Talousarvio Taloussuunnitelma Kunnanvaltuusto

Transkriptio

1 Talousarvio 2018 Taloussuunnitelma Kunnanvaltuusto

2 1 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Sisällysluettelo 1. Talousarvion ja -suunnitelman lähtökohdat Mäntsälän kunnan strategia Väestö-, elinkeinorakenne- ja työllisyyskehitys Talouskehitys Verorahoituksen kehitys Kunnallistalouden tasapainottamisvelvoite Talousarvion ja taloussuunnitelman tasapainotus Käyttötalousosa Kunnanhallitus / Konsernipalvelut -toimiala Yleishallinto Elinkeinotoimi Maaseututoimi Pelastus Ympäristöpalvelut Käyttöomaisuuden myyntivoitot Tarkastuslautakunta / Tarkastustoimi Kuntakehityslautakunta / Kuntakehityspalvelut Sosiaali- ja terveyslautakunta / Sosiaali- ja terveyspalvelut toimiala Sosiaali- ja terveyspalvelujen johto ja hallinto Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Hoito- ja hoivapalvelut Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Työterveyshuolto Kasvatus- ja sivistyslautakunta / Kasvatus- ja sivistyspalvelut toimiala Talous- ja hallintopalvelut Opetuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelut Vapaa-aikapalvelut Tekninen lautakunta / Tekniset palvelut -toimiala Keskitetyt palvelut Toimitilapalvelut Ruoka- ja siivouspalvelut Kuntatekniikka Tuloslaskelmaosa Investointiosa Rahoitusosa Mäntsälän kuntakonsernin tytäryhtiöt Nivos Oy -konserni Mäntsälän vuokra-asunnot Oy -konserni Mäntsälän Yrityskehitys Oy Mäntsälän Jäähalli Oy Kiinteistö Oy Mäntsälän toimistotalo... 98

3 Mäntsälän kunta 2 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Mäntsälän kuntakonsernin investointien ja lainakannan kehitys Talousarvion 2018 täytäntöönpano-ohjeet Tilivelvollisten määrittely Yhteenveto valtuuston sitovista määrärahoista Liitteet Liite 1. Valtionosuudet 2018 Liite 2. Talousarvion 2018 Ulkoisten ja sisäisten menojen ja tulojen määrärahaerittely Liite 3. Henkilöstösuunnitelma 2018 Liite 4. Avustukset Liite 5. Mustijoen sote / Pornaisten talousarvio

4 3 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Talousarvion ja -suunnitelman lähtökohdat 1.1. Mäntsälän kunnan strategia Mäntsälän kuntastrategia on suunnitelma kunnan tulevaisuudesta. Kuntastrategia on kunnanvaltuuston näkemys tärkeimmistä tavoitteista ja kehittämisen painopistealueista. Kunnanvaltuusto päätti kunnan strategiasta Uudessa kuntalaissa kuntastrategiasta tuli pakollinen. Säännöksen tarkoituksena on, että strategian ohjaavuus sekä merkitys kunnan johtamisessa tulee kasvaa. Kuntalain ja kunnan hallintosäännön mukaisesti, valtuusto kulloinkin arvioi voimassaolevan strategian, jotta se on aikaansa sopiva. Kuntaliiton yhteenveto kuntastrategiasta: "Strategialla tarkoitetaan päätöksiä ja toimintaa ohjaavaa johdonmukaista mallia, suunnitelmaa ja tietoisesti päätettyä toiminnan suuntaa, jonka avulla pyritään ennakoimaan tulevaisuutta ja lisäämään kunnan mahdollisuuksia selviytyä entistä enemmän epävarmuuksia sisältävässä toimintaympäristössä. Yksinkertaisimmillaan kuntastrategia ymmärretään kunnan toiminnan punaiseksi langaksi tai tieksi kohti haluttua tulevaisuutta. Parhaimmillaan kuntastrategia on sisäistetty erityiseksi tavaksi ajatella, joka heijastuu kunnan päätöksentekotilanteisiin ja arkitoimintaan. Mäntsälä visio 2025 Mäntsälä luonnonläheinen suurkunta! Mäntsälä kehittää tulevien vuosien aikana kapunkitasoisia palveluita. Pinta-alaltaan Uudenmaan suurimpiin kuuluva kunta tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet asumiseen sekä yrittämiseen. Tulevaisuuden Mäntsälä on urbaani ja elinvoimainen digikylä, jossa on tilaa unelmoida, toteuttaa itseään ja toimia yhdessä. Täytäntöönpano ja seuranta Säännöllinen seuranta on kuntastrategian toteutumisen arvioinnin perusedellytys. Kunnanvaltuusto arvioi kautensa alkupuolella strategian ajantasaisuuden ja tavoitteet. Strategisten tavoitteiden mittareita koskevat vuosittaiset tavoitetasot määritellään kutakin vuotta koskevan talousarviotyön yhteydessä. Kunnan talousarviossa asetetaan niin ikään kuntastrategiasta johdetusti valtuustoon nähden sitovia tavoitteita kunnan toimialoille ja tytäryhtiöille. Kukin toimiala on laatinut omat suunnitelmansa siitä, miten ne toteuttavat valtuuston hyväksymää strategiaa. Mäntsälän kunnan johtoryhmä, kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto seuraavat strategisten tavoitteiden toteutumista osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen yhteydessä. Lisäksi lautakunnat ja toimialajohtoryhmät seuraavat strategiaa toteuttavien ohjelmien etenemistä säännöllisesti. Tarkastuslautakunta arvioi vuosittaisessa arviointikertomuksessaan valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista.

5 Mäntsälän kunta 4 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Asukkaat ja hyvinvointi Talous

6 5 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Kuntalaisten palvelut

7 Mäntsälän kunta 6 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Asuminen ja maankäyttö Elinkeinot ja työllisyys

8 7 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Väestö-, elinkeinorakenne- ja työllisyyskehitys Väestöennuste kuntastrategia (Kv ). Väestön ikärakenne v Ikäryhmä * Henkilöä %-osuus Henkilöä %-osuus Henkilöä %-osuus Henkilöä %-osuus Henkilöä %-osuus ,3 % 250 1,4 % 261 1,3 % 238 1,1 % 293 1,3 % ,5 % ,4 % ,4 % ,5 % ,3 % ,7 % 302 1,7 % 321 1,6 % 288 1,4 % 324 1,5 % ,6 % ,5 % ,0 % ,1 % ,8 % ,3 % 854 4,7 % 885 4,4 % 869 4,2 % 938 4,3 % ,9 % 671 3,7 % 866 4,3 % 863 4,1 % 804 3,7 % ,5 % ,1 % ,1 % ,3 % ,0 % ,9 % ,1 % ,8 % ,4 % ,7 % ,2 % 770 4,2 % 874 4,4 % ,0 % ,5 % ,8 % 169 0,9 % 233 1,2 % 237 1,1 % 282 1,3 % ,4 % 62 0,3 % 89 0,4 % 145 0,7 % 138 0,6 % ,0 % ,0 % ,0 % ,0 % ,0 % Lähde: Tilastokeskus, Väestötilasto ( ) ja Mäntsälän kunnan väestöennuste 2020

9 Mäntsälän kunta 8 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Väestö

10 9 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Elinkeinorakenne Työllinen työvoima TOL 2002 TOL 2008 Elinkeino (TOL 2008) lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % A Maa-, metsä-, kalatalous ,0 B, C, D, E Teollisuus ,4 F Rakentaminen ,5 G, H, I Kauppa,kuljetus ,2 O, P, Q Julkinen hallinto/palvelut ,4 J, K, L, M, N, R, S, T, U Muut palvelut ,5 X Tuntematon ,0 Yhteensä Työvoiman määrä Työttömien määrä Työpaikat Mäntsälässä TOL 2002 TOL 2008 Elinkeino (TOL 2008) lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % A Maa, metsä, kala ,4 B, C, D, E Teollisuus ,1 F Rakentaminen ,7 G, H, I Kauppa,kuljetus ,1 O, P, Q Julkinen hallinto/palvelut ,7 J, K, L, M, N, R, S, T, U Muut palvelut ,6 X Tuntematon ,5 Yhteensä Työpaikkojen kasvu v (10 v.): 951 työpaikkaa Pendeli Työpaikkaomavaraisuus Omavaraisuus Mäntsälä 58,6 58,8 61,3 61,1 61,4 60,9 61,7 62,4 64,1 65,8 KUUMA-kunnat 63,5 64,0 65,1 64,5 63,4 62,6 67,2 67,2 67,0 68,3 v lähtien Kuuma-kuntien tp-omavaraisuuslaskelmassa mukana Pornainen A Maatalous, metsätalous ja kalatalous, B Kaivostoiminta ja louhinta, C Teollisuus, D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta, E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito, F Rakentaminen, G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus, H Kuljetus ja varastointi, I Majoitus- ja ravitsemistoiminta, J Informaatio ja viestintä, K Rahoitus- ja vakuutustoiminta, L Kiinteistöalan toiminta, M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus, P Koulutus, Q Terveys- ja sosiaalipalvelut, R Taiteet, viihde ja virkistys, S M uu palvelutoiminta, T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön, U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta, X Toimiala tuntematon Lähde: Tilastokeskus

11 Mäntsälän kunta 10 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Työllisyys 1.3. Talouskehitys Suomen talous kasvaa vuonna 2017 selvästi edellisvuotta nopeammin 2,9 %, minkä jälkeen kasvuvauhti hidastuu kahden prosentin tuntumaan. Kasvuvauhtia hidastaa kotitalouksien kulutus- ja investointikysynnän hidastuminen ostovoiman supistuessa. Viennin kasvua tukee maailmantalouden kysyntä ja yritysten kustannuskilpailukyvyn paraneminen. Euroopassa talouden kokonaiskuva on vahvistunut kuluvana vuonna. Yritysten ja kuluttajien luottamus on korkealla. Työttömyys on euroalueella laskenut alhaisimmalle tasolle kahdeksaan vuoteen. Euroalueen talouskasvun pitää lujittua ennen kuin epätavanomaisesti rahapolitiikasta irrottaudutaan. Vuonna 2017 ansiotaso kehittyy työmarkkinaosapuolten neuvotteleman kilpailukykysopimuksen mukaisesti. Sopimuspalkkoja ei ole korotettu ja julkisen sektorin lomarahoja on leikattu 30 %. Sopimuspalkkojen arvioidaan hieman laskevan vuonna 2017, kun ansiotasoa nostavat muut tekijät 0,3 %. Vuonna 2018 talouskasvu jatkuu vahvana, vaikka BKT:n kasvu hidastuu 2,1 prosenttiin yksityisen kulutuskysynnän hidastuessa. Inflaation nopeutuminen heikentää palkansaajien ostovoimaa, vaikka työllisyyskehitys tukee sitä. Viennin kasvu jatkuu tavaraviennistä ja teollisuustuotannon kasvua tukee metsäteollisuuden kapasiteetin laajennus ja lisääntyvä kysyntä. Työttömyysaste alenee 8,1 prosenttiin. Työvoiman kysyntä- ja tarjontaongelmat ovat voimakkaan talouskasvun myötä vähentyneet jonkin verran. Vuonna 2019 talous kasvaa 1,8 %. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu kotitalouksien reaalitulojen kasvun hidastuessa. Työllisyys paranee aiempaa hitaammin ja kuluttajahintojen nousu tasaantuu 1,5 prosenttiin. Talouden kokonaiskuva vuosina on aiempia vuosia positiivisempi. Talouden yleisiä edellytyksiä määrittävät rakenteet eivät ole kuitenkaan muuttuneet siinä määrin, että kasvupotentiaali olisi noussut. Julkisen talouden alijäämä on viime vuosina supistunut. Noususuhdanne ei kuitenkaan poista julkisen talouden rakenteellisia ongelmia. Väestön ikääntymisestä johtuen julkisessa taloudessa on pitkällä aikavälillä tulojen ja menojen välinen epätasapaino. Kestävyysvajeesta johtuen velkasuhde uhkaa kääntyä tulevilla vuosikymmenillä uudelleen nousuun.

12 11 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Keskeiset ennusteluvut / muuttujat e 2018e 2019e BKT 0,0 1,9 2,9 2,1 1,8 Yksityinen kulutus 1,7 1,8 2,4 1,4 1,2 Julkinen kulutus 0,0 1,2-0,3 0,8 0,4 Yleinen ansiotaso, muutos 1,4 1,1 0,3 1,4 1,6 Kuntien ansiotaso, muutos 0,8 0,9-1,1 1,1 1,4 Inflaatio % -0,2 0,4 0,9 1,5 1,5 Työllisyysaste 68,1 68,7 69,4 70,1 70,5 Työttömyysaste 9,4 8,8 8,6 8,1 7,8 Julkiset menot/bkt 56,9 55,8 54,1 53,1 52,2 Julkinen velka/bkt 63,6 63,1 62,5 61,9 61,1 Vaihtotase/BKT -0,6-1,1-1,3-1,4-1,4 Euribor, 3 kk 0,0-0,3-0,3-0,2 0,0 10 vuoden korko 1,5 0,4 0,5 0,9 1,4 Talouskehitykseen liittyy euroalueella riskejä kuten mm. eurooppalaisten pankkien heikko vakavaraisuus ja ongelmaluottojen määrä. Positiivisena asiana voidaan huomioida mahdollisuus maailmankaupan odotettua nopeampaan kasvuun ja euroalueella rahapolitiikan normalisoitumiseen. Kotimaassa riskit liittyvät työmarkkinoihin, kun ennusteissa vuosien palkankorotusten odotetaan olevan hyvin maltilliset. Ennakoitua suuremmat korotukset heikentävät viennin ja työllisyyden kasvua. (Lähde: Taloudellinen katsaus syksy 2017; VM julkaisu 32a/2017) Kuntatalousohjelma Kuntatalousohjelma on laadittu valtion ja kuntien yhteisessä neuvottelumenettelyssä keväällä 2017 ja tarkennettu syksyllä 2017 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä. Kuntatalousohjelmassa on huomioitu julkisen talouden suunnitelmaan sisältyvät hallituksen toimenpiteet ja vaikutukset kuntatalouteen. Ohjelmassa on jo vuonna 2015 asetettu kuntataloudelle tasapainotavoite, jossa kuntatalouden alijäämä saa olla korkeintaan 0,5 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon vuonna Vero- ja maksuperustemuutokset vaikuttavat kuntatalouteen ensi vuonna seuraavasti: Kunnallisvero - ansiotuloperusteisiin tehdään indeksitarkistus vuonna 2018 kuluttajahintaindeksin muutosta vastaavasti. Työn verotus kevenee, josta kuntien osuus 105 milj. euroa - asuntolainojen korkovähennysoikeus pienenee - lapsivähennyksen voimassaolo päättyy vuoden 2017 lopussa - kuntien verotulomenetyksen kompensoidaan täysimääräisesti Yhteisövero - kuntien yhteisövero-osuutta korotetaan 60 milj. euroa korottamalla jako-osuutta 1,03 prosenttiyksiköllä vuodesta 2018 lähtien. Korotuksella kompensoidaan varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta aiheutuvat tulomenetykset - varhaiskasvatusmaksuja alennetaan vuodesta 2018 alkaen Kuntien valtioavut - kasvavat edellisvuodesta 0,1 prosenttia - vähenemiseen vaikuttaa kilpailukykysopimukseen liittyvien vähennysten kasvu 119 milj. euroa sekä valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, joka vähentää valtionosuutta yht. 177 milj. euroa. - kuntien tehtävien vähentäminen alentaa kuntien menoja 182 milj. euroa mm. erikoissairaanhoidon alueellinen keskittäminen - peruspalvelujen valtionosuuksiin ei tehdä indeksitarkistuksia vuonna 2018 Valtion toimenpiteet vaikuttavat kuntatalouteen nettomääräisesti -129 milj. euroa heikentäen kuntataloutta vuonna Hallitusohjelma sisältää useita toimenpiteitä, joiden tavoitteena on vähentää kuntien menoja mm. erikoissairaanhoidon järjestämisen tehostaminen sekä omais- ja perhehoidon kehittäminen. Kuntien omilla päätöksillä vaikutetaan merkittäväsi siihen, miten toimien vaikutukset realisoituvat.

13 Mäntsälän kunta 12 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Kuntatalouteen vaikuttaa vuonna 2018 merkittävästi myös muut tekijät kuin valtion päätökset kuten työvoimakustannuksia alentava kilpailukykysopimus. Kuntia koskevat toimenpiteet - kuntien, maakuntien ja koko julkisen sektorin kustannusten karsinta: Kuntien kustannuksia vähennetään 1 mrd. vuoteen 2029 mennessä karsimalla lakisääteisiä velvoitteita - tulevaisuuden kunta vuonna 2030 hanke - ammatillisen koulutuksen reformi - uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset oppimisympäristöt peruskouluun - taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden parantaminen - nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan - kuntien, maakuntien ja koko julkisen sektorin kustannusten karsinta - maahanmuuttajien opetus - lukiokoulutuksen uudistaminen - laki liikenteen palveluista - hallituksen esitys yksityistielaiksi Sote- ja maakuntauudistusta koskevat uudet lait ovat uuden aikataulun mukaan tarkoitus saada voimaan kesäkuussa Maakuntavaalit järjestetään lokakuussa 2018 ja maakuntavaltuustot aloittavat toiminnan vuoden 2019 alussa. Sote- ja maakuntauudistuksen kuntavaikutuksiin palataan kevään 2018 kuntatalousohjelman yhteydessä. Kasvupalvelu-uudistuksen tavoitteena on edistää uutta yritystoimintaa, yritysten kasvua ja uusiutumista, kansainvälistymistä sekä vastata työmarkkinoiden muutoksiin. Kuntatalouden kehitysarvio Kuntatalouden tasapainotus on jatkuva prosessi, jossa keskeisenä asiana on saada käyttötaloudesta lisää liikkumavaraa investointien rahoitukseen niin, että työn verotus ei kiristyisi ja velka kasva. Tältä osin kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen tulee toteuttaa ja saada konkretisoitua hallitusohjelman säästötoimenpiteet. Kuntatalousohjelmassa on arvioitu kuntien rahoituksen tasapainoa laskemalla kuntakohtaiset, tuloveroprosenttiin suhteutetut poikkeamat rahoitustasapainosta. Keskeinen havainto on kuntakohtaisen hajonnan suuruus. Talouden sopeutuspaine vaihtelee kuntakokoryhmittäin. Vuonna 2017 hyvää tilannetta selittää toimintamenojen väheneminen ja valtionosuuksien pysyminen lähes edellisvuoden tasolla. Vuodesta 2018 tilanne kuitenkin heikkenee kaikissa kuntaryhmissä ja sama kehitys jatkuu vuonna Heikoin tilanne olisi alle 6000 asukkaan kunnissa. Koko maan tasolla tasapaino muuttuu negatiiviseksi, mutta vain hieman, johtuen yli asukkaan kuntien suhteellisen hyvästä tasapainotilasta. Rahoituksen tasapainon saavuttaminen asukkaan kunnilla on myös vaikeaa, koska näissä kunnissa verorahoituksen kasvu on hidasta ja investointitaso kuitenkin korkea. Lainakanta uhkaa kasvaa eniten alle 6000 ja asukkaan kunnissa. Myös paine veroprosentin nostoon on korkea asukkaan kunnissa. Kuntien lähtökohdat tasapainottaa taloutta ovat hyvin erilaiset ja vaihtelevat suuresti tarkastelujaksolla. Etenkin pienten kuntien taloudellisen tilanteen korjaaminen on hankalampaa Kunnilla on suuri vastuu laajan itsehallinnon nojalla kuntatalouden tasapainottamisesta 1) rakenteellisia uudistuksia toteuttamalla ja 2) tuottavuutta nostamalla. Hallitusohjelman mukaan toteutetaan kuntien ja muun julkisen sektorin tuotantokustannusten mittaristo, joka tekee kustannuksista ja laadusta läpinäkyvän ja vertailukelpoisen. Mittaristo toteutetaan osana Kuntatieto-ohjelmaa. Valtio ei voi ohjata kuntatalouden investointeja eikä siten hallita kuntien velkaantumista. Investointien priorisoinnilla, oikealla ajoituksella ja laadukkaalla toteutuksella on suuri merkitys. Kuntien on jatkossa kyettävä nostamaan investointien omarahoitusosuutta. (Lähde: Kuntatalousohjelma , kevät 2017, VM julkaisu 19a/2017, Kuntatalousohjelma vuodelle 2018, syksy 2017, VM julkaisu 31a/2017)

14 13 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Verorahoituksen kehitys Verotulot Kuntien verotilitykset kasvoivat 1,5 prosenttia vuonna 2016 (vrt. Mäntsälässä 1,1 %). Vuonna 2017 verotulojen arvioidaan kasvavan valtakunnallisesti 1,8 % (vrt. Mäntsälässä 1,6 %). Verotulojen alhaiseen kasvuun vaikuttavat työmarkkinaratkaisun maltilliset palkankorotukset, Kiky sopimuksen julkisen sektorin lomarahaleikkaukset, hidas talouskehitys, veroperustemuutokset sekä väestön ikääntyminen. Vuonna 2018 kansantalouden palkkasumman lasketaan kasvavan 2,3 prosenttia. Kokonaisansiotulojen nousu johtuu paljolti palkka- ja eläketulojen kasvusta. Vuonna 2017 kunnallisveron tilitysten arvioidaan supistuvan yhteensä -0,3 prosenttia. Vuonna 2018 palkkasumma netto vähennysten jälkeen kasvaa 2,1 % ja kunnallisverotuoton tilitysten ennakoidaan kasvavan 0,3 % ensi vuonna. Maltillista muutosta selittää kunnallisveron talousarviovuoden ennakoiden maltillinen 1,3 %:n kasvu ja edellisten vuosien maksuunpanotilitysten supistuminen. Korotuksia tehdään eläketulo-, työtulo- ja perusvähennykseen. Kunnallisveron kasvua vaimentavat kuntien tuloveroihin tehtävät veroperustemuutokset arviolta -262 milj. euroa. Verotulomenetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti kuntien valtionosuuksissa. Vuonna 2018 yhteisöverotuoton arvioidaan kasvavan kunnissa 12,7 prosenttia. Kiinteistöveron tilitykset nousevat 5,1 % vuonna 2017 ja vuonna 2018 noin 3,2 % prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Mäntsälän eri verolajien tuoton kehitys ja verotuloarvio vuosille on esitetty oheisessa taulukossa: Vuoden 2017 tilinpäätösennusteessa kunnallisveroa arvioidaan kertyvän 0,8 milj. euroa (1,1 %) edellisvuotta enemmän yhteensä 70,6 milj. euroa. Kunnallisverotuoton arvioidaan kasvavan 0,2 milj. euroa vuonna 2018, yhteensä 71,2 milj. euroon. Kilpailukykysopimuksella on suuria vaikutuksia kunnallisveron tulopohjaan, tulosta tehtäviin vähennyksiin, verosta tehtäviin vähennyksiin. Hallituksen veronkevennyspaketti on kohdistunut pääosin kunnallisverotukseen, kun tulosta ja verosta tehtävät vähennykset nousevat. Palkansaajien maksujen korotukset nostavat tulosta tehtäviä vähennyksiä. Kilpailukykysopimuksen seurauksena on korotettu tulonhankkimisvähennystä ja eläketulovähennyksiä. Perusvähennyksessä on huomioitu ansiotuloindeksin vaikutus. Työtulovähennys nousee osana hallituksen veronkevennyksiä. Tältä osin kuntien menetykset kompensoidaan valtionosuuden lisäyksenä. Hallituksen budjettiesityksessä tai aiemmin on tehty päätöksiä myös muista veroperustemuutoksista, joilla vaikutetaan kuntien tuloihin kuten ansiotasoindeksin mukainen verotuksen keventäminen, yrittäjävähennys, kotitalousvähennyksen korottaminen ja asuntolainojen verovähennysoikeuden rajaaminen. Yhteisöverotuloa arvioidaan Mäntsälässä kertyvän 2,9 milj. euroa, muutoksen ollessa -0,6 %, kun koko maan muutos on -0,5 %. Hallituksen esityksessä eduskunnalle esitetään muutoksia kiinteistöveron vaihteluvälien ylärajoihin. Yleisen kiinteistöveron uusi vaihteluväli on 0,93 2,00 % ja vakituisen asunnon kiinteistövero 0,41-1,00 %. Muiden asuinrakennusten kiinteistövero päätetään kunnassa erikseen vaihteluvälin ollessa vapaasti 0,93 2,00 %. Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero tulee määrätä vähintään 3,00 prosenttia suuremmaksi kuin kunnan yleinen kiinteistöveroprosentti. Kiinteistöverotuloja lasketaan maksuunpanoarvion mukaan Mäntsälässä kertyvän vuonna 2017 yht. vajaa 6,8 milj. euroa ja vuonna 2018 kiinteistöveroprosenttien säilyessä nykyisen suuruisina yhteensä 6,9 milj. euroa. Vuonna 2018 kiinteistöveron tuotto kasvaa arviolta 0,1 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna.

