Koulutus- ja tiedepolitiikan aluestrategia vuoteen 2013

Samankaltaiset tiedostot
Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

YLIOPISTOKESKUSTEN KEHITTÄMINEN - SEMINAARI LAHDESSA

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Tampereen korkeakouluyhteisön koulutusstrategia

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Aluekehittäminen ja TKIO

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi Tapio Kosunen Valtiosihteeri

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi Rovaniemi

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

Työelämässä tarvittavan osaamisen kehittäminen ammatillisen koulutuksen haasteet ja mahdollisuudet

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

Järjestäjäverkon muuttamisen vaikutukset lukiokenttään

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti Markku Koponen 1

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Sakari Karjalainen Opetusministeriön toiminnan kehittäminen ja organisaation uudistaminen. OPM:n ja korkeakoulujen rehtorien kokous 1.3.

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

Ammatillinen koulutus vahvempaa osaamista ja yksilöllistyviä koulutuspolkuja. Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 17.1.

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Hyvinvointipäivät Elise Virnes Ammatillisen koulutuksen osasto

STRATEGIA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN REFORMI JA TYÖELÄMÄ- YHTEISTYÖ

Sipilän hallituksen visio: Suomi 2025

Löydämme tiet huomiseen

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo,

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia

Lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyö I Aija Töytäri, opetus- ja kulttuuriministeriö

Aikuiskoulutuksen haasteet

LARK alkutilannekartoitus

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

SATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI vt. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä, Satakuntaliitto

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Kuntajohtajapäivät Kuopio

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö

Nuorisotakuu määritelmä

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa seminaari Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

Menevätkö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen roolit logistiikan tutkimuksessa sekaisin

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Osaajat kohtaavat seminaari Tarja Tuominen Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta ammatillinen korkeakoulutus keskeinen osa

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

I Lapin korkeakoulukonsernin sopimus

OPS Minna Lintonen OPS

Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

Uudistuva lainsäädäntö, opiskeluhyvinvointi ja asuntolatoiminta Elise Virnes OKM & Ville Virtanen SAKU ry

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta,

Erasmus+ -ohjelman linjaukset

Sivistystoimien PKS-yhteistyö. Aulis Pitkälä PKS yhteistyöhankkeiden seurantaryhmän kokous

AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO AVOIMEN AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIA

AMEO-strategia

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Keski-Suomen kasvuohjelma

Kuntien rooli tulevaisuudessa opetus- ja kulttuuripalveluissa

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke 5: Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Perusta turvattava uusi osaaminen varmistettava. Ammattikorkeakoulujen vastuun ja menestyksen teesit hallitusohjelmakaudelle

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso

Transkriptio:

a Koulutus- ja tiedepolitiikan aluestrategia vuoteen 2013 Opetusministeriö Undervisningsministeriet Opetusministeriön julkaisuja 2003:40

Koulutus- ja tiedepolitiikan aluestrategia vuoteen 2013 Opetusministeriön julkaisuja 2003:40 Opetusministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto

Opetusministeriö Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Meritullinkatu 10, Helsinki PL 29, 00023 Valtioneuvosto www.minedu.fi/julkaisut/koulutus Taitto: Helena Kajander Kirjapaino: Yliopistopaino ISBN (nid.) 952-442-554-8 ISBN (PDF) 952-442-567-X ISSN 1458-8110 Opetusministeriön julkaisuja 2003:40

Koulutus- ja tiedepolitiikan aluestrategia vuoteen 2013 asisältö Esipuhe 4 Koulutuksen ja tutkimuksen aluekehittämisen visio jo strategiset linjaukset 5 Sektorikohtaiset aluekehittämisen visiot ja strategiset linjaukset 7 Esi- ja perusopetus 8 Toinen aste 10 Korkeakoulut 12 Aikuiskoulutus 14 Tutkimus- ja kehittämistoiminta 16 Suomi osana eurooppalaista koulutus- ja tutkimusaluetta 18 Strategian tarkistaminen ja kehittäminen 20

