Talousarvio 2017 Taloussuunnitelma 2017 2019 Kunnanhallitus 14.11.2016 271 Kunnanvaltuusto 28.11.2016 119
1 Mäntsälän kunta Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2017-2019 Sisällysluettelo 1. Kuntastrategia... 3 2. Taloussuunnitelman talousperusteet... 9 2.1. Taloudelliset lähtökohdat... 9 2.2. Talouskehitys... 13 2.3 Verorahoituksen kehitys... 16 2.4. Kunnallistalouden tasapainottamisvelvoite... 20 2.5. Talousarvion ja taloussuunnitelman tasapainotus... 22 3. Käyttötalousosa... 26 Kunnanhallitus / Hallintopalvelut... 29 Yleishallinto... 30 Elinkeinotoimi... 32 Maaseututoimi... 34 Käyttöomaisuuden myyntivoitot... 35 Maankäyttölautakunta / Maankäyttöpalvelut... 36 Tarkastuslautakunta... 38 Yhteistoiminta-alueen perusturvalautakunta / Perusturvapalvelut... 39 Perusturvan johto ja hallinto... 47 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut... 49 Hoito- ja hoivapalvelut... 52 Perusterveydenhuolto... 58 Erikoissairaanhoito... 61 Varhaiskasvatus... 62 Pornaisten talousarvio... 66 Sivistyslautakunta / Sivistyspalvelut... 69 Kehittämis- ja hallintopalvelut... 70 Perusopetus... 71 Elinikäinen oppiminen ja tiedonhallinta... 76 Vapaa-aikapalvelut... 79 Tekninen lautakunta / Tekniset palvelut... 82 Tekninen lautakunta... 82 Keskitetyt palvelut... 83 Toimitilapalvelut... 86 Ruoka- ja siivouspalvelut... 90 Kuntatekniikka... 94 4. Tuloslaskelmaosa... 97 5. Investointiosa... 98 6. Rahoitusosa... 102 7. Mäntsälän kuntakonserni (1.1.2017)... 103 8. Tytäryhtiöt... 104 8.1. Nivos Oy... 104
Mäntsälän kunta 2 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2017-2019 8.2. Mäntsälän vuokra-asunnot Oy... 108 8.3. Mäntsälän Yrityskehitys Oy... 113 8.4. Mäntsälän Jäähalli Oy... 116 9. Mäntsälän kuntakonsernin investointien ja lainakannan kehitys 2017 2019... 121 10. Talousarvion 2017 täytäntöönpano-ohjeet... 123 10.1. Talousarvion käsitteet... 123 10.2. Käyttösuunnitelman käsitteet... 124 10.3. Käyttösuunnitelman käsitteet... 124 10.4. Talousarvion sitovuusmääräykset... 124 10.5. Käyttösuunnitelman hyväksyminen... 125 10.6. Talousarvion toteuttaminen, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta... 125 10.7. Lainanotto ja lainanottoa koskevat rajoitukset... 126 10.8. Antolainan myöntämistä koskevat rajoitukset... 126 10.9. Lisämäärärahat ja siirrot... 126 10.10. Laskujen hyväksyminen ja maksatus... 126 10.11. Muu ohjeistus... 126 11. Tilivelvollisten määrittely... 127 12. Yhteenveto valtuuston sitovista määrärahoista... 129 13. Liitteet... 131 Liite 1. Valtionosuudet 2017... 131 Liite 2. Talousarvion 2017 sisäisten menojen ja tulojen määrärahaerittely... 132 Liite 3: Henkilöstösuunnitelma 2017... 142
3 Mäntsälän kunta Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2017-2019 1. Kuntastrategia Mäntsälän kunta on uudistamassa strategiaansa vuoden 2016 loppupuolelle. Tässä talousarvioesityksessä osa toimialoista on sovelletusti käyttänyt uuden strategian tavoitteita. Pääasiallisesti toiminnan tavoitteet kuitenkin pohjautuvat voimassaolevaan strategiaan vuodelta 2014.
Mäntsälän kunta 4 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2017-2019
5 Mäntsälän kunta Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2017-2019
Mäntsälän kunta 6 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2017-2019
7 Mäntsälän kunta Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2017-2019
Mäntsälän kunta 8 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2017-2019
9 Mäntsälän kunta Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2017-2019 2. Taloussuunnitelman talousperusteet 2.1. Taloudelliset lähtökohdat Väestönkehitys 2000 2020 Väestönkehitys 2000-2014, *ennuste 2015-2020 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015* 2016* 2017* 2018* 2019* 2020* Väestön ikärakenne v. 2000 2020 Väestön ikärakenne 2000-2020 Ikäryhmä 2000 2005 2010 2015* 2020* Henkilöä %-osuus Henkilöä %-osuus Henkilöä %-osuus Henkilöä %-osuus Henkilöä %-osuus 0 208 1,3 % 250 1,4 % 261 1,3 % 259 1,2 % 293 1,3 % 1-5 1 245 7,5 % 1 345 7,4 % 1 478 7,4 % 1 437 6,9 % 1 611 7,3 % 6 290 1,7 % 302 1,7 % 321 1,6 % 333 1,6 % 324 1,5 % 7-12 1 593 9,6 % 1 730 9,5 % 1 791 9,0 % 1 819 8,8 % 1 946 8,8 % 13-15 709 4,3 % 854 4,7 % 885 4,4 % 930 4,5 % 938 4,3 % 16-18 652 3,9 % 671 3,7 % 866 4,3 % 837 4,0 % 804 3,7 % 19-64 9 890 59,5 % 10 774 59,1 % 11 615 58,1 % 11 876 57,2 % 12 325 56,0 % 65-74 1 145 6,9 % 1 299 7,1 % 1 562 7,8 % 2 013 9,7 % 2 124 9,7 % 75-84 695 4,2 % 770 4,2 % 874 4,4 % 986 4,8 % 1 205 5,5 % 85-89 137 0,8 % 169 0,9 % 233 1,2 % 215 1,0 % 282 1,3 % 90-64 0,4 % 62 0,3 % 89 0,4 % 133 0,6 % 138 0,6 % 16 628 100,0 % 18 226 100,0 % 19 975 100,0 % 20 750 100,0 % 21 990 100,0 % Lähde: Tilastokeskus, Väestötilasto (2000-2014) ja Mäntsälän kunnan väestöennuste (2015-2020)
Mäntsälän kunta 10 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2017-2019 Väestö
11 Mäntsälän kunta Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2017-2019 Työvoima ja työpaikat 2003 2014 Työllinen työvoima TOL 2008 Elinkeino (TOL 2008) 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % A Maa-, metsä-, kalatalous 433 410 368 377 382 372 338 350 328 315 296 302 3,2 B, C, D, E Teollisuus 1 341 1 332 1 333 1 358 1 350 1 299 1 187 1 150 1 177 1 153 1 077 1 060 11,4 F Rakentaminen 925 927 963 1 007 1 064 1 035 963 1 037 1 085 1 082 1 077 1 056 11,4 G, H, I Kauppa,kuljetus 1 356 1 411 1 461 1 476 2 273 2 375 2 390 2 500 2 494 2 535 2 512 2 433 26,2 O, P, Q Julkinen hallinto/palvelut 690 712 708 760 2 235 2 383 2 401 2 432 2 451 2 544 2 530 2 497 26,9 J, K, L, M, N, R, S, T, U Muut palvelut 3 221 3 337 3 466 3 640 1 593 1 699 1 661 1 717 1 778 1 806 1 831 1 858 20,0 X Tuntematon 119 131 86 88 112 76 91 86 89 97 86 88 0,9 Yhteensä 8 085 8 260 8 385 8 706 9 009 9 239 9 031 9 272 9 402 9 532 9 409 9 294 Työvoiman määrä 8 657 8 864 8 944 9 172 9 470 9 726 9 741 9 878 9 969 10 114 10 115 10 105 Työttömien määrä 572 604 557 466 461 487 710 606 567 582 706 811 Työpaikat Mäntsälässä TOL 2008 Elinkeino (TOL 2008) 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % A Maa, metsä, kala 403 388 340 365 351 341 328 342 331 319 298 288 4,8 B, C, D, E Teollisuus 765 753 716 670 655 624 548 449 441 428 374 390 6,5 F Rakentaminen 556 519 529 567 595 585 532 625 674 661 732 718 12,1 G, H, I Kauppa,kuljetus 699 754 729 743 1 249 1 524 1 476 1 564 1 519 1 621 1 604 1 710 28,7 O, P, Q Julkinen hallinto/palvelut 466 468 433 472 1 483 1 590 1 687 1 718 1 698 