15 Mäntsälän kunta 14 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Mäntsälä kiinteistöverot vuonna 2018 kiinteistötyypeittäin (hallituksen esitys 113/ muutosesitys eduskunnalle) Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmä muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta seuraavasti: 1. peruspalvelujen valtionosuus (laki 1704/2009), jota hallinnoi valtiovarainministeriö; - Peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat ikäryhmitys, sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta. Näin saadusta kuntakohtaisesta laskennallisesta kustannusten yhteismäärästä vähennetään kunnan omavastuuosuus, joka on kaikille kunnille asukasta kohden yhtä suuri. - Lisäksi kunnille myönnetään valtionosuutta kolmen lisäosan (syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus, saamelaisuus) perusteella - Peruspalvelujen valtionosuuden osana huomioidaan verotulojen tasaus, jonka osuutta vuonna 2015 nostettiin 100 prosenttiin siirtämällä rahaa 724 milj. euroa peruspalvelujen laskennallisista kustannuksista tasaukseen. Uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäaika, jolla vaimennetaan tai tasataan uudistuksen kuntakohtaisia vaikutuksia 2. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukainen valtionosuusrahoitus ylläpitäjälle, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö; - lukiokoulutukseen ja - ammatilliseen koulutukseen Opetus- ja kulttuuritoimen menosäästöjen johdosta lukiokoulutuksen yksikköhinta alenee -128 euroa euroon per oppilas. Perusopetuksen lisien laskentaperuste muuttuu siten, että kotikuntakorvauksen perusosa (6 226,21 euroa) on uuden valtionosuusjärjestelmän mukainen.

16 15 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Perusopetuksen lisien kertoimet ovat: vammaiset, vaikeimmin vammaiset, lisäopetus, maahanmuuttajien valmistava, 5-vuotiaiden perusopetus, aikuisopetus ja sisäoppilaitoslisä. Valtionosuuksiin tehdään vuonna 2018 seuraavat valtionosuuden perustemuutokset: Hallituksen ajankohtaispolitiikka - kilpailukykysopimuksesta aiheutuva valtionosuuden vähennys -468 milj. euroa, -85,00 euroa/asukas. Lisäys vuodelle 2018 on -118 milj. euroa, 21 euroa/asukas - pitkäaikaistyöttömien eläketuki 24 milj. euroa, -4,4 euroa/asukas - varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kompensaatio 25 milj. euroa, 5 euroa/asukas Lakiin perustuvat automaattimuutokset - kustannustenjaon tarkistus -178 milj. euroa, koska kustannustenjaon pohjana olevat vuoden 2015 todelliset kustannukset olivat laskennallisia kustannuksia pienemmät, jolloin perushintoja pienennetään vuonna 2018 Kuntien määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset yht. -139,8 milj. euroa vuodelle 2018 sisältävät mm. - alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisen tehostaminen 31,7 milj. - kilpailukykysopimuksen vaikutus valtionosuuteen -118,6 milj. - oppilaitosten perustamishankkeet -5,7 milj. - oppilas- ja sosiaalihuoltolain muutos 5,6 milj. - perhehoidon kehittäminen 5,0 milj. - perustoimeentulotuen Kela-siirtoon liittyvä kuntien hallintomenojen vähennys -3,8 milj. - pitkäaikaistyöttömien eläketuki -9,0 milj. - säästö omais- ja perhehoidon kehittämisen johdosta -8,9 milj. - valtion ja kuntien välisen kustannusjaon tarkistus -176,9 milj. euroa - vanhuspalvelujen laatusuosituksen tarkistaminen -4,2 milj. - varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kompensaatio 25 milj. - verotulomenetyksen kompensaatio 131 milj. Valtionosuuden kumpaankin (peruspalvelut ja opetus ja kulttuuritoimi) osaan sisältyy kuntien itse rahoittama asukaslukupohjainen omavastuuosuus, joka on kaikissa kunnissa yhtä suuri. Vuonna 2018 peruspalvelujen valtionosuuden omarahoitusosuus on euroa/asukas, joka on Mäntsälässä yhteensä -73,8 milj. euroa. Vastaava omarahoitusosuus opetus- ja kulttuuritoimessa on -260 euroa, yhteensä -5,4 milj. euroa. Mäntsälän valtionosuuden omavastuuosuudet ovat yhteensä -80,3 milj. euroa TPe 2017 TA 2018 Käyttötalous, tuloslaskelmaosa josta verotulotäydennys Muutos, euroa Muutos, - % 0 3,8 1,0-6,6 6,2 10,1-0,4-1,5 Valtionosuuleikkaukset pienentävät peruspalvelujen valtionosuutta vuoden 2019 tasolla 2,2 mrd. euroa eli n. 20 %. Tämän lisäksi OKM:n valtionosuusrahoitusta on vähennetty 400 milj. vuonna Vuosina toteutettavat OKM:n leikkaukset ovat yli 220 milj. euroa vuoden 2019 tasolla.

17 Mäntsälän kunta 16 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Kunnallistalouden tasapainottamisvelvoite Kuntatalouden tasapainottamista säännellään kuntalain 110 ja 118 :ssä seuraavasti: - Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. - Erityisen vaikeassa asemassa olevan kunnan arviointimenettely voidaan käynnistää, jos kunta ei ole kattanut kunnan taseeseen kertynyttä alijäämää. Arviointimenettely voidaan käynnistää jos talouden tunnuslukujen raja-arvot ylittyvät konsernitasolla laissa tarkemmin esitetyllä tavalla. Erityisen vaikeassa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyä muutettiin kuntalaissa (L 410/ ) siten että arviointimenettely voidaan käynnistää, mikäli kunta ei ole kattanut kunnan taseeseen kertynyttä alijäämää 110 :n mukaisessa määräajassa. Arviointimenettely voidaan myös käynnistää, jos asukasta kohden laskettu alijäämä on kuntakonsernin viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään 1000 euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa. Tai vaihtoehtoisesti kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan ja kuntakonsernin talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin täyttäneet seuraavat raja-arvot: - kuntakonsernin vuosikate on ilman kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain mukaan myönnettyä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta negatiivinen; - kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti; - asukasta kohden laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla; - kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on vähintään 50 prosenttia Mäntsälän vuoden 2016 tilinpäätöksessä arviointimenettelyn tunnuslukujen raja-arvoista täyttyi kohta 4) Mäntsälän kuntakonsernin suhteellinen velkaantuneisuus 102 %. Kuntakonsernin ylijäämä tilinpäätöksessä oli 25,7 milj. euroa, 1233 euroa/asukas.

18 17 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Alla olevassa taulukossa esitetään kunnan ja kuntakonsernin tase-erät, joista alijäämän kattamisvelvollisuus määräytyy, sekä vuosien taloussuunnitelma, jossa tasapainottamistoimenpiteet tulisi tarvittaessa esittää: Kunta Tase Tuloslaskelma-arvio Taloussuunnitelma Kunta vuodelle 2017 Oma pääoma Peruspääoma Vuosikate Vuosikate Poistot Satunnaiset erät Edellisten tilikau- Tilikauden tulos Poistot sien yli-/alijäämä Poistoeron muutos Muut erät 31 Satunnaiset erät Tilikauden Tilikauden yli-/ yli-/alijäämä alijäämä Tilikauden tulos Velvoite laatia toimenpideohjelma kertyneen = Velvoite laatia tasapainotettu taloussuunnitelma alijäämän kattamiseksi Mäntsälän ylijäämä = euroa; ei tasapainottamisvelvoitetta Kuntakonserni Tase Tuloslaskelma-arvio Taloussuunnitelma Konserni vuodelle 2017 Oma pääoma Peruspääoma Vuosikate Vuosikate Poistot Satunnaiset erät Edellisten tilikau- Tilikauden tulos Poistot sien yli-/alijäämä Poistoeron muutos Muut erät Satunnaiset erät Tilikauden Tilikauden yli-/ ali-/ylijäämä alijäämä Tilikauden tulos Velvoite laatia toimenpideohjelma kertyneen = Velvoite laatia tasapainotettu taloussuunnitelma alijäämän kattamiseksi Mäntsälän konserniylijäämä avoin = euroa; ei tasapainottamisvelvoitetta

19 Mäntsälän kunta 18 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Vuoden 2016 tilinpäätöksessä Mäntsälän konsernitaseessa oli ylijäämää yhteensä 25,7 milj. euroa. Vuoden 2017 tilinpäätösennusteessa Mäntsälän konserniylijäämän arvioidaan hieman kasvavan. Valtuuston hyväksymässä kuntastrategiassa tavoitteena on kuntakonsernin talouden tasapaino pitkäjänteisellä ja kustannustietoisella päätöksenteolla. Vuosikatteen tulee kattaa suunnitelmapoistot ja velkamäärän tulee pysyä hallinnassa Talousarvion ja taloussuunnitelman tasapainotus Mäntsälän kuntastrategiassa tavoitteeksi on asetettu kuntakonsernin talouden tasapaino, joka saavutetaan pitkäjänteisellä ja kustannustietoisella päätöksenteolla. Tulorahoituksen riittävyydestä tulee huolehtia ja velkaantuminen pitää hallinnassa. Palvelujen kustannuskehityksestä on huolehdittava palvelujen tuotteistamisella. Omistajaohjauksella tulee varmistaa kuntakonsernin toiminnan tuloksellisuus. Kunnan talouden tasapainotusta tulee talousarvion ja -suunnitelman valmistelussa tehdä siten, että valtuusto ylimmässä poliittisessa päätöksenteossa sitoutuu jatkuvasti kunnassa pitkäjänteiseen talouden tasapainotustyöhön. Vuoden 2017 alkuperäisessä talousarviossa tavoitteeksi toimintakatteelle asetettiin enintään - 100,2 milj. euroa ja vuosikatteeksi 8,4 milj. euroa. Vuosikate kattaa suunnitelmapoistot 127 %. Syksyn 2/2017 osavuosikatsauksessa ennakoidaan toimintakatteen heikkenevän -4,7 milj. euroa (4,8 %) -101,8 milj. euroon, mikä ylittää alkuperäisen talousarvioennusteen -1,5 milj. euroa. Toimintakate heikkenee (pl. käyttöomaisuuden myyntivoitot) 5,1 milj. euroa eli 5,2 %. Verotulot ja valtionosuudet kasvavat 0,6 %, 109,7 milj. euroon. Vuosikate paranee verotulojen kasvun ansiosta 9 milj. euroon ja asukasta kohden 428 euroon. Tilikauden tulos ja ylijäämä ovat 2,4 milj. euroa. Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman valmistelun perustaksi kunnanhallitus hyväksyi talousarviokehyksen, jossa hyväksyttiin toimintakatteeksi enintään -100,7 milj. euroa vuodelle 2018 ja verorahoitustuotoksi yhteensä 108,2 milj. euroa. Vuosikate 8,4 milj. euroa kattaa suunnitelmapoistot 111 % ja tilikauden tulos on 0,9 milj. euroa. Investointitasoksi määriteltiin enintään 23,4 milj. euroa ja lainakanta saa kasvaa enintään 14,4 milj. euroa yhteensä 82,7 milj. euroon, asukasta kohden euroon, sekä Ehnroosin kiinteistöleasing vastuut mukaan lukien laskennallisesti 96,1 milj. euroon,4 520 euroon per asukas.

20 19 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma euroa Kehys TA 2018 Lautakunta TA 2018 TA 2018 Poikkeama ltk / kehys Poikkeama TA / kehys toimintatuotot toimintakulut toimintakate, josta käyttöomaisuuden myyntivoitot toimintakate, /asukas toimintakate, /asukas ilman myyntivoittoja verotulot valtionosuudet verorahoitus yhteensä rahoitustuotot ja suunnitelmapoistot tilikauden tulos tilikauden yli- / alijäämä bruttoinvestoinnit nettoinvestoinnit muu- lainakannan tos lainakanta lainakanta, /asukas -kulut vuosikate, vuosikate, /asukas asukasmäärä Lautakuntien talousarvioehdotuksessa vuodelle 2018 toimintakate heikkenee 105,5 milj. euroon, muutoksen ollessa -5,2 milj. euroa (5,2 %) vuoden 2017 muutettuun talousarvioon. Toimintakate ylittää talousarviokehyksessä asetetun tavoitteen -4,8 milj. euroa. Verotulot alenevat hieman 80.8 milj. euroon ja valtionosuudet 28,4 milj. euroon, muutoksen ollessa yhteensä -0,4 milj. euroa (-0,4 %). Vuosikate 4,6 milj. euroa kattaa suunnitelmapoistot 62 %. Tilikauden tulos on -2,8 milj. euroa alijäämäinen. Vuoden 2018 talousarviossa toimintakate heikkenee -3,9 milj. euroa (3,9 %) -104,1 miljoonaan euroon ja on asukasta kohden euroon (2,9 %) ja ilman käyttöomaisuuden myyntivoittoja euroon/asukas (2,8 %). Toimintakate ylittää talousarviokehyksessä asetetun tavoitteen -3,5 miljoona euroa, ja heikkenee vuoden 2016 tilinpäätökseen -7,0 milj. euroa, vuositasolla keskimäärin -3,5 milj. euroa, 3,6 %. Verorahoitus kasvaa vuoden 2018 talousarvioehdotuksessa 0,7 milj. euroa vuoden 2016 tilinpäätöksestä, vuositasolla keskimäärin 0,35 milj. euroa (0,34 %). Verotulot ja veroaste Verotulojen ennakoidaan kasvavan 0,5 milj. euroa 81,4 milj. euroon (0,6 %). Maltilliseen kasvuun vaikuttaa osittain lomarahojen leikkaukset julkisella sektorilla ja Kiky-sopimus, josta aiheutuvat verovähennykset kompensoidaan kunnalle osittain valtionosuuden lisäyksenä. Yhteisöverotuotto kasvaa bruttomääräisesti mutta sitä vähentää kuntien jako-osuuden pieneminen.

21 Mäntsälän kunta 20 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Valtionosuudet Marraskuussa 2017 valmistuvassa vuoden 2016 kunnallisverotuksessa Mäntsälän verotettavat tulot kasvavat ennakkotiedon mukaan 1,2 % ja asukasta kohden 0,4 prosenttia euroon (vrt. 2015; , 0,8 %). Vastaava kasvu koko maassa oli keskimäärin 0,7 % euroon/asukas. Uudenmaan asukaskohtaisten kunnallisverotuottojen kehityksestä ei ole tässä aiheessa käytettävissä ennakkotietoja. Efektiivinen veroaste (verovähennysten jälkeen kunnallisverotettava tulo) on viime vuosina kehittynyt Mäntsälässä ja koko maassa seuraavasti: 2011; 14,54 %, koko maa (14,57 %) 2012; 14,42 %, (14,44 %) 2013; 14,57 %, (14,71 %) 2014; 14,55 %, (14,94 %) 2015; 15,08 %, (14,94 %) 2016; 14,94 %, (14,82) ennakkoarvio 2017; 14,54 %, (14,47) ennakkoarvio 2018; 14,48 %; (14,42) ennakkoarvio 2019; 14,52 %; (14,48) ennakkoarvio 2020; 14,66 %; (14,82) ennakkoarvio Efektiivinen veroaste kertoo, mitä kunnan vahvistetulla (nimellisellä) veroprosentilla saadaan tosiasiassa kunnallisverotuloa kunnan kassaan. Kiinteistöverotuottoa saadaan ennakkoarvion mukaan 6,9 milj. euroon ja yhteisöverotuottoa 2,6-2,9 milj. euroa, muutosten ollessa suhteellisen vähäisiä kokonaisuutta tarkasteltaessa. Mäntsälän kunta saa käyttötalouden yleiskatteista valtionosuutta arviolta 28,4 milj. euroa. Valtionosuus supistuu 0,3 milj. -1,2 % mm. osittain valtionosuuksien negatiivisten indeksitarkistusten sekä Kiky-sopimuksen johdosta. Verotulotäydennys 5,1 milj. euroa pysyy edellisvuoden tasolla. VM:n, OPM:n ja Kuntaliiton laskelmat käyttötalouden valtionosuudesta ovat ennakollisia vuoden 2017 loppuun saakka, jolloin lopulliset päätökset vahvistetaan kunnille. Arviota päivitetään tarvittaessa kunnanhallituksen käsittelyn yhteydessä. Vuosikate Vuosikate alenee talousarviossa 6,6 milj. euroon ja kattaa suunnitelmapoistoista 89 %. Tilikauden tulos on -0,8 milj. euroa ja tilikaudelta syntyy kirjanpidollista alijäämää -0,8 milj. euroa. Suunnitelmakaudella vuosikatteet alittavat suunnitelmapoistot ja tilikauden tulokset ovat alijäämäisiä. Suunnitelmakaudelle liittyy toimintakatteen ja verorahoituksen kehityksen arviointiin epävarmuustekijöitä. Soten ja maakuntauudistuksen vaikutusta ei ole budjetoitu tähän suunnitelmaan vuodelle Valmistelu etenee sotessa suunnitellusti ja rahoitukseen palataan tarkemmin keväällä 2018 valmisteltaessa vuoden 2019 talousarviokehystä, jolloin uudet valtakunnalliset sote laskelmat ovat kuntien käytettävissä. Investoinnit Investoinnit vuodelle 2018 ovat talousarviossa 19,2 milj. euroa. Investointisuunnitelma alittaa 4,2 milj. euroa talousarviokehyksen ja 1,6 milj. euroa lautakuntien ehdotuksen. Mäntsälän kunnan kokonaisinvestoinnit ovat suunnitelmakaudella yhteensä 19,2 + 16,7 + 20,0 = 55,9 milj. euroa ja keskimäärin vuositasolla 18,6 milj. euroa. Lisäksi summaan tulee laskea kiinteistöleasing rahoitteinen Ehnroosin kouluhanke 16,9 milj. euroa, jolloin summa on yht. 72,8 milj. euroa, ja vuositasolla keskimäärin 24,3 milj. euroa. Hyökännummen (koulut + päiväkoti) elinkaari-investoinnin valmistumiseen kuluu rahaa vuonna 2018 yht. 4,6 milj. euroa. Muut merkittävät kouluhankkeet ovat Sälinkään koulun uudisrakennus, kustannusarviolta 10 milj. euroa vuosina , sekä Enroosin yläkoulun investointi, jonka toteutusaikataulu on vielä auki, johtuen rakennusurakasta tehdystä valituksesta markkinaoikeuteen.

22 21 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Lainakanta Kunnan velkamäärä kasvaa vuonna 2018 arviolta 11,6 milj. euroa 78,4 milj. euroon, asukasta kohden euroon. Vuosina lainakanta kasvaa edelleen yhteensä 22,1 milj. euroa 100,5 milj. euroon, keskimäärin euroon per asukas. Lisäksi lainotukseen rinnastettavia velkavastuita syntyy suunnittelukaudella kiinteistöleasing rahoituksen käytöstä Ehnroosin koulurakentamisessa arviolta 16,9 milj. euroa. Talouden tasapainotuksella tulee käyttötalouden hallintaan hakea jatkuvasti toimenpiteitä ja ratkaisuja etenkin rakenteellisten uudistusten toteuttamisella. Kunnan tulorahoitus tulee pysyä tulevaisuudessa riittävällä tasolla suhteessa investointeihin. Velkaantuminen ei voi jatkua yhtä voimakkaana kuin alustavat laskelmat tulevasta kehityksestä ennakoivat vuosille Mäntsälän vuosikate, nettoinvestoinnit ja suunnitelmapoistot asukasta kohden euroina Mäntsälän rahavarat ja lainakanta asukasta kohden euroina

23 Mäntsälän kunta 22 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Käyttötalousosa Kunta-alan nykyinen työ- ja virkaehtosopimuskausi on voimassa saakka. Kiky sopimukseen perustuen kunta-alalla leikataan määräaikaisesti kolmen vuoden aikana, ajalla lomarahoja 30 %. Leikkauksen suuruus riippuu työntekijän loman pituudesta. Lomarahaleikkaus koskee välillä maksettavia lomarahoja. Mäntsälän palkkausmäärärahat on budjetoitu vuoden 2018 talousarvioon voimassa olevien työja virkaehtosopimuksen mukaisina vuosipalkkoina huomioon ottaen edellä mainitut tekijät. Uudelle, tulevalle työ- ja virkaehtosopimuskaudelle on vuodelle 2018 budjetoitu henkilöstön palkkauskustannusten korotuksiin yhteinen palkkavarausmääräraha euroa (0,9 %) ja harkinnanvaraisiin korotuksiin euroa, yht euroa yleishallinnon henkilöstöpalveluihin. Kilpailukykysopimukseen liittyen on käytössä pysyvästi työajan pidennys 24 tuntia vuodessa. Viikoittaista työaikaa pidennettiin 30 minuutilla ja ratkaisut vaihtelevat sopimuskohtaisesti. Vuosityöajan pidennys ei vaikuta suoraan kuntatalouden menoihin. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut ovat budjetissa keskimäärin 25,68 %, josta - sairasvakuutusmaksu 0,98 % % - työttömyysvakuutusmaksu 2,75 %, taloudellinen tuki 0,035 % ja lakisääteinen tapaturmavakuutus 0,15 % - KuEL maksu 2018: palkkaperusteinen on 16,75 % ja eläkemenoperusteinen on budjetoitu tarkistamalla vuoden 2017 ennakkomaksut kertoimella 1,01. Vuoden 2018 varhe - maksu (ennakoiden kerroin 1,01) perustuu niihin eläkkeisiin, jotka ovat alkaneet työkyvyttömyyseläkkeistä, työttömyyseläkkeistä, yksilöllisistä varhaiseläkkeistä ja kuntoutustuista. Tarkat summat Keva ilmoittaa tammikuussa 2018 lähettämällä kuntiin euromääräiset laskut. - VaEL maksu opettajat keskimäärin 16,9 %; maksu tarkistetaan erikseen - kuluttajahintaindeksin muutos on vuonna 2018 arviolta 1,5 %. Talousarvioehdotuksessa henkilöstökulut kasvavat 2,1 milj. euroa (4,1 %) 54,2 milj. euroon vuoden 2017 talousarvioon verrattuna. Palkkakulut kasvavat 2,2 milj. euroa (5,3 %) 43,5 milj. euroon sisältäen mm. henkilöstön lomarahaleikkauksen sekä lukuisia toimilisäyksiä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Henkilöstökulujen 2,1 milj. euron muutoksesta 0,5 milj. euroa (0,9 %) on varattu yleiseen työ- ja virkaehtosopimuksen mukaiseen korotukseen. Henkilöstösivukuluja vähentää työnantajamaksujen supistuminen netto -0,85 %. Vuoden 2018 aikana henkilöstömenoissa säästöjä haetaan mm. systemaattisen täyttölupamenettelyn kautta. Kaikkien avautuvien tehtävien osalta käytetään tarkkaa harkintaa sijaisten palkkaamisessa ja kaikessa ulkoisessa rekrytoinnissa. Tavoitteena on jättää kaikista vapautuvista viroista ja toimista osa kunnassa täyttämättä. Työhyvinvoinnin lisäämisen painopisteet liittyvät varhaisen tuen käytäntöihin, tiedottamisen ja tiedolla johtamisen sekä yhteistyön ja vuorovaikutuksen kehittämiseen. Tiukasta taloudesta johtuen niukkenevat resurssit nostavat erityisesti henkilöstön ja esimiesten jaksamisesta huolehtimisen keskeiseksi tavoitteeksi.