Esipuhe Opetusministeriö laati vuonna 2002 hallinnonalaansa koskevan aluestrategian vuoteen 2013. Aluestrategiassa opetusministeriö määrittelee aluekehittämisen vision seuraavasti: Suomessa on korkealaatuiset, maan kaikki alueet kattavat koulutus-, tutkimus- ja kulttuuripalvelut, jotka edistävät kansalaisten ja yhteiskunnan hyvinvointia ja tasa-arvoa sekä ottavat huomioon toimintaympäristön muutokset. Opetusministeriön vuoteen 2015 ulottuvassa strategiassa hahmotellaan tavoitteita ja keinoja, joilla opetusministeriö vastaa ympäröivässä yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin. Yhdeksi yhteiskunnan keskeiseksi muutokseksi nähtiin aluekehitys ja alueiden erilaistuminen. Aluekehitykseen voidaan merkittävästi vaikuttaa koulutuksella ja tutkimuksella. Tässä koulutuksen ja tutkimuksen aluestrategiassa vuoteen 2013 esitetään ne visiot ja strategiset linjaukset, joiden pohjalta edistetään koulutuksen ja tutkimuksen myönteisiä aluevaikutuksia koko Suomessa. 4 Arvo Jäppinen ylijohtaja Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto

Koulutuksen ja tutkimuksen aluekehittämisen visio ja strategiset linjaukset visio Suomen hyvinvointi ja kansainvälinen kilpailukyky perustuu alueiden elinvoimaisuuteen ja innovatiivisuuteen, joita edistetään alueellisesti kattavalla koulutuksella ja tutkimustoiminnalla. 5

Koulutuksen ja tutkimuksen aluekehittämisen visio ja strategiset linjaukset Koulutuksen ja tutkimuksen avulla tuetaan kilpailukykyisten alueellisten innovaatioympäristöjen syntymistä ja kehittymistä: Tukemalla koulutuksen ja tutkimuksen laatutason parantamista ja huolehtimalla riittävistä perusvoimavaroista maan eri osissa. Yhteensovittamalla kansallisen koulutus- ja tutkimuspolitiikan sekä aluepolitiikan kehittämistavoitteita ja ottamalla huomioon alueiden erilaiset vahvuudet ja kehittämistarpeet. Vahvistamalla koulutuksen ja tutkimuksen alueellista yhteistyötä elinkeino- ja työelämän sekä sekä muiden toimijoiden kanssa. Parantamalla koulutus- ja tutkimusjärjestelmien yhteistyötä strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Edistämällä alueellisen koulutus- ja tutkimuspolitiikan kehittymistä niveltämällä koulutus- ja ja ja tutkimustoiminta alueiden elinkeino- ja hyvinvointistrategioihin ja tehostamalla työvoimaja koulutustarpeiden alueellista ennakointia. Tukemalla alueiden kansainvälisen infrastruktuurin kehittymistä, lisäämällä oppilaitosten ja korkeakoulujen kansainvälistä vaihtoa ja vuorovaikutusta. Vahvistamalla ministeriön toimialalla maahanmuutto- ja koulutuspolitiikan välistä yhteyttä suuntaamalla maahanmuuttajille tarkoitettua koulutustarjontaa pääsääntöisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolelle ja hyödyntämällä näiden alueiden väestön vähenemisen myötä vapautuvia koulutuspalveluja. 6

Sektorikohtaiset aluekehittämisen visiot ja strategiset linjaukset sektorit Koulutuksen ja tutkimuksen yleisiä toimintalinjauksia täsmentävät sektorikohtaiset ja sektorien väliset aluekehittämisen visiot ja strategiset linjaukset. 7

e VISIO Paikallisesti ja alueellisesti kattava ja korkeatasoinen esi- ja perusopetus mahdollistaa oppivelvollisuuden suorittamisen asuinpaikasta riippumatta ja turvaa kaikkien oppivelvollisuuden suorittaneiden pääsyn jatko-opintoihin. Esi- ja perusopetus 8