1 787 1 831 1 771 29,7 J, K, L, M, N, R, S, T, U Muut palvelut 1 960 2 068 2 120 2 199 855 921 856 912 977 972 944 991 16,6 josta yhteiskunnalliset palv. 1 574 1 628 1 622 1 679 X Tuntematon 119 125 86 88 112 76 92 86 89 97 86 88 1,5 Yhteensä 4 968 5 075 4 953 5 104 5 300 5 661 5 519 5 696 5 729 5 885 5 869 5 956 Työpaikkojen kasvu v. 2005-2016 (10 v.): 1 003 työpaikkaa Pendeli 3 117 3 185 3 432 3 602 3 709 3 578 3 512 3 576 3 673 3 647 3 540 3 338 Työpaikkaomavaraisuus Omavaraisuus 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Mäntsälä 61,4 61,4 59,1 58,6 58,8 61,3 61,1 61,4 60,9 61,7 62,4 64,1 KUUMA-kunnat 63,4 63,9 63,2 63,5 64,0 65,1 64,5 63,4 62,6 67,2 67,2 69,1 v. 2003 lähtien Kuuma-kuntien tp-omavaraisuuslaskelmassa mukana Pornainen A Maatalous, metsätalous ja kalatalous, B Kaivostoiminta ja louhinta, C Teollisuus, D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta, E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito, F Rakentaminen, G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus, H Kuljetus ja varastointi, I Majoitus- ja ravitsemistoiminta, J Informaatio ja viestintä, K Rahoitus- ja vakuutustoiminta, L Kiinteistöalan toiminta, M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus, P Koulutus, Q Terveys- ja sosiaalipalvelut, R Taiteet, viihde ja virkistys, S Muu palvelutoiminta, T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön, U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta, X Toimiala tuntematon
Mäntsälän kunta 12 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2017-2019 Mäntsälän työllinen työvoima Toimiala 1990 1995 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Maa-, metsä- ja kalatalous 821 573 493 368 377 382 372 338 350 328 315 296 302 Teollisuus (ml. sähkö- ja vesilaitokset sekä -huolto) 1 439 1 220 1 355 1 333 1 321 1 350 1 299 1 187 1 150 1 177 1 153 1 077 1 060 Rakentaminen 880 496 819 963 1 007 1 064 1 035 963 1 037 1 085 1 082 1 077 1 056 Palvelut 3 949 3 719 4 831 5 635 5 876 6 101 6 457 6 452 6 649 6 723 6 885 6 873 6 788 (tarkempi jaottelu TOL 2008:n mukaisille tiedoille) joista kauppa, kuljetus, majoitus ja ravitsemus 2 273 2 375 2 390 2 500 2 494 2 535 2 512 2 433 joista informaatio ja viestintä 220 251 241 233 236 245 244 249 joista rahoitus, vakuutus ja kiinteistöala 280 270 251 240 244 259 246 240 joista julkinen hallinto/palvelut 2 983 3 197 3 195 3 282 3 329 3 420 3 425 3 441 joista muut palvelut 345 364 375 394 420 426 446 425 Tuntematon 219 134 131 86 88 112 76 91 86 89 97 86 88 Yhteensä 7 308 6 142 7 629 8 385 8 706 9 009 9 239 9 031 9 272 9 402 9 532 9 409 9 294 Työssäkäynnin tunnuslukuja Työssäkäynti 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Työpaikkojen määrä Mäntsälässä 4 840 4 953 5 104 5 300 5 661 5 519 5 696 5 729 5 885 5 869 5 956 Mäntsäläläisten työssäkäynti oman kunnan alueella, hlöä 3 726 3 567 3 652 3 649 3 812 3 631 3 721 3 676 3 736 3 674 3 636 Mäntsäläläisten työssäkäynti muissa kunnissa, hlöä 3 903 4 818 5 054 5 360 5 427 5 400 5 551 5 726 5 796 5 735 5 658 Työpaikkaomavaraisuus (työpaikat/työlliset), % 63,4 % 59,1 % 58,6 % 58,8 % 61,3 % 61,1 % 61,4 % 60,9 % 61,7 % 62,4 % 64,1 % Vieraskuntalaisten työssäkäynti Mäntsälässä, hlöä 1 114 1 386 1 452 1 651 1 849 1 888 1 975 2 053 2 149 2 195 2 320 Vieraskuntalaisten osuus Mäntsälässä työskentelevistä, % 23,0 % 28,0 % 28,4 % 31,2 % 32,7 % 34,2 % 34,7 % 35,8 % 36,5 % 37,4 % 39,0 % Lähde: Tilastokeskus, StatFin 2000, Väestötilastopalvelu 2005-2014
13 Mäntsälän kunta Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2017-2019 2.2. Talouskehitys Talouskehitys Suomen kansantalous kasvoi 0,2 % vuonna 2015 kolmen taantumavuoden jälkeen. Vuonna 2016 kasvuksi ennakoidaan 1,1 % ja kahden seuraavan vuoden kasvu jäänee prosentin tuntumaan. Lähivuosien talouden aktiviteettia ylläpitää yksityinen kulutus ja investoinnit, tuotannon kasvun jäädessä alle prosenttiin. Myöskin maailmantalouden kasvunäkymät ovat hidastuneet. Kiinan talouskasvun ja raaka-aineiden kysynnän hidastuminen heijastuvat kehittyvien maiden talousnäkymiin. Suomelle tärkeiden kauppakumppanien talouksien ennustetaan kehittyvän suotuisasti Euroalueella ja Yhdysvalloissa lähivuosina yli 2 prosenttiin. EU:sta eroaminen hidastaa Iso-Britannian talouskasvua ja heijastuu kauppakumppanien taloudelliseen kehitykseen. Euroopan keskuspankki harjoittaa kasvua tukevaa rahapolitiikkaa ja on laajentanut poikkeuksellisia rahapoliittisia operaatioita. Keskuspankki tulee pitämään ohjauskorot historiallisen alhaisina koko ennustejakson. Ansiotasokehityksellä on merkitystä kilpailukykyyn ja se vaikuttaa kotimaiseen kustannuskehitykseen. Nimellisansiot nousevat vuonna 2016 yli prosentin ja vuonna 2017 kilpailukykysopimuksen ansion myötä ansiotasoindeksin nousu jää alle prosenttiin ja työnantajamaksut alenevat yli 7 %. Ansioiden nousun ennustetaan hidastuvan ansiotason kasvaessa 0,8 % vuonna 2017 ja 1,2 % vuonna 2018. Ansiotason nousu on huomattavasti 2000-luvun keskimääräistä tasoa hitaampaa, mikä on sopusoinnussa hitaan talouskasvun ja vaisun työllisyyskehityksen kanssa. Ennustetulla kehityksellä Suomen kustannuskilpailukyky paranee Ruotsiin ja Saksaan verrattuna. Kotitalouksien velkaantumisessa ei tapahdu suuria muutoksia. Yksityinen kulutus lisääntyy 1,2 % vuonan 2016 lähinnä kotitalouksien suotuisan reaalitulokehityksen ja työmarkkinoilla tapahtuneesta käänteestä parempaan. Työttömyysaste on kääntynyt hienoiseen laskuun keskiarvon ollessa 9 % mutta pitkäaikaistyöttömien määrä on edelleen nousussa. Kuluttajahinnat nousevat edelleen maltillisesti. Ennustejakson 2016 2018 aikana kumulatiivinen kasvu jää noin 3 prosenttiin, mikä jää edelleen pienemmäksi kuin vuonna 2008. Ennustehorisontin aikana Suomen taloustilanne on edelleen heikko ja vielä suurempien haasteiden edessä kuin aikaisemmin on arvioitu. Julkinen talous pysyy edelleen alijäämäisenä hallituksen sopeutustoimista huolimatta. Hidas kasvu ei tuota tarpeeksi verotuloja rahoittamaan julkisia menoja, joita lisäksi kasvattaa väestön ikääntyminen. Julkinen velka suhteessa BKT:hen on kasvanut yhtäjaksoisesti jo pitkään. Julkisyhteisöjen velka on ylittänyt perussopimuksen 60 %:n rajan ja pysyy tämän rajan yläpuolella vuosikymmenen loppuun saakka. Ennusteen riskit ovat kansainvälisessä taloudessa negatiiviset ja painottuvat myös Euroalueella alasuuntaan. Brexitin talousvaikutusten arvioiminen on hyvin hankalaa ja Venäjän taloustilanne pysyy heikkona. Kotimaiset riskit liittyvät reaalitalouden kehitykseen ja työmarkkinoihin. Suomen talous on herkkä negatiivisille shokeille ja kasvu ei riitä olennaisesti parantamaan työmarkkinoiden tilannetta. Hallituksen asettama työllisyystavoite ei tule ennusteen valossa toteutumaan. Pitkäaikais- ja rakennetyöttömyyden nousu tulee jättämään pitkäkestoisen ongelman kansantalouteen. Heikoista talousnäkymistä johtuen talouden kehitystä ja talouspolitiikan linjaa tullaan jatkossa seuraamaan tarkasti Suomen rajojen ulkopuolelta. (Lähde: Taloudellinen katsaus syksy 2016; VM julkaisu 31a/2016 ja Danske Bank suhdannekatsaus 15.9.2015)