24 23 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Uudet virat / toimet Ulkoinen toimintakate Talousarvioesityksessä esitetään perustettavaksi seuraavat virat ja toimet: Virat: - sosiaali- ja terveyspalvelut/perusterveydenhuoltopalvelut/1,4 terveyskeskushammaslääkäriä - kuntatekniikan päällikkö Toimet: - maankäyttöpalvelut/kaavasuunnittelija - sosiaali- ja terveyspalvelut/johto ja hallinto/asiantuntija - sosiaali- ja terveyspalvelut/johto ja hallinto/laskenta ja talousvastaava - sosiaali- ja terveyspalvelut/lasten, nuorten ja perheiden palvelut/puheterapeutti - sosiaali- ja terveyspalvelut/hoito- ja hoivapalvelut/lähihoitajat 4 - sosiaali- ja terveyspalvelut/hoito- ja hoivapalvelut/sairaanhoitajat 4 - sosiaali- ja terveyspalvelut/hoito- ja hoivapalvelut/sosiaaliohjaaja - sosiaali- ja terveyspalvelut/perusterveydenhuoltopalvelut/fysio-/toimintaterapeutti - sosiaali- ja terveyspalvelut/perusterveydenhuoltopalvelut/ 2 hammashoitajaa - sosiaali- ja terveyspalvelut/perusterveydenhuoltopalvelut/2,5 sairaanhoitajaa - sosiaali- ja terveyspalvelut/perusterveydenhuoltopalvelut/osaston sihteeri Talousarvioehdotukseen sisältyy myös nimikemuutoksi eri toimialoilla, jotka selviävät tarkemmin talousarvioliitteestä. Mäntsälän ulkoinen toimintakate (käyttötalouden nettomenot) heikkenee vuoden 2018 talousarviossa toimialoittain 3,9 milj. euroa (3,9 %) -104,1 milj. euroon vuoden 2017 muutettuun talousarvioon verrattuna. Sisäiset toimintatuotot ja kulut Kunnan sisäiset tulot (2018 talousarviossa euroa) ja kulut (2018 talousarviossa euroa) on esitetty käyttötalouden eri tulosalueilla tiliryhmittäin liitteellä nro 2.

25 Mäntsälän kunta 24 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Ulkoinen toimintakate tulosalueittain TULOSALUE TP 2016 KsM Tot. Tot. TPE 2017 TA 2018 TA 2018 TA /2017 % osav.k.2/2017 Ltk Kh - Yleishallinto , Elinkeinotoimi , Maaseututoimi , Pelastus , Ympäristöpalvelut Kuntakehityspalvelut , KONSERNIPALVELUT , muutos muutos % -11,4 % 10,4 % 11,0 % 14,5 % 13,4 % 13,4 % -Käyttöomaisuuden myynnit , muutos - Tarkastustoimi , Valmistus omaan käyttöön Soten johto ja hallinto , Lasten, nuorten ja perheiden , palvelut (Varhaiskasvatus) , Hoito-ja hoivapalvelut , Perusterveydenhuolto , Erikoissairaanhoito (sidottu) , Työterveyshuolto ( ) ( ) (29 797) SOSIAALI-JA TERVEYS , PALVELUT ilman varhaiskasv:sta ja Mlä ymp.terv.huoltoa muutos ,6 % 3,4 % 6,0 % 4,6 % 3,4 % 3,4 % - Talous-ja hallintopalvelut , Opetuspalvelut , Varhaiskasvatuspalvelut (Elinikäinen opp. ja tiedonhall.) , Vapaa-aikapalvelut , KASVATUS-JA SIVISTYS , PALVELUT ilman varhaiskasvatusta muutos ,2 % -2,4 % -2,9 % 0,4 % 0,4 % 0,4 % - Keskitetyt palvelut , Toimitilapalvelut , josta kiinteistönhoitopalv , josta kunnossapitopalv , Ruoka-ja siivouspalvelut , josta ruokailupalvelut , josta siivouspalvelut , Kuntatekniikka , TEKNISET PALVELUT , muutos ,4 % 8,8 % 9,6 % 11,3 % 8,0 % 8,0 % TOIMINTAKATE YHT , muutos muutos-% -0,5 % 3,2 % 4,8 % 5,2 % 3,9 % 3,9 % Vertailu tehty: Tp 2015 Tp 2016 Tp 2016 Ksm 2017 Ksm 2017 Ksm 2017

26 25 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus / Konsernipalvelut -toimiala Toimialan palveluajatus Konsernipalvelut vastaa kunnan keskitettyjen hallintopalvelujen tuottamisesta sekä vastaa kunnan päätöksenteko- ja toimeenpanotehtävistä. Toimialan sitovat tavoitteet kuntastrategian toteuttamiseksi talousarviovuodelle Asukkaat ja hyvinvointi Väestön määrä kasvaa vähintään 1 % vuosittain ja kasvu sijoittuu 70 % asemakaava-alueelle ja 30 % kyliin Kunnan markkinointitoimenpiteiden vaikuttavuus kasvaa. Kunnan näkyvyyden ja maineen mittaus-kysely sekä palaute kuntaan. Vahvistetaan kuntalaisten hyvinvoinnin edellytyksiä tulevaisuuden kunnassa. Kunnan hyvinvointityön rakenteet vakiintuneet ja Hyvinvointitiimi toiminnassa Konsernipalvelujen vastuulla osahankkeista: - Turvallisuusosio - Joukkoliikennekokeilut - Aluedemokratia HYVE-tiimin toimintaohjelma 2018 hyväksytty ja täytöönpantu Hyvinvointikertomuksen mittarit Digitalisaation edellytykset kuntalaisille. Kunnan sähköiset palvelut ovat asiakkaille helppokäyttöisiä ja helposti saavutettavissa. Palautearviot käyttäjiltä ja kyselyt. Sähköisten palvelujen määrä ja kattavuus Osana aluedemokratiavalmistelua osallisuuden vahvistaminen sähköisiä palveluja hyödyntäen. Aluedemokratiamallin arviointi

27 Mäntsälän kunta 26 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Sähköisten palvelujen kehittämiseksi laaditaan kuntatason suunnitelma. Suunnitelman mittarit määritellään erikseen Yhteisöjen, verkostojen ja kumppanuuksien vahvistaminen ja hyödyntäminen Säännöllisesti toteutettavat kuntalais- ja aluetilaisuudet osana aluedemokratiahanketta Pidettyjen tilaisuuksien sekä osallistujien määrä Uusien kumppanuksien määrä kunnan palvelutuotannossa Palvelukylien markkinointi ja tilojen hyödyntäminen Tilojen käyttöasteet sekä vuokraus ulkopuolelle. Talous Kuntakonsernin talouden tasapaino pitkäjänteisellä ja kustannustietoisella päätöksenteolla. Teemme taloudellisesti kestäviä päätöksiä, jotta kunnan verotulot kasvavat. Terveen talouden mittarit Lainamäärämme pysyy kohtuullisena kunnan tulorahoitukseen nähden. Lainamäärä/asukas (lainamittarit) Talousvaikutusten arvioinnin ja seurannan kehittäminen. Luottamushenkilöiden arvio talousseurannan onnistumisesta Kuntalaisten palvelut Kunnan ja maakunnan onnistunut kumppanuus Edunvalvonta ja aktiivinen vaikuttaminen uudistuksen valmistelussa Arviointi osana KUUMA-toimintaa Kunnan edustajien arvio Mäntsälän tavoitteiden toteutumisesta KU-Sote omistajaohjauksen vahvistaminen Mäntsälän kunnan maksuosuuden kehitys Sote- palvelujen järjestämisvastuun siirron arviointi. Varmistetaan osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Rekrytointikysely esimiehille toteutetaan Esimies kyselyjen tulokset. Yhteinen koulutussuunnitelma toteutetaan. Kysely toteumasta v ja sen tulokset. Osaamiskartoitusten toteuttaminen. Mittari Toimintayksiköiden arvio kartoitusten pohjalta.

28 27 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Kunnan työhyvinvointi-ohjelma keskeisiä tavoitteita toimenpiteiksi: 1. Esimiesten työkykyjohtaminen 2. Avoimen vuorovaikutuksen kehittäminen työyhteisöissä 3. Kannustavan palkkauksen kehittäminen 1. Esimiesten työkykyjohtamiskoulutusten määrä. 2. Esimies arvio ja käytäntöjen kertaaminen esimiestilaisuuksissa. 3. Arviointi toteutetaan osana esimieskyselyjä. Asuminen ja maankäyttö Toimiva joukkoliikenne ja turvallinen sekä kattava kevyenliikenteen verkosto Kunnan henkilökuljetusten kehittämisohjelma laadittu, joiden toimenpiteillä joukkoliikenteen palvelutaso turvataan Palvelutasoarviointi Käyttäjäkyselyiden tulokset palvelutasosta Liikenteen turvallisuussuunnitelman toteuttaminen poikkihallinnollisena yhteistyönä Investointien toteutuminen luokiteltuihin riskikohteisiin Elinkeinot ja työllisyys Aktiivinen työllisyyden edistäminen ja työkykyisyyden valmennus Kunnan työllisyysohjelman täytäntöönpano ja johtaminen Kunnan käyttämien työllisyyspanostusten vaikuttavuus (eurot ja muu tuki) Työllistettyjen määrän kehitys kunnassa, yhdistyksissä ja yrityksissä Kunnan työmarkkinatuen kuntaosuuden kehitys Yleishallinto Tulosalueen palveluajatus Yleishallinto konsernipalvelujen suurimpana tulosalueena vastaa hallinto-, talous-, hr- sekä Ictpalveluista. Lisäksi yleishallinnon alla on kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen sekä elinvoimaja konsernijaoston toiminta. Yleishallintoon kuuluu myös keskitetyt joukkoliikenne ja hankintapalvelut.

29 Mäntsälän kunta 28 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella Alueellinen Soteratkaisu ja maakunnan mahdollinen käynnistyminen tulevat vaikuttamaan kunnan hallintopalvelujen toimintaan sekä resurssien mitoitukseen. Kunnan taloudellinen asema uudistuksessa myös muuttuu. Mahdolliset kasvupalvelujen muutoksen voivat vaikuttaa erityisesti työllisyyspalvelujen osalta. Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2018 EU-tietosuoja-asetus astuu voimaan toukokuussa 2018 jolloin erityisesti henkilötietojen käsittelyssä kunnan toimintakäytänteet ja vastuut tulee olla selkeästi dokumentoidut. Edellä mainitut hallinnon muutokset voivat aiheuttaa muutoksia jo vuoden 2018 puolella, esimerkiksi sopimushallinassa. Riskit tavoitteiden saavuttamisessa Henkilöriskit uudistusten läpiviennissä sekä tiedonkulku organisaation sisällä. Taloudelliset riskit kunnan kokonaistalouden tasapainossa. Tietosuojavaatimukset voivat aiheuttaa järjestelmäriskejä, joita ei osata ennakoida. Elinkeinotoimi Tulosalueen palveluajatus Elinkeinotoimi sisältää kunnan maksuosuuden kunnan elinkeino- ja markkinointipalveluiden hoitamisesta Mäntsälän Yrityskehitys Oy:ssä. Lisäksi työllisyyspalvelujen ml. kunnan työllistämistukirahat, Mäntsälälisä yrityksille ja yhdistyksille, kesätyöllistäminen sekä maahanmuuttajien kotouttaminen kuuluvat tulosalueelle. Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella Maakuntauudistus kasvupalvelujen (työllisyys- ja elinkeinopalvelut) ajoittuu suunnitteluvuosille. Riskit tavoitteiden saavuttamisessa Toiminnalliset ja resurssiriskit uudistusten läpiviennissä Maaseututoimi Tulosalueen palveluajatus Maaseututoimi vastaa yhteistoiminta-alueella kahdeksan kunnan maaseutupalvelujen hallinnosta. Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella Maakuntauudistus esitetyssä muodossaan siirtää maaseutuhallinnon 2020 Uudenmaan maakunnalle. Riskit tavoitteiden saavuttamisessa Toiminnan riskiarviointi tehty Maaseutuviraston riskienhallintamääräysten pohjalta.

30 29 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Pelastus Talousalueelle sisältyy euron määräraha pelastuksen kuntaosuuteen Vantaan kaupungille vuodelle Pelastustoiminta jatkuu nykyisellä mallilla Tulevan maakuntauudistuksen osana pelastustoimen uudelleen organisointi on arvioinnin kohteena. Ympäristöpalvelut Tulosalueen palveluajatus Tulosalue vastaa Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristö- ja ympäristöterveydenhuoltopalveluista. Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella Mikäli maakuntauudistus toteutuu vuonna 2020 ympäristökeskuksen käyttötalousmenot pienenevät merkittävästi ympäristöterveydenhuollon järjestämisvastuun siirtyessä maakunnalle. Riskit tavoitteiden saavuttamisessa Riskit arvioitu ympäristökeskuksen dokumenteissa. Käyttöomaisuuden myyntivoitot Tulosalueelle kirjataan käyttöomaisuuden myyntihinnan ja kirjanpitoarvon välinen erotus. Tarkastuslautakunta / Tarkastustoimi Tulosalue sisältää määrärahan tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan toimintakuluihin.

31 Mäntsälän kunta 30 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Kuntakehityslautakunta / Kuntakehityspalvelut Tulosalueen palveluajatus Rakennustoiminnan ja rakennetun ympäristön ohjaus ja valvonta kunnassa. Vastata kuntakehityksestä ja kaupunkikuvasta, yleis- ja asemakaavojen laatimisesta, kartasto- ja kiinteistöteknisten ja maapoliittisten asioiden valmistelusta sekä yhdyskuntarakenteen kehittämisestä. Kaavoituksen tavoitteena on turvallisen, terveellisen, hyvän ja toimivan elinympäristön aikaansaaminen. Seurata Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen palvelusopimuksen toteutumista Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella Toimintaympäristössä ei arvioida tulevan suuria muutoksia. Positiivinen kasvukehityksen ennustetaan jatkuvan. Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2018 Ei merkittäviä muutoksia toiminnassa. Tulosalueen sitovat tavoitteet kuntastrategian toteuttamiseksi talousarviovuodelle 1. Väestön määrä kasvaa vähintään 1 % vuosittain ja kasvu sijoittuu 70 % asemakaava-alueelle ja 30 % kyliin Väestönkasvuluvut ja uusien lupien sijoittuminen alueille. 8. Elinvoimainen ja viihtyisä palveluiden keskus Keskustan osayleiskaavan eteneminen, keskustan rakentamisen määrän kehitys. 10. Kilpailukykyinen ja monipuolinen tonttitarjonta asumiseen ja yrittämiseen MAL-aiesopimuksen toteutuminen, kaavoituskatsaus, erilaisten tonttien myynti/vuokrausmäärät Riskit tavoitteiden saavuttamisessa Osayleiskaavatyön riskejä ovat mahdollinen resurssien riittämättömyys suhteessa eteen tuleviin haasteisiin, esim. meluasioiden ja liikenteen selvitysten osalta. Maankäytön tietokantojen ja kartta-aineistojen korjaustyöt vaativat suuren työpanoksen tulevana vuonna. Tällä hetkellä maankäyttöpalvelut on tilanteessa, jossa ohjelmien ja aineistojen

32 31 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma virheet hankaloittavat ja hidastavat koko yksikön toimintaa. Tehokas tietokoneanalyysien teko virheellisistä aineistoista ei ole mahdollista. Asuntomarkkinoiden kysynnän ollessa tällä hetkellä suhteellisen pienen keskustassa, saattaa rakentamisvauhti hieman hiljentyä. Hiljentyminen saattaa lisätä vapaarahoitteisten asuntojen tarjontaa vuokramarkkinoille, joka saattaa koitua vuokralaisten hyödyksi, jos kasvanut tarjonta laskee vuokria. Kunnan vuokrataloyhtiö saattaa kuitenkin kärsiä vuokra-asuntojen ylitarjonnasta. Jos rakennusvalvonnan rekrytoinnissa ei onnistuta, on suuri riski, että jossain vaiheessa vuotta toimitusajat luville venyvät entisestään ja rakentamisvauhti hidastuu. Samalla luvaton rakentaminen tulee lisääntymään. Tiedon avoin jakaminen internetissä yleistyy. Kuntakehityspalvelut voi resurssien riittäessä palvella entistä paremmin kuntakonsernin muita yksiköitä, kuntalaisia ja kunnan markkinointia jakamalla netissä havainnollista paikkatietoa mm. kunnan päiväkodeista, kouluista, leikkipuistoista ja ulkoilureiteistä. Suorite- ja tunnuslukutiedot Suorite- ja tunnuslukutiedot Tp 2016 Ta 2017 Tp 2017 Ta 2018 Ts 2019 Ts 2020 Ts 2021 Lautakunnan kokoukset Rakennusluvat - lupia kpl huoneistoja katselmuksia Poikkeamisluvat ja suunittelutarveratkaisut Luovutettuja kunnan tontteja (myynti/vuokraus) - A-tontit T / K -tontit muut kaupat / vuokrasopimukst Maankäyttösopimukset

33 Mäntsälän kunta 32 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Sosiaali- ja terveyslautakunta / Sosiaali- ja terveyspalvelut toimiala Yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyspalvelut / Mustijoen sote Pornainen yhteistoimintakorvaukset (ns. kuntaraha) Yhteistoimintakorvaukset TP 2016 KSM 2017 Toteuma 1-9/2017 TOE 2018 TA 2018 Ts 2019 Ts 2020 Muutos % Muutos Johto ja hallinto ,14 % Lasten-, nuorten- ja perheiden palvelut ,07 % Hoito- ja hoiva ,96 % Perusterveydenhuolto ,25 % Erikoissairaanhoito ,85 % Välisumma ,04 % Varhaiskasvatus * ,00 % Yhteensä ,89 % * Varhaiskasvatus Kasvatus ja sivistyspalveluissa v Toimielimen palveluajatus Mustijoen sosiaali- ja terveyspalveluiden tehtävänä on edistää ja tukea Mäntsälän ja Pornaisten kunnan asukkaiden elämänhallintaa, toimintakykyä ja terveyttä niin, että kuntien asukkaat voivat hyvin, ovat aikaisempaa terveempiä ja ottavat vastuun oman ja ympäristönsä hyvinvoinnista. Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimiala tuottaa vaikuttavat ja oikea-aikaiset sosiaali- ja terveyspalvelut alueen väestölle ja vaikuttaa alueella hyvinvoinnin asiantuntijana. Kuntastrategiassa asetetut tavoitteet ohjaavat toimialan tavoitteita ja toimintaa Kuntastrategian tavoitteet Miten ja missä näkyy ja vaikuttaa toimialalla erityisesti Vahvistetaan kuntalaisten hyvinvoinnin edellytyksiä tulevaisuuden kunnassa - Perustehtävä - Toimialojen yhteistyö - Kuntatason prosessit - Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen - Painopisteen siirto korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin - LAPE-hanke (kansalliset tavoitteet, paikalliset ketterät kokeilut) = Lasten ja perheiden palveluiden muutosohjelma - I & O -hanke (kansalliset tavoitteet, paikallinen kehittäminen) = Ikäihmisten ja kaiken ikäisten omaishoidon palveluiden kehittäminen - Ikäpoliittinen ohjelma - Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

34 33 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Digitalisaation edellytykset kuntalaisille - Sähköiset palvelut - Viestintä Yhteisöjen, verkostojen ja kumppanuuksien vahvistaminen ja hyödyntäminen - Asiakas ja hänen läheisverkostonsa kumppanina - Yhteistyö sisäisten ja ulkoisten kumppaneiden kanssa - Monitoimijakentällä vastuiden selkeys - Maakuntaan valmistautuminen - Keski-Uusimaan yhteiskehittäminen - Lape-hanke - I & O hanke - Keski-Uusimaan sote - Maakuntatason yhteistyö ja muutokseen valmistautuminen Kuntakonsernin talouden tasapaino - Perustehtävään keskittyminen - Rakenteiden arviointi ja uudistaminen - Toimintatapojen arviointi ja uudistaminen - Painopisteiden valinta / priorisointi Toimivat ja tarkoituksenmukaiset palvelut kuntalaisen koko elämänkaarelle - Perustehtävä - Optimaaliset palveluiden rakenteet ja toimintamallit - Lape-hanke - I & O hanke - Keski-Uusimaan sote:ssa asetetut tavoitteet - Maakuntatason ja kansalliset tavoitteet sote-uudistukselle Kunnan ja maakunnan onnistunut kumppanuus - Maakunnan valmisteluun osallistuminen - Keski-Uusimaan yhteiskehittämiseen osallistuminen Varmistetaan osaava ja hyvinvoiva henkilöstö - Toimintaympäristöstä ja asiakaskentästä nousevien tarpeiden laaja-alainen ennakointi, seuranta ja huomiointi osaamisen lisäämisessä ja rekrytoinnissa - Joustava ja muuntuva osaamisen rakenne - Perustehtävään liittyvä osaamisen ja oman työn kehittäminen - Toimivat ja osallistuvat työyhteisöt - Johtamisrakenteet Aktiivinen työllisyyden edistäminen ja työkykyisyyden valmennus - Kuntouttavan valmennuksen laaja-alainen hyödyntäminen ja soveltaminen - Kunnan ja yritysten yhteistyö - Kumppanuusyhteistyö laaja-alaisesti Kansallisesti, maakunnallisesti ja Keski-Uusimalla asetetut tavoitteet ohjaavat toimialan tavoitteita ja toimintaa Kansallisessa sote-uudistuksessa asetetut tavoitteet - Uudenmaan maakunnan ja soten valmistelu - Uudenmaan LAPE-hanke (hallituksen kärkihanke) - Uudenmaan I & O hanke (hallituksen kärkihanke) - Keski-Uusimaan sote-kuntayhtymän tavoitteet ja kuntayhtymän ja kuntien järjestämis- ja tuottamisroolien muutokset - Keski-Uusimaan sote-kuntayhtymän mukanaan tuomat muutokset päätöksenteossa Ennakoitavissa olevat muutossuunnat vuoteen Kunnan, kuntayhtymien, maakunnan ja valtion toimijoiden väliset työnjakomuutokset (muutokset järjestämis- ja tuottamisvastuissa) - Kansallinen valinnanvapausmalli ja sen mukainen monituottajamalli - Muuttuva kunta, kunnan uudistuva rooli ja tehtävät - Julkisen talouden tiukentuminen - Ikäihmisten absoluuttisen määrän kasvu - Kansalaisyhteiskuntaan ja yhteiskunnallisiin arvoihin liittyvät muutokset Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän perussopimuksen ja kuntien ja sote-kuntayhtymän järjestämis- ja tuottamissopimuksen ja sen liitteiden mukaiset muutokset järjestämis- ja tuottamisrooleissa, päätöksenteossa, palveluiden ohjausrakenteissa, raportoinnissa, johtamisessa, palvelurakenteissa ja palvelutuotannossa - Kansallinen sote-uudistus ja sote-palveluiden järjestämisvastuun siirtyminen maakunnalle - Sote-järjestämis- ja tuottamistoiminnan erottaminen

35 Mäntsälän kunta 34 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Muutokset sote-päätöksenteon rakenteissa ja malleissa - Maakunnallisten rakenteiden ja toimintamallien valmistelun tiivistyminen ja palveluiden maakunnallinen harmonisointi käynnistyy - Kunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistehtävän vahvistuminen - Kansallinen valinnanvapausmalli sote-palveluissa ja sen mukanaan tuoma monituottajamalli Keski-Uudenmaan kuntien yhteiset kärkihankkeet Mustijoen alueella, jotka liittyvät valtakunnalliseen Lape-muutosohjelmaan ja sisältyvät Uudenmaan LAPE-hankkeeseen Yhdessä olemme enemmän (kunta päätöksellään sitoutunut v. 2017, valtionosuusrahoitus v ) Eva-oppilashuolto ja opetus (erityisen ja vaativan tason palvelut) Ns. ketterässä kokeilussa ( ) selvitetään erityisen vaativan oppilashuollon ja opetuksen 1-9 luokkien resurssit kunnissa ja haetaan uutta koko aluetta palvelevaa erityisen vaativan eli Eva-oppilashuollon ja opetuksen rakennetta. Alueellista Eva-opetusta pilotoidaan kokeilukunnissa vuotiaille lastenpsykiatrian potilaille tukijaksoina marraskuun 2017 toukokuu Kokeilun taustalla on Kellokosken sairaalaan sulkemispäätös ja nuorisopsykiatrian siirtyminen pois Tuusulasta, mikä lopettaa alueellisen sairaalaopetuksen. Eva-huoltoriidat (erityisen ja vaativan tason palvelut) Ketterässä kokeilussa halutaan katkaista pitkittyvien huoltoriitojen kierre. Nykyisestä palvelurakenteesta puuttuu strukturoitu tehokas työskentelymalli, jolla monitoimijaisesti pystyttäisiin tukemaan lapsia, joiden vanhemmilla on selkeä riita liittyen lapsen huoltoon ja tapaamiseen. Kokeilussa muodostetaan kuntien yhteinen alueellinen monitoimijainen tiimi, joka koostuu asiakastyötä tekevistä erityisasiantuntijoista: lastensuojelu, lastenpsykiatria, aikuispsykiatria, käräjäoikeus tai juristi, poliisi ja muut mahdolliset tasot horisontaalisesti ja vertikaalisesti. Kokeilu ajoittuu toukokuu lokakuu Perhekeskustoimintaan (Peke) ja Varkoon (varhaiskasvatus ja koulu lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena) liittyvät ketterät kokeilut - Päiväkodin jatkot - Lapsiparkki - Ystäväksi maahanmuuttajaäideille - Perhekummitoiminnan/kaveritoiminnan toteutus Pornaisissa (Käytössä jo Mäntsälässä. Pornaisiinkin oli varattu avustusraha jo aikaisemmin, mutta ei käynnistynyt vapaaehtoistyöntekijöiden puutteen vuoksi.) - Parisuhdekatsastukset (kahdesta tulee kolme, tahtoikäinen, nuoruusikäinen ja uusperhe - tilanteissa) - Koulussa pysymisen mallin rakentaminen - Oppilas- ja opiskelijahuollon tulevaisuuden rakenne osana kunnan hyvinvointityötä: Ketterässä kokeilussa selvitetään KU-kuntien oppilas- ja opiskelijahuollon nykyiset toimintamallit ja rakenteet. Tavoitteena on tavoitteena luoda alueella yhteinen visio oppilashuollosta osana lapsiperheiden palveluja sekä kuntaan jäävää hyvinvointityötä. Vision rakentamisessa hyödynnetään henkilöstön ja oppilashuoltopalveluiden käyttäjien näkemyksiä. Tavoitteena on yhtenäistää oppilas- ja opiskelijahuoltoon liittyviä toimintamalleja ja prosesseja sekä kuntatasolla että tulevaisuuden maakuntaan ja erikoissairaanhoitoon. Ketterä kokeilu toteutetaan syyskuun 2017 kesäkuun 2018 aikana. Keski-Uudenmaan kuntien yhteiskehittäminen Mustijoen alueella liittyen kansalliseen hallituksen I & O -kärkihankkeeseen (Ikäihmisten ja kaiken ikäisten omaishoidon palveluiden kehittäminen), v Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi - Kotiinkuntoutus - Omaishoito ja perhehoito - Virtuaalikotihoito - Valinnanvapauskokeilu / henkilökohtainen budjetointi (kotihoito, omaishoito) Keski-Uudenmaan kuntien yhteiskehittäminen Mustijoen alueella / Päihde- ja mielenterveyspalvelut ja aikuisten sosiaalipalvelut, v PAPO -palvelujen porrastus (selvitys käynnissä 9/2017 tilanteessa)