Strategiset linjaukset Koulutuksen järjestäjien alueelliset yhteistyöverkot luovat mahdollisuuden turvata paikalliset esi- ja peruskoulun koulutuspalvelut. Esi- ja perusopetusta antavat koulut tekevät aktiivista yhteistyötä alueellisesti ja valtakunnan tasolla sekä osallistuvat kansainvälisiin opetusta kehittäviin hankkeisiin. Uudet opetusmenetelmät ja virtuaaliset oppimisympäristöt auttavat turvaamaan korkeatasoisen perusopetuksen koko Suomessa. 9

t VISIO Toisen asteen koulutuksen tarjonta on alueellisesti kattavaa. Koulutus antaa nuorille ja aikuisväestölle korkeatasoiset valmiudet jatko-opintoihin sekä työelämään siirtymiseen. Lukiokoulutus antaa vahvan ja korkeatasoisen yleissivistävän pohjakoulutuksen asuinpaikkakunnasta riippumatta. Toinen aste lukio ja ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus tukee aktiivisesti alueellista kilpailukykyä ja hyvinvointia sekä työelämän kehittämistä vastaamalla alueiden väestön sekä elinkeino- ja muun työelämän ammatillisiin osaamistarpeisiin. 10

Strategiset linjaukset Alueellisesti kattava toisen asteen koulutuksen tarjonta turvataan edistämällä koulutuksen järjestäjien yhteistyöhön perustuvaa voimavarojen käyttöä. Toisen asteen koulutuksen ohjaus- ja rahoitusjärjestelmää kehitetään ottamaan huomioon toimintaympäristöjen alueellisia eroja ja vahvistamaan koulutuksen järjestäjien edellytyksiä hoitaa perustehtäviään maan eri osissa. Toisen asteen koulutukseen osallistumisen mahdollisuuksia eri alueilla laajennetaan ja monipuolistetaan kehittämällä informaatioteknologiaa hyödyntäviä oppimisympäristöjä ja monimuoto-opiskelua sekä niiden käyttöä tukevia pedagogisia toimintamalleja. Edistetään toisen asteen koulutuksen järjestäjien valmiuksia tukea niin oppimisvalmiuksiltaan kuin etniseltä ja kulttuuriselta taustaltaan erilaisten opiskelijoiden opiskelua sekä yhteiskuntaan integroitumista. Turvataan ammatillisen koulutuksen järjestäjille riittävät voimavarat vastata alueidensa nuorten ja aikuisväestön ammatillisiin osaamistarpeisiin ja toimia työelämän kehittäjinä kokoamalla järjestäjäverkostoa siten, että järjestäjistä voidaan muodostaa seudullisesti ja maakunnallisesti voimakkaita kokonaisuuksia. Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja rahoitusjärjestelmän aluekehitysvaikutusta vahvistetaan kehittämällä koulutuksen laatuun, kannustavuuteen ja tuloksellisuuteen perustuvaa rahoitusta osana tulosohjausta. Ammatillisen koulutuksen roolia alueellisten innovaatiojärjestelmien osana ja alueellisena työelämän kehittäjänä vahvistetaan koulutuksen työelämäyhteyksiä lisäämällä sekä työelämälähtöisiä koulutuksen järjestämismuotoja ja oppimisympäristöjä kehittämällä. 11

k Korkeakoulut VISIO Kansainvälisesti korkeatasoinen ja alueellisesti kattava korkeakoululaitos toimii vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa ja on voimakas vaikuttaja alueellisessa kehittämisessä. 12

Strategiset linjaukset Korkeakoulujen aluevaikutusta vahvistetaan kehittämällä tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä aikuiskoulutusta peruskoulutuksen rinnalla. Alueellisesti hajautetun korkeakoululaitoksen toiminta perustuu yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toisiaan täydentävään osaamiseen, jota kehitetään ottamalla huomioon alueiden vahvuudet. Korkeakoulujen yhteistyön ja työnjaon käytäntöjä selkeytetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteisten aluestrategioiden pohjalta ottaen huomioon, että yliopistot ovat ammattikorkeakouluja valtakunnallisempia toimijoita. Yhteistyöllä ja rakenteellisella kehittämisellä tuetaan koulutuksen ja tutkimuksen laadun edellyttämien riittävän suurten ja monipuolisten korkeakouluyksiköiden muodostumista. Ammattikorkeakouluverkostoa kehitetään suuriin yksiköihin perustuvan runkoverkkorakenteen ja sitä täydentävän alueellisen palveluverkkorakenteen pohjalta. Yliopistojen toimintaa alueilla vahvistetaan nykyistä toimintaverkostoa tehostamalla ja olemassa olevia alueellisia yliopistokeskuksia kehittämällä. Alueiden erityispiirteet huomioidaan korkeakoulutetun työvoiman saatavuutta ennakoitaessa. Uusiin alueellisiin koulutustarpeisiin vastataan nykyisiä korkeakoulujen osaamis- ja palvelureservejä hyödyntämällä ja aikuiskoulutuksen tarjontaa kehittämällä. Alueellisiin työelämän tarpeisiin vastataan monipuolistamalla ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutustarjontaa. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistä maakuntakorkeakouluverkostoa kehitetään vastaamaan alueellisiin koulutustarpeisiin. Verkostoa vahvistetaan kehittämällä avoimia korkeakouluopintoja ja muuta aikuiskoulutusta sekä omaehtoiseen sivistystarpeeseen liittyvää koulutusta elinkeinoelämän ja muun työelämän tarpeista lähtien. Avoimia yliopisto-opintoja kehitetään myös tutkintoon johtavan koulutuksen väylänä. Korkeakoulujen edellytyksiä yhteistyöhön ja verkostoitumiseen alueiden muiden toimijoiden kanssa vahvistetaan. Metropolialueen korkeakoulujen yhteistyötä tiivistetään ja niiden osaamista hyödynnetään myös laajemmin maassa. Korkeakoulujen aluevaikutuksia koskevaa tutkimusja arviointitoimintaa lisätään alueellisten innovaatiojärjestelmien edistämiseksi sekä innovaatioketjun ongelmakohtien selvittämiseksi. 13

Aikuiskoulutus a VISIO Yhteiskunnan muuttuviin osaamistarpeisiin sekä aikuisten koulutus- ja sivistystarpeisiin vastaava aikuiskoulutusjärjestelmä tarjoaa mahdollisuudet laadukkaalle elinikäiselle oppimiselle koko maassa. 14

Strategiset linjaukset Turvataan aikuiskoulutuksen tarjonta ja saavutettavuus kaikilla alueilla edistämällä koulutuksen järjestäjien, oppilaitosten ja korkeakoulujen yhteistyötä sekä hyödyntämällä ja ja kehittämällä uuden teknologian suomia mahdollisuuksia. Kannustetaan maakuntia ja seutukuntia laatimaan kaikkea aikuiskoulutusta kattavat kehittämissuunnitelmat niin, että mukana ovat alueen kunnat, koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut, elinkeinoelämä sekä kansalaisjärjestöt. Kehitetään aikuiskoulutuksen ohjausjärjestelmää niin, että aikuiskoulutusta voidaan suunnitella, ohjata ja seurata sekä kokonaisuutena että osaalueittain alueiden ja valtakunnan tasolla. Toteutetaan työikäisen väestön koulutustason määräaikainen kohottamisohjelma alueellisten yhteistyöverkostojen avulla ja turvataan myös ohjelman päätyttyä vailla perusasteen jälkeistä koulutusta olevien aikuisten mahdollisuudet koulutustasonsa parantamiseen. Tuetaan aikuiskoulutuksen keinoin kaikkien kansalaisten mahdollisuuksia hankkia työn, opiskelun, asioiden hoitamisen ja muun vuorovaikutuksen kannalta välttämättömät tietotekniikan perustaidot. Aikuiskoulutusorganisaatiot toimivat erilaisissa yhteistyöhankkeissa. Parannetaan aikuisten mahdollisuuksia saada ajantasaista tietoa tarpeisiinsa soveltuvasta alueensa koulutustarjonnasta. Turvataan vapaan sivistystyön tarjoamien koulutusja harrastusmahdollisuuksien saavutettavuus maan eri alueilla. Kasvavan eläkeläisväestön koulutus- ja sivistystarpeet huomioidaan erityisesti vapaan sivistystyön oppilaitosten toimintaedellytyksiä vahvistamalla sekä kehittämällä yhteistyötä paikalliseen ja alueelliseen kulttuurihallintoon, kansalaistoimintaan sekä sosiaali- ja terveyssektoriin. 15

t VISIO Tutkimus- ja kehittämistoiminta on maan eri alueilla laadultaan korkeatasoista ja sen tuloksia hyödynnetään monipuolisesti ja tehokkaasti alueiden elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin vahvistamisessa. Alueelliset innovaatioympäristöt perustuvat yliopistojen tieteelliselle tutkimukselle ja ammattikorkeakoulujen työelämää ja aluekehitystä tukevalle soveltavalle tutkimus- ja kehitystyölle. Tutkimus- ja kehittämistoiminta 16

Strategiset linjaukset Korkeakoulujen tutkimustoiminta perustuu omien vahvuuksien kehittämiseen sekä monipuoliseen paikalliseen, kansalliseen ja kansainväliseen verkottumiseen. Suomen Akatemia tukee korkeatasoista tutkimusta tieteelliseen laatuun perustuvalla pitkäjänteisellä rahoituksella. Tutkimuksen infrastruktuureja ja tukipalveluja kehitetään niin, että laadukkaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulokset ovat saatavilla maan eri osissa. Tutkimustulosten hyödyntämistä kehitetään siten, että korkeakoulujen osaaminen on helposti ja joustavasti käytettävissä eri alueilla. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen alueellista tutkimusyhteistyötä vahvistetaan. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä alueiden muiden toimijoiden kanssa kehitetään. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimintaa alue- ja osaamiskeskusohjelmissa sekä tiedepuistoissa ja teknologiakeskuksissa vahvistetaan. Laajojen ja monipuolisten tutkimusympäristöjen toimintaa vahvistetaan ja niiden osaamista hyödynnetään myös niiden sijaintialueen ulkopuolella. 17

Suomi osana eurooppalaista koulutus- ja tutkimusaluetta svisio Suomi osallistuu arvostettuna vaikuttajana sekä eurooppalaiseen koulutus- ja tutkimuspolitiikkaan että yhteistyöhön kehittäen kilpailukykyistä eurooppalaista osaamista ja EU:n pohjoista ulottuvuutta. 18

Strategiset linjaukset Uuden tiedon ja osaamisen soveltamista sekä alueiden toimintaedellytysten vahvistumista tuetaan yli kansallisten rajojen tapahtuvalla alueiden verkottumisella. Alueellisen koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittämisessä hyödynnetään Euroopan unionin rakennerahastoja sekä muita kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksia. Suomen lähialueille suuntautuvassa yhteistyössä vahvistetaan rajat ylittävää ja aluekehitystä tukevaa osaamista. 19

Strategian tarkistaminen ja kehittäminen ja tiedepolitiikan osaston yksiköt huolehtivat strategian toimeenpanosta. Strategiaa tarkistetaan ja kehitetään vähintään 2013Koulutusneljän vuoden välein ottaen huomioon toimintaympäristön muutokset, hallitusohjelman sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman linjaukset. 20

Julkaisumyynti: Yliopistopaino PL 4 (Vuorikatu 3) 00014 Helsingin yliopisto puhelin (09) 7010 2363 faksi (09) 7010 2374 books@yopaino.helsinki.fi www.yliopistopaino.helsinki.fi ISBN 952-442-554-8 (nid.) ISBN 952-442-567-X (PDF) ISSN 1458-8110 Helsinki 2003