Mäntsälän kunta 14 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2017-2019 Keskeiset ennusteluvut / muuttujat 2014 2015 2016e 2017e 2018e BKT -0,7 0,2 1,1 0,9 1,1 Yksityinen kulutus 0,6 1,5 1,2 0,7 0,6 Julkinen kulutus -0,5 0,4-0,1-1,3 0,0 Yleinen ansiotaso, muutos 1,4 1,3 1,2 0,8 1,2 Kuntien ansiotaso, muutos 0,7 0,8 1,0 0,7 1,1 Inflaatio % 1,0-0,2 0,4 1,1 1,1 Työllisyysaste 68,3 68,1 68,5 68,8 69,3 Työttömyysaste 8,7 9,4 9,0 8,8 8,5 Julkiset menot/bkt 58,1 57,7 57,4 56,6 55,9 Julkinen velka/bkt 59,3 62,6 64,3 65,8 66,4 Vaihtotase/BKT -0,9 0,1 0,3 0,3 0,3 Euribor, 3 kk 0,2 0,0-0,3-0,3-0,1 10 vuoden korko 1,4 0,7 0,3 0,4 1,0 Lähde: Taloudellinen katsaus; VM syksy 2016 Kuntatalousohjelma 2017-2020 Kuntatalousohjelma 2017 2020 on laadittu kevään 2016 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä. Ohjelma täydentää syksyllä 2015 laadittua hallituksen ensimmäistä julkisen talouden suunnitelman kuntatalousohjelmaa, jossa painopisteenä on kuntatalouden kehitysnäkymien tarkastelu. Ohjelmassa on huomioitu julkisen talouden suunnitelmaan (JTS) sisältyvät hallituksen toimenpiteet ja niiden vaikutukset kuntatalouteen. Kuntatalousohjelma on valmisteltu valtion ja kuntien neuvottelumenettelyssä. Ohjelmassa on kuntataloudelle asetettu tasapainotavoite, jossa kuntatalouden alijäämä saa olla korkeintaan 0,5 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon vuonna 2019. Kevään 2016 julkisen talouden suunnitelmassa on otettu huomioon toisen asteen koulutuksen uudistus, perusopetuksen valmistavan opetuksen yksikköhinnan alentaminen ja ammatillisen koulutuksen oppilaspaikkojen lisäys. Tehtyjen muutosten jälkeen kuntatalouden menorajoite on 770 milj. euroa ja sitä on kiristetty 230 milj. euroa syksyllä 2015 päätettyyn rajoitteeseen verrattuna. Hallitus tasapainottaa julkista taloutta useilla eri toimenpiteillä, joiden tarkoituksena on tuottaa kustannussäästöjä ja vahvistaa kansantalouden tulopohjaa vuosina 2016 2019. Hallitus on päättänyt, että valtion toimenpiteiden nettovaikutus vuoden 2019 tasolla on vähintään 0,7 Mrd. euroa (=menorajoite) alentaa kuntatalouden toimintamenoja. Valtion toimenpiteet vahvistavat kuntataloutta vuonna 2019 seuraavasti menorajoite 770 milj. valtionapujen muutos -90 milj. valtionosuuksien indeksijäädytys -240 milj. maksuperustemuutokset 225 milj. euroa kiinteistöveron korottaminen 100 milj. netto 710 milj. euroa Rahoitusasematavoitteen saavuttaminen edellyttää paikallishallinnon sopeutusta vielä n. 0,5 mrd. erolla vuoden 2019 tasolla. Menorajoitteessa ei ole huomioitu hallituksen toimenpiteitä, jotka koskevat sote-uudistusta, 1 mrd. euron toimenpideohjelmaa kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisestä tai toimenpiteitä kilpailukyvyn edistämiseksi. Kunnille ei anneta uusia tehtäviä tai velvoitteita osoittamatta 100 %:n valtionosuutta tai esim. mahdollistamalla maksutulojen korotukset.
15 Mäntsälän kunta Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2017-2019 Kuntatalouden tasapainotus on jatkuva prosessi, jossa keskeisenä asiana on saada käyttötaloudesta lisää liikkumavaraa investointien rahoitukseen niin, että työn verotus ei kiristyisi ja velka kasvaisi. Tältä osin kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen tulee toteuttaa ja saada konkretisoitua hallitusohjelman säästötoimenpiteet. Yleisestä talouskasvusta ei ole odotettavissa vetoapua kuntataloudelle. Heikko työmarkkinatilanne heikentää verotulojen kasvua ja pitää kuntien työmarkkinamenot korkealla. Muuttoliike ja väestön ikärakenne, työllisyys, turvapaikanhakijoiden määrä, digitalisaatio, julkisen hallinnon rakenteelliset muutokset heijastuvat kuntien menoihin, palveluihin ja investointeihin. Kuntatalousohjelmassa on arvioitu kuntien rahoituksen tasapainoa laskemalla kuntakohtaiset, tuloveroprosenttiin suhteutetut poikkeamat rahoitustasapainosta. Keskeinen havainto on kuntakohtaisen hajonnan suuruus. Talouden sopeutuspaine vaihtelee kuntakokoryhmittäin. Vuosina 2015 2020 vaikein tilanne on alle 6000 asukkaan kunnilla. Myös alle 20 000 asukkaan kuntien tilanne heikkenee merkittävästi. Lähimpänä rahoitustasapainoa ovat 40 000 100 000 asukkaan kunnat. Ohjelmakauden 2017 2020 lopulla 40 prosentilla kunnista olisi yli 3 tuloveroprosenttiyksikön suuruinen sopeutuspaine rahoitustapapainon saavuttamiseen. Syksyn 2015 kuntatalousohjelmaan verrattuna kuntien sopeuttamispaineet ovat pienentyneet. Kuntien rahoitusaseman näkökulmasta varsinkin vuosi 2017 näyttää aikaisempaa myönteisemmältä. Kunnilla on suuri vastuu laajan itsehallinnon nojalla kuntatalouden tasapainottamisesta 1) rakenteellisia uudistuksia toteuttamalla ja 2) tuottavuutta nostamalla. Hallitusohjelman mukaan toteutetaan kuntien ja muun julkisen sektorin tuotantokustannusten mittaristo, joka tekee kustannuksista ja laadusta läpinäkyvän ja vertailukelpoisen. Mittaristo toteutetaan osana Kuntatieto-ohjelmaa. Valtio ei voi ohjata kuntatalouden investointeja eikä siten hallita kuntien velkaantumista. Investointien priorisoinnilla, oikealla ajoituksella ja laadukkaalla toteutuksella on suuri merkitys. Kuntien on jatkossa kyettävä nostamaan investointien omarahoitusosuutta. Hallituksen muut kuntia koskevat toimenpiteet ovat hallituskaudelle kuntien lakisääteisten tehtävien ja velvoitteiden karsinta 1 mrd. euroa sote-uudistus ja itsehallintoalueet, joilla tuottavuustavoitteena saada 3 mrd euroa säästöä toisen asteen koulutuksen uudistus kirjastolain uudistaminen jätelain muutos valtion ja kuntien välisten MAL-sopimusten uusiminen kärkihankkeet mm. peruskoulun uudistaminen, ikäihmisten kotihoidon kehittäminen, työvoimahallinnon uudistaminen jne. (Lähde: Kuntatalousohjelma 2017 2020, VM syksy 2016/ 13a/2016)