36 35 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Keski-Uudenmaan kuntien yhteiskehittäminen Mustijoen alueella / Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto, v Alueellinen palvelutarpeen arviointi (käynnissä 9/2017 tilanteessa) Keski-Uudenmaan kuntien yhteiskehittäminen Mustijoen alueella / Terveyspalvelut ja sairaanhoito, v Akuuttihoidon kehittäminen - Kotisairaala - Kotiinkuntoutus - Lääkinnällinen kuntoutus - Valinnanvapauskokeilut (lääkäri- ja hoitajavastaanotot, suun terveydenhuolto) Keski-Uudenmaan kuntien yhteiskehittämisen teemoja Mustijoen alueella v / kaikki palvelut - Sähköiset palvelut - Palveluohjaus - Kuntoutus Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän perussopimuksen ja kuntien ja sote-kuntayhtymän järjestämis- ja tuottamissopimuksen ja sen liitteiden mukaiset muutokset järjestämis- ja tuottamisrooleissa, päätöksenteossa, palveluiden ohjausrakenteissa, raportoinnissa, johtamisessa, palvelurakenteissa ja palvelutuotannossa - Maakunnallisten rakenteiden ja toimintamallien valmistelun tiivistyminen - Varhaiskasvatuksen irrottaminen sote-palveluista alkaen - Mäntsälän ja Pornaisten yhteistoiminnan muutos vastaamaan Keski-Uudenmaan sotekuntayhtymän järjestämis- ja tuottamissopimuksen periaatteita ja rooleja Investoinnit Vuoden 2017 aikana ICT kehittämisessä painopiste on ollut sekä STM:n vaiheistusasetuksen, Kanta palveluiden että mobiilipalveluissa kehittämisessä (Kotihoito/Varhaiskasvatus). Lisäksi Keski-Uudenmaan Soten uudet palvelumuodot (mm. valinnanvapauskokeilu) sekä sähköisten/digipalveluiden edelleen kehittäminen ovat tuoneet sekä kasvavaa kehittämis- että kustannuspainetta ICT investointeihin ja edelleen käyttötalousmenoihin. Selkeästi uusien palveluiden kehittämisessä ICT rooli nousee yhä merkittävämmäksi vuoden 2018 aikana. Lisäksi nykyisten järjestelmien vanhentuminen ja uusien sovellusten käyttöönottovelvoite (esim. vanhoista järjestelmistä ylläpidot loppuvat/sovellukset vaativat muutoksia windows 10 käyttöönoton vuoksi), tuo merkittävän investointitarpeen vielä, ennen kuin Uudenmaan alue siirtyy yhtenäiseen Apotti järjestelmään (tavoite vuonna 2020). Näihin useisiin ICT:tä vaativiin muutoksiin ja kehittämisalueisiin on varattu rahoitusta sekä käyttötalouden että investointien osalta. Investoinneissa on varauduttu myös suun terveydenhuollon liikkuvan hoitoyksikön ja kiinteän hoitoyksikön hankintaan. Tavoitteena on saada koululaisten suunterveydenhuolto paremmin toimivaksi ja kattavammaksi sekä viedä yksikkö lähelle oppilaita, jolloin oppilaiden kuljetustarve vähenee. Lisäksi yksikkö voidaan viedä palveluasumisen yksiköihin, niiden asiakkaiden luo, jotka eivät itse pysty liikkumaan palveluiden luokse. Välinehuollon osalta on varauduttu jatkuvasti huollon tarpeessa olevien pesukoneen ja autoklaavin korvaushankintaan. Molemmat koneet ovat erittäin vanhoja ja lähes hajoamispisteessä. Huoltotoimenpiteet ovat erittäin kalliita ja toiminta huolloista huolimatta erittäin epävarmaa. Nykyisten koneiden kapasiteetti ei myöskään riitä täyttämään kasvavaa suun terveydenhuollon välinehuollon tarvetta, kun suunnitellut iltavastaanotot alkavat.

37 Mäntsälän kunta 36 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Sosiaali- ja terveyspalvelujen johto ja hallinto Tulosalueen palveluajatus Toimialan johto ja hallintopalvelut ohjaavat, mahdollistavat ja tukevat toimialan perustehtävässä (= palveluajatus) onnistumista osana kuntaorganisaatiota ja laajempaa toimintaympäristöä. Toimialan hallinnon ja talouden tukipalveluiden tehtävänä on vastata sote-palveluiden tukipalveluiden toimivuudesta siten, että johtaminen, päätöksenteko, esimiestyö ja eri tulosalueiden ydintehtävät mahdollistuvat. Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella Kansallinen, maakunnallinen ja seudullinen sote- ja maakuntauudistus ja niihin valmistautuminen ja niihin liittyvät muutokset päätöksenteon, ohjausmallien ja johtamisen rakenteissa ja perustehtävän rakenteissa leimaavat talousarvio- ja suunnitelmavuosia myös hallinnon ja talouden tukipalveluissa, joiden onnistunut ratkaisu tulee olemaan merkittävässä roolissa koko uudistuksessa (esim. tietojärjestelmät). Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän perussopimuksen ja kuntien ja sote-kuntayhtymän järjestämis- ja tuottamissopimuksen ja sen liitteiden mukaiset muutokset järjestämis- ja tuottamisrooleissa, päätöksenteossa, palveluiden ohjausrakenteissa, raportoinnissa, johtamisessa, palvelurakenteissa ja palvelutuotannossa - Maakunnallisten rakenteiden ja toimintamallien valmistelun tiivistyminen - Varhaiskasvatuksen irrottaminen sote-palveluista Perusturvan johdon ja hallinnon tulosalueelle on palkattu vuonna 2017 ja jatkuen myös vuoteen 2018 palkkatukityöntekijöitä purkamaan kertynyttä työruuhkaa, joista aiheutuu paineita henkilöstökulujen kasvuun edelleen vuonna Nähtävillä on jo vuosia ollut selvä tukipalveluresurssien vajaus, jota kunnan sisäisin järjestelyin ei ole pystytty järjestämään. Ostolaskujen sekä tulosidonnaisten asiakasmaksujen määrän kasvu ja valinnanvapaudesta johtuvat lisätehtävät varaavat johdon ja hallinnon taloustiimin työntekijöiden työajan jo nyt, jolloin heiltä ei jää perustehtävän lisäksi aikaa muihin taloushallinnon lisääntyneisiin (uusiin) tehtäviin. Perustehtävän sekä KU-Soten/Maakunnan valmistelun, selvityksien sekä talous- ja toimintatietojen raportoinnin tuomiin uusiin vaatimuksiin ei pystytä vastaamaan annetuilla resursseilla. Talous- ja toimintatietojen tulee olla analysoituja sekä ajantasaisia, myös sisäiset veloitukset sekä vyörytykset tulee tehdä aiemmasta poiketen kuukausittain toimintavuoden aikana. Tämä selvästi lisää vaateita ja vastuuta reagointinopeuteen ja ajantasaisen tiedon tuottamiseen. Toiminnan raportoinnin kuntoon saattaminen on ollut ongelmallinen. Hyvän ja luotettavan tiedon tuottaminen vaatii osaamista ja vahvaa työpanosta. Pelkkä tekninen osaaminen ei riitä. Monitahoinen valmistelu haastaa matalan organisaatiomme suorituskyvyn. LAPE- ja valinnanvapaushankkeiden talouden hallinnointi ja raportointi sekä asiakastietojen tallentaminen sitovat lähes kahden kokoaikaisen työntekijän työajan jo tällä hetkellä. Hankkeisiin on kunnan päätöksillä sitouduttu. Ja kun valinnanvapaus kokeilu laajenee suunterveydenhuoltoon, työpanoksen määrä kasvaa entisestään. Myös henkilökohtainen budjetointi (kokeilu) tuo lisää työpaineita ja käsin tehtävää laskentatyötä. Nykyiset sovellustuen resurssit on miehitetty järjestelmien (josta mm. Pegasos th on CE merkitty lääkintälaite ja asettaa näin ollen omat laatuvaatimukset) ylläpitoon ja niihin muutosvaatimusten toteuttamiseen, joita mm. valinnanvapauskokeilu/henkilökohtainen budjetointi sekä järjestelmään kohdistuvat päivitys/muutosvaatimukset/kansalliset palvelut (Kanta ja uutena velvoittavana esuomi-palvelut) ovat tuoneet.

38 37 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Toimialan johdon ja perustehtävien työn tukemiseksi sekä Keski-Uudenmaan soten tiedon tuottamiseksi ja maakunnan valmistelutyön eteenpäin saattamiseksi, on esitetty neljän henkilön työpanoksen lisäystä johdon/tukipalveluiden resursseihin. Sote-muutosten hallinta ja perustehtävän ja asukkaiden palveluiden jatkuvuuden turvaaminen edellyttävät muutosvaiheen tukeen johdon ja hallinnon selvää lisäresursointia. Sitovat tavoitteet kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella Kansalliseen, maakunnalliseen (Uusimaa) ja seudulliseen (Keski-Uusimaa) sote-uudistukseen valmistautuminen, osallistuminen ja muutoksen toteuttaminen Toteutuneen kuvaus Muutosjohtamisen ja viestinnän vahvistaminen osana kansallista, maakunnallista ja seudullista sote- ja maakuntauudistusta Toteutuneen kuvaus Maakunnan Lape-hankkeeseen osallistuminen ja hyvien käytäntöjen kokeilu ja mahdollinen käyttöönotto (sote & kasvatus- ja sivistystoimialojen yhteinen) Toteutuneen kuvaus Soten ja kuntaan jäävän hyvinvointityön yhteiset toimintamallit Hyte (hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen) -toiminnan tavoitteena on, että kuntia, maakuntia, sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajia ja väestöä kannustetaan tekemään hyvinvointia ja terveyttä edistäviä päätöksiä ja valintoja. Ehkäisevien sote-palvelujen ja kunnan ja muiden alueen toimijoiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ohjaus muodostavat kokonaisuuden, jonka kaikki osa-alueet tarvitaan halutun toimintasuunnan/vaikutuksen aikaansaamiseksi. Toteutuneen kuvaus (kuntatasolla)

39 Mäntsälän kunta 38 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Johto ja hallinto- tulosalueen suoritteet Suorite ja tunnuslukutiedot TP2014 TP2015 TP2016 Hoito- ja hoivapalvelut Kotihoidon, omaishoidontuen ja kotihoidon tukipalvelujen asiakasmaksupäätökset Laitoshoidon ja palveluasumisen asiakasmaksupäätökset Hoito- ja hoivapalveluiden asiakaslaskut Myönnetyt vapaakortit Vammaispalvelut Henkilökohtaisten avustajien palkkojen ja kehitysvammaisten työosuusrahojen sekä perhehoidon kulukorvausten maksatus Käsitellyt ostolaskut n n Perusterveydenhuoltopalvelut Annetut maksusitoumukset Pyydetyt/saadut maksusitoumukset Vapaa valinta / kirjaukset Pegasokseen Tapaturmailmoitukset ja laskut vakuutusyhtiöille Käsitellyt ostolaskut n n n Hallinnon ja muiden yksiköiden laskut Perusturvan yleislaskutuksen laskut Kunta- ja kotikuntalaskutuksen laskut Hallinnon, ESH:n ja muiden yksiköiden käsitellyt ostolaskut Posti Frankeeratut kirjeet Postijaon ajetut kilometrit 5402 km km 7028 km Valmistelutyöt sekä muut työt Perusturvalautakunnan esityslistat ja pöytäkirjat Viranhaltijapäätösten valmistelu Arkisto/tietopyynnöt/tietosuoja Selvitettyjä aineistoja (hyllymetriä) Selvitetyt tietopyynnöt Sovellustuki Selvitetyt tukipyynnöt Sovelluksien käyttöönotot Koulutettu henkilöstömäärä Varmennekorttien luovutukset Pegasos / ProConsona ajokortit Käyttäjätunnuspyynnöt 326 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Maksujen kirjaukset ProConsonaan Varhaiskasvatus Asiakasmaksupäätökset Yksityisen hoidon tukipäätökset Ostopalvelupäätökset sekä lasten kotihoidontuen kuntalisäpäätökset alk Lähetetyt asiakaslaskut Käsitellyt ostolaskut Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Tulosalueen palveluajatus Tulosalueen tavoitteena on, että Mustijoen perusturvan alueen lapset, nuoret ja perheet voivat hyvin ja saavat oikeaan aikaan tarvitsemiaan hyvinvointia edistäviä ja tukevia palveluja. Tavoitteena on myös, että lapset, nuoret ja perheet osallistuvat oman ja lähiympäristönsä hyvinvoinnin kehittämiseen.

40 39 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on selvittänyt vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon erityislainsäädännön uudistamista. Tavoitteena on yhdistää vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki yhdeksi erityislaiksi. Uudistuksessa keskeistä on palvelun/tuen tarvelähtöisyys ja yksilöllinen palveluiden kokonaisuus. Tavoitteena on antaa eduskunnalle hallituksen esitys vammaisten henkilöiden erityispalveluja koskevaksi laiksi syksyllä Laki tulisi kokonaisuudessaan voimaan vuonna Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän tuomat muutokset v ja sosiaali -ja terveydenhuollon siirtyminen maakuntahallintoon lukien. Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2018 Tulosaluetta tulee työllistämään merkittävästi sote-uudistukseen (Keski-Uusimaa ja Uusimaa) ja LAPE-hankkeeseen liittyvät tehtävät vuosina Tulosaluetta koskettavat seuraavat Keski-Uusiman sote-hankkeen palveluryhmät: lasten, nuorten ja perheiden palvelut, päihdeja mielenterveyspalvelut ja aikuisten sosiaalipalvelut sekä vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto sekä niihin liittyvät kärkihankkeet. Kärkihankkeiden ohella palvelualueella on myös omia kunnallisia hankkeita, joiden toiminta ajoittuu vuodelle Esim. lastensuojelun Hackneymalliin pohjautuva Wait-malli, kehitysvammaisten perintövaroin rahoitettu Kohti omaa kotia - hanke. Kohti omaa kotia -hankkeeseen sisältyy kohtaamispaikan 50 % ohjaajan toimen perustaminen ehdollisena. Tointa ei perusteta, mikäli Mäntsälän seudun kehitysvammaisten tuki ry saa ohjaajan palkkaukseen rahoitusta Stealta. Stean päätös tulee joulukuussa Kohtaamispaikan kohderyhmä on Mäntsälän ja Pornaisten alueella asuvat kehitysvammaiset ja erityistä tukea tarvitsevat nuoret ja aikuiset. Vuodelle 2018 esitetään myös kolmannen puheterapeutin toimen perustamisesta. Puheterapeutin palvelut ovat riittämättömät tarpeeseen nähden (syksyllä 2017 jono palveluun noin 1 vuosi). Puheterapian ostopalvelujen saatavuus on heikkoa. Sitovat tavoitteet kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella Kansallisen LAPE-muutosohjelman mukaiseen Uudenmaan LAPE-hankekokonaisuuteen osallistuminen Toteutuneen kuvaus

41 Mäntsälän kunta 40 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Lasten, nuorten ja perheiden palvelut- tulosalueen suoritteet Suorite ja tunnuslukutiedot TP2014 TP2015 Perheneuvola Tot 1-6/2016 TP2016 KS 2017 Tot 1-6/2017 TOE 2018 Asiakkaat Käynnit Koulupsykologit Asiakkaat Käynnit Nuorten vastaanotto Asiakkaat Käynnit Puheterapia Asiakkaat Käynnit Lastensuojelun sosiaalityö, asiakkaat Perhesosiaalityö, asiakkaat Sosiaalipäivystys, asiakkaat Palvelutarpeen arviointi perhesosiaalityössä, asiakkaat Kodin ulkopuolelle sijoitetut /Last.suoj. Asiakkaat Hoitopäivät Jälkihuolto, asiakkaat Lastenvalvoja, elatussopimukset Aikuissosiaalityö Sosiaalityö, asiakasperheet Perustoimeentulotuki, asiakasperheet Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki, asiakasperheet Välitystiliasiakkaat Työmarkkinatuki, asiakkaat Kuntouttava työtoiminta, asiakkaat

42 41 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Suorite ja tunnuslukutiedot TP2014 TP2015 Hyvinvointineuvola, Mäntsälä Tot 1-6/2016 TP2016 KS 2017 Tot 1-6/2017 TOE 2018 Käynnit yhteensä Lastenneuvola, asiakkaat Lastenneuvola, käynnit lääkärillä Lastenneuvola, käynnit hoitajalla Äitiysneuvola, asiakkaat Äitiysneuvola, käynnit lääkärillä Äitiysneuvola, käynnit hoitajalla Perhesuunnitteluneuvola, asiakkaat Perhesuunnitteluneuvola, käynnit lääkäril Perhesuunnitteluneuvola, käynnit hoitajal Hyvinvointineuvola, Pornainen Käynnit yhteensä Lastenneuvola, asiakkaat Lastenneuvola, käynnit lääkärillä Lastenneuvola, käynnit hoitajalla Äitiysneuvola, asiakkaat Äitiysneuvola, käynnit lääkärillä Äitiysneuvola, käynnit hoitajalla Perhesuunnitteluneuvola, asiakkaat Perhesuunnitteluneuvola, käynnit lääkäril Perhesuunnitteluneuvola, käynnit hoitajal Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, Mäntsälä Asiakkaat Käynnit lääkärillä Käynnit hoitajalla Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, Pornainen Asiakkaat Käynnit lääkärillä Käynnit hoitajalla Lapsiperheiden kotipalvelu Asiakkaat Kodinhoitajakäynnit Suorite ja tunnuslukutiedot TP2014 TP2015 Mielenterveysavopalvelut ja kriisipäivystys Tot 1-6/2016 TP2016 KS 2017 Tot 1-6/2017 TOE 2018 Asiakkaat Käynnit Mielenterveysasumispalvelut Asiakkaat Hoitopäivät Mielenterveyspalveluiden psykiatrinen sairaanhoitaja Asiakkaat Käynnit Päihdehuollon avopalvelut Asiakkaat Käynnit Päihdehuollon laitoskuntoutus Asiakkaat Hoitopäivät Vammaisten asumispalvelut Asiakkaat Hoitopäivät Kehitysvammaisten palveluasuminen Asiakkaat Hoitopäivät Kehitysvammaisten laitoshoito Asiakkaat Hoitopäivät Kehitysvammaisten perhehoito Asiakkaat Hoitopäivät

43 Mäntsälän kunta 42 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Hoito- ja hoivapalvelut Tulosalueen palveluajatus Hoito- ja hoivapalvelut edistävät kuntalaisten hyvinvointia, toimintakykyä ja omatoimisuutta vaikuttamalla ja tuottamalla kuntalaisten tarvitsemia kotiin annettavia palveluja ja lyhytaikaista sekä ympärivuorokautista hoitoa. Painopisteenä on tukea kotona asumista viemällä riittävät palvelut kotiin oikea-aikaisesti. Hoito- ja hoivapalvelujen asiakasryhmiä ovat ikäihmisten lisäksi mm. muistisairaat, pitkäaikaissairaat, vammaiset, kehitysvammaiset ja mielenterveys- ja päihdeasiakkaat eli hoitoa ja hoivaa tarvitsevat, joiden palvelutarpeeseen tulosalueen palvelut ja osaaminen vastaavat. Oman palvelutuotannon lisäksi em. asiakasryhmille ostetaan palveluja merkittävässä määrin ulkopuolisilta palveluntuottajilta (merkittävin kokonaisuus: tehostettu palveluasuminen). Palvelualueen asiakkaista suurin osa on iäkkäitä henkilöitä. Ikääntyvien kuntalaisten kotona pärjäämistä tukevat erilaisten asumisvaihtoehtojen kehittäminen ja mahdollisimman turvalliset liikkumismahdollisuudet sekä fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä ylläpitävä toiminta on keskeisessä roolissa. Ikääntyvien kotona asumista tuetaan poikkihallinnollisilla toimilla ja yhteistyöllä kolmannen sektorin ja muiden sidosryhmien toimijoiden kanssa. Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella Painopisteenä on asiakkaiden kotona asumisen tukeminen kehittämällä ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistävää ohjausta, neuvontaa ja palvelutarpeen arviointia sekä kotihoidon palvelujen monimuotoisuutta. Kehittämistyössä edetään eri hankkeiden kautta ja esiin tulleiden tarpeiden mukaisesti. Hankkeet I&O -hankkeessa (hallituksen kärkihanke: ikäihmisten palveluiden ja kaiken ikäisten omaishoidon kehittäminen v ) kehitetään iäkkäiden sekä omais- ja perhehoitajien palveluja nykyistä yhdenvertaisemmiksi ja paremmin koordinoiduiksi. Tulosalue osallistuu em. kärkihankkeen seuraaviin osahankkeisiin: Kaapo-hankeen tavoitteena on kehittää neuvonnan ja asiakasohjauksen malli, kehittää neuvontaa, ohjausta ja koordinointia tukevia työkaluja ja menetelmiä ja luoda vaikuttava ja toimiva iäkkäiden palveluverkosto. Kotikuntoutus: Kotikuntoutusjaksoilla tarkoitetaan kotona tai kodinomaisessa ympäristössä asuvalle ikäihmiselle tarkoitettua tavoitteellista ja määräaikaista jaksoa, minkä aikana asiakas saa tukea heikentyneeseen toimintakykyyn ja kotona asumisen mahdollisuuksiin. Tavoitteena on, että asiakas löytää omia voimavarojaan ja edistää toimintakykyisyyttään niin, että hän voi jatkaa asumista omassa kodissa mahdollisimman omatoimisesti, toimintakykyisenä ja voimaantuneena. Omais- ja perhehoito: Hankkeen tavoitteena on lainmuutoksilla vahvistaa omais- ja perhehoitajia tukevia palveluja, vähentää palvelujen vahvistamisen avulla muun hoidon tarvetta ja kustannuksia sekä lisätä tuen piirissä olevien omaishoitajien ja iäkkäiden henkilöiden määrää. Keski-Uudenmaan sote Valinnanvapauskokeilun henkilökohtainen budjetointi: Hoito- ja hoivapalvelut ovat mukana henkilökohtaisen budjetin kokeilussa omaishoidossa ja uusien asiakkaiden kohdalla kotihoidossa. Osallistuminen edellyttää toimialan tukipalveluiden resursointia.

44 43 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Virtuaalikotihoito laajentaa kotiin annettavien hoidon ja palvelujen tapaa alueellisesti. Otetaan käyttöön virtuaalisen kotihoidon palvelukokonaisuus ikääntyneiden kuntalaisten kotona asumisen tueksi, mikä täydentää tavanomaista kotihoidon ja kuntoutuksen kotona tuotettavaa palvelua. Hankkeisiin osallistuminen edellyttää varautumista kuntayhteistyön kustannusosuuksiin ja henkilötyöpanokseen. Henkilökunta on tiivistii mukana kehittämishankkeissa tekemällä kehittämistehtäviä työyksiköissä ja osallistumalla hankkeiden yhteisiin tapaamisiin ja koulutuksiin. Henkilöstön osallistuminen hankkeeseen mahdollistaa hankkeen tavoitteiden toteutumisen yksiköissä. Hyvinvointia edistävä toiminta suunnataan kohderyhmiin, jotka hyötyvät ennaltaehkäisevästä toiminnasta. Kolmas sektori otetaan tiiviimmin mukaan ennaltaehkäisevään toimintaan. Ikäihmisten liikkumisen edistämiseen ja aktiiviseen arkeen tukemiseen panostetaan yhdessä liikuntapalvelujen kanssa Voimaa vanhuuteen -hankkeessa. Hyvinvointia tukevat matalan kynnyksen palvelut viivästyttävät palveluihin tuloa tai keventävät palvelujen tarvetta. Vapaaehtoistyön osalta tiivistetään ja uudistetaan jo olemassa olevaa yhteistyöttä. Kotihoito Painopisteenä on kotihoidon resurssien ja osaamisen vahvistaminen ja toimintatapojen kehittäminen: Asiakkaiden hoitoisuus lisääntyy edelleen ja edellyttää henkilöstön lisäämistä ja toimintojen kehittämistä. Käyntimäärät ovat kasvaneet vuosittain reilut 10 %. Vuodesta 2016 vuoteen 2017 (tammikuusta kesäkuuhun) kasvua on ollut 14 %. Käyntimäärien kasvun oletetaan jatkuvan edelleen vuosittain. Henkilöstölisäystarve arvioidaan toimintavuonna olevan 5 työntekijää. Henkilöstölisäys kohdistetaan kotiutustiimin toiminnan laajentamiseen niin, että asiakkaiden kotiutuminen mahdollistuu kaikkina viikon päivinä myös ilta-aikaan. Toimivalla kotiuttamisella tuetaan asiakkaiden kotona selviytymistä esim. vuodeosasto- ja esh-jakson jälkeen ja vältetään tarpeettomat osastohoitoon uudelleen siirtymiset. Vuoden 2018 alusta tullaan siirtämään Attendo Onnilta ostopalveluna hankittu kotihoito omaksi toiminnaksi. Muutos vaatii lisää kaksi omaa lähihoitajan vakanssia. Tavoitteena on myös Kivistöntien palvelutalon kotihoidon asiakkuuksien vähentäminen hallitusti ja luonnollisen poistuman kautta. Tämä edellyttää kahden lähihoitajan vakanssin lisäystä kotihoitoon. Vapautuvat paikat otetaan tehostettuun palveluasumisen lisäpaikoiksi. Vanhusten vuokratalossa (Hirvitalo) Kivistöntie 16 on 84 asuntoa, joissa kotihoidon asiakkaita on 58 ja on oletettavaa, että asiakasmäärä tulee kasvamaan vuonna Talossa toimii keskitetty kotihoito ja asiakkaiden hoidon ja palvelujen turvaamiseksi tarvitaan taloon vastaava sairaanhoitaja, joka vastaa palvelun ja työn organisoinnista ja kehittämisestä. Virtuaalikotihoitoa kokeillaan yhdessä Keski-Uudenmaan kuntien kanssa yhteisessä hankkeessa. Kyseessä on hoitoalan ammattilaisen yhteydenotto asiakkaaseen sovitusti. Palveluun sisältyy helppokäyttöinen virtuaalilaitteisto, joka sisältää tablettitietokoneen. Hankkeeseen sisältyy laitteiden käytön opastus. Palveluun on mahdollista liittää omaisliittymä, jolla asiakkaan läheinen voi olla yhteydessä kuvan ja/tai äänen kautta. Lääkeannosrobotti otetaan käyttöön kokeiluluontoisena. Kokeilun tavoitteena on vähentää kotihoidon työntekijöiden asiakkaiden lääkehoitoon käytettyä aikaa vaarantamatta asiakkaan lääkkeiden ottoa. Lääkeannostelurobotti huolehtii siitä, että oikeat lääkkeet tulee otettua oikeaan aikaan ja oikeina annoksina ilman, että lääkkeenotto olisi hoitajan aikataulusta riippuvaista tai että potilaan tarvitsee itse muistaa sitä. Lääkeannostelurobotti varmistaa lääkkeen ottamisen oikea-aikaisesti ja neuvoo lääkkeen ottamisessa. Asiakkaiden/potilaiden kotiuttamisprosessia kehitetään yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. Asiakkailta saadun palautteen perusteella sairaaloista kotiin siirtymisen tuessa on ollut puutteita. Useimmiten on ollut kyse siitä, että asiakkaalle ei ole järjestetty riittäviä palveluja kotiutustilanteessa. Tähän liittyy talousarvioesityksen sisältämä kotiutustiimin vahvistaminen.

45 Mäntsälän kunta 44 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Hoito- ja hoivapalveluissa tullaan toimintavuoden aikana kohdentamaan harvemmin kotihoidon palveluja tarvitsevia palveluseteliasiakkaiksi. Kotihoidon palveluseteli esitetään otettavaksi käyttöön vuoden 2018 alkupuolella (lautakunnan erillinen käsittely 2017 tai uuden työnjaon mukaisesti Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymässä 2018). Tämä palvelurakenteen muutos mahdollistaa kotihoidon palvelujen kohdentumisen jatkossa paljon palveluja tarvitseville. Toimintana tämä on kustannusneutraalia ja on yksi keino saada haltuun yhä kasvava paine lisätä kotihoidon palveluja. Palveluohjauskeskus Asiakkaiden palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi keskitetään yksikköön, jolla on käytössään yhteinen arvioitimittaristo ja tarpeellinen tieto asiakkaiden ohjausta ja neuvontaa varten. Asiakkaiden palvelutarve selvitetään monialaisesti ja luotettavia menetelmiä käyttäen. Palvelutarpeen arvioinnissa otetaan käyttöön RAI-mittaristo. RAI-järjestelmä on standardoitu tiedonkeruun ja havainnoinnin välineistö, joka on tarkoitettu asiakkaan palvelutarpeen arviointiin sekä hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelman laatimiseen. RAI-arviointi on järjestelmällinen ja monipuolinen. Asiakkaan RAI-arvioinnissa selvitetään mm. arjesta suoriutuminen, psyykkinen ja kognitiivinen vointi, sosiaalinen toimintakyky ja hyvinvointi, terveydentila, ravitsemus ja kipu. RAI:n käyttöönotto edellyttää toimialan tukipalveluiden osallistumista. Sosiaalihuoltolain edellyttämää vanhussosiaalityötä vahvistetaan rekrytoimalla sosionomi (sisältyy ta-esitykseen), jonka tehtävänä on vastata ikäihmisten tilanteista tehtyihin huoli-ilmoituksiin. Huolen herätessä kuka tahansa voi tehdä ilmoituksen. Huoli aikuisesta voi syntyä esimerkiksi silloin, kun ihminen näyttää kykenemättömältä huolehtimaan itsestään ja turvallisuudestaan. Kyseessä on ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta. Varhaisella avuntarpeen tunnistamisella pyritään tukemaan kaikenikäisten hyvinvointia ja auttamaan arjessa selviytymistä. Työntekijän muita tehtäviä ovat terveyspalvelujen, terveyskeskuksen vuodeosastolla tai vastaanotolla ilmenevän ikäihmisen sosiaalisen tilanteen arviointi esimerkiksi taloudellisen tilanteen selvittäminen sekä asumiseen liittyvissä ongelmissa avustaminen. Aikuissosiaalityön resursointi ei mahdollista vanhussosiaalityön panostamista. Siellä uutena asiakasryhmän koulutuksen keskeyttäneet ja koulutuksen ulkopuolelle jääneet nuoret. Yksityisiltä palveluntuottajilta ostetussa, tehostetussa palveluasumisessa asuvien asiakkaiden hoidon seurantaa ja arviointia tehostetaan siirtämällä sairaanhoitajan työpanos tehtävää varten. Asiakkaita on n , joiden hoito- ja palvelusuunnitelmien toteutumista valvotaan yksikköihin tapahtuvilla käynneillä. Työntekijä on mukana myös uusien asiakkaiden hoitoneuvotteluissa hoitosuhteen alkaessa. Tämä on kunnille lakisääteinen tehtävä. Toiminnan onnistuminen edellyttää resursointia. Palveluiden järjestäminen Sosiaalihuoltolain ja Aluehallintoviraston ohjeistuksen/edellyttämän mukaisesti Aurinkomäen vanhainkoti muutetaan palveluasumiseksi. Yksikkö muuttuu paikkaiseksi tehostetuksi palveluasumiseksi. Muutos vaatii yksikön remontointia ja kuuden (6) ostopaikan ostamista yksityiseltä palveluntuottajalta. Tällä hetkellä kuuden paikan ostaminen maksaa noin /v. Kustannuksista osa korvautuu henkilöstömuutoksilla. Tilakustannukset säilyvät ennallaan. Terveyskeskuksen hoivaosastolla on 30 pitkäaikaista laitoshoitopaikkaa. Hoivaosaston rakenne esitetään muutettavaksi niin, että osasto muuttuu 19-paikkaiseksi sosiaalihuoltolain mukaiseksi pitkäaikaista laitoshoitoa tarjoavaksi yksiköksi. Lopuista paikoista esitetään muodostettavaksi sosiaalihuoltolain mukainen kotiinkuntoutusyksikkö, jossa kotiinkuntoutumisen ja arvioinnin lisäksi toteutetaan vuorohoitoa. Mäntsälässä järjestettävä vuorohoito siirretään Kivistöntien palvelutalosta tänne kotiin kuntoutumisen yksikköön ja osittain Pornaisten Aurinkomäen vanhainkotiin. Kotiin kuntoutus yksikön järjestelyt omalta osaltaan mahdollistavat akuutin vuodeosaston paikkamäärän vähentämisen.

46 45 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Pitkäaikaisten laitoshoitopaikkojen vähentyminen tarkoittaa sitä, että tehostettuja palveluasumispaikkoja ostetaan vastaava määrä ja varaudutaan myös lisätarpeeseen. Lisätarvetta määriteltäessä otetaan huomioon ikääntyvien määrän kasvu vanhemmissa ikäluokissa ja asumispalveluissa olevien päihde- ja mielenterveysasiakkaiden ikääntymisestä johtuva palvelujen tarve. Lisätarve on 25 paikkaa, joista 17 korvaa palvelurakenteen muutoksesta johtuvaa omien paikkojen määrän vähenemistä. Neljä paikkaa on varattu päihde- ja mielenterveyspalveluista siirtyville ja 4 paikkaa lisätarpeelle. Kotiin kuntoutukseen ja vuorohoitoon varatut paikat muodostavat Kotiin kuntoutumisen yksikön, jonka tavoitteena on tukea ja vahvistaa ikääntyneen tai muutoin hoivaa tarvitsevan asiakkaan kuntoutumista niin, että hän ympärivuorokautisen hoivapaikan sijasta pääsisi palaamaan takaisin kotiin tai laitoshoidon sijasta tehostettuun palveluasumiseen. Asiakas on 1-3 kk kuukauden ajan kotiin kuntouttavassa yksikössä. Kuntoutumista edistävää toimintaa ovat esimerkiksi kävelyharjoitukset, voimistelu, ylös nousemisen harjoittelu ja ulkoilu jokaisen henkilökohtaisten tarpeiden mukaan sekä arjen toimintojen harjoittelu. Hoitotyön ja kuntoutumisen tukena on moniammatillinen työryhmä, johon kuuluvat lähi- ja sairaanhoitajien lisäksi mm. fysioterapeutti, toimintaterapeutti, lääkäri, omaiset, vapaaehtoiset, kotihoito, sosiaalityöntekijä ja palveluohjaustiimi. Omaishoidossa valmistellaan Keski-Uudenmaan kuntien kanssa yhteistyönä yhteistä toimintaohjetta, joka sisältää alueelle yhteiset omaishoidon tuen myöntämisperusteet. Valmistelun tässä vaiheessa arvioidaan, että myöntämisperusteiden yhtenäistäminen lisää omaishoidon tuen kustannuksia Mäntsälässä ja Pornaisissa. Tähän ei talousarvio varausta sisällä. Omaishoidon tuen laissa kunnilta edellytetään vuoden 2018 alusta alkaen omaishoitajien valmennuksen ja koulutuksen järjestämistä. Kotona asumisen tukeminen Kotisairaalatoiminnan kehittämistä jatketaan vuoden 2018 aikana LEAN-prosesseissa. Vuodeosaston toimintaa kehitetään ja profiloidaan ensi vaiheessa akuuttiyksiköksi. Kotisairaalan toiminnan tarkoituksena on toteuttaa sairaalatasoista hoitoa potilaan kotona tai muussa senhetkisessä asuinpaikassa kuten palvelutalossa. Pyrkimyksenä on korvata sairaalahoitojakso laitoksessa tai lyhentää sitä tukemalla potilaan varhaista kotiutumista erikoissairaanhoidosta, terveyskeskuksen vuodeosastolta, päivystyksestä ja vastaanotoilta. Vuoden 2018 tavoitteeksi asetetaan ympärivuorokautisen kotisairaalatoiminnan tukeminen lisäämällä akuuttivuodeosastolle 1-3 sairaanhoitajan toimea tavoitteena kotisaattohoidon toteuttaminen. Kotisairaala on osa KU-Sote alueellista kotisairaalan kärkihanketta. Vuoden 2018 aikana akuuttivuodeosastolla seurataan pitkäaikaispotilaiden (PAH), SAS-prosessissa ja SAS-päätöksellä olevat sekä palliatiiviset ja saattohoitopotilaiden hoitovuorokausien määrää ajatuksella potilas oikeassa paikassa oikeaan aikaan, odotusajat esille. Akuuttivuodeosastolla vuoden 2018 aikana tullaan kuvaamaan LEAN-menetelmän avulla seuraavat prosessit: - potilaan viiveetön diagnostiikka ja hoidon tarpeen määrittely (lääkärit ja hoitohenkilökunta - viiveetön hoidon aloitus ja kuntoutuksen käynnistyminen (hoitohenkilökunta ja kotisairaala) - viiveetön tuettu kotiutus ja jatkohoitopaikan määrittely (hoitohenkilökunta ja kotiutustiimi sekä kotihoito) Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2018 Keski-Uusimaan ja Uusimaan kärkihankkeisiin osallistuminen ja seudullisiin ja maakunnallisiin toimintamalleihin valmistautuminen - Virtuaalikotihoitoa kokeillaan yhdessä KU-kuntien kanssa yhteisessä hankkeessa - Lääkeannosrobotti otetaan käyttöön kokeiluluontoisena - Perustetaan palveluohjausyksikkö. Asiakkaiden palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi keskitetään yhteen yksikköön. - Palvelutarpeen arvioinnissa otetaan käyttöön RAI-mittaristo. - Sosiaalihuoltolain edellyttämää vanhussosiaalityötä vahvistetaan sosiaaliohjaajalla.

47 Mäntsälän kunta 46 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Yksityisiltä palveluntuottajilta ostetussa, tehostetussa palveluasumisessa asuvien asiakkaiden hoidon seurantaa ja arviointia tehostetaan siirtämällä sairaanhoitajan työpanos tehtävää varten. - Kotikuntoutukseen ja vuorohoitoon varatut paikat (11) muodostavat Kotiin kuntoutumisen yksikön. - Omaishoidossa valmistellaan KU-kuntien kanssa yhteistyönä yhteistä toimintaohjetta, joka sisältää alueelle yhteiset omaishoidon tuen myöntämisperusteet. - Aurinkomäen vanhainkoti muutetaan palveluasumiseksi. Yksikkö muuttuu (25) paikkaiseksi tehostetuksi palveluasumiseksi. Muutos lisää tehostetun palveluasumisen ostoja oman tuotannon paikkamäärän vähentyessä. Sosiaalihuoltolaki ja Aluehallintovirasto edellyttävät muutosta. - Kotiutustiimin toiminnan kehittäminen ja intensiivitoiminnan käynnistäminen (ajoitus ). Kotihoidon intensiivitoiminta tukee kuntouttamalla ja lisäkäyneillä asiakkaita, joilla kotona asuminen on vaarantumassa heikon toimintakyvyn takia. Sitovat tavoitteet kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella Palvelualueen palveluja kehitetään osallistumalla I&O -hankkeen osahankkeisiin yhdessä Keski-Uudenmaan kuntien kanssa Kaapo keskitetty palveluohjaus Kotiin kuntoutus Omais- ja perhehoito Valinnanvapauskokeilu: omaishoidon ja kotihoidon henkilökohtainen budjetointi Perustetaan palveluohjauskeskus Toteutuneen kuvaus Pitkäaikaisen laitoshoidon muuttaminen palveluasumiseksi (Aurinkomäki) Toteutuneen kuvaus Ikäryhmästä pitkäaikaisessa laitoshoidossa (tavoite 2 3 %) Perustetaan kotiinkuntoutusyksikkö Toteutuneen kuvaus Ikääntyvien hyvinvointia ja toimintakykyä tukevien toimintamallien kehittäminen ja toimeenpano Neuvonta ja ohjaus (Neuvokas, Ikäinfo) Yhteistyö yhteisöjen ja eri kumppaneiden kanssa (oppilaitokset, Keski-Uudenmaan yhdistysverkosto, Ikäihmisten neuvosto, eri järjestöt ja vapaaehtoistoiminta) Tavoite Kotona asumisen edellytysten lisääminen laajenevalle asiakaskunnalle. Varaudutaan kotihoidon lisääntyvään tarpeeseen. Hoitajaresurssien suhde käyntimäärään Henkilöstörakenteen monipuolistaminen Tavoite Omaishoidon ja perhehoidon kehittäminen Toteutuneen kuvaus

48 47 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Hoito- ja hoivapalvelut- tulosalueen suoritteet Suorite ja tunnuslukutiedot TP2014 TP2015 Omaishoidontuki, yli 65 v. Tot 1-6/2016 TP2016 KS 2017 Tot 1-6/2017 TOE 2018 Asiakkaat, Mäntsälä Asiakkaat, Pornainen Kotihoito, Mäntsälä Asiakkaat Käynnit Kotihoito, Pornainen Asiakkaat Käynnit Kotisairaanhoidon lääkärivastaanotto Käynnit Muistipoliklinikka Asiakkaat lääkärillä Käynnit, lääkärillä Asiakkaat muistihoitajalla Käynnit muistihoitajalla Asiakkaat muistikoordinaattorilla Käynnit muistikoordinaattorilla Tehostettu palveluasuminen Hoitopäivät yhteensä Isokoto Kivistöntie Pellavakoti Ostettu palveluasuminen Vuorohoito tehostetussa asumispalvelussa Hoitopäivät Vuorohoito laitoshoidossa Hoitopäivät Laitoshoito Hoitopäivät yhteensä Terveyskeskuksen hoivaosasto Terveyskeskuksen vuodeosasto Aurinkomäki Ostopalvelut, Kiljava Ostopalvelut, muut Perusterveydenhuolto Tulosalueen palveluajatus Tarpeelliset perusterveydenhuollon palvelut tuotetaan lainsäädännön edellyttämien aikarajojen mukaisesti kuntalaisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä tukien. Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella Keski-Uudenmaan soten kärkihankkeet: akuuttihoidon, kotikuntoutusmallin ja kotisairaanhoidon alueellisen toiminnan kehittäminen Keski-Uudenmaan alueella - Kansallinen / Keski-Uudenmaan kärkihanke: valinnanvapauskokeilut (lääkäri- ja hoitajapalvelut, suun terveydenhuolto, henkilökohtainen budjetointi) - Apuvälinepalvelun alueellinen järjestäminen yhtenäisin kriteerein - Sähköisesti tuotettavat terveydenhuollon palvelut lisääntyvät valtakunnallisesti (Sipilän hallitusohjelma) -> lisätään sähköisiä palveluita ja sähköistä viestintää kuntalaisille.

49 Mäntsälän kunta 48 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Sähköisten ja omatoimisuutta tukevien palveluiden vaatimusten kasvaminen aiheuttaa sen, että terveydenhuollon toimintaympäristössä ammattilaisen rooli on yhä enemmän ohjaava ja tukeva. - Lääkehoidon kokonaisarviointi otetaan käyttöön hallitusohjelman mukaisesti. - Terveyden edistäminen on valtion sote-uudistukseen liittyvä kärkihanke. Mustijoen alueella terveyden edistämisen toimintamalleja kehitetään asiakkaiden osallisuutta kasvattaen. - Kotiin vietävien palveluiden määrä kasvaa, tällä vahvistetaan kuntalaisen hyvinvoinnin edellytyksiä tulevaisuuden kunnassa. Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2018 Vastaanottotoiminta - Asiakassegmentaation pohjalta kehitetään edelleen asiakkaan yksilölliseen tarpeeseen vastaavaa palvelumallia. - Henkilöstön osaamisen kehittäminen -> mahdollistaa eri ammattilaisten keskinäisen työnjaon kehittämisen. - Sähköisen asiointia kehitetään asiakasystävällisemmäksi ja paremmin kysyntää vastaavaksi. - Kansainvälistäsuojaa tarvitsevien asiakkaiden hoitoprosessi varmistetaan kyseistä asiakasryhmää palvelevaksi. - Valinnanvapauskokeilu jatkuu. Siinä täysipainoisesti onnistuminen edellyttää toimialan tukipalveluiden resursointia. Kokeilun toimeenpano on edellyttänyt tukipalveluiden määräaikaista lisäresursointia jo v Terveyden edistäminen - Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimintojen tehostaminen ja siihen liittyvänä laajempi henkilökunnan kouluttaminen - Terveystarkastuskampanjat erilaisille asiakasryhmille - Asiakkaan osallisuutta ja hyvinvointitietoisuutta vahvistavien toimintamallien kehittäminen - Liittyminen ja toimintarajapintojen avaaminen kansallisille toimintakäytännöille, THL:n Omahoitopolut ja asiakastyytyväisyyden vertailtavuus Palveluvaaka-järjestelmän kautta - Kumppanuusyhteistyön vahvistaminen kolmannen sektorin kanssa Kuntoutus - Kuntoutuksen ja toimintakykyä vahvistavien toimintamallien edelleen kehittäminen - Fysio- ja toimintaterapian vahvistaminen ja tehostaminen kotiin kuntoutuksessa, kotiutustiimissä ja vuodeosastolla. - Apuvälinepalvelun alueelliseen järjestämiseen siirtyminen (vastuu HUS:lla) Suun terveydenhuolto - Iltavastaanoton aloittaminen kahtena arkipäivänä - Yhden hammaslääkärin ja hammashoitajan palkkaus -> ostopalveluiden vähentäminen - Virka-ajan ulkopuolinen päivystys on järjestetty HUS-alueella - Valinnanvapauskokeilu, jonka toteuttaminen edellyttää Keski-Uusimaalta luvattua tukipalvelua. Muut muutokset - Mahdolliset kela-korvausmuutosten vaikutukset suun terveydenhuollon palveluihin lisäävät kunnallisen palvelun kysyntää. - Kuntoutuksen lisääntyminen ja hoitomenetelmissä painotuksen siirtyminen leikkaushoidosta kuntoutukseen kasvattaa painetta lisätä kuntoutusresursseja. Myös pitkäaikaissairaudet lisäävät kuntouttamisen tarvetta/ohjausta ja tarvetta lisätä kuntoutukseen henkilöstöresurssia. Talousarvioesityksen sisältämä yhden fysioterapeutin lisäys on edellytys kuntoutustarpeeseen vastaamiselle. - Apuvälineiden ja yksilöllisten kalliiden apuvälineiden käyttö lisääntyy (mm. robotisoituneet proteesit) kustannuspainetta kasvattaen.

50 49 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Mäntsälään rakennetaan uusia yksityisiä palvelutaloja, joihin muuttaa myös muista kunnista merkittäviä määriä vanhuksia, joiden terveyspalvelut siirtyvät pääsääntöisesti Mäntsälän kunnan vastuulle. Asukkaat ovat pääsääntöisesti vanhuksia, terveyspalveluita enemmän tarvitsevia. Tarvitaan lisäresursseja hoitamaan näiden asiakkaiden terveydenhuollollisia tarpeita mm. lääkäri-, päivystys- ja kuntoutustyövoimaa -> aiheuttaa painetta kustannusten nousulle suunnitelmavuosina. Palvelutalojen lääkäripalveluihin haetaan ratkaisua. Sitovat tavoitteet kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella Akuuttihoidon kehittäminen (Keski-Uusimaan kärkihanke) Mittarit: Toteutuneen kuvaus - suun akuutti terveydenhoito - akuutti osastohoito - kotisairaala ja kotiin tuotettavat akuuttipalvelut - päivystys ja puolikiirevastaanotot - terveyden edistäminen akuuttihoidossa - sosiaalipäivystys Terveyttä edistävien ja matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen ja tehostaminen Mittarit: Toteutuneen kuvaus Sähköisen asioinnin kehittämiseksi tehdyt toimenpiteet Kuntoutuksen integrointi kokonaishoitoon Mittarit: Fysioterapian suoravastaanoton toimintamallin kuvaus Kotikuntoutusmallin kuvaus ja toteutuminen Omahoidon ja ryhmätoimintojen kehittäminen Mittarit: Toteutuneen kuvaus Palvelutarpeen arvioinnin ja hoidon saatavuuden kehittäminen Mittarit: Hoitoonpääsyn toteutuminen (kiireetön T3, tavoite: lääkäri 21, sairaanhoitaja 5, fysioterapeutti 21, hammaslääkäri alle 6kk, työterveyshuolto lääkäri 14, sairaanhoitaja 5, fysioterapeutti 7) Toteutetut muutokset Seudulliseen työterveyshuollon selvitykseen ja muutoksen toimeenpanoon osallistuminen Toteutuneen kuvaus Kotiin vietävien palveluiden kehittäminen (kotikuntoutus, kotisairaala) Toteutuneen kuvaus

51 Mäntsälän kunta 50 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Perusterveydenhuolto- tulosalueen suoritteet Suorite ja tunnuslukutiedot TP2014 TP2015 Vastaanotto, Mäntsälä Tot 1-6/2016 TP2016 KS 2017 Tot 1-6/2017 TOE2018 Asiakkaat Käynnit lääkärillä Käynnit hoitajalla Kotisairaala hoitopäivät Vastaanotto, Pornainen Asiakkaat Käynnit lääkärillä Käynnit hoitajalla Tot Vapaa valinta/ terveyskeskus vaihtajat 1-9/2017 Mäntsälästä muualle vaihtaneet Muualta Mäntsälään vaihtaneet Pornaisista muualle vaihtaneet Muualta Pornaisiin vaihtaneet Tot Fysioterapia 1-6/2017 Asiakkaat, Mäntsälän vastaanotto Käynnit, Mäntsälän vastaanotto Asiakkaat, Pornaisten vastaanotto Käynnit, Pornaisten vastaanotto Toimintaterapia, käynnit Asiakkaat Käynnit Suun terveydenhuolto, Mäntsälä Asiakkaat Käynnit hammaslääkärillä Käynnit suuhygienistillä Käynnit hammashoitajalla Asiakkaat Erikoishammashoidossa Käynnit Erikoishammashoidossa Suun terveydenhuolto, Pornainen Asiakkaat Käynnit hammaslääkärillä Käynnit suuhygienistillä Käynnit hammashoitajalla Asiakkaat Erikoishammashoidossa Käynnit Erikoishammashoidossa Erikoissairaanhoito Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella ja merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2018 Alueellinen yhteistyö ja sen kehittäminen jatkuu tukien kansallista, maakunnallista ja seudullista sote-uudistusta.

52 51 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Sitovat tavoitteet kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella Oikea hoidon porrastus (perusterveydenhuolto erikoissairaanhoito) Mittarit: Maksuun menneiden siirtoviivepäivien lukumäärä (tavoite 0) Kiljavan kuntoutuksen käyttöaste Lähetteiden määrä perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon (tavoite alle15 % vastaanottokäynneistä) Erikoissairaanhoidon käytön seurannan ja raportoinnin kehittäminen johtamisen ja päätöksenteon tueksi Toteutunut raportointi Työterveyshuolto Tulosalueen palveluajatus Tarpeelliset työterveyshuollon palvelut tuotetaan lainsäädännön edellyttämien aikarajojen mukaisesti asiakkaiden hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä tukien. Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella Työterveyshuollon järjestämistapaan ei edelleenkään ole esitetty kansallisesti muutosta. Seudullisen ratkaisun suunnitteluun osallistutaan. Työterveyspalveluissa ennaltaehkäisevää ja työkykyä edistävää toimintaa vahvistetaan. Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Laatujärjestelmän luominen ja työterveyshuoltoon laadittujen mittareiden kehittäminen - Asiakastietojärjestelmään liittyvät ratkaisut - Keski-Uudenmaan työterveyshuollon toiminnan yhteistyön kehittäminen Tulosalueen sitovat tavoitteet kuntastrategian toteuttamiseksi talousarviovuodelle Asiakaslähtöisten toimintojen kehittäminen vastaamaan asiakkaan tarpeita (yrityksille ja henkilöasiakkaille) Prosessikuvausten toteutuminen Työterveyshuollon laatujärjestelmän päivittämisen tilanne Uusien tuotteiden tuonti käytännön työkaluiksi (käyttöönoton tilanne) Kumppanuusyhteistyön vahvistaminen potilaan hoitoprosessin toimivuuden turvaamiseksi Toteutuneen yhteistyön kuvaus Asiakkaiden ja asiakasyritysten osallistumisen ja yhteistyön aktivointi Asiakaskyselyn tuloksista yhteenvetoa (syksy 2018) Yhteistyötilaisuudet asiakasyrityksille (kuvaus ja määrä) Asiakaspalautteiden ja asiakasmuistutusten lukumäärä ja niistä mahdollisesti käynnistyneet muutokset Sähköiset asiakaskirjeet 2x vuodessa (toteutuminen) Seudulliseen työterveyshuollon selvitykseen ja muutoksen toimeenpanoon osallistuminen Yhteistyön toteutuminen ja siitä seuranneet mahdolliset muutokset

53 Mäntsälän kunta 52 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Potilasturvallisuuden kehittäminen, HaiPron käytön aktivointi Haipro-ilmoitusten määrän muutos edellisestä vuodesta (tavoite kasvaa) Potilaan yhteydensaanti, hoidontarpeen arviointi ja hoitoon pääsy toteutuvat lainsäädännön edellyttämällä tavalla Puhelinpalvelun palvelutasoprosentti (tavoite yli 90 %) Hoitoon pääsyn toteutuminen (kiireetön T3, tavoite: lääkäri 14, sairaanhoitaja 5, fysioterapeutti 7) Henkilökunnan osaamisen kehittäminen ja innovatiivinen työmotivaatio Yksikön sisäisen ja ulkoisen viestinnän toteutuminen Ulkoiset ja sisäiset koulutukset (toteutuminen) Työterveyshuolto- tulosalueen suoritteet Suorite ja tunnuslukutiedot TP2014 TP2015 Työterveyshuolto Tot 1-6/2016 TP2016 KS 2017 Tot 1-6/2017 TOE2018 Asiakkaat Käynnit lääkärillä Käynnit hoitajalla Käynnit fysioterapeutilla Käynnit psykologilla Käynnit Agrologi

54 53 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Kasvatus- ja sivistyslautakunta / Kasvatus- ja sivistyspalvelut toimiala Toimialan palveluajatus Kasvatus- ja sivistyspalvelut-toimiala edistää tasa-arvoisesti varhaiskasvatusta, sivistystä, osaamista ja hyvinvointia. Tuotamme asiakaslähtöisesti, taloudellisesti ja tehokkaasti laadukkaita palveluja turvallisessa toimintaympäristössä. Toimialan sitovat tavoitteet kuntastrategian toteuttamiseksi talousarviovuodelle Uuden toimialan yhteisten prosessien laadinta Yhteiset prosessit laadittu vuoden 2018 loppuun mennessä Uuden toimialan yhteisen toimintakulttuurin rakentaminen Yhteisten tilaisuuksien määrä Strategian ja talousarvion yhteensovittaminen Toimialan kehittämissuunnitelmien tätytäntöönpano. Talous- ja hallintopalvelut Tulosalueen palveluajatus Talous- ja hallintopalvelut tarjoavat toimialan muille tulosalueille talouden ja hallinnon tukipalveluita. Tulosalue vastaa myös Porvoon seudun musiikkiopiston tarjoaman palvelun hankinnasta. Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella Toimintaympäristössä tapahtuu merkittäviä muutoksia suunnitelmakaudella Sote uudistuksen toteutuessa kasvatus- ja sivistyspalvelut muodostaa merkittävän kokonaisuuden uudessa kuntapalvelurakenteessa. Toimialan sisäiseen hallintoon on varattava riittävästi resurssia, jotta tulosalueiden tukipalvelutarpeisiin pystytään vastaamaan.

55 Mäntsälän kunta 54 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2018 Talous- ja hallintopalveluissa tapahtuu merkittävä toiminnallinen muutos talousarviovuonna 2018 uuden kasvatus- ja sivistystoimialan aloittaessa toimintansa uudella tulosaluerakenteella. Vanhojen sivistyspalveluiden ja varhaiskasvatuspalveluiden muodostaman uuden toimialan henkilöstömäärä kaksinkertaistuu (n > 700 henkilöä). Toimialan ulkoisten menojen toimintakate tulee olemaan n. 28 milj.euroa. Talous- ja hallintopalveluiden toimintaa tulee merkittävästi muokkaamaan varhaiskasvatuspalveluiden kokonaisuus. Varhaiskasvatus tuottaa palveluita sekä Mäntsälään että Pornaisiin. Kuntien välisellä sopimuksella Mäntsälän kunta laskuttaa Pornaisten kuntaa tarjoamistaan varhaiskasvatuspalveluista. Varhaiskasvatuksessa merkittävässä osassa ovat asiakasmaksut, asiakasmaksujen laskuttaminen sekä Pornaisten maksuosuuksien määrittely ja laskuttaminen, jotka tulevat uutena kokonaisuutena talous- ja hallintopalveluiden tehtäviin. Tulosalueen sitovat tavoitteet kuntastrategian toteuttamiseksi talousarviovuodelle Uuden turvallisuusluokittelun, luokittelukriteereiden ja luokittelun mittareiden hyväksyminen kasvatus- ja sivistyslautakunnassa - Koulukuljetusten teiden turvallisuusluokittelun hyväksyminen lukuvuodeksi kasvatus- ja sivistyslautakunnassa - Oppilailta ja huoltajilta saatu palaute - Valitusten määrä - Lapsivaikutusten arvioinnin periaatteiden hyödyntäminen luokittelussa Talouden suunnitelmallisuuden kehittäminen Talouden vuosikellon laatiminen sekä koko kunnan että toimialan näkökulmasta. Tulosalueiden tarpeiden liittäminen talouden vuosikelloon Kasvatus- ja sivistystoimialan hallinnon tehtävien tarkistaminen ja päivitys Hallinnon henkilöstön toimenkuvien läpikäynti ja päivittäminen eheämpien ja selkeämpien toimenkuvien aikaansaamiseksi Riskit tavoitteiden saavuttamisessa Uuden toimialan hallinnon henkilöstön toimenkuvien uudelleen organisoinnin ja uuden toimintakulttuurin luomisessa keskeisenä riskinä on, että tehtävien mahdollista päällekkäisyyttä ei saada purettua eikä hallintohenkilöstön toimenkuvista saada rakennettua selkeitä kokonaisuuksia, joka palvelisi uuden toimialan tarpeita. Toimenkuvien läpikäynnin kautta rakennetaan myös uuden toimialan toimintakulttuuria, mikä vaikeutuu jos tavoitteeseen ei ylletä. Koulukuljetusten reittien uuden vaarallisuusluokittelun tavoitteiden saavuttamisen kannalta oleellista on kyetä rajaamaan tieosuudet, jotka luokittelun piiriin otetaan. Liian lavea rajaus kasvattaa riskiä aikataulun venymiseen ja uudistuksen epäonnistumiseen. Myös toimivan luokittelukriteeristön luominen on olennaisen tärkeää uudistuksen onnistumisen kannalta. Suorite- ja tunnuslukutiedot Kysyntä- ja laajuustiedot Tp 2016 Ta 2017 Ta 2018 Ts 2019 Ts 2020 Musiikkiopiston oppilaat Musiikkileikkikoululaiset

56 55 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Opetuspalvelut Tulosalueen palveluajatus Opetus tarjoaa laadukasta esi-, perus- ja lukio-opetusta kasvun, hyvinvoinnin ja elinikäisen oppimisen kyvyn edistämiseksi. Oppimisen, opetuksen ja oppilaitosten toimintaa ohjaa jatkuvan kehittymisen tavoite. Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella Toimintaympäristön muutokset kohdistuvat ennen kaikkea oppimisympäristöjen sekä opetussuunnitelmauudistuksen mukaisiin toteuttamisen, kehittämisen ja kehittymisen tarpeisiin. Perusopetus Maahanmuuttajien ja kuntaan sijoitettavien pakolaisten myötä suomi toisena kielenä, eri kielija kulttuuriryhmien opetuksen ja valmistavan opetuksen tarpeet kasvavat. Lisäksi vaativan erityisopetuksen mukaiset muutostarpeet ovat kasvussa sekä kasvavan oppilastarpeen että Kalliomaan sairaalakoulun muutosten (syksy 2018) myötä. Perusopetuksen toimintaa on kehitetty merkittävästi erilaisten hankerahojen turvin. Hankerahojen väheneminen, rahoituksen jatkumiseen liittyvä epävarmuus ja hanketoimintojen vakinaistamisen tarve saavat aikaan merkittäviä vaikutuksia toimintaan ja sen kehittämiseen. Merkittävimmät vaikutukset näkyvät opetushenkilöstön, koulunkäynnin ohjaajien ja tieto- ja viestintäteknologian toteuttamisen ja kehittämisen osa-alueilla, jotka asettavat lisäpaineita toimintojen ja tuen eri muotojen rakenteelliselle ja toiminnalliselle muutoskyvykkyydelle. Lukio-opetus Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnat tehdään ylioppilaskirjoitusten arvosanojen perusteella. Opiskelijoiden ohjaaminen opiskelun aikana arvioinnin avulla on tärkeää ajatellen korkeakoulujen ja yliopistojen muuttuvia valintakriteereitä. Ylioppilaskirjoitukset siirtyvät kokonaan sähköisiksi vuoden 2019 keväällä. Sähköisen materiaalin käyttö ja siihen liittyvät pedagogiset ratkaisut asettavat muutospaineita. Ylioppilaskirjoituksiin valmistellaan lisäksi sisällöllisiä ja rakenteellisia muutoksia, jotka vaikuttavat myös opetukseen kursseilla. Opetushenkilökunnan tulee kouluttautua muutosten toteuttamiseksi. Kokemukset lukiokokeilusta vapaammin valittavista reaaliaineista valmistuvat, mistä voi seurata muutoksia opetussuunnitelmaan. Huomioitavaa lisäksi on, että maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden määrä tulee kasvamaan huomattavasti. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden tuen ja S2-opetuksen järjestäminen sekä perusopetuksen lisäopetuksen eli ns. kymppiluokan perustaminen näyttäytyy muutospaineena. Opetuksen kehittämissuunnitelman mukaiset strategiset tavoitteet (1-4) ovat: 1. Uuden opetussuunnitelman vieminen käytäntöön Toimintamme painopisteenä ovat paikallisen opetussuunnitelman arviointi ja päivittäminen. Laadittava arviointi ja päivittäminen nähdään osaamista edistävänä prosessina, jonka mukainen osaaminen näkyy käytännön opetustyössä. Opetussuunnitelman vieminen käytäntöön edellyttää tulosalue- ja koulukohtaisia osaamista edistäviä ja tukevia rakenteita. Käytännön koulutyön kehittämisessä painopisteitä ovat oppijalähtöisyys, osaavat opettajat ja yhteisöllinen toimintakulttuuri. - Toimintaympäristön muutostarpeet näkyvät sekä opettajuuden muutostarpeina että oppimisympäristöjen nykyaikaistamisen vaatimuksina. Yhtenä keskeisenä velvoittavana toimenpiteenä ja opetuksen kehittämistarpeena ovat tieto- ja viestintäteknologian näkyminen kaikkien luokka-asteiden ja oppiaineiden opetuksessa sekä ylioppilaskirjoitusten siirtymisenä sähköisiksi vuoden 2019 keväällä. Tämä asettaa muutostarpeita sekä laitteiston hankinnassa että osaamisen edistämisen, koordinoinnin ja pedagogisen tuen eri järjestelyissä.

57 Mäntsälän kunta 56 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Tuusula sopimus astui voimaan lukien. Kokonaisuuden tukemiseksi perusopetuksen tavoitteena on toteuttaa syyskaudella 2018 opetussuunnitelmauudistuksen toteuttamista ja yhteistyötä edistävä, kaikkia kouluja osallistava OPS -messutapahtuma yhteistyössä Tuusulan kunnan kanssa. 2. Oppivan yhteisön oppimisen ja osaamisen vahvistaminen Toimintamme painopistealueina ovat avoimen toimintakulttuurin rakentaminen ja osaamisen jakaminen. - Keskeisiä huomion kohteita ovat henkilöstön riittävän määrän turvaaminen suhteessa palvelutarpeeseen sekä henkilöstön osaamisen vaatimus vastata yksilöiden ja yhteisöjen muuttuvaan tarpeeseen. - Yrittäjyyskasvatusta kehitetään edelleen. Kehittämiskohteina ovat yrittäjyyskasvatuksen menetelmien käytön osaamisen ja laajentamisen tavoitteet kaikissa oppilaitoksissa. 3. Yhteisöllinen johtaminen Toiminnan painopistealueina ovat toiminnan suunnittelu ja viestintä sekä tarkoituksenmukaiset rakenteet. - Opetuksen (perusopetus ja lukio) yhteistyötä ja vuorovaikutusta edistetään yhdenmukaistamalla yhteistyö- ja vuorovaikutusrakenteita (tiimirakenne). Tämän lisäksi koulut kehittävät omia, sisäisiä ja ulkoisia tavoitteen saavuttamista tukevia rakenteita ja toimintakulttuuria. - Toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi ovat asiakkaiden palvelutarpeisiin vastaaminen edistämällä ulkoista ja sisäistä viestintää ja hyödyntämällä digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia. - Hyvä koulun sisäinen ja koulujen välinen yhteistyö sekä yhteistyö muiden tahojen kanssa edistävät kasvatus- ja opetustavoitteiden toteutumista ja yhteisön hyvinvointia. Toiminnassamme korostuu jokaisen yksilön vastuu yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentamisessa. 4. Innovatiivisten, terveellisten, turvallisten ja erilaista oppimista tukevien työskentelyja oppimisympäristöjen rakentaminen Toiminnan painopistealueina ovat oppimisympäristöjen rakentaminen. Oppimisympäristöllä tarkoitetaan sekä tiloja ja paikkoja että yhteisöjä ja toimintakäytäntöjä. Oppimisympäristöön kuuluvat myös välineet, palvelut ja materiaalit, joita opiskelussa käytetään. - Koulurakennusten terveellisyys ja turvallisuus sekä oppimisympäristöjen nykyaikaisuus nähdään lähtökohtana hyvinvoivan ja oppimista edistävän yhteisön rakentumiselle. Suunnittelukaudella vaatimukset korostuvat Ehnroosin, Sälinkään ja Hyökännummen koulujen suunnittelulle ja rakentamiselle. Tämän lisäksi on turvattava muiden koulurakennusten terveellisyyden ja turvallisuuden edellytysten toteutuminen sekä ylläpidon että korjaamistarpeiden huomioimiseksi. - Kehittämistyössä huomioitavaa on, että fyysisten oppimisympäristöjen suunnittelu-, korjaus- ja muutostarpeet vaativat johdolta ja muulta henkilökunnalta huomattavaa työmäärää ja osaamisvaatimuksia laadukkaiden oppimisympäristöjen toteutumisen turvaamiseksi. Laadukkaan ja uudenlaisen oppimisympäristön mukaisen koulurakennuksen lisäksi hankevaiheessa tulee huomioida myös välineet, laitteet ja kalusteet, joita koulurakennuksessa tullaan käyttämään. - Oppilaiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisen toimenpiteet sekä mm. kiusaamisen vastainen toiminta ovat näkyvä osa koulujen toimintakäytänteitä. Tämä edellyttää sekä resurssia että osaamista vastata muuttuvaan asiakaspalvelutarpeeseen. Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2018 Toimintaympäristön muutostarpeet suunnitelmakaudella asettavat vaatimuksia asiakaspalvelu- ja osaamistarpeeseen vastaamiseksi talousarviovuonna 2018 seuraavilla osaalueilla: Perusopetus - opetus- ja kasvatushenkilöstön riittävä määrä, - opettajien täydennyskoulutuksen ja yhteisössä tapahtuvan oppimisen ja osaamisen edistäminen, - johtamisen ja johtamista tukevien rakenteiden toteuttaminen - ICT välineistön ja ohjelmistojen kasvava tarve uuden opetussuunnitelman myötä

58 57 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma koulurakennushankkeiden toteuttaminen, rakennusten ylläpidon ja tarvittavien peruskorjauskohteiden toteuttaminen sekä - henkilöstökustannuksiin varautuminen koulurakennushankkeiden suunnittelun toteuttamiseksi - uudenlaista oppimista tukevien oppimisympäristöjen mukaiset vaatimukset myös niissä koulurakennuksissa, joihin ei kohdistu laajennus- tai peruskorjausta - kymppiluokan aloittaminen Valtuusto : Määrärahan osalta kymppiluokan aloitus käsitellään keväällä 2018 muiden talousarviomuutosten yhteydessä. Lukio-opetus - sähköisen opetusmateriaalin ja ympäristöjen käyttö sekä sähköiset kokeet lisääntyvät edelleen, mikä lisää opettajien koulutustarpeita. - ylioppilaskirjoitukset siirtyvät lähes kokonaan sähköisiksi - S2-opetuksen suunnittelu ja opettajan kouluttautuminen Tulosalueen sitovat tavoitteet kuntastrategian toteuttamiseksi talousarviovuodelle Tavoitteet ja mittarit on laadittu strategisten tavoitteiden (Opetuksen kehittämissuunnitelma) pohjalta. Perusopetus 1. Uuden opetussuunnitelman vieminen käytäntöön Opetussuunnitelmien arviointi ja päivittäminen (osaamista edistävä prosessi) Opetussuunnitelmien arviointi toteutettu vuoden 2018 loppuun mennessä. Opetussuunnitelmien päivittäminen tehty vuoden 2019 loppuun mennessä. Lukuvuosisuunnitelman päivittäminen toteutettu kevään 2020 aikana. Lukuvuosisuunnitelman käyttöönotto lv alusta lukien. 2. Oppivan yhteisön oppimisen ja osaamisen vahvistaminen Henkilöstön uusien pedagogisten taitojen vahvistaminen vakinaisen opetushenkilöstön käytössä olevien OpeKesujen määrä ( 90 %) vuoden 2018 lopussa. Kehityskeskustelujen toteutuminen kouluilla ( 90 %) Resurssien kohdentaminen perustehtävään Opetukseen käytetty osuus tulosalueen käyttömenoista on vähintään Kouluikkuna -vertailussa mukana olevien kuntien keskitasoa. Henkilöstön osaaminen Kelpoisuutta vailla olevien opettajien osuus opetushenkilöstöstä on korkeintaan 10 % 3. Yhteisöllinen johtaminen Yhteistyö- ja vuorovaikutusrakenteiden kehittäminen Yhteistyö- ja vuorovaikutusrakenteen kehittäminen yhteistyössä perusopetuksen, lukion ja varhaiskasvatuksen kanssa: valmistelu 2018-kevät 2019, käyttöönotto syyskaudella 2019

59 Mäntsälän kunta 58 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Innovatiivisten, terveellisten, turvallisten ja erilaista oppimista tukevien työskentely- ja oppimisympäristöjen rakentaminen Opetusryhmien koko on pääsääntöisesti alle 26 oppilasta Yli 26 oppilaan ryhmien %-osuus kaikista opetusryhmistä Koulujen turvallisen kasvu- ja oppimisympäristön toimintakulttuurin vahvistaminen Ehnroosin, Hyökännummen ja Sälinkään koulurakennushankkeiden suunnittelun ja rakentumisen toteutuminen. Tutor turvallisuustoiminnan riskienarviointimallin käyttö. Koulujen turvallisuuden, terveellisyyden ja hyvinvoinnin tarkastusmallin käytön ja laadun arviointi vuoden 2018 loppuun mennessä. Kiusaamisen vastaisen toiminnan edistäminen ja yhteisten toimintamallien luominen sekä toiminnan laadun kehittäminen oppilas- ja huoltajakyselyiden avulla Yhteistyön vahvistaminen ja kehittäminen koulujen vanhempainyhdistysten ja toimikuntien kanssa Lukio-opetus Lukion vetovoimaisuus 36 % perusopetuksen päättävästä ikäluokasta Mäntsälässä aloittaa lukio-opinnot Mäntsälän lukiossa Lukion opetuksen, ohjauksen ja tuen laadun varmistaminen - Opiskelijatyytyväisyyskyselyn keskiarvo on vähintään 4,0/5,0 - Opintojen keskeyttämisprosentti on enintään koko Suomen keskiarvon suuruinen - Opiskelijoiden menestys ylioppilaskirjoituksissa on yli valtakunnallisen keskiarvon - Ylioppilaista 95 % valmistuu kolmessa vuodessa - Opettajille laaditaan koulutussuunnitelma kehityskeskustelujen pohjalta Riskit tavoitteiden saavuttamisessa Perusopetus Koulurakennushankkeiden toteutumisen aikataulun venyminen nähdään keskeisenä riskinä. Nopeasti muuttuvan toimintaympäristön tarpeisiin vastaaminen edellyttää riittävää henkilöstömäärää ja monipuolista pedagogista osaamista. Opetushenkilöstön uusi oppimis- ja osaamistarve tulee kyetä huomioimaan sekä tulosalueen, kouluyhteisön että yksilön ammatillisen kehittymisen tasoilla. Henkilöstön käyttöön tulee varata riittävä ja nykyaikainen opetusvälineistö sekä toiminnan suunnittelun ja prosessien sujuvuuden turvaavat tukipalvelut. Yhteistyön ja ammatillisen vuorovaikutuksen onnistuminen korostuu jatkuvan kehittymisen tavoitteen saavuttamisessa. Lukio-opetus Lukion opetussuunnitelman muutokset reaaliaineiden valintavapauden osalta voivat olla haastavia toteuttaa Mäntsälän lukion opiskelijamäärällä, mikä voi vaikuttaa opiskelijoiden hakeutumiseen. Tilannetta voi parantaa yhteistyöllä alueen muiden lukioiden kanssa osin yhteisillä kurssitarjottimilla. Etelä-Mäntsälän oppilaiden hakeutuminen naapurikuntien lukioihin voi alentaa opiskelijamäärää. Tuloksellinen toiminta ja aktiivinen tiedottaminen lukion toiminnasta ovat tärkeitä markkinoinnissa.

60 59 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Suorite- ja tunnuslukutiedot Kysyntä- ja laajuustiedot Tp 2016 Ta 2017 Ta 2018 Ts 2019 Ts 2020 Perusopetuksen oppilaat joista erityisoppilaita pienryhmissä integroituna Tehostetussa tuessa Esiopetusoppilaita josta päivähoidossa Vieraskuntalaisia Mäntsälässä Mäntsäläisiä muualla Koulujen määrä Oppilaat kouluittain Arola Hepola , josta pienryhmät Hirvihaara Hyökännummi , josta pienryhmät Kirkonkylä , josta pienryhmät Lukko Myllymäki , josta pienryhmät Numminen Ohkola Saari Sälinkää Sääksjärvi Alakoulut yhteensä Ehnroos , josta JOPO , josta pienryhmät , josta valmistava opetus Riihenmäki , josta pienryhmät alakoulu yläkoulu Yläkoulut yhteensä

61 Mäntsälän kunta 60 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Suorite- ja tunnuslukutiedot Kysyntä- ja laajuustiedot Tp 2016 Ta 2017 Ta 2018 Ts 2019 Ts 2020 Lukion opiskelijat Varhaiskasvatuspalvelut Tulosalueen palveluajatus Varhaiskasvatus ja esiopetus toteuttavat lapsen vanhempien ja kasvuympäristön muiden toimijoiden kanssa lapsen hoidon, tukevat lapsen kasvua sekä edistävät lapsen kehityksen ja oppimisen edellytyksiä. Varhaiskasvatuksen tulosalueen palveluja ovat: Avoin- ja kerhotoiminta, Perhepäivähoito, Ryhmäperhepäivähoito, Kotihoidontuki, Yksityisen hoidon tuki, Päiväkotihoito, Vuorohoito, Esiopetus Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella Yleistä Kuntien (Mäntsälä ja Pornainen) väestökasvun hidastuminen sekä työllisyystilanne vaikuttavat varhaiskasvatuksen kysyntään. Varhaiskasvatuslain mukainen subjektiivinen oikeus 20h/viikko astui voimaan alkaen. Mäntsälässä ja Pornaisissa siirryttiin hoitoaikaperusteiseen asiakasmaksuun (varatut hoitoajat kuukausimaksun pohjana). Viimemainittu on lyhentänyt jonkun verran lasten hoitoaikoja. Käyttöönotettua hoitoaikaperusteista mallia on edelleen arvioitava huomioiden mahdolliset valtakunnalliset muutokset varhaiskasvatuksen asiakasmaksuissa.

62 61 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Mäntsälän keskustassa suurimmat paineet paikkojen osalta ovat ns. kirkonseudulla. Pienten, kaksiryhmäisten päiväkotien (noin lasta riippuen tiloista ja lasten ikäjakaumasta), säilyminen Mäntsälän keskustassa (Mustamäki, Onnilanrinne, Pikku-Pappila, sekä ryhmis Pilvikirsikka) ei takaa lapselle samaa varhaiskasvatuspaikkaa toimintavuoden ja varhaiskasvatuksen piirissä oloaikana sekä vaikeuttaa osaltaan lasten sijoittelua (mm. sisarusten sijoittaminen samaan taloon) sekä toiminnan tehokkuutta (nyt perheiden tarpeista ja niiden muuttumisesta johtuen, monessa pienessä yksikössä on laajat aukioloajat). Edellä mainittuun vaikuttaa mm. varhaiskasvatuslain muutos, joka edellyttää, ettei lasta saa siirtää toiseen päiväkotiin ilman vanhempien suostumusta. Lainsäädäntö Varhaiskasvatuslain päivittämisen valmistelua jatketaan. Varhaiskasvatuksen tietotuotantoa kehitetään toteuttamalla valtakunnallinen varhaiskasvatuksen tietovaranto, joka tukee opetusja kulttuuriministeriön hallinnonalan ja toimialan yleisiä suunnittelu-, ohjaus- ja valvontatehtäviä ja varhaiskasvatustoimijoiden tietojohtamista. Koulutuspolitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteena on mm. Varhaiskasvatukseen osallistuvien 4-vuotiaiden lasten määrän kasvu nykyisestä. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki vahvistettiin valtion talousarviokäsittelyn yhteydessä ja asiakkaille vahvistettiin silloin uudet maksut. Muutokset asiakasmaksussa koskivat sisarusalennuksen laajennusta sekä pienituloisten kahden ja kolmen hengen perheiden asiakasmaksut pienenivät jonkin verran, koska maksun määräämisen perusteena olevia tulorajoja korotettiin. Tämä paransi etenkin yksinhuoltajien edellytyksiä ottaa vastaan työtä. Hallituksen vuoden 2018 talousarvioesitys sisältää syyskuun 2017 tilanteessa asiakasmaksujen alentamisen pieni- ja keskituloisten perheiden osalta sekä sisarusalennuksen alentamista toisen lapsen osalta nykyisestä 90 prosentista 50 prosenttiin alkaen. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksut on tarkistettava silloin. Lisäksi elokuuhun 2018 sijoittuvat indeksitarkistukset saattavat aiheuttaa muutoksia. Näin ollen vuosien 2017 ja 2018 aikana maksut on määritelty/tullaan määrittelemään kaikille uudelleen kolme kertaa. Aiemmin ne on määritelty lainsäädäntöön perusten uudelleen kerran kahdessa vuodessa. Em. lisäksi tulevat perheiden koossa, tuloissa ja varhaiskasvatuksen käytön muutoksista johtuvat lapsikohtaiset muutokset. Tämä on vaatinut/ vaatii lisäresurssointia toimistotyöhön ja hidastanut/hidastaa laskutusprosessia. Hallituksen talousarvioesitys sisältää myös mahdollisen maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilun 5-vuotiaille. Asiakaspaineet/ asiakasvähenemä/riskit tavoitteiden saavuttamisessa Talousarvion laadintavaiheessa näyttää siltä, että varhaiskasvatuksen kysyntä kasvaa syyskuun 2017 tilanteen mukaan tammikuusta 2018 alkaen. Etelä-Mäntsälässä saatetaan joutua avaamaan Pikku-Hukat päiväkoti, joka on ollut väliaikaisesti suljettuna, kysynnän laskusta johtuen elokuusta 2016 alkaen. Mäntsälän keskustassa on riski tilojen lisätarpeen osalta. Pornaisissa vastaavasti arvioidaan tilanteen säilyvän syksyn 2017 tasolla. Talousarvioesityksessä on osin huomioitu kysynnän kasvua kevätkaudella toimitettujen hakemusten perusteella tilanteen mukaan vuoden vaihteessa, johon voi tulla vielä hakemuksia, on Mäntsälän keskustassa hakemuksia 40 (syyskuun hakutilanne v.2016 tammikuulle 2017 oli 22). Tämä hakijamäärä ennustaa kevätkaudelle 2018 syyskautta 2017 suurempaa kysyntää. Asiakastilanne pystytään arvioimaan syyskaudelle 2018 kohdistettujen hakemusten perusteella osavuosikatsauksen 1 yhteydessä. Eläkkeelle jääneiden perhepäivähoitajien tilalle ei ole palkattu kunnallisia perhepäivähoitajia. Omassa kodissaan työskentelevien yksityisten perhepäivähoitajien määrä on pysynyt ennallaan. Kysyntään vaikuttaa työllisyystilanne, väestönkasvussa tapahtuvat muutokset (syntyvyys ja muuttoliike). Perheiden hakeutuminen kevyempiin palveluihin (kerho- ja avoin toiminta) tasaa kysyntää. Mäntsälässä syntyvyys tammi-heinäkuussa 2017 ennustaa syntyvyyden laskua vuoteen 2016 verrattuna. Etelä-Mäntsälässä tilanteeseen vaikuttaa Taruman alueen rakentamisen viivästyminen. Kansainvälistä suojaa tarvitsevien saapuminen kuntaan lisäsi osaltaan elokuusta 2017 lisäresurssipaineita (mm. tulkkipalvelut).

63 Mäntsälän kunta 62 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Hallitusohjelmassa korostetaan mm. varhaista tukea, ennaltaehkäisevää työotetta ja asiakaslähtöisiä palveluketjuja hallinnonrajojen yli. Erityisesti vanhemmuutta tulee vahvistaa. Tämä toimintamalli oli lähtökohtana mm. Lape hankkeen perhekeskusmallin osalla käynnistetyissä ketterissä kokeiluissa (päiväkodin jatkot ja lapsiparkkitoiminta Avoimen päiväkodin tiloissa). Syksyllä 2017 käyttöönotettu paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma, jonka pohjana on valtakunnallinen sitova varhaiskasvatussuunnitelman perusteetasiakirja korostaa mm. vanhempien ja lasten osallisuutta. Vuonna 2017 aloitetut henkilöstökoulutukset, jotka tukevat henkilöstön osaamisen lisäämistä sekä ajan tasalla pysymistä jatkuvat vuonna 2018 painottuen uuden vasun käyttöönottoon. Kuntalisät Yksityisen varhaiskasvatuksen osalta selvitetään mahdollinen palvelusetelin käyttöönotto syyskaudella Talousarvioesityksessä ei ole pystytty huomioimaan sen mahdollisen käyttöönoton vaikutuksia. Muista kunnista saadun kokemuksen mukaan yksityisen hoidon tukemisen menot kasvavat Kotihoidon tuen kuntalisäselvitys valmistuu lokakuussa 2017 Kuntamaiseman laatimana. Investoinnit ja niiden vaikutukset Sälinkään päiväkoti rakentaminen ja valmis elokuu Henkilöstötarve: 4 lastentarhanopettajaa, 4 päivähoitajaa, 1 päiväkotiapulainen. Mahdollinen uusien vakanssien tarve tarkentuu varhaiskasvatuksen kokonaisasiakasmäärän selkeydyttyä. Se on arvioitava ta.2019 yhteydessä. Hyökännummen päiväkodin saneeraus ja laajennus on valmis sekä samalla Pikku- Hukkien kiinteistö vapautuu varhaiskasvatuksen käytöstä. Hankkeen laajuudessa on huomioitu kasvua Taruman alueelta. Käyttötaloudessa säästöt toteutuvat avustavan henkilöstön tarpeen sekä sijaistarpeen vähenemisen kautta keskittämällä Hyökännummen päiväkodin toiminta yhteen rakennukseen ja lakkauttamalla Pikku-Hukat päiväkoti. Tällöin vapautuu erillispientalo varhaiskasvatukselta myytäväksi tai kunnan muuhun käyttöön. Henkilöstölisäystarve lisäryhmien perusteella on yhteensä 8 uutta kasvattajaa (2 ryhmää ja kerhotoiminta). Mahdollinen uusien vakanssien tarve tarkentuu varhaiskasvatuksen kokonaisasiakasmäärän selkeydyttyä. Se on arvioitava ta.2019 yhteydessä. Amandan päiväkodin laajennus (v.2018) ja peruskorjaus (v ) suunnittelu on meneillään. Mahdollinen uusien vakanssien tarve tarkentuu varhaiskasvatuksen kokonaisasiakasmäärän selkeydyttyä. Samalla tarkentuvat mahdolliset pienen/pienten päiväkodin/päiväkotien lakkautukset peruskorjauksen valmistuttua Ne on huomioitava vuoden 2020 talousarvion laadinnassa. Teknisen lautakunnan investointiesitys sisältää uuden päiväkodin Ehnroosin alueelle. Mikäli päiväkoti Sofia toteutetaan kunnallisena päiväkotina, siihen siirretään osa pienistä päiväkodeista. Päiväkodin toteuttaminen yksityisenä edellyttää palvelusetelin käyttöönottoa, jotta yksityinen vaihtoehto on perheille taloudellisesti aito vaihtoehto. Pornaisten kunta on selvittänyt kunnan palvelutuotannolle osoitettavia tiloja, lähinnä koulu- ja päivähoitotilat. Tehtyjen selvitysten pohjalta kunnanvaltuusto päätti investointien kohdentamisesta uudis- ja korjausrakentamisen osalta. Varhaiskasvatuksen osalta valtuusto päätti Linnunlaulun päiväkodin laajentamisesta ja toiminnan keskittämisestä yhteen yksikköön. Linnunlaulun laajentaminen Pornaisissa ja koko päiväkotihoitotoiminnan keskittäminen yhteen yksikköön takaa lapselle nykyistä vähemmän muutoksia perheen eri vaiheissa. Keskittäminen yhteen yksikköön vähentää avustavan henkilöstön tarvetta sekä sijaismäärärahoja. Myös tukipalvelujen (toimitila, ruokahuolto ja siivous) tuottaminen helpottuu. Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2018 Kuntakohtaisen varhaiskasvatussuunnitelma otettiin käyttöön elokuusta 2017 alkaen ja se perustuu valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (vahvistettiin lokakuussa 2016). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on varhaiskasvatuslain mukainen Opetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, jonka mukaan paikalliset ja lapsikohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat laaditaan ja varhaiskasvatus toteutetaan. Varhaiskasvatussuunnitelmaa ohjaa erityisesti varhaiskasvatuslaki, jossa säädetään lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen sekä varhaiskasvatuksen tavoitteista. Vuosina toteutetaan Varhaiskasvatussuunnitelman edellyttämät muutokset toiminnassa.

64 63 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Osallistutaan seuraaviin varhaiskasvatuksen toiminnallisen sisällön ja arvioinnin kehittämisen hankkeisiin: - Kehittävän palautteen hanke, joka toteutetaan Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen (prof. Jyrki Reunamo) ja 11 kunnan yhteistyönä. Hankkeen toteutukseen on saatu valtoinavustusta. - Ilo kasvaa liikkuen hanke, Olympiakomitean (valtakunnallinen liikunta-ja urheiluorganisaatio). Hankkeeseen osallistuu varhaiskasvatus kokonaisuutena. - Opetushallituksen ohjaama varhaiskasvatuksen valtakunnallinen kehittämisverkosto, jossa painopisteenämme on päiväkotihoito sekä avoin- ja kerhotoiminta sekä johtajuus. Tulosalueen sitovat tavoitteet kuntastrategian toteuttamiseksi talousarviovuodelle Kansallisen LAPE-muutosohjelman mukaiseen Uudenmaan hankekokonaisuuteen osallistuminen Mittarit: Toteutuneen kuvaus Varhaiskasvatuslain mukaisesti osallistamisen ja kumppanuuksien vahvistaminen Mittarit: Tavoitteelliset lapsen henkilökohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat laadittu Yksityisten päivähoidon ammatillisen osaamisen tukeminen sekä yhteisten kasvatuskäytäntöjen luominen kuntien toiminta-alueella Yksityisen päivähoidon henkilöstön osallistuminen kunnan järjestämiin koulutustilaisuuksiin ja ammatillisiin tapaamisiin (määrä) Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Koululaisten aamupäivätoiminnan käynnistyminen vapaa-aikatoimen toteuttamana Laadukkaan hoidon ja varhaiskasvatuksen kehittäminen sen kaikissa eri muodoissa - Eri varhaiskasvatuspalveluiden käyttö ja kustannukset - Päiväkotien ryhmäkokojen aktiivinen seuraaminen hyödyntämällä olemassa olevaa tietoa - Hoitopäivä lapsen näkökulmasta käynnissä olevaa tutkimusta hyödyntäen

65 Mäntsälän kunta 64 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Suorite- ja tunnuslukutiedot Kysyntä- ja laajuustiedot Tp 2014 Tp 2015 Tp 2016 KS 2017 Ta 2018 Ltk Avoin ja kerhotoiminta, Mäntsälä Lapset Läsnäolopäivät osapv-hoito Avoin ja kerhotoiminta, Pornainen Lapset Läsnäolopäivät osapv-hoito Perhepäivähoito, Mäntsälä Lapsia Läsnäolopäivät, kokopv-hoito Läsnäolopäivät, osapv-hoito Perhepäivähoito, Pornainen Lapsia Läsnäolopäivät, kokopv-hoito Läsnäolopäivät, osapv-hoito Ryhmäperhepäivähoito, Mäntsälä Lapsia Läsnäolopäivät, kokopv-hoito Läsnäolopäivät, osapv-hoito Kotihoidontuki Lapsia, Mäntsälä Lapsia, Pornainen Yksityisen hoidon tuki, valtakunnallinen Lapsia, Mäntsälä Lapsia, Pornainen Yksityisen hoidon tuki, kunnallinen Lapsia, Mäntsälä Lapsia, Pornainen Päiväkotihoito (sis. ostot), Mäntsälä Lapsia Läsnäolopäivät, kokopv-hoito Läsnäolopäivät, osapv-hoito Päiväkotihoito (sis. ostot), Pornainen Lapsia Läsnäolopäivät, kokopv-hoito Läsnäolopäivät, osapv-hoito Vuorohoito päiväkodissa, Mäntsälä Lapsia Läsnäolopäivät, kokopv-hoito Läsnäolopäivät, osapv-hoito Esiopetus, Mäntsälä Lapsia Läsnäolopäivät Esiopetus, Pornainen Lapsia Läsnäolopäivät

66 65 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Vapaa-aikapalvelut Tulosalueen palveluajatus Vapaa-aikapalveluiden tehtävänä on edistää ja ylläpitää asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä järjestämällä riittävät olosuhteet harrastus- ja virkistystoiminnalle sekä tuottamalla elämänkulun eri vaiheissa monipuolista, virikkeellistä, asiakaslähtöistä toimintaa asukkaille yhteistyössä eri tahojen kanssa. Vapaa-aikapalvelut vastaavat asukkaiden vapaa-ajanviettotapoihin kehittyvin palveluin. Elinikäisen oppimisen, sivistyksen ja monipuolisen hyvinvoinnin edistämisen palvelut vastaavat asukkaiden tarpeita. Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella Osallisuus ja vaikuttaminen asukkaita koskevien kuntapalveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Koulurakentamisen yhteydessä iltapäivätoimintaryhmän perustaminen Ehnroosin kouluun lukuvuosi Koulurakentamisen yhteydessä liikuntapalveluiden tilanne paranee liikuntasalitilan lisääntyessä suunnitelmakaudella. Sote -uudistukseen liittyvä, lapsi-, nuori- ja perhetyön muutosohjelma, yhteistyörakenteiden rakentaminen on mittava uudistus suunnitelmakaudella, joka toteutetaan yhdessä perustuvan ja koko sivistystoimialan kanssa Laki yleisistä kirjastoista uudistui vuoden 2016 lopussa ja uuden lain edellyttämiä muutoksia (esim. oman aineiston varausmaksun poisto) on toteutettu Uuden kirjastolain mukaisesti yleisen kirjaston tehtävänä on: 1) tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin; 2) ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa; 3) edistää lukemista ja kirjallisuutta; 4) tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen lukutaitoon; 5) tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan; 6) edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. Kunnan uusi strategia valmistui Siinä esiin nostetaan mm. kuntalaisten hyvinvointi, digitalisaatio, laadukkaat vapaa-ajanpalvelut, ikäihmisten hyvä arki ja kunnan elinvoimaisuus ja viihtyisyys tulevaisuuden kehityskohteiksi. Digitalisaatio on myös hallituksen kärkiteema. Valtakunnallinen kansalaisten suomi.fi-palvelu ja kuntatasolla lisääntyvä sähköinen asiointi tulevat näkymään kirjaston arjessa lisääntyvänä sähköisten palvelujen ja älylaitteiden opastustarpeena. Tutkimusten mukaan lähes puolet suomalaisista aikuisista kykenee käyttämään tietotekniikkaa vain hyvin alkeellisella tasolla ja Suomessa on noin ihmistä, joilla ei ole pankkitunnusta. Jo nyt tilanne on se, että kirjastossa neuvotaan pankkipalveluissa, Kelan sähköisissä palveluissa, matkalippujen ym. tulostamisessa, verokortin tilaamisessa jne. Kirjasto on mukana kunnan työryhmässä ja seuraa mielenkiinnolla, miten kunnan sähköisiä palveluja kehitetään, mutta opastuspalvelun määrää kirjastossa ei ole mahdollista tulevaisuudessa lisätä, ellei siihen saada lisää resurssia. Kilpailu asiakkaista ja heidän vapaa-ajastaan on kovaa. Ihmiset liikkuvat naapurikunnissa ja käyttävät myös niiden kirjastoja. Tapahtuma- ja aineistotarjonnan sekä tilojen viihtyisyyden ja toimivuuden vertailua tapahtuu paljon jo nyt. Kirjaston nykyisissä tiloissa ei pysty tuottamaan moderneja palveluita, luomaan olohuonemaisia oleilutiloja tai harrastus- ja työskentelytiloja eikä järjestämään tapahtumia esim. useammalle koululuokalle kerrallaan tai suuremmalle yleisölle ylipäätään. Kirjaston toimintaedellytysten parantaminen edistäisi merkittävästi myös kunnan

67 Mäntsälän kunta 66 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma elinvoimaisuutta ja viihtyisyyttä, sillä kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että kirjastot tuottavat hyvinvointia enemmän kuin ne kuluttavat julkisia varoja ja myös elinkeinoelämä hyötyy kirjaston lisääntyvistä asiakasvirroista. Koska maakuntauudistus siirtää sosiaali- ja terveystoimen pois kunnilta, kirjastojen suhteellinen merkitys kuntien päätöksen teossa nousee. Kirjaston tilastoinnissa havaittiin vuoden 2017 alussa virhe, lainausmäärät oli useiden vuosien ajan ilmoitettu n. 30% suuremmiksi, kuin ne todellisuudessa olivat olleet. Tilastoja korjattiin takautuvasti n. 10 vuoden ajalta. Tilastoinnissa monta vuotta toistuneen virheen vuoksi olimme luulleet lainauksen olevan melko aktiivista Mäntsälässä. Todellisuudessa lainausmäärät sekä kirjastoa käyttävien yksittäisten asiakkaiden määrät suhteessa asukaslukuun ovat valtakunnallisesti tarkasteltuna 40 pienimmän joukossa. Korjatut tilastot osoittavat nyt kaikilta osin sen, että toimimme minimiresursseilla. Kirjaston on tulevalla suunnitelmakaudella mietittävä ratkaisuja, joilla voimme kasvattaa lainausta ja yksittäisten lainaajien määrää. Kirjaston palvelut on tarkoitettu kaikille kuntalaisille ja kirjasto on keskeinen toimija kuntalaisten hyvinvoinnin vahvistamisessa. Omatoimisen asioinnin mahdollistavan tekniikan avulla kirjaston aukioloaikoja voidaan entisestään lisätä, mikäli saadaan tilan valvonta-asiat ratkaistua. Omatoimipalveluja kehitetään edelleen. E-aineistojen ja älypalveluiden tarjonta kasvaa tulevaisuudessa ja niiden osalta on mietittävä, minkälaisen aineiston/palvelujen hankkiminen on tarkoituksenmukaista Mäntsälässä ja kuinka suuri osa kirjaston hankintabudjetista osoitetaan e-aineistoille. Otamme käyttöön uuden verkkokirjaston, Kansalliskirjaston ylläpitämän Finnan vuoden 2018 alussa yhdessä Järvenpään ja Tuusulan kirjastojen kanssa. Finna on valtakunnallisesti käytössä jo monessa kirjastossa/kirjastokimpassa ja sen kautta kuntalainen löytää myös esim. verkkoaineistoja ja museoiden valokuva- ja esinetietoja. Koulujen uusi opetussuunnitelma ja kuntaan mahdollisesti tehtävä kulttuurikasvatussuunnitelma saattavat lisätä tai muuttaa koulun ja kirjaston yhteistyön muotoja ja tarvetta lähivuosina. Monilukutaidon edistäminen ja mediakasvatus ovat kouluille ja kirjastolle yhteinen mielenkiinnon ja kehittämisen kohde ja kirjasto on edelleen yksi merkittävä, helposti lähestyttävä monilukutaitoa kehittävien aineistojen ja sisältöjen tarjoaja. Kirjasto ei nykyresursseilla pysty tuottamaan kouluille palveluja, joita he tarvitsisivat ja odottavat. Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna Merkittävä toiminnallinen muutos on lasten erityisliikuntaryhmän koordinointivastuun siirtyminen liikuntapalveluille kolmannelta sektorilta. - Aamupäivätoiminnan aloittaminen kouluilla joissa pienluokkia. - Näköpiirissä useiden kansalaistoimijoiden ja yhdistysten hiipuminen. Kunnan tulee satsata enemmän tapahtumatuotantoon itse. Resurssia tarvitaan kulttuuriin ja markkinointiin, jotta asukkaille voidaan tarjota ja turvata terveyttä ja hyvinvointia edistäviä palveluita. - Kirjaston omatoimipalveluja kehitetään edelleen. - Kirjasto ottaa käyttöön uuden verkkokirjaston, Kansalliskirjaston ylläpitämän Finnan. - Kirjasto hyödyntää kirjastojärjestelmästä saatavia tilastoja ja dataa toiminnan kehittämisessä. - Kirjasto etsii ratkaisuja, joilla lainausta ja lainaajien määrää saataisiin kasvatettua. - Kirjasto tarjoaa tilojaan 3. sektorin toimijoille pienimuotoisten tapahtumien ja infotilaisuuksien järjestämistä varten sekä kehittää edelleen kirjastoauton mukana kyliin vietäviä opastus- ym. palveluita. Tulosalueen sitovat tavoitteet kuntastrategian toteuttamiseksi talousarviovuodelle Sitovat kuntastrategian tavoitteet nousevat vapaa-aikapalveluiden kehittämissuunnitelmasta ja yhteistoimintasuunnitelmasta. Ikäpoliittisen ohjelman mukaisesti sukupolvet kohtaavat-tapahtumat Toteutuneiden tapahtumien määrä, osallistuneiden määrä, uuden pysyvän toimintamallin rakentuminen vapaa-aikapalveluihin

68 67 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Uuden OPSin mukaisten kulttuurikasvatus tavoitteiden tukeminen yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa kultuurikasvatussuunnitelma laadittu OPSin tavoitteiden pohjalta yhteistyössä kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa ja rahoitus toimeenpanoon toteutuu Tieto- ja viestintäkoulutus henkilöstölle sekä markkinointimateriaalin rahoituksen turvaaminen Toteutunut koulutus, henkilöstön osaamisen lisääntyminen, markkinointirahoitus toteutuu Kuntalaisille suunnatut ilmaiset tapahtumat jotka luovat yhteisöllisyyttä yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa ja avustusmäärärahojen kasvattaminen kolmannen sektorin toiminnan tukemiseksi Toteutuneet tapahtumat, osallistuneiden määrä, avustusmäärärahojen määrä suhteessa avustushakemuksiin on tasapainossa Koko vapaa-aikapalveluiden tilatarveratkaisuja viedään aktiivisesti eteenpäin kunnan investointisuunnitelmissa ja vastataan samalla kolmannen sektorin kulttuuritilatarpeisiin Investointisuunnitelmassa näkyy vapaa-aikapalvelut tulosalueen tilatarpeet ja niille etsityt monipuoliset rahoitusratkaisut Nuorten syrjäytymisen vähentäminen ja osallisuuden vahvistaminen Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden ja työttömien nuorten määrä Kesätyöpaikkojen määrä vuotiaille Mäntsälässä Nuorten omille hankkeille myönnetty raha Kirjasto Yhteistyöstä toimialalla ja muiden kunnan eri toimijoiden kesken tulee pysyvä ja keskeinen toimintamalli Yhteistyössä toteutettujen tapahtumien ja palvelujen määrä Kirjasto tavoittaa enemmän eri asiakkaita kuin ennen Aukioloaikojen lisääntyminen ja yksittäisten asiakkaiden määrän kasvu Kansalaisopisto Monipuolinen ja ajankohtainen kurssitarjonta - Toiminta-alueen asukkaista 13% osallistuu kursseille - Kursseja Opiskelijoiden määrä Taiteen perusopetuksen oppilaitoskohtaisen opetussuunnitelman valmistelu - TPO opettajien yhteiset suunnittelutilaisuudet - Opetussuunnitelma valmis 4/2018 Toiminnan laatua kehitetään jatkuvan palautteen avulla - Caf-järjestelmä - Kurssiarvioinnit - Opiskelijapalautteet - Yhteiset asiakaskyselyt kirjaston ja vapaa-aikapalveluiden kanssa

69 Mäntsälän kunta 68 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Riskit tavoitteiden saavuttamisessa Vapaa-aikapalveluiden tilaratkaisut ovat ehdoton edellytys kehittyvien palveluiden saamiselle. Mikäli tilaratkaisut pysyvät ennallaan, eivät palvelut kehity vetovoimaiseksi tekijäksi. Kolmannelle sektorille on turvattava riittävä avustus ja järkevät tilaratkaisut tulevaisuuden kunnan terveyttä ja hyvinvointia edistävien palveluiden tarjoamiselle. Vapaa-aikapalveluiden odotetaan toimivan tulevaisuudessa hyvinvointitoiminnan koordinoijana ja mahdollistajana. Tiloja tarvitaan, jotta alueelle saadaan palveluntarjoajia myös yrityselämästä. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää toimivien yhteistyömuotojen löytämistä, resursseja osallistua ja toteuttaa yhteisiä projekteja. Riskinä on se, että toimialan yksiköiden oma toiminta vie kaiken ajan eikä todellisia mahdollisuuksia toteuttaa yhteistyötä ole. Jotta kirjasto tavoittaisi enemmän asiakkaita kuin ennen, tarvittaisiin luovia ratkaisuja, onnistunutta palvelujen kehittämistä, tehokasta viestintää, mielenkiintoisia aineistoja, jotka ovat houkuttelevasti esillä ja ihmisiä kiinnostavaa tapahtumatuotantoa. Riskinä on se, että aikaa suunnittelulle ei ole, luovia ratkaisuja ei löydy, henkilökunta väsyy, asiakkaita ei tavoiteta, omatoiminen asiointi lisää ilkivaltaa ja järjestyshäiriöitä. Kansalaisopiston tavoitteiden toteutumisen kannalta keskeinen kriteeri on kurssitarjonnan vastaaminen kysyntään, onnistunut markkinointi sekä pätevien ja innostavien opettajien rekrytointi. Kurssimaksutuotot muodostavat merkittävän osan kansalaisopiston tuloista ja vaikuttavat oleellisesti opiston talouden toteutumiseen. Kurssitarjonnan kohtaaminen opiskelijoiden kysynnän kanssa on olennainen osa tavoitteiden saavuttamisessa. Suorite- ja tunnuslukutiedot Kysyntä- ja laajuustiedot Tp 2016 Ta 2017 Ta 2018 Ts 2019 Ts 2020 Kansalaisopisto - opetustunteja opiskelijoita kursseja Kirjasto - lainat lainat / asukas , lainaajat

70 69 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Tekninen lautakunta / Tekniset palvelut -toimiala Toimialan palveluajatus Teknisten palvelujen tehtävänä on huolehtia kunnan toimitilojen ylläpidosta ja rakentamisesta, kuntatekniikan, talousmetsien, maan ja lumen kaatopaikoista, liikuntapaikkojen sekä puistojen ja yleisten alueiden rakentamisesta ja ylläpidosta. Toimitilojen ylläpito käsittää kiinteistönhoidon ja kunnossapidon. Kuntatekniikkaan kuuluu lisäksi kunnan maa-ainesalueet, talousmetsien hoito, maan ja lumen kaatopaikat, kunnan vastuulla olevat jätehuollon tehtävät sekä hulevesien hallinta asemakaava-alueella. Lisäksi ruoka- ja siivouspalvelut muodostavat oman tulosalueen. Teknisten palvelujen toiminta-ajatuksena on kehittää kuntaa tuottamalla yhdyskunta- ja tekniset palvelut kuntalaisille tehokkaasti, taloudellisesti ja tasapuolisesti huomioiden ympäristön laatu ja arvot. Tekninen lautakunta toimielin / palveluajatus Tekniseen lautakuntaan kuuluu 9 valtuuston valitsemaa varsinaista jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Valtuusto nimeää jäseniksi valituista puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Teknisen lautakunnan kokouksessa asiat ratkaistaan teknisen johtajan esittelystä. Teknisen johtajan ollessa estynyt vastaa esittelystä hänen sijaisekseen määrätty viranhaltija. Tekninen lautakunta valitsee tietoimikuntaan jäsenistään ja varajäsenistään 5 varsinaista jäsentä ja näille kullekin henkilökohtaisen varajäsenen lautakunnan toimikautta vastaavaksi ajaksi. Lautakunta nimeää jäseniksi valituista puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Tekninen lautakunta vastaa tielautakunnalle kuuluvista tehtävistä sekä ratkaisee yksityisteitä koskevat asiat. Teknisen lautakunnan tehtävänä on huolehtia, mikäli tämä ei lainsäädännön tai kunnallisten sääntöjen mukaan kuulu muulle viranomaiselle, 1. kunnan toimitilojen sekä niihin liittyvien laitteiden suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta, ellei tehtävää ole annettu erillisen hankeryhmän tehtäväksi, 2. kunnan yleisten alueiden, putki- ja johtoverkkojen, maa- ja vesirakenteiden sekä niihin liittyvien laitteiden suunnittelusta, rakentamisesta, hallinnasta ja ylläpidosta Nivos Oy:n johtosäännössä ja palvelusopimuksessa määrätyin rajauksin, 3. kunnan alueiden hallinnasta, luonnonvarojen käytöstä, jätehuollon järjestämisestä ja liikuntapaikkojen hoidosta. Lautakunnan alaisena toimivat keskitettyjen palvelujen, kuntatekniikan, toimitilapalvelujen sekä ruoka- ja siivouspalveluiden tulosalueet.

71 Mäntsälän kunta 70 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Teknisen lautakunnan tehtävänä on myös huolehtia toimialansa toiminnan, talouden ja organisaation kehittämisestä, ohjata ja valvoa toimialansa suunnittelua ja toteutusta sekä seurata toiminnan tuloksia, samoin kuin huolehtia yhteistyöstä. Lautakunnan tulee toimialallaan valmistella kunnanhallituksen käsiteltäväksi kuuluvat asiat sekä huolehtia päätösten täytäntöönpanosta. Toimialan tavoitteiden painopistealueet tähtäävät seuraaviin kuntastrategian tavoitteisiin - Vahvistetaan kuntalaisten hyvinvoinnin edellytyksiä tulevaisuuden kunnassa. - Digitalisaation edellytykset kuntalaisille. - Yhteisöjen, verkostojen ja kumppanuuksien vahvistaminen ja hyödyntäminen. - Kuntakonsernin talouden tasapaino pitkäjänteisellä ja kustannustietoisella päätöksenteolla. - Toimivat ja tarkoituksenmukaiset palvelut kuntalaisen koko elämänkaarelle. - Varmistetaan osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. - Elinvoimainen ja viihtyisä palveluiden keskus. - Turvallinen sekä kattava kevyenliikenteen verkosto. - Kehitetään elinkeinorakennetta vahvaksi ja monipuoliseksi. Keskitetyt palvelut Tulosalueen palveluajatus Keskitetyt palvelut tuottavat teknisen lautakunnan ja teknisen palvelualueen tarvitsemat palvelut asioiden ja hankkeiden valmistelussa, toimeenpanossa, taloushallinnossa ja henkilöstöhallinnossa sekä tilastotuotannossa asiakasmyönteisesti ja kustannustehokkaasti. Huolehtia teknisen lautakunnan toimialaan kuuluvista: - sisäisen valvonnan tehtävistä - päätösvalmistelusta - päätösten täytäntöönpanosta ja tiedottamisesta - hallinto-, talous- ja toimistopalveluista - asiakaspalvelusta ja asiakirja-arkistoinnista - suunnittelu- ja rakennuttamispalveluista Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella Rakentamismääräysten vaatimukset kiristyvät jatkuvasti mm. rakennusten energiamääräysten osalta. Sote- ja maakuntauudistus on suuri hallinnon ja toimintatapojen uudistus, joka tulee voimaan Muutokset koskevat sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta, ohjausta ja verotusta. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja muita alueellisia tehtäviä siirtyy maakunnille. SOTE-palvelujen tuottamisen tapaa harkitaan valtakunnallisella tasolla. Vaikutukset kohdistuvat toimialan eri tulosalueiden toimintaan mm. kiinteistöjen toiminnan ja palveluiden osalta.

72 71 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2018 Tekninen johtaja Hannu Seppälä on virkavapaalla Teknisen johtajan viransijaisena toimi virkavapauden aikana maankäyttöinsinööri Vesa Gummerus. Keskitettyjen palvelujen sitovat tavoitteet kuntastrategian toteuttamiseksi talousarviovuodelle Toimintakäsikirjan päivitys ja käyttöönotto - toiminnan tehostaminen ja laadun parantaminen Toimialan ydinprosessien kuvaukset ja ohjeistus soveltuvin osin. Olemassa olevien selvitysten ja raporttien kartoitus yhteen paikkaan. Päivitetään toimialan asiakirjapohjat ja toimintaohjeet. Viestintä verkostoitumisen ja yhteistyön tukena Teknisten palvelujen ajankohtainen merkittävien hankkeiden tiedotus kunnan internet-sivuilla Ajantasainen viestintä kuntalaisille ja henkilöstölle sekä eri toimialojen yhteiset tapaamiset. Viestintätyökalujen käytön tehostaminen ja käyttöönotto koko toimialalla. Reklamaatioiden ja asiakaspalautteiden tehostettu seuranta. Tyytyväisyyskysely toimitilojen pääkäyttäjiltä suunnittelusta sekä lopputuloksesta. Palveluiden ja niiden tuottamisen kehittäminen ja ennakointi Palautteiden seuranta ja korjaavien toimenpiteiden toteutus, niiden seuranta ja ennakointi hyödyntäen opaskarttapohjaista palautejärjestelmää. Talonrakennuksen tilojen suunnitteluohjeisto Laaditaan ohjeita tyypillisten, usein toistuvien tilojen suunnittelusta. Esimerkkeinä siivous-, wc-, pesutilojen mitoitus, materiaalit, varusteet, kalusteet Riskit tavoitteiden saavuttamisessa Toimialan merkittävät investoinnit vuosien aikana vaativat koko henkilöstön aktiivista osallistumista, jotta investointihankkeet saadaan toteutettua suunniteltujen aikataulujen mukaisesti. Toiminnan ja palveluiden tavoitteiden toteuttaminen perustehtävien ja mittavien investointihankkeiden ohessa vaatii henkilökunnalta vahvaa sitoutumista. Teknisten palvelujen henkilöstömäärä on vähäinen, kun huomioidaan, että toimialan suoritteet, budjetti ja hoidettavat tehtävät kasvavat väkiluvun kasvun suhteessa. Jatkuvasti uusiutuva lainsäädäntö kiristää vaatimustasoa. SOTE palveluiden uudelleen järjestäminen ja tarvittavien palvelujen tuottaminen vaativat toimialalta resursseja. Riskinä voidaan pitää myös keskeisen henkilöstön vaihtuvuutta. Työn fyysinen kuormittavuus lisää tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien riskiä, joka on teknisten palveluiden suurin pitkien sairauspoissaolojen syy. Huomioitava tekijä on myös henkilöstön keski-ikä.

73 Mäntsälän kunta 72 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Riskienhallinnassa on kuitenkin nostettu esille sairauspoissaolot, ikääntyvien työntekijöiden jaksaminen ja henkilöstöriskit. Tekniset palvelut ylläpitävät omaa riskinhallintasuunnitelmaa. Riskienhallinnassa on käyty läpi seuraavat pääriskiluokat: 1. strategiset, 2. toiminnalliset, 3. taloudelliset, 4. vahinkoriskit (laadittu erillinen riskienhallintasuunnitelma). Riskien hallinta ja seuranta ovat säännöllistä. Riskienhallintasuunnitelmassa on nostettu esille mm. sopimusten hallinta, hankintaan liittyvät asiat, vakuutukset, omaisuuden hallintaan liittyvät riskit, henkilöstöriskit, viestintäriskit ja varautumiseen liittyvät riskit. Riskit on analysoitu ja riskien todennäköisyys sekä vakavuus on tunnistettu. Riskikartoitusta on seurattu toimialan johtoryhmässä. Vuosittaista riskienhallintaa parannetaan ja seurantaa kehitetään.

74 73 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Toimitilapalvelut Kiinteistönhoitopalvelut- tulosyksikkö Kunnossapitopalvelut- tulosyksikkö Tulosalueen palveluajatus Toimitilapalvelu tuottaa, ylläpitää ja vuokraa kunnan eri hallintokuntien käyttöön tiloja, jotka ovat käytettävyys ja kustannukset optimoiden tarkoituksenmukaisia, hygieenisiä, turvallisia ja monikäyttöisiä. Huolehtii kiinteistöjen hoidosta ja kunnossapidosta. Tulosalueen perustehtävänä on tuottaa, ylläpitää ja vuokrata kunnan eri hallintokuntien käyttöön tiloja, jotka ovat käytettävyys ja kustannukset optimoiden tarkoituksenmukaisia, turvallisia ja monikäyttöisiä. Tulosalue jakautuu kiinteistönhoitopalveluiden ja kunnossapitopalveluiden tulosyksiköihin. Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella Ehnroosin koulun valmistumisen ajankohta vaikuttaa väistötilojen vuokriin. Määräaikaisten vuokrasopimusten jatkosta neuvoteltava koulun rakentamisaikataulun siirtymisen myötä. B-rakennuksen vaihtaminen uudempaan rakennukseen vaikuttaa vuokran suuruuteen kasvattamalla kuluja. Sälinkään uuden koulun ja päiväkodin odotetaan valmistuvan keväällä Valmistumisen myötä saamme lisätiloja sivistyspalvelujen käyttöön, mutta vastaavasti toimitilapalvelujen menot kasvavat. Lisäksi vanhan koulun purkamiseen on varattu määrärahoja ja Sälinkään terveystalon sekä Sälinkään päiväkodin/esiopetustilan purkuun Määrärahat ovat toimitilapalveluiden käyttötaloudessa varattuna vuodelle Riihenmäen koulun sekä Hyökännummen koulun laajennus ja päiväkodin rakentaminen nykyisiin koulun tiloihin ovat kunnan elinkaarihankkeita, joista on tehty 20 vuoden elinkaarisopimus NCC Oy:n kanssa. Uusien elinkaarikohteiden lisätilat ja niistä perittävät elinkaarimaksut ja muut toiminnasta aiheutuvat kulut lisäävät toimitilapalvelujen kustannuksia vuonna 2018 noin 1,2 milj., vuonna 2019 noin 1,4 milj. ja vuonna 2020 noin 1,4 milj., joista elinkaarimaksujen osuus on summista vuosina 2018 yht , vuosina 2019 yht , vuosina 2020 yhteensä

75 Mäntsälän kunta 74 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Kivistöntie 16:sta on kunta vuokrannut Mäntsälän Vuokra-asunnot Oy:ltä tiloja kotipalvelun käyttöön. Tämä on tuonut lisäkustannuksia toimitilapalveluille. Aiemmin tilat sijaitsivat Vanha Porvoontie 17 sekä Osuustie 2G. Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2018 Hyökännummen koulun laajennuksen valmistuminen 5/2018 ja uusien päiväkotien tilojen saneeraus nykyisten koulun tiloihin ja näiden valmistuminen vuoden 2018 lopulla. Monitoimitalonvahtimestari toimintaa jatketaan hyvien kuntalaisten palautteiden ansiosta. Heidän läsnäolonsa on rauhoittanut monitoimitalolla aiemmin olevaa ilkivaltaa ja häiriötä. Lisäksi tilojen siisteys ja siivouksen tarve on vähentynyt. Henkilöstön vähäinen määrä ja ikääntyminen sekä lisääntyvät sairauspoissaolot lisäävät paineita asioiden hoitamiseen ja onnistumiseen mm. kiinteistönhoidon puolella mitoituksessa vajetta kolmen henkilön verran tällä hetkellä. Toimitilapalvelujen haasteena ovat sisäilmaongelmat, korjausvelka ja korjausvastuu Toimitilapalvelujen toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelmakaudella Energiasopimuksen täytäntöönpano Kiinteistöjen energiakatselmusten tavoitteet käytäntöön > Energian säästö ja tavoitteellinen kulutusseuranta Toimitilojen kunnossapito-ohjelman luonti Tampuuri kiinteistönhallintajärjestelmään vuosille Kiinteistöjen korjausvelkaa pienentämiseen tähtäävät kuntoarviot teetetään / päivitetään vuosien aikana, jolloin saamme kiinteistöjen kunnossapito-ohjelman laadittua Varmistetaan osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Laaditaan vuosittain koulutussuunnitelmat Rekrytointi ajan tasalle > oppivat kasvamaan vierelle eläköityvien tilalle Kunnan työhyvinvointi-ohjelman keskeiset tavoitteet käytäntöön Ruoka- ja siivouspalvelut Ruokapalvelut- tulosyksikkö Siivouspalvelut- tulosyksikkö

76 75 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Ruoka- ja siivouspalvelujen palveluajatus Ruoka- ja siivouspalvelujen palveluajatus on tuottaa ja kehittää kunnan ruoka- ja siivouspalveluja. Tarkoitus on, että molempien yksiköiden henkilökuntaa voidaan joustavasti käyttää erilaisissa lomituksissa, niin ruoka- kuin siivouspalvelujen toiminnallisissa yksiköissä. Ruokapalvelujen tehtävänä on tuottaa monipuolista, ravitsevaa ja terveellistä ruokaa, erityisruokavaliot ja ravitsemus suositukset huomioiden. Siivouspalvelujen tehtävänä on tuottaa puhtaat, viihtyisät, terveelliset ja hygieeniset tilat. Tuottaa ruoka- ja siivouspalveluja sekä suunnitella ja kehittää tulosalueen toimintaa. Tulosalue jakaantuu ruokapalveluiden ja siivouspalveluiden tulosyksiköihin. Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella V Ruoka- ja siivouspalvelujen ulkoistettujen yksiköiden kilpailutus tehtiin vuonna 2017 ja kilpailutuksen perusteella palvelun tuottajaksi valittiin ISS. Sopimus alkoi ja on kolmevuotinen, jonka lisäksi on kaksi optiovuotta vuosi kerrallaan. Uuden palveluntuottajan myötä henkilökunta muuttui, ruokalistat muuttuivat ja toiminnan tasapainottaminen vie oman aikansa. Myös siivoushenkilökunta vaihtui suurelta osin kilpailutetuissa kohteissa. Kunnan ruoka- ja siivouspalvelujen kanssa yhteistyössä kehitetään uutta alkanutta toimintaa parhaalla mahdollisella tavalla. Elokuusta 2017 Terveyskeskuksessa on valmistettu Kirkonkylän koulun ruoka ja näin jatketaan edelleen. Anttilan päiväkodin Alatalon tiloihin on avattu 2017 uusi päiväkotiyksikkö, joka toimii edelleen. Hyökännummen koulun uudisrakennusosaan valmistuu tuotantokeittiö ja uusi ruokasali, jonka toiminta käynnistetään kesällä Kyseisen koulun vanha tuotantokeittiö muutetaan päiväkodin palvelukeittiöksi. Saneerauksen yhteydessä vanha keittiö pienenee noin puolella. Koulun ja päiväkodin toiminnassa aikaisemmin ollut ruokasali jää päiväkodin käyttöön. Hyökännummen koulun ja päiväkodin siivous siirtyy Elinkaari-hankkeelle vuoden 2018 aikana. Ehnroosin koulun keittiön väistötila poistui käytöstä kesäkuussa Elokuusta 2