien, SPEKin konseptin mukaisesti, palokuntakoulutusta järjestävien tahojen kanssa toimintaa palokuntien aikuisosastojen välillä (hälytys-, järjestö-, harrastus-, naisja veteraaniosasto) selkeytyy palokuntien tavoitteiden, toimintamuotojen ja rakenteiden suhteen 16-17 vuotiaiden nuorten osallistuminen palokuntien hälytysosastojen toimintaan lisääntyy Osaamisen kehittäminen laaditaan palokuntakoulutuksen järjestämissopimukset kaikkien pelastuslaitosten, pelastusliittojen ja muiden koulutusta järjestävien tahojen kanssa

12 jatketaan palokuntakoulutuksen etäopiskelumahdollisuuksien laajentamista edu.spek.fi portaalin avulla laaditaan palokuntien yhdistystoiminnallisen osaamisen kehittämisen suunnitelma käynnistetään palokuntanuorisotyön koulutusjärjestelmän ylläpitäminen, palokuntakoulutuksen mallin mukaisesti 2012 käynnistetään palokuntien ylläpitokoulutuksen kehittämishanke otetaan käyttöön palokuntakoulutuksen valtakunnallinen opetussuunnitelma Pelastusalan vapaaehtoistoimijoiden yhteistyö laaditaan yhteinen kalenteri pelastusalan vapaaehtoistoimijoiden valtakunnallisista tapahtumista vuodelle 2013 selvitetään SPEKin jäsenten pelastusalan vapaaehtoistoiminnan kokonaisuus ja yhteistyömahdollisuudet vuoden 2012 loppuun mennessä. Laaditaan yhteistoimintasuunnitelma vuosittain vuodesta 2013 alkaen. kehitetään vapaaehtoisen palokuntatoiminnan profiilia erillisen hankkeen myötä, huomioiden erityisesti vuonna 2012 vietettävä nuoriso- ja naistyön 60 juhlavuosi lisätään palokuntanaistoiminnan yhteiskunnallista merkittävyyttä lisätään palokuntien turvallisuusviestinnällisiä valmiuksia, palokuntien asemaa oman vaikutusalueen turvallisuuskulttuurin luomisessa ja näkyvyyttä, toteuttamalla Päivä Paloasemalla kampanja 300 paloasemalla 4.3. Varautuminen ja väestönsuojelu (tulosalue 3) Painopistealue Varautumisen ja väestönsuojelun kehittäminen SPEK-ryhmän varautumisen ja väestönsuojelun toimintoja koordinoi SPEKin varautumisen ja väestönsuojelun tulosalue. Tulosalue valmistelee toimialaan kuuluvat aloitteet yhteistyössä SPEKin alueellisten ja valtakunnallisten jäsenten kanssa. Tulosalueen asiantuntijaelin on SPEKin hallituksen asettama väestönsuojelutoimikunta. SPEKin varautumisen ja väestönsuojelun tulosalue vastaa omatoimisen varautumisen koulutusjärjestelmästä, SPEK-ryhmän varautumiskouluttajien koulutuksesta, varautumisen alan tutkimushankkeista, valtakunnallisesta viestinnästä, viranomaispalveluista, väestönsuojelun perinnetyöstä sekä SPEK-ryhmän valmiussuunnittelusta. SPEKin varautumisen ja väestönsuojelun tulosalue harjoittaa lisäksi toimialansa valtakunnallista edunvalvontaa, vastaa toimialansa valtakunnallisesta sidosryhmäyhteistyöstä sekä edustaa SPEKkiä varautumisen alan valtakunnallisissa työryhmissä ja muissa edustuksissa. SPEK-ryhmän alueelliset jäsenet tuottavat alue- ja paikallistasolle valmiuksia häiriötilanteiden hallintaan koulutuksen ja viestinnän keinoin sekä tukemalla turvallisuuskoulutettujen järjestäytymistä ja verkostoitumista. SPEK-ryhmän alueelliset jäsenet edustavat ryhmää ja jäsenistöään alueensa yhteistyöelimissä ja sidosryhmäverkostoissa. Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite SPEK-ryhmän tavoitteena on kriisinkestävä yhteiskunta, jonka valmiudet häiriötilanteiden hallintaan perustuvat julkisen sektorin, kansalaisyhteiskunnan sekä elinkeinoelämän yhteistyöhön. SPEKin tavoitteena on, että yksilöillä ja yhteisöillä on riittävät valmiudet selviytyä normaaliolojen häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa. SPEK-ryhmän toiminnalliset tavoitteet

13 Suunnittelukaudella 2012 2016 SPEK -ryhmä kehittää varautumisen alalla erityisesti palvelukykyään ja vaikuttavuuttaan. Toiminnan painopisteenä ovat vapaaehtoisresurssit sekä asiantuntijuus ja osaaminen. Vapaaehtoistoiminta Varautumisen alan keskeinen vapaaehtoisvoimavara ovat kiinteistöjen turvallisuushenkilöstöksi koulutetut, kuntien väestönsuojelumuodostelmiin sijoitetut henkilöt sekä pelastuskoiratoimintaan osallistuvat. Tuetaan näiden ryhmien koulutusta ja verkostoitumista sekä järjestäytymistä. Tavoitteena on valtakunnallisesti kattavan resurssin muodostaminen. Hyödynnetään jäsenistöä sekä muita sidosryhmiä rekrytoinneissa. Kumppanuuksilla mahdollistetaan myös jäsenistön osaamisen hyödyntäminen sekä mahdollistetaan vapaaehtoisten kehittyminen ja osallistuminen muiden alojen toimintaan. Tavoitteena on, että 15 % varautumiskoulutuksen osallistuneista sitoutuu mukaan toimintaan. Mittarit: Verkostoissa toimivien vapaaehtoisten määrä ja toiminnan maantieteellinen kattavuus Varautumiskoulutus Ylläpidetään omatoimisen varautumisen valtakunnallista koulutusjärjestelmää asuinrakennuksille sekä yrityksille ja laitoksille. Kehitetään koulutusta asiakaslähtöisesti, yhteistyössä viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa. Koulutus on ajanmukaista, motivoivaa ja laadukasta. Koulutusjärjestelmä on yhdenmukainen koko maassa. Koulutuksesta laaditaan sopimukset viranomaisten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Kaikille alueille tuotetaan alueelliset kouluttajareservit. Huomioidaan kouluttajakoulutuksessa vapaaehtoisten osallistumismahdollisuudet. Mittarit: Kouluttajapoolit, koulutussuoritteet 50 000 henkeä vuosittain (2015 alkaen), sidosryhmäkyselyt ja koulutuspalaute Vaikutukset: 99 % koulutuksen suorittaneista laatii tai päivittää kiinteistön pelastussuunnitelman sekä perehdyttää kiinteissä asuvat ja työskentelevät suunnitelmaan. Asiantuntijapalvelut Kehitetään viranomaisten ja kuntien sekä elinkeinoelämän varautumista tukevia asiantuntija- ja koulutuspalveluita. SPEK-ryhmän alueelliset jäsenet tarjoavat turvallisuusalan alustan yritysten ja viranomaisten verkostoitumiselle (alueellinen yhteistyömalli). Mittarit: Yritysverkostot ja suoritteet Tiedontuotanto Kehitetään varautumisen alan asiantuntijuutta ja osaamista omalla tiedontuotannolla sekä kansallisia ja kansainvälisiä asiantuntija- ja tutkimusverkostoja ylläpitämällä.

Toteutetaan vuosittain seurantatutkimusta. Toteutetaan erillisiä tutkimushankkeita. Tavoitteena on toteuttaa vuosittain yksi haastattelututkimus sekä yksi tai kaksi laajempaa tutkimushanketta. Painotetaan aiheita, jotka palvelevat yhteiskunnan valmiuksien kehittämistä. Mittarit : hankkeiden määrä ja toiminta tutkimusverkostoissa Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja edunvalvonta Yhteistyötä viranomaisten kanssa sekä kumppanuuksia muiden järjestöjen ja elinkeinoelämän kanssa vahvistetaan. SPEK -ryhmä on edustettuna sekä valtakunnallisesti että alueellisesti varautumisen alan keskeisissä työryhmissä ja muissa toimielimissä. Edunvalvonnalla tuetaan yhteiskunnan valmiuksien kehittämistä sekä turvataan kolmannen sektorin osallistumismahdollisuuksia. Mittarit: Yhteistyösopimusten määrä ja kattavuus, kumppanuusverkostot, työryhmäedustusten määrä ja kattavuus ja lausunnot Prosessit ja rakenteet Ryhmän sisäistä yhteistyötä palveluiden tuottamisessa kehitetään. Erikoistumista sekä ylialueellista toimintaa tuetaan ja ohjataan alueellisen toiminnan rahoitusta suuntaamalla. Mittarit: ryhmän sisäiset yhteistyösopimukset ja palvelurakenteet Osaaminen Ryhmän osaamista varautumisen alalla kehitetään sisäisellä koulutuksella sekä rekrytoinnein. Mittarit: osaamistasoindeksi Talous Toiminnan rahoituksen perustan muodostavat suunnittelukauden alussa RAY:n yleisavustus sekä omarahoitteisen toiminnan tuotot. Kehitetään keskusjärjestöpalveluiden omarahoitteisuutta siten, että RAY:n yleisavustusta voidaan siirtää vapaaehtoistoimintaa tukevien palveluiden tuottamisesta vapaaehtoistoimintaan, alueiden kautta. Huomioidaan yhteiset strategiset tavoitteet ja alueellisten palveluiden tarkoituksenmukainen tuottamistapa ja vaikuttavuus Yleisavustuksen jaossa keskusjärjestöpalveluiden ja alueellisen toiminnan kesken. Edistetään toiminnan kustannustietoisuutta ja taloudellista kannattavuutta. Tavoitteena on yhdestä rahoitusmuodosta riippumaton talous, joka mahdollistaa toiminnan kehittämisen ja jatkuvuuden. Mittarit: tuottorakenne ja kulurakenne 4.4. Hallinto- ja tukipalvelut (tulosalue 4) Painopistealueet 14

15 4.4.1 Johtaminen 4.4.2 Viestintä yhteiskunnallinen vaikuttaminen rahoitus SPEK-ryhmän imagon ja tunnettavuuden lisääminen kansainvälinen toiminta SPEK-ryhmän hallinto- ja tukipalvelut sisältävät johtamisen, viestinnän, taloushallinnon, tietohallinnon, yleishallinnon, henkilöstöhallinnon, tutkimus- ja kehittämistoiminnot ja kansainväliset toiminnot. Hallinto- ja tukipalveluiden tehtävänä on tukea SPEK keskusjärjestöpalvelujen ja alueyksiköiden toimintaa sekä tukea pelastusliittojen hallintoa. Hallinto- ja tukipalveluiden tehtävänä on edesauttaa SPEK-ryhmän tavoitteiden saavuttamista. SPEKin johtamistoiminnoilla mahdollistetaan tulostavoitteiden saavuttaminen ja toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuus. SPEKin jäsenten välinen yhteistoiminta on avointa, tehokasta ja mahdollistaa yhteisten tavoitteiden saavuttamisen. SPEK-ryhmän yhteistyö alan muiden toimijoiden kanssa on kiinteä ja toimivaa. SPEK-ryhmän yhteiskunnallinen asema on vahva. SPEK-ryhmän vaikuttaja- ja yhteistyökumppanitoiminta on vakiintunut ja toimiva. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on oleellinen osa ryhmän toimintaa. Sidosryhmätoimintaan suunnataan voimavaroja. SPEK-ryhmän identiteetti on vahva ja järjestöilme rakentunut, viestintä avointa ja vuorovaikutteista, henkilöstön ja jäsenten osallistumisen ja sitoutumisen aste korkea. SPEK-ryhmän toimintaympäristön tuntemus ja muutosten seuranta ympäristössä on jatkuvaa. Samoin yhteiskunnan eri osa-alueiden muutosten ja kehityksen seuranta on suunnitelmallista ja ryhmän toimintaa hyödyttävää. SPEK-ryhmän viestinnällä tuetaan tulostavoitteiden saavuttamista ja ryhmän jäsenten välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Viestinnän tehtävänä on palvella toiminnan tavoitteita tehokkaasta ja reagoida nopeasti. Suunnitelmakauden tavoitteet sisäisen viestinnän osalta SPEK-ryhmän jäsenet viestivät oma-aloitteisesti, avoimesti ja säännöllisesti keskenään sekä osallistuvat aktiivisesti viestinnän kehittämiseen. Keskusjärjestön sisäinen viestintä jäsenilleen on säännöllistä ja kaikki tulosalueet ja palvelut kattavaa. Keskusjärjestön sisäinen viestintä tukee tiedonvälityksellään kaikkien jäsenten toimintaa. Jäsenistä 50 % pitää SPEK-ryhmän sisäistä viestintää hyvänä ja 20 % erinomaisena.

16 4.4.3. Hallinto ulkoisen viestinnän osalta SPEK-ryhmän viestintä vaikuttaa kansalaisten turvallisuusasenteisiin: turvallisuustietoisia ja -taitoisia henkilöitä on 47 % kansalaisista. kansalaiset, yritykset, päättäjät, pelastustoimen henkilöstö sekä muut tahot tunnistavat SPEK-ryhmän toimijana, josta saa tietoa ja asiantuntemusta kaikissa palo- ja pelastusalaan sekä varautumiseen ja väestönsuojeluun liittyvissä kysymyksissä Keskusjärjestön ja SPEK-ryhmän imago, mielikuva järjestöstä ja koko ryhmästä on hyvä samoin kuin niiden tunnettuuskin. Vuonna 2016 kyselytutkimuksen perusteella SPEK-ryhmän tunnettuus on 50 % kansalaisista. Jäsenistä 60 % pitää SPEK-ryhmän ulkoista viestintää hyvänä ja 20 % erinomaisena. SPEK-ryhmän toiminnalliset tavoitteet suunnitelmakaudella ovat Yleishallinto Padasjoen leiri- ja harjoitusalueen toiminnan kehittäminen suunnitelmallisesti SPEK-ryhmän järjestämien leirien osalta neuvotellaan yhteiset hankinta- ja yhteistyökumppanuussopimukset kehitetään oikeudellisen tuen antamista kehitetään sopimus- ja asiahallintajärjestelmää Henkilöstöhallinto henkilöstön koulutusta ja jatkokoulutusta kehitetään ansiomerkkijärjestelmää ylläpidetään ja kehitetään kehitetään palvelussuhteen ehtoja henkilöstöpolitiikan mukaisesti siten, että SPEK on ja pysyy kilpailukykyisenä työnantajana kehitetään suunnitelmallisesti työhyvinvointia ja työkyvyn ylläpitoa kehitetään kehittämiskeskusteluprosessia Taloushallinto tarjotaan henkilöstölle ja pelastusliitoille taloushallintoon liittyvää koulutusta kehitetään avustusten jakoperusteita, tavoitteena selkeys ja tehokkuus hallinnollisissa prosesseissa teetetään erillinen selvitys erilaisista tulevaisuuden rahoitusvaihtoehdoista pelastusalan vapaaehtoistoiminnan työpanos selvitetään toiminnan vaikuttavuutta arvioimiseksi, samalla tutkitaan mahdollisuudet käyttää jatkossa työpanoksen laskennallista taloudellista arvoa osana kokonaisrahoitusta

17 talousraportoinnin jatkokehittäminen ja henkilöstön koulutus Myynti tuotetaan palveluita ja tuotteita, jotka edistävät turvallisuutta kehitetään ja ylläpidetään verkkokauppaa ja myyntiä SPEKin asiakassegmentit selvitetään ja saatua tietoa hyödynnetään tuotevalikoimassa kehitetään jäsenille, asiakkaille ja sidosryhmille SPEKin myönteistä imagoa ja tunnettavuutta lisääviä palveluita huomioidaan muidenkin kuin suomen- ja ruotsinkielisten palveluiden tuottaminen kehitetään ruotsinkielisen materiaalin suunnittelua ja tuotantoa yhdessä Finlands Svenska Brand- och Räddningsförbundet rf:n (FSB) kanssa uusia tuotteita ja toimittajia kartoitetaan aktiivisesti 4.4.4 Tutkimus- ja kehittämistoiminta SPEK hyödyntää uusinta kansallista ja kansainvälistä tutkimustietoa sekä on mukana tuottamassa uutta tietoa turvallisuudesta. SPEK-ryhmä voi myös toimia tutkimushankkeiden toteuttajana viranomaisten ja muiden toimijoiden valtakunnallisissa ja alueellisissa yhteishankkeissa. Toiminnan kehittäminen tutkimuksen avulla kuuluu kaikkien toiminnallisten tulosalueiden tehtäväsisältöön, tutkimusalueina toimivat näin ollen onnettomuuksien ehkäisy, pelastusalan vapaaehtoistoiminta sekä varautuminen ja väestönsuojelu sekä muu toiminnan kehittäminen. SPEKin asiantuntijarooli perustuu tieteelliseen tiedon hyödyntämiseen. SPEK edistää alaan liittyvän tieteellisen tutkimuksen sekä alan tutkimuksen kansainvälisen tiedonvaihdon kehittymistä. Uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä hyödynnetään tutkimustoimintaa. Toiminnalliset tavoitteet Erilaisia rahoitusvaihtoehtoja hyödynnetään SPEKin tutkimustoiminnassa tehokkaammin SPEK tukee ja ohjaa pelastusalan kehittämistä palvelevia ammattikorkeakouluja korkeakoulutasoisia opinnäytetöitä SPEK selvittää säännöllisesti jäsenjärjestöjensä ja kansalaisten turvallisuuskäsityksiä ja -asenteita SPEK osallistuu aktiivisesti kansainvälisten tutkimusverkostojen toimintaan SPEK osallistuu aktiivisesti kansalliseen turvallisuuteen liittyviin tutkimus- ja kehittämisverkostojen työskentelyyn SPEKin tutkimustoimintaa esitellään medioissa SPEK profiloituu asiantuntijaorganisaationa SPEK selvittää pelastusalaan liittyvien lahjoitus- ja pitkällä aikavälillä pysyvien professuurien rahoitusmahdollisuudet (teknologia, johtaminen) teknisiin ja yhteiskuntatieteellisiin (esimerkiksi kunta- ja kaupunkitutkimus) tiedekuntiin. SPEKin tulosalueiden tutkimus- ja selvityshankkeet päivitetään vastaamaan vuonna 2011 laadittua SPEKin tutkimusstrategiaa ja sen vuosittaisia painopisteitä.

18 4.4.5 Kansainväliset toiminnot Kansainväliset toiminnot ovat osa kaikkea toimintaa. Kansainvälisten toimintojen edistämiseksi ylläpidetään ja jatkuvasti kehitetään kansainvälisen toiminnan strategiaa läpäisyperiaatteella. Tulosalueiden apuna työskentelee kansainvälisten asioiden koordinaattori, jonka pääasiallisena tehtävänä on edistää kansainvälistä asiantuntijuutta ja vapaaehtoistoimintaa kontakteja ylläpitämällä, yhteistyö- ja rahoitusmahdollisuuksia selvittämällä ja niistä tiedottamalla, selvityksiä tekemällä sekä uusia mahdollisuuksia kartoittamalla. Koordinaattori avustaa tulosalueita kansainvälisten tapahtumien järjestämisessä. Kaikessa toiminnassa hyödynnetään yhä paremmin suhteita kansainvälisiin kattojärjestöihin ja turvallisuus- ja pelastusalan järjestöihin sekä tutkimus- ja koulutuskeskuksiin erityisesti Pohjoismaissa, lähialueilla ja Euroopassa. Kansainväliset kattojärjestöt ovat CTIF (Comité Technique International De Prevention Et D extinction Du Feu) CFPA-E ja CFPA-I (Confederation of Fire Protection Associations, Europe ja International) European Cooperation Forum of Voluntary Civil Protection Organizations (UUSI KUMPPANI) European fire sprinkler network Lisäksi selvitetään ja edistetään kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia SPEKin jäsenten kanssa ja kartoitetaan uusia yhteistyömahdollisuuksia kotimaisten toimijoiden kanssa. edistetään kansainvälistä nuoriso- ja naistoimintaa koko ryhmässä toteutetaan lähialueyhteistyötä (Venäjä, Viro ja Pohjoismaat) tuetaan kansallisia velvoitteita kehittämällä pelastusalan vapaaehtoistoimijoiden osallistumismahdollisuuksia kansainvälisiin pelastuspalvelumekanismeihin 4.4.6. SPEK-ryhmän jäsenten hallinnon yhteinen kehittäminen Järjestöryhmän jäsenet pyrkivät suunnittelukauden aikana saattamaan luottamusmiesja toimihenkilöhallintonsa toimintaympäristöä vastaavaksi ja siten tehostamaan myös yhteistyötä jäsenten välillä tavoitteiden saavuttamiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi. Sisäistä raportointia, suunnittelu- ja seurantajärjestelmää ja suoritteiden kirjaamismekanismia ja niiden käyttöopastusta kehitetään edelleen koko SPEK-ryhmän, verottajan ja rahoittajien raportointivaatimuksia vastaavaksi. Kehitetään jäsenille SPEKin myönteistä imagoa ja tunnettavuutta lisääviä palveluita, tehostetaan hallinnon läpinäkyvyyttä ja pyritään huomioimaan muidenkin kuin suomenkielisten palveluiden tuottaminen. SPEK-ryhmän taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen SPEK-ryhmän toiminnan rahoitus perustuu omaan varainhankintaan ja julkisiin avustuksiin sekä ostopalvelu- tai muihin sopimuksiin alueellisten pelastuslaitosten kanssa. Ryhmän jäsenet pyrkivät yhdessä ja itsenäisesti hankkimaan uusia rahoituslähteitä, jotta järjestön toiminnan tavoitteiden toteutuminen olisi turvattua. Tavoitteena on pitkäjänteinen ja ennustettava pelastusalan järjestöjen oma talous, joka mahdollistaa tehokkaan ja taloudellisen toiminnan suunnittelun ja toteutuksen.

19 5. LIITTEET 5.1. Toimintaympäristö 5.2. Taloussuunnitelma 2012-2016

20 LIITE 5.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Pelastustoimen tulevaisuusraati on arvioinut pelastustoimen trendianalyysissä ja päivitetyissä skenaarioissaan 2025+ keskeisiä pelastustoimeen vaikuttavia trendejä. Tiivistettynä pelastustoimen ulkoisessa toimintaympäristössä vaikuttavat seuraavat trendit: Suomen väestön ikääntyminen, kaupungistuminen, syrjäytymis- ja polarisaatiokehitys, teknologian kehitys, tietoverkkojen merkityksen kasvu, uusavuttomuuden ja turvallisuushakuisuuden korostuminen, energian tarpeen kasvu, ekologisen näkökulman ja ympäristön merkityksen lisääntyminen, osaamisen ja innovaatiokyvyn tarpeen voimistuminen, kilpailun osaajista kiristyminen, ulkomaisen työvoiman lisääntyminen sekä julkisen sektorin ylikuormituksen ja tehokkuuspaineiden kasvu. Pelastustoimen ja pelastusalan järjestöjen on kyettävä strategiassaan vastaamaan siihen, miten turvallisuustyön tarve ja menetelmät toteuttavat yhteiskunnan kannalta mahdollisimman turvallista kehitystä näiden trendien maailmassa. Pelastustoimen järjestelmän toimintaympäristömuutoksessa lyhyellä tähtäimellä vaikuttavat pelastustoimen alueiden kehitys, julkishallinnon viranomaisten tehtävien muotoutuminen aluehallintovirastoissa sekä pelastustoimen yleinen asemoituminen kansallisessa turvallisuudessa. Alan viranomaisten ja järjestöjen toisiaan tukeva yhteistyön jatkuminen on turvattava. Pelastusalan järjestöjen ja muiden turvallisuuden alalla toimivien järjestöjen työnjako ja kyky toimia yhteistyössä vaikuttaa järjestökentän rooleihin yhteiskunnallisessa turvallisuustyössä. Pelastusalan järjestöjen keskinäinen yhteistyö, työnjako, kilpailu ja päällekkäiset/rinnakkaiset roolit ovat myös lähitulevaisuuden ratkaistavia kysymyksiä. Pelastustoimen palveluverkosto on kansallisista turvallisuuspalveluista kattavin. Tämän mahdollistaa valtakunnallisesti kattava kunnallinen pelastustoimen järjestelmä, jossa kolmannen sektorin vapaaehtoistyön hyödyntämisen aste on kansainvälisesti verraten erittäin korkea. Sisäisessä toimintaympäristössä pelastustoimeen vaikuttavia olennaisimpia muutostekijöitä ovat väestö- ja aluerakenteen nopea ja syvä muutos sekä Suomen kehittyminen tietoyhteiskunnaksi. Väestö ikääntyy ja keskittyy lisääntyvässä määrin kasvukeskusalueille. Tämä vaikuttaa myös pelastustoimen palvelujen tarpeeseen ja järjestämistapaan. Palvelujen tarve kasvukeskusalueilla lisääntyy, kun taas palvelujen turvaaminen harvaan asutuilla väestökatoalueilla vaikeutuu. Talouden suhdannevaihtelut turvallisuuden haasteena on vuoden 2008 kesällä käynnistyneen maailmanlaajuisen taloudellisen kriisin vaikutuksesta esillä erityisesti kaudella 2010 2014. SPEKin tehtävänä on osaltaan ylläpitää turvallisuuden erityistä merkitystä vaativissa taloudellisissa olosuhteissa, jolloin yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan oma riskienhallinta korostuu julkishallinnon talouden tiukentuessa. Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko, Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 on julkaistu 23.1.2009. Selonteko antaa perustaa kaikille valtioneuvoston turvallisuutta koskeville selonteoille, strategioille ja ohjelmille. Selonteko arvioi Suomen, Euroopan Unionin ja maailmanlaajuisen turvallisuusympäristön vaikutuksia Suomeen. Selonteossa käsitellään Suomen turvallisuusjärjestelmän kehittämistä laajan turvallisuuskäsitteen kokonaisuudessa. Selonteko määrittää myös sisäisen turvallisuuden toimijoiden ja pelastustoimen kannalta merkittäviä linjauksia. Selonteon pohjalta mm. varautuminen suuronnettomuuksiin ja poikkeusoloihin on edelleen tärkeää kansallisessa turvallisuudessa. Selonteon esittämässä toimintaympäristössä pelastustoimeen vaikuttavia olennaisia muutostekijöitä ovat ensinnäkin ilmastonmuutoksen myötä lisääntyviin sään ääri-ilmiöihin varautuminen sekä terrorismi myös Eurooppaan ja Suomeen vaikuttavana turvallisuus-

haasteena. Lisäksi merkittävänä muutostekijänä on otettava huomioon sotilaallisen voiman käytön uhkatilanteisiin varautumisen säilyminen kansallisena linjauksena ja kokonaismaanpuolustuksen 9 tehtävänä. Edelleen on otettava huomioon kansainvälisten ja erityisesti EU:n turvallisuusmekanismien lisääntyvä ja kehittyvä yhteistyö siviilikriisinhallinnassa ja pelastuspalvelumekanismeissa painottuen erityisesti EU:n kehittyvään yhteistyöhön alueella. Sisäasiainministeriön johdolla valmisteltu, järjestyksessään toinen sisäisen turvallisuuden ohjelma on valmistunut 8.5.2008. Ohjelmassa kuvataan sisäisen turvallisuuden keskeiset haasteet. Sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna 2015. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa hallitus määrittää poikkihallinnolliset tavoitteet, linjaukset ja toimenpiteet, joiden avulla tavoitteeseen pyritään. Ohjelmaehdotus sisältää paljon poikkihallinnollisia toimenpide-ehdotuksia turvallisuuden eri alueille. Onnettomuuksien kokonaismäärässä ja niistä aiheutuvissa vahingoissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Ongelmaksi on kuitenkin noussut suurten tulipalojen ja niistä aiheutuneiden vahinkojen voimakas kasvu. Väestörakenteen muutoksista johtuen ikääntyneille ihmisille tyypilliset onnettomuudet todennäköisesti lisääntyvät. Myös tuhopolttojen määrä on ollut kasvussa. Suuronnettomuuksien riski on edelleen olemassa erityisesti liikenneonnettomuuksien ja tulipalojen osalta. Sisäisen turvallisuuden ohjelman taustatyönä on vuonna 2008 valmistunut suuronnettomuuksien ja ympäristötuhojen alueelta työryhmäraportti, jossa on tarkasteltu Suomen suuronnettomuusriskejä 10. Palokuolemien määrä on viime vuosina seuraava: 75 kuollutta vuonna 2001, 95 / 2002, 107 / 2003, 110 / 2004, 81 / 2005, 126 / 2006, 90 / 2007, 103 / 2008 ja 104/2009, 80/2010. Ikäihmisten osuus palokuolleista on suurempi kuin heidän osuutensa väestöstä. Suomessa asuu paljon toimintarajoitteisia ihmisiä kohteissa, joiden paloturvallisuusasioista ei ole huolehdittu heidän pelastautumiskykyynsä nähden riittävällä tasolla. Pelastuslaki edellyttää, näissä kohteissa on aina tehtävä riskien arviointi asukkaiden omatoimisen pelastautumiskyvyn perusteella. Tarvittaessa asunto on varustettava automaattisella sammutuslaitteistolla. Tietoyhteiskuntakehityksen myötä teknologia antaa myös uusia mahdollisuuksia riskien hallintaan. Uusia teknologioita kehitetään jatkuvasti asumisympäristössä, työ- ja harrasteympäristöissä. Uusien teknisten innovaatioiden seuranta ja kehitystyö on tärkeä mahdollisuus pelastustoimen toimintojen tehostamisessa. Esimerkiksi informaatioteknologian hyödyntäminen luo uusia mahdollisuuksia kansalliseen ja kansainväliseen vuorovaikutukseen. Yhteiskunnan riippuvuus tietoteknisistä ja muista laajoista verkostoista lisää yhteiskunnan haavoittuvuutta. Yritysturvallisuudessa erityisesti turva-asioiden ulkoistaminen on synnyttänyt tilanteita, joissa turvallisuudesta vastaavaa tahoa on ollut vaikea löytää. Tähän haasteeseen on vastattava mm. koulutuksen keinoin. Korjausrakentamisen määrä on jo yli puolet koko rakentamisen määrästä. Korjausrakentamiseen liittyy suuria turvallisuusriskejä ja se vaatii omat turvallisuusohjeensa. Koulujen, terveyskeskusten, ym. laitosten turvallisuhkat ovat selkeästi lisänneet tarvetta turvallisuuskoulutukseen, suunnitelmien tekemiseen ja yleiseen tukemiseen turvallisuusasioissa. 21 9 Kokonaismaanpuolustus määritellään selonteossa luvussa 4 Suomen turvallisuuden kehittäminen, s. 71 10 Sisäisen turvallisuuden ohjelma: Suuronnettomuuksien ja ympäristötuhojen torjunnan työryhmä, työryhmäraportti 2008

22 Pelastuslaitosten hälytysluontoiset tehtävät ovat 1990-luvun loppuvuosista lähtien lisääntyneet olennaisesti. Kyse on osin tehtäväkentän laajenemisesta erityisesti lääkinnällisen pelastustoimen tehtävissä (ensivastetehtävät). Myös kynnys avun pyytämiseen palokunnalta on madaltunut. PRONTO -tilastotietojen mukaan tehtävien kokonaismäärän lisääntyminen näyttää pysähtyneen ja kääntyneen tulipalojen ja eräiden muiden onnettomuustyyppien osalta laskuun. Alueen pelastustoimen kehittyminen vaikuttaa henkilöstörakenteeseen ja koulutustarpeeseen. Koulutustarpeeseen ja henkilöstön käyttöä koskeviin järjestelyihin vaikuttavat myös henkilöstön suhteellisen korkea keski-ikä, suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen sekä yleinen eläkeiän nousu. Tärkeää on vapaaehtois- ja sopimuspalokuntien ym. tukeminen kaikin keinoin. Pelastustoimen perinteiselle tehtäväkentälle on pyrkimässä myös uusia turvallisuusalan toimijoita. Varautumiskoulutuksen yhteistyösopimus määrittää varautumiskoulutusta antavien tahojen toimintaa. Lisäksi kaupallinen turvallisuustoiminta ja muut yksityiset palvelujen tuottajat ovat laajentaneet toimialuettaan. Myös ammattioppilaitosten opetussuunnitelmiin on ns. perusopinnoiksi lisätty turvallisuuteen liittyviä aineita, kuten tulityökoulutus, alkusammutus, vartiointi jne. Hallinto on kehittymässä aikaisempaa voimakkaammin poikkihallinnollista yhteistyötä korostavaksi. Tämä tukee osaltaan myös pelastustoimen yhteistoimintatavoitteita. Pelastustoimen osalta keskeiset yhteistyöasiat ja tavoitteet on esitetty Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa. Pelastustoimen osalta ohjelma edellyttää erityisesti onnettomuuksien ehkäisyn tehostamista yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Matkailuelinkeinolla on kasvava merkitys Suomen hyvinvoinnille. Matkailuala on panostanut palveluittensa turvallisuuteen luomalla valtakunnallisen turvapassikoulutuksen. Pelastusalan järjestöillä on tärkeä tehtävä yhteiskunnan turvallisuuskulttuurin kehittämisessä, riskien tunnistamisessa, turvallisuusmyönteisten asenteiden kehittämisessä ja omakohtaisten tietojen ja taitojen edistämisessä. Turvallisuuspalvelujen tasapuolinen saatavuus koko maan alueella on tulevaisuudessa erityinen haaste. Väestön keskittyminen yhä enemmän keskuksiin asettaa uusia haasteita vapaaehtoiselle palokuntatoiminnalle. Pelastustoimen vapaaehtoinen työ palokuntatoiminta kattaa tänä päivänä koko Suomen ja merkittävä osa pelastustehtävistä hoidetaan vapaaehtoisilla voimilla erityisesti maaseudulla, merialueilla ja etsinnöissä. Vapaaehtoisen toiminnan järjestäminen vaikeutuu tulevaisuudessa, mikäli harvaa asutuilla alueilla ei enää asu riittävästi palokuntatoimintaan aktiivisesti osallistuvia henkilöitä. Turvallisuusasioissa on tapahtumassa jako turvallisuushakuisiin ihmisiin ja toisaalta välinpitämättömiin ja syrjäytyneisiin ihmisiin. Ilmaston muutoksesta aiheutuu järjestöryhmälle toimintavaatimuksia erityisesti sään ääri-ilmiöiden mm. metsä- ja maastopalojen, tulvien, myrskyjen, yms. lisääntymisen myötä. Meteorologisten arvioiden mukaan ilmasto on lämpenemässä. Tähän liittyen vakavien luonnononnettomuuksien kuten myrskyjen, tulvien ja metsäpalojen riskin arvioidaan kasvavan. Erityisesti suurten metsäpalojen riski on oleellisesti kasvamassa kuivumisen ja kovien tuulten vuoksi. Maahanmuuttajien suuri määrä ja vierasmaalaisen työvoiman lisääntyminen asettaa suuren haasteen turvallisuustyölle kulttuurillisesti ja kielellisesti. Tarve saada palveluja ja materiaalia eri kielillä kasvaa huomattavasti.