Mäntsälän kunta 16 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2017-2019 2.3 Verorahoituksen kehitys Verotulot Kuntien verotilitykset kasvoivat 2,9 prosenttia vuonna 2015 (vrt. Mäntsälässä 6,3 % mm. 0,75 tuloveroprosentin korotuksen ansiosta). Vuonna 2016 verotulojen arvioidaan kasvavan valtakunnallisesti 0,9 % (vrt. Mäntsälässä 0,8 %). Verotulojen alhaiseen valtakunnalliseen kasvuun vaikuttavat työmarkkinaratkaisun maltilliset palkankorotukset, vaatimaton talouskehitys, veroperustemuutokset sekä väestön ikääntyminen. Kansantalouden palkkasumman lasketaan kasvavan 0,7 prosenttia vuonna 2017. Kokonaisansiotulojen 2,1 prosentin nousu johtuu paljolti palkka- ja eläketulojen kasvusta. Vuonna 2017 verotulojen tilitysten arvioidaan supistuvan yhteensä -0,7 prosenttia. Palkkasumma vähennysten jälkeen netto supistuu -0,2 % ja kunnallisverotuoton tilitysten ennakoidaan supistuvan -1,5 % ensi vuonna. Vähennystä selittää kunnallisverosta tehtävien vähennysten kasvu. Korotuksia tehdään eläketulo-, työtulo- ja perusvähennykseen. Kunnallisveron kasvua vaimentavat kuntien tuloveroihin tehtävät veroperustemuutokset arviolta -262 milj. euroa. Verotulomenetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti kuntien valtionosuuksissa. Laskennallinen kompensaatio lisää Mäntsälän kunnan valtionosuutta noin 1 milj. euroa. Yhteisöveron jako-osuuden määräaikainen 5 % -yksikön korotus päättyy vuonna 2016, mikä supistaa verokertymää aviolta -258 milj. euroa. Vuonna 2016 yhteisöverotuoton arvioidaan supistuvan kunnissa -16,5 prosenttia. Kiinteistöveron tilitykset nousevat 6,5 % vuonna 2015 ja vuonna 2016 noin 1,2 % prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Alla olevassa taulukossa on esitetty Mäntsälän eri verolajien tuoton kehitys 2012-2015 ja verotuloarvio vuosille 2016 2017 Toimiala Tp 2012 Tp 2013 Tp 2014 Tp 2015 Ta 2016 TpE 2016 Ta 2017 muutos 2016-2017 Kunnallisvero 60 533 66 477 66 160 69 518 70 740 70 384 69 468-1,3 % Yhteisövero 1 935 2 094 2 253 2 482 2 000 2 506 2 541 1,4 % Kiinteistövero 4 517 5 404 5 841 6 800 6 900 6 750 6 900 2,2 % Yhteensä 66 985 73 975 74 254 78 800 79 640 79 640 78 909-0,9 % muutos 1,7 % 10,4 % 0,4 % 6,1 % 1,1 % 1,1 % -0,9 % Vuoden 2016 tilinpäätösennusteessa kunnallisveroa arvioidaan kertyvän 0,9 milj. euroa (1,2 %) edellisvuotta enemmän yhteensä 70,4 milj. euroa. Kunnallisverotuoton arvioidaan supistuvan -0,9 milj. euroa vuonna 2017, yhteensä 69,5 milj. euroon. Kilpailukykysopimuksella on suuria vaikutuksia kunnallisveron tulopohjaan, tulosta tehtäviin vähennyksiin, verosta tehtäviin vähennyksiin. Hallituksen veronkevennyspaketti kohdistuu pääosin kunnallisverotukseen kun tulosta ja verosta tehtävät vähennykset nousevat. Palkansaajien maksujen korotukset nostavat tulosta tehtäviä vähennyksiä. Kilpailukykysopimuksen seurauksena on korotettu tulonhankkimisvähennystä ja eläketulovähennyksiä. Perusvähennyksessä on huomioitu ansiotuloindeksin vaikutus. Työtulovähennys nousee osana hallituksen veronkevennyksiä. Tältä osin kuntien menetykset esitetään kompensoitavaksi valtionosuuden lisäyksenä. Hallituksen budjettiesityksessä tai aiemmin on tehty päätöksiä myös muista veroperustemuutoksista, joilla vaikutetaan kuntien tuloihin kuten ansiotasoindeksin mukainen verotuksen keventäminen, yrittäjävähennys, kotitalousvähennyksen korottaminen ja asuntolainojen verovähennysoikeuden rajaaminen. Yhteisöverotuloa arvioidaan Mäntsälässä kertyvän 2,5 milj. euroa, muutoksen ollessa 1,4 %, kun koko maan muutos on 1,3 %.
17 Mäntsälän kunta Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2017-2019 Hallituksen esityksessä eduskunnalle esitetään muutoksia kiinteistöveron vaihteluvälien alaja ylärajoihin. Yleisen kiinteistöveron uusi vaihteluväli on 0,93-1,80 % ja vakituisen asunnon kiinteistövero 0,41-0,90 %. Muiden asuinrakennusten kiinteistövero päätetään kunnassa erikseen vaihteluvälin ollessa vapaasti 0,93 1,80 %. Vuonna 2016 muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti sai olla maksimissaan enintään 1,00 prosenttiyksikköä vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia korkeampi. Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti nousee nykyisestä 1 4 %:sta 2,00 6,00 %:iin. Lisäksi veroprosentti tulisi määrätä vähintään 3,00 prosenttia suuremmaksi kuin kunnan yleinen kiinteistöveroprosentti aiemman 1,5 prosentin sijaan. Kiinteistöverotuloja lasketaan maksuunpanoarvion mukaan Mäntsälässä kertyvän vuonna 2016 yht. vajaa 6,8 milj. euroa ja vuonna 2017 kiinteistöveroprosenttien säilyessä nykyisen suuruisina yhteensä 6,9 milj. euroa. Vuonna 2016 kiinteistöveron tuotto supistui 0,1 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Mäntsälä kiinteistöverot vuonna 2017 kiinteistötyypeittäin (hallituksen esitys eduskunnalle) Kiinteistötyypit Lain sallima vaihteluväli vuonna 2017 Vero - % Mäntsälä Muutos- % Mäntsälä Yleinen kiinteistövero 0,93-1,80 1,30 0,00 Asuinrakennukset 0,41 0,90 0,60 0,00 Muut asuinrakennukset 0,93 1,80 1,20 0,00 Rakentamaton tontti 2,00 6,00 4,30 1,30 Mäntsälän kiinteistövero Vuosi 2015 Vuosi 2016 Verotukseen Vero-% Laskenn. Verotukseen Vero-% perustuva arvo kiinteistövero perustuva arvo Laskenn. kiinteistövero Verotukseen perustuva arvo Vuosi 2017 Vero-% Laskenn. kiinteistövero Vakituinen asuinrakennus 443 619 070 0,60 2 661 714 445 911 835 0,60 2 675 000 449 000 000 0,60 2 694 000 Muu kuin vakituinen asuinrakennus 15 028 546 1,20 180 343 14 875 342 1,20 179 000 15 500 000 1,20 186 000 Rakentamaton asuinpaikka 4 648 368 3,00 139 451 3 807 300 3,00 114 000 3 807 300 4,30 163 714 Yleinen rakennus 137 620 679 1,30 1 789 069 133 259 000 1,30 1 732 000 141 103 139 1,30 1 834 341 Yleienen maapohja 158 593 935 1,30 2 061 721 158 162 661 1,30 2 050 000 158 593 935 1,30 2 061 721 Maksuunpano yhteensä 759 510 598 6 832 298 756 016 138 6 750 000 768 004 374 6 939 776 muutos - % 1,49 % 0,5 % 1,6 % Tuotto Tilinpäätös 6 799 000 Ta 2016 6 900 000 Tuottoarvio 6 900 000 TpE 2016 6 756 676
Mäntsälän kunta 18 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2017-2019 Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmä muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta seuraavasti: 1. peruspalvelujen valtionosuus (laki 1704/2009), jota hallinnoi valtiovarainministeriö; Peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat ikäryhmitys, sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta. Näin saadusta kuntakohtaisesta laskennallisesta kustannusten yhteismäärästä vähennetään kunnan omavastuuosuus, joka on kaikille kunnille asukasta kohden yhtä suuri. Lisäksi kunnille myönnetään valtionosuutta kolmen lisäosan (syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus, saamelaisuus) perusteella. Peruspalvelujen valtionosuuden osana huomioidaan verotulojen tasaus, jonka osuutta vuonna 2015 nostettiin 100 prosenttiin siirtämällä rahaa 724 milj. euroa peruspalvelujen laskennallisista kustannuksista tasaukseen. Uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäaika, jolla vaimennetaan tai tasataan uudistuksen kuntakohtaisia vaikutuksia 2. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukainen valtionosuusrahoitus ylläpitäjälle, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö; lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen Opetus- ja kulttuuritoimen menosäästöjen johdosta lukiokoulutuksen yksikköhinta alenee 421,54 euroa 6 004,44 euroon per oppilas. Perusopetuksen lisien laskentaperuste muuttuu siten, että kotikuntakorvauksen perusosa (6 226,21 euroa) on uuden valtionosuusjärjestelmän mukainen. Perusopetuksen lisien kertoimet ovat: vammaiset, vaikeimmin vammaiset, lisäopetus, maahanmuuttajien valmistava, 5-vuotiaiden perusopetus, aikuisopetus ja sisäoppilaitoslisä. Valtionosuuksiin tehdään vuonna 2017 seuraavat yhteensä -440 milj. euron valtionosuusperustemuutokset: Hallituksen ajankohtaispolitiikka veromenetysten kompensaatio yhteensä 390 milj. euroa kilpailukykysopimuksesta aiheutuva valtionosuuden vähennys -356 milj. euroa, -65,22 euroa/asukas) eläketukiuudistuksen ( Lex Lindström ) vaikutus -33 milj. euroa, -6,05 euroa/asukas perustoimeentulotuen menojen puolikas -331 milj. euroa ja hallintomenojen säästö -31 milj. euroa Valtionosuusleikkaukset edellisen hallituksen valtionosuusleikkaus -50 milj. euroa ja kehysriihen lisäleikkaus -75 milj. euroa, yht. -125 milj. euroa, -22,86 euroa/asukas Lakiin perustuvat automaattimuutokset 38 milj. euroa sisältäen mm. valtionosuuden alenemisen -50 milj. euroa (-0,7 %) Muut muutokset -5,7 milj. euroa
19 Mäntsälän kunta Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2017-2019 Kuntien tehtävien ja velvoitteiden muutokset omaishoidon kehittäminen 14 milj. euroa perhehoidon kehittäminen 75 milj. euroa vanhusten kotihoito ja veteraanien kotiin jäävät palvelut 4,8 milj. euroa säästöt omais- ja perhehoidon kehittämisen johdosta -30 milj. euroa vanhuspalvelujen henkilöstömitoituksen tarkistaminen -6,3 milj. euroa vanhuspalvelujen eräiden tehtävien poistaminen -6,9 milj. euroa päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistaminen -19 milj. euroa päivystysjärjestelmän uudistaminen 2,0 milj. euroa subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden muutokseen liittyvä yksityisen hoidon tuen muutos -0,1 milj. euroa subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden muutos -9,2 milj. euroa yli 3-vuotiaiden lasten ja kasvattajien määrän suhteellinen muutos -9,4 milj. euroa aikuisten hammashoidon säästötoimet -1,3 milj. euroa kuluttajavalvonnan siirto kunnilta ja aluehallintovirastolta Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle -0,4 milj. euroa Valtionosuuden kumpaankin (peruspalvelut ja opetus ja kulttuuritoimi) osaan sisältyy kuntien itse rahoittama asukaslukupohjainen omavastuuosuus, joka on kaikissa kunnissa yhtä suuri. Vuonna 2017 peruspalvelujen valtionosuuden omarahoitusosuus on -3 620 euroa/asukas, joka on Mäntsälässä yhteensä -74,9 milj. euroa. Vastaava omarahoitusosuus opetus- ja kulttuuritoimessa on -260 euroa, yhteensä -5,4 milj. euroa. Mäntsälän valtionosuuden omavastuuosuudet ovat yhteensä -80,3 milj. euroa. 2011 2012 2013 2014 TP 2015 Ta 2016 TpE 2016 Ta 2017 Käyttötalous, tuloslaskelmaosa 25 308 26 260 26 511 24 772 26 307 28 956 28 956 28 755 - josta verotulotäydennys 1 655 1 249 1 320 189 4 621 4 891 4 891 5 114 Vo.muutos, 1 000 euroa 0 952 251-1 739 1 535 2 649 2 649-201 Vo.muutos, - % 0 3,8 1,0-6,6 6,2 10,1 10,1-0,7 Kts. Valtionosuudet liite 1. Valtionosuuleikkaukset pienentävät peruspalvelujen valtionosuutta vuoden 2019 tasolla 2,2 mrd. euroa eli n. 20 %. Tämän lisäksi OKM:n valtionosuusrahoitusta on vähennetty 400 milj. vuonna 2012 2015. Vuosina 2016 2019 toteutettavat OKM:n leikkaukset ovat yli 220 milj. euroa vuoden 2019 tasolla.
Mäntsälän kunta 20 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2017-2019 2.4. Kunnallistalouden tasapainottamisvelvoite Kuntatalouden tasapainottamista säännellään kuntalain 110 ja 118 :ssä seuraavasti: Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Erityisen vaikeassa asemassa olevan kunnan arviointimenettely voidaan käynnistää, jos kunta ei ole kattanut kunnan taseeseen kertynyttä alijäämää. Arviointimenettely voidaan käynnistää myös jos talouden tunnuslukujen raja-arvot ylittyvät konsernitasolla laissa tarkemmin esitetyllä tavalla. Erityisen vaikeassa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyä muutettiin kuntalaissa (L 410/2015 115) siten että arviointimenettely voidaan käynnistää, mikäli kunta ei ole kattanut kunnan taseeseen kertynyttä alijäämää 110 :n mukaisessa määräajassa. Arviointimenettely voidaan myös käynnistää, jos asukasta kohden laskettu alijäämä on kuntakonsernin viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään 1000 euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa. Tai vaihtoehtoisesti kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan ja kuntakonsernin talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin täyttäneet seuraavat raja-arvot: kuntakonsernin vuosikate on ilman kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain mukaan myönnettyä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta negatiivinen; kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti;
21 Mäntsälän kunta Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2017-2019 Kunta asukasta kohden laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla; kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on vähintään 50 prosenttia Mäntsälän vuoden 2015 tilinpäätöksen tiedoilla näistä uuden arviointimenettelyn tunnuslukujen raja-arvoista olisi täyttynyt kohta 4) Mäntsälän kuntakonsernin suhteellinen velkaantuneisuus 96,9 %. Kuntakonsernin ylijäämä vuoden 2015 tilinpäätöksessä oli 16,5 milj. euroa, 800 euroa/asukas. Alla olevassa taulukossa esitetään kunnan ja kuntakonsernin tase-erät, joista alijäämän kattamisvelvollisuus määräytyy, sekä vuosien 2017-2020 taloussuunnitelma, jossa tasapainottamistoimenpiteet tulee tarvittaessa esittää: Tase 31.12.2015 Tuloslaskelma-arvio Taloussuunnitelma 2017-2020 Kunta vuodelle 2016 Oma pääoma 2017 2018 2019 2020 Peruspääoma 53 570 Vuosikate 10 298 Vuosikate 8 374 7 452 7 338 - Poistot -6 200 Satunnaiset erät Edellisten tilikau- Tilikauden tulos 4 098 Poistot -6 600-7 000-7 400 - sien yli-/alijäämä 65 481 Poistoeron muutos Muut erät 15 Satunnaiset erät Tilikauden Tilikauden yli-/ yli-/alijäämä 3 298 alijäämä 4 113 Tilikauden tulos 1 774 452-62 - Velvoite laatia toimenpideohjelma kertyneen = Velvoite laatia tasapainotettu taloussuunnitelma alijäämän kattamiseksi Mäntsälän ylijäämä 65 481 0000 + 3 298 0000 + 4 113 000 = 72 892 000 euroa; ei tasapainottamisvelvoitetta Kuntakonserni Tase 31.12.2015 Tuloslaskelma-arvio Taloussuunnitelma 2017-2020 Konserni vuodelle 2016 Oma pääoma 2017 2018 2019 2020 Peruspääoma 53 570 Vuosikate Vuosikate Poistot Satunnaiset erät Edellisten tilikau- Tilikauden tulos Poistot sien yli-/alijäämä 13 769 Poistoeron muutos Muut erät Satunnaiset erät Tilikauden Tilikauden yli-/ ali-/ylijäämä 2 781 alijäämä Tilikauden tulos Velvoite laatia toimenpideohjelma kertyneen = Velvoite laatia tasapainotettu taloussuunnitelma alijäämän kattamiseksi Mäntsälän konserniylijäämä 13 769 000 + 2 781 000 + avoin = 16 550 000 euroa; ei tasapainottamisvelvoitetta
Mäntsälän kunta 22 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2017-2019 Vuoden 2015 tilinpäätöksessä Mäntsälän konsernitaseessa oli ylijäämää yhteensä 16,5 milj. euroa. Vuoden 2016 tilinpäätösennusteessa Mäntsälän konserniylijäämän arvioidaan hieman kasvavan. Valtuuston hyväksymässä nykyisessä kuntastrategiassa vuodelta 2014 tavoitteena on kunnan talouden tasapaino. Vuosikatteen tulee kattaa suunnitelmapoistot ja velkamäärän tulee pysyä hallinnassa. Kunnan ja kuntakonsernin velkamäärä saa kasvaa enintään suhteessa valtakunnalliseen keskimääräiseen velkaantumiseen. Mäntsälän vuoden 2015 tilinpäätöksen tiedoilla näistä uuden arviointimenettelyn tunnuslukujen raja-arvoista olisi täyttynyt kohta 4) Mäntsälän kuntakonsernin suhteellinen velkaantuneisuus 96,9 %. Kuntakonsernin ylijäämä vuoden 2015 tilinpäätöksessä on 16,5 milj. euroa, 800 euroa/asukas. 2.5. Talousarvion ja taloussuunnitelman tasapainotus Mäntsälän nykyisessä kuntastrategiassa on asetettu tavoitteeksi kunnan talouden tasapaino vuoteen 2017 saakka siten, että vuosikatteen tulee kattaa vähintään suunnitelmapoistot kunnassa ja kuntakonsernissa. Lainakannan kasvu saa olla enintään valtakunnallinen keskimääräinen muutos. Uudesta vuoteen 2025 päättyvästä kuntastrategiasta valtuusto päättää tämän syksyn aikana. Lisäksi kunta on laatinut kesän 2016 aikana Perlacon Oy/HT Eero Laesterän johdolla vuosille 2016 2025 talouden tasapainottamisselvityksen. Tätä selvitystä hyödynnetään uuden kuntastrategian, tämän talousarvion ja -suunnitelman valmistelussa sekä ylimmän poliittisen päätöksentekotason (valtuuston) sitouttamisessa pitkäjänteiseen talouden tasapainotustyöhön aina, vuoteen 2025 saakka. Vuoden 2016 alkuperäisessä talousarviossa tavoitteeksi toimintakatteelle asetettiin enintään -99,6 milj. euroa ja vuosikatteeksi 9,7 milj. euroa. Vuosikate kattaa suunnitelmapoistot 156 %. Kunnan lainakannan arvioitiin nousevan 64,4 milj. euroon. Syksyn 2/2016 osavuosikatsauksessa ennakoidaan toimintakatteen heikkenevän -1,5 milj. euroa (1,5 %) -99,1 milj. euroon, mikä alittaa alkuperäisen talousarvioennusteen 0,1 milj. euroa. Toimintakate heikkenee (pl. käyttöomaisuuden myyntivoitot) 2,8 milj. euroa eli 2,8 %. Verotulot ja valtionosuudet kasvavat 3,3 %, 108,6 milj. euroon. Vuosikate nousee 10,3 milj. euroon ja asukasta kohden 494 euroon. Tilikauden tulos ja ylijäämä ovat 4,1 milj. euroa ylijäämäisiä. Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman valmistelun perustaksi valtuusto hyväksyi 20.6.2016 talousarviokehyksen. Raamissa hyväksyttiin toimintakatteeksi enintään -100,6 milj. euroa vuodelle 2017 ja verorahoitustuotoksi yhteensä 108,7 milj. euroa. Vuosikate 8,9 milj. euroa kattaa suunnitelmapoistot 136 % ja tilikauden tulos on 2,3 milj. euroa. Raamissa investointitasoksi määriteltiin enintään 38,7 milj. euroa ja lainakanta saa kasvaa enintään 29 milj. euroa yhteensä 89,9 milj. euroon, asukasta kohden 4 272 euroon.
23 Mäntsälän kunta Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2017-2019 1 000 euroa Raami TA 2017 Lautakunta TA 2017 TA 2017 Poikkeama ltk / raami Poikkeama TA / raami toimintatuotot 30 400 29 733 29 697-667 -703 toimintakulut 131 000-132 236-129 930-1 236-1 070 toimintakate, josta -100 600-102 503-100 233-1 903 367 käyttöomaisuuden myyntivoitot toimintakate, /asukas toimintakate, /asukas ilman myyntivoittoja 1 500-4 779-4 850 1 500-4 869-4 940 1 500-4 762-4 833 0-90 -90 0 17 17 verotulot 80 400 78 909 78 909-1 491-1 491 valtionosuudet 28 300 28 434 28 755 134 455 verorahoitus 108 700 107 343 107 664-1 357-1 036 yhteensä rahoitustuotot ja 843 843 943 100 100 -kulut vuosikate, vuosikate, /asukas 8 943 425 5 683 270 8 374 398-3 260-155 suunnitelmapoistot - 6 600-6 600-6 600 0 0 tilikauden tulos 2 343-917 1 774-3 260-569 tilikauden yli- / alijäämä 2 365-895 1 796-3 260-569 bruttoinvestoinnit -38 729-38 161-33 881 568 4 848 nettoinvestoinnit -38 529-37 161-33 681 568 4 848 lainakannan muutos 29 060 32 060 22 960-3 000-6 100 lainakanta lainakanta, /asukas 89 921 4 272 96 494 4 584 87 394 4 152-9 573-312 -2 527-120 asukasmäärä 21 050 21 050 21 050 0 0-569 -27 Lautakuntien talousarvioehdotuksessa vuodelle 2017 toimintakate heikkenee - 102,5 milj. euroon, muutoksen ollessa -3,1 milj. euroa (3,1 %) vuoden 2016 tilinpäätösennusteeseen. Toimintakate ylittää talousarvioraamissa asetetun tavoitteen -1,9 milj. euroa. Verotulot supistuvat 79,9 milj. euroon ja valtionosuudet 28,4 milj. euroon, muutoksen ollessa yhteensä -1,2 milj. euroa (1,2 %). Vuosikatee 5,7 milj. euroa kattaa suunnitelmapoistot 86 %. Tilikauden tulos on -0,9 milj. euroa alijäämäinen. Vuoden 2017 talousarviossa toimintakate heikkenee vuoden 2016 muutettuun talousarvioon verrattuna -1,4 milj. euroa (1,4 %) -100,2 miljoonaan euroon ja on asukasta kohden -4 762 euroon (0,4 %) ja ilman käyttöomaisuuden myyntivoittoja -4 833 euroon/asukas (0,4 %). Toimintakate alittaa talousarvioraamissa asetetun tavoitteen 0,4 miljoona euroa, mutta heikkenee vuoden 2015 tilinpäätökseen 2,7 milj. euroa (2,7 %), vuositasolla keskimäärin 1,3 %. Verorahoitus, jolla toimintakate rahoitetaan, supistuu vuoden 2017 talousarvioehdotuksessa -0,9 milj. euroa edellisvuodesta.
Mäntsälän kunta 24 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2017-2019 Verotulot ja veroaste Valtionosuudet Verotulojen ennakoidaan supistuvan 0,7 milj. euroa 78,9 milj. euroon (-0,9 %). Vähennystä selittää mm. yleinen taloustilanne, lomarahojen leikkaus julkisella sektorilla. Kiky-sopimuksen verovähennykset kunnallisverotuksessa kompensoidaan kunnalle valtionosuuden lisäyksenä. Yhteisöverotuotto kasvaa bruttomääräisesti mutta sitä vähentää osittain kuntien jako-osuuden pieneminen. Marraskuussa 2016 valmistuvassa vuoden 2015 kunnallisverotuksessa Mäntsälän verotettavat tulot kasvavat ennakkotiedon mukaan 1,5 % ja asukasta kohden 1,1 prosenttia 16 493 euroon. Vastaava muutos koko maassa oli keskimäärin 1,1 % 17 160 euroon/asukas. Uudenmaan asukaskohtaisten kunnallisverotuottojen kehityksestä ei ole tässä aiheessa käytettävissä ennakkotietoja. Efektiivinen veroaste on viime vuosina kehittynyt Mäntsälässä seuraavasti: 2011; 14,54 %, koko maa (14,57 %) 2012; 14,42 %, (14,44 %) 2013; 14,57 %, (14,71 %) 2014; 14,55 %, (14,94 %) 2015; 15,09 %, (14,94) ennakkotieto 2016; 14,96 %, (14,86) ennakkoarvio 2017; 14,48 %, (14,42) ennakkoarvio Efektiivinen veroaste kertoo, mitä kunnan vahvistetulla (nimellisellä) veroprosentilla saadaan tosiasiassa verotuloa kunnan kassaan. Kiinteistöverotuottoa saadaan ennakkoarvion mukaan 6,9 milj. euroon ja yhteisöverotuottoa 2,5 milj. euroa, muutosten ollessa suhteellisen vähäisiä kokonaisuutta tarkasteltaessa. Mäntsälän kunta saa käyttötalouden yleiskatteista valtionosuutta arviolta 28,7 milj. euroa. Valtionosuus vähenee 0,2 milj. 0,7 %. Summasta verotulotäydennystä on 5,1 milj. euroa kasvaen 0,1 milj. euroa. VM:n, OPM:n ja Kuntaliiton laskenta käyttötalouden lopullisten valtionosuuspäätösten osalta on ennakollinen aina vuoden 2016 loppuun saakka. Arviota päivitetään tarvittaessa kunnanhallituksen käsittelyn yhteydessä. Vuosikate, suunnitelmapoistot ja investoinnit Vuosikate alenee 8,4 milj. euroon ja kattaa suunnitelmapoistoista 127 % vuonna 2017. Tilikauden tulos on 1,8 milj. euroa positiivinen ja tilikaudelta syntyy ylijäämää 1,8 milj. euroa. Suunnitelmakauden vuosina 2018-2019 vuosikatteet kattavat suunnitelmapoistot ja tilikauden tulokset ovat positiivisia. Suunnitelmakaudelle liittyy toimintakatteen ja verorahoituksen kehityksen arviointiin merkittäviä epävarmuustekijöitä, jolloin luotettavan arvion teko on tässä vaiheessa vaikeaa. Lisäksi sote:n ja maakuntamallin vaikutus on jätetty tietoisesti tässä taloussuunnitelmassa avoimeksi. Valmistelu etenee sote- puolella ja siihen palataan heti kun tarkempaa tietoa on käytettävissä. Valtuuston käsittelyyn tulevalla 2016 2025 tasapainottamisohjelmalla haetaan ratkaisuja käyttötalouden hallintaan, keinoja ja toimenpiteitä rakenteellisten uudistusten toteuttamiseen siten, että kunnan tulorahoitus riittää jatkossa investointeihin, eivätkä investoinnit ylitä kunnan taloudellista kantokykyä ylettömästi. Velkaantuminen ei voi jatkua entiseen malliin.
25 Mäntsälän kunta Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2017-2019 Mäntsälän kunnan vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit asukasta kohden euroina Investoinnit ovat vuoden 2017 talousarviossa 33,9 milj. euroa brutto ja netto. Investointisuunnitelma alittaa 4,8 milj. euroa talousarvioraamin ja 1,4 milj. euroa lautakuntien ehdotuksen. Mäntsälän kunnan kokonaisinvestoinnit ovat suunnitelmakaudella 2017-2019 yhteensä 33,9 + 29,7 + 12,3 = 75,9 milj. euroa ja keskimäärin vuositasolla 25 milj. euroa. Riihenmäen ja Hyökännummen (koulut + päiväkoti) elinkaari-investointien kustannusarviot ovat taloussuunnitelmassa yhteensä 31,1 milj. euroa, josta määrärahavaraus TA-vuodelle 2017 yhteensä 12 milj. euroa. Näiden investointien toteuma 31.12.2016 mennessä on arviolta 9,9 milj. euroa. Kunnan lainakanta ja rahavarat Kunnan velkamäärä kasvaa vuonna 2017 arviolta 23 milj. euroa 87,4 milj. euroon, asukasta kohden 4 152 euroon. Vuosina 2018-2019 lainakanta kasvaa yhteensä 51 milj. euroa 112 milj. euroon, keskimäärin 5 254 euroon per asukas.
Mäntsälän kunta 26 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2017-2019 Mäntsälän kunnan rahavarat ja lainakanta asukasta kohden euroina 3. Käyttötalousosa Kunta-alan uusi virka- ja työehtosopimuskausi on voimassa ajalla 1.2.2017-31.1.2018. Sopimuksiin ei tehdä tällä ajanjaksolla palkkaa tai muita kustannusvaikutteisia työehtoja koskevia muutoksia ns. sopimuskorotuksia. Julkisen sektorin kunnan ja kuntayhtymien henkilöstön lomarahoja leikataan 30 % nykytasosta. Leikkauksen suuruus riippuu työntekijän loman pituudesta. Lomarahaleikkaus koskee 1.2.2017 30.9.2019 välillä maksettavia lomarahoja. Mäntsälän palkkausmäärärahat on budjetoitu talousarvioon voimassa olevien työ- ja virkaehtosopimuksen mukaisina vuosipalkkoina huomioon ottaen edellä mainitut muutokset. Kilpailukykysopimukseen liittyen on sovittu työajan pidentämisestä 24 tuntia vuodessa pysyvästi. Pääsääntöisesti viikoittaista työaikaa pidennetään 30 minuutilla ja ratkaisut vaihtelevat kunta-alalla sopimuskohtaisesti. Vuosityöajan pidennys ei vaikuta suoraan kuntatalouden menoihin. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuodelle 2017 ovat keskimäärin 29,36 %, josta sairasvakuutusmaksu 1,06 % työttömyysvakuutusmaksu 2,30 % KuEL maksu 2017: palkkaperusteinen 17,05 % ja eläkemenoperusteinen on budjetoitu tarkistamalla vuoden 2016 ennakkomaksut kertoimella 0,76. Varhe -maksu on tarkistettu kertoimella 0,99. Vuoden 2017 varhe -maksu perustuu niihin eläkkeisiin, jotka ovat alkaneet 2014 2016 työkyvyttömyyseläkkeistä, työttömyyseläkkeistä, yksilöllisistä varhaiseläkkeistä ja kuntoutustuista. VaEL maksu opettajat keskimäärin 17,01 %; maksu tarkistetaan erikseen muut keskimäärin 0,7 % Kuluttajahintaindeksin muutos on vuonna 2017 arviolta 1,1 %.
27 Mäntsälän kunta Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2017-2019 Vuoden 2017 talousarvioehtouksessa henkilöstömenot supistuvat 1,5 milj. euroa (-2,9 %) 51,7 milj. euroon vuoden 2016 muutettuun talousarvioon verrattuna. Palkkamäärärahat supistuvat 0,3 milj. euroa sisältäen mm. henkilöstön lomarahaleikkauksen. Henkilöstömenojen vähennystä selittää suurelta osin työnantajamaksujen alentuminen, erityisesti eläkemenoperusteisen KuEl-maksu arviolta 0,5 milj. euroa, joka koskee ns. vanhoja eläkkeitä. Vuoden 2017 aikana henkilöstömenoissa säästöjä haetaan mm. systemaattisen täyttölupamenettelyn kautta. Kaikkien avautuvien tehtävien osalta käytetään tarkkaa harkintaa sijaisten palkkaamisessa ja kaikessa ulkoisessa rekrytoinnissa. Tavoitteena on jättää kaikista vapautuvista viroista ja toimista osa kunnassa täyttämättä. Työhyvinvoinnin lisäämisen painopisteet liittyvät varhaiseen tuen käytäntöihin, tiedottamisen ja tiedolla johtamisen sekä yhteistyön ja vuorovaikutuksen kehittämiseen. Työhyvinvoinnin kehittämisessä voidaan tukena käyttää työhyvinvointikoordinaattoria. Tiukasta taloudesta johtuen niukkenevat resurssit nostavat erityisesti henkilöstön ja esimiesten jaksamisesta huolehtimisen keskeiseksi tavoitteeksi. Uudet virat / toimet Perusturvapalvelut / Perusterveydenhuolto Fysioterapeutin toimi Suuhygienistin toimi 50 % Sivistyspalvelut / Elinikäinen oppiminen Tuntiopettajan toimi (ela) 0,4 Sivistyspalvelut / Vapaa-aikatoimi Erityisliikunnan ohjaajan toimi Tekniset palvelut /Ruoka- ja siivouspalvelut Siivoustyönjohtaja 0,5 1.3.2017 alkaen 1.3.2017 alkaen 1.1.2017 alkaen 1.1.2017 alkaen 1.1.2017 alkaen Nimikemuutokset Ulkoinen toimintakate Sisäiset tulot ja menot Talousarvioehdotukseen sisältyy lukuisia eri virkojen ja toimien nimikemuutoksi eri toimialoilla, jotka selviävät tarkemmin talousarvioliitteestä. Mäntsälän ulkoinen toimintakate (käyttötalouden nettomenot) heikkenee vuoden 2017 talousarviossa toimialoittain 1,4 milj. euroa (1,4 %) 100,2 milj. euroon vuoden 2016 muutettuun talousarvioon verrattuna seuraavasti: Toimiala TaM 2016 Ta 2017 muutos muutos- % milj. milj. euroa milj. Ta 2017 / TaM 2016 Ta 2017 / TaM 2016 - Hallintopalvelut 6,4 6,9 0,5 7,2 % (käyttöomaisuuden myyntivoitot) -1,5-1,5 0 - Perusturvapalvelut 59,8 61,1 1,3 2,2 % - Sivistyspalvelut 18,7 18,1-0,6-3,2 % - Tekniset palvelut 15,4 15,6 0,2 1,5 % Toimintakate yhteensä 98,9 100,2 1,4 1,4 % Kunnan sisäiset tulot (2017 talousarviossa 28 564 079 euroa) ja menot (2017 talousarviossa 28 564 079 euroa) on esitetty käyttötalouden eri tulosalueilla tiliryhmittäin liitteellä nro 2.
Mäntsälän kunta 28 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2017-2019 Ulkoinen toimintakate tulosalueittain TULOSALUE TP 2015 TaM Tot. Tot. TpE 2016 Ta 2017 Ta 2017 Ta 2017 2016 01-09/2016 % Osav 2/2016 Ltk Kh - yleishallinto 4 406 296 3 526 069 2 851 656 80,9 3 526 069 3 703 635 3 915 400 3 915 400 153 387-880 227-880 227 177 566 389 330 389 330 - elinkeinotoimi 348 646 435 570 394 001 90,5 435 570 515 794 533 303 533 303-14 527 86 924 86 924 80 224 97 733 97 733 - maaseututoimi 54 756 71 820 50 788 70,7 71 820 77 515 75 479 75 479-3 739 17 064 17 064 5 696 3 659 3 659 - maankäyttöpalvelut 387 169 590 412 444 838 75,3 622 512 588 574 570 935 570 935-120 165 203 243 235 343-1 838-19 477-19 477 - tarkastustoimi 24 771 26 067 13 837 53,1 26 067 21 587 26 575 26 575-1 194 1 297 1 296-4 480 508 508 - pelastus 1 802 745 1 785 000 1 326 930 74,3 1 785 000 1 787 000 1 775 800 1 775 800 21 893-17 745-17 745 2 000-9 200-9 200 HALLINTOPALVELUT 7 024 383 6 434 938 5 082 051 79,0 6 467 038 6 694 106 6 897 491 6 897 491 - muutos 35 654-589 445-557 345 259 168 462 553 462 553 0,5 % -8,4 % 79,0 % -7,9 % 4,0 % 7,2 % 7,2 % -Käyttöomais. myyntivoitot -209 153-1 500 000-976 597 65,1-1 500 000-1 500 000-1 500 000-1 500 000 - muutos 1 032 509-1 290 847 -Valmistus omaan käyttöön -58 061-6 429 - perusturvan johto ja hallinto 1 000 718 1 159 074 1 044 847 90,1 1 221 074 1 199 048 1 223 875 1 223 875-328 881 158 356 220 356 39 974 64 801 64 801 --toimialan menoväh. 1,6 ja tulolis. 0,2, netto 1,4 - lasten, nuorten ja perheiden 10 606 928 10 806 381 7 471 818 69,1 10 393 781 10 404 377 10 376 036 10 404 036 palvelut -454 896 199 453-213 147-402 004-430 345-402 345 - varhaiskasvatus 9 833 444 10 108 313 7 757 576 76,7 9 938 313 10 473 905 10 068 710 10 068 710-151 440 274 869 104 869 365 592-39 603-39 603 - hoito-ja hoivapalvelut 7 463 941 8 220 574 6 565 154 79,9 8 594 574 8 839 624 8 734 519 8 734 519-988 090 756 633 1 130 633 619 050 513 946 513 946 - perusterveydenhuolto 6 896 920 7 047 387 4 945 975 70,2 7 202 387 7 582 418 7 332 164 7 332 164 389 067 150 467 305 467 535 031 284 777 284 777 - erikoissairaanhoito (sidottu) 22 966 351 22 457 000 16 976 021 75,6 22 907 000 23 451 000 23 326 700 23 326 700 1 313 245-509 351-59 351 994 000 869 700 869 700 PERUSTURVAPALVELUT 58 768 302 59 798 728 44 761 391 74,9 60 257 129 61 950 372 61 062 004 61 090 004 - muutos -220 995 1 030 426 1 488 827 2 151 644 1 263 276 1 291 276-0,4 % 1,8 % 74,9 % 2,5 % 3,6 % 2,1 % 2,2 % - kehittämis-ja hallintopalvelut 540 267 438 423 339 914 77,5 435 460 471 785 466 527 466 527 71 358-101 844-104 807 33 361 28 104 28 104 - perusopetus 14 394 103 15 384 958 11 445 374 74,4 15 272 596 15 294 356 14 689 283 14 689 283-521 052 990 855 878 493-90 602-695 675-695 675 - elinikäinen opp. ja tiedonhall. 2 278 025 2 328 612 1 806 322 77,6 2 328 759 2 467 914 2 402 212 2 402 212-42 934 50 587 50 734 139 301 73 600 73 600 - vapaa-aikapalvelut 442 593 588 196 448 148 76,2 523 523 588 648 583 858 583 858 11 392 145 603 80 930 452-4 338-4 338 SIVISTYSPALVELUT 17 654 988 18 740 190 14 039 757 74,9 18 560 338 18 822 703 18 141 880 18 141 880 - muutos -481 236 1 085 202-4 700 433 905 350 82 513-598 310-598 310-2,7 % 6,1 % 74,9 % 5,1 % 0,4 % -3,2 % -3,2 % - keskitetyt palvelut 892 285 1 222 878 814 307 66,6 1 222 255 1 244 269 945 783 945 783 190 842 330 593 329 970 21 391-277 095-277 095 - toimitilapalvelut 6 476 326 6 627 108 4 736 325 71,5 6 890 419 7 688 943 7 278 698 7 308 698 356 096 150 782 414 093 1 061 835 651 590 681 590 --- josta kiinteistönhoitopalv. 5 301 180 5 660 432 4 243 081 75,0 6 327 633 6 328 247 6 358 247-342 490 359 252 667 202 667 816 697 816 --- josta kunnossapitopalv. 1 175 146 966 677 493 244 51,0 1 361 309 950 450 950 450 698 586-208 469 394 633-16 226-16 226 - ruoka-ja siivouspalvelut 5 165 173 5 538 106 3 502 542 63,2 5 531 436 5 473 600 5 349 678 5 349 678 292 839 372 933 366 263-64 506-188 428-188 428 --- josta ruokailupalvelut 3 755 030 4 119 945 2 569 046 62,4 3 903 222 3 831 825 3 831 825-235 364 915-216 723-288 120-288 120 --- josta siivouspalvelut 1 410 143 1 418 160 933 495 65,8 1 570 378 1 517 853 1 517 853 293 073 8 017 152 217 99 692 99 692 - kuntatekniikka 1 865 910 1 991 452 1 490 427 74,8 2 012 712 2 128 791 1 999 671 1 999 671-77 775 125 542 146 802 137 340 8 220 8 220 TEKNISET PALVELUT 14 399 694 15 379 543 10 543 600 68,6 15 656 822 16 535 602 15 573 830 15 603 830 - muutos 762 001 979 849 1 257 128 1 156 059 194 287 224 287 5,6 % 6,8 % 68,6 % 8,7 % 7,5 % 1,3 % 1,5 % TOIMINTAKATE YHT. 97 580 153 98 853 400 73 443 773 74,3 99 441 327 102 502 784 100 175 205 100 233 205 - muutos 1 152 942 1 273 247 1 861 174 3 649 384 1 321 805 1 379 805 - muutos-% 1,2 % 1,3 % 74,3 % 1,9 % 3,7 % 1,3 % 1,4 % Vertailu tehty: Tp 2014 Tp 2015 KsM 2016 Tp 2015 tam 2016 TaM 2016 TaM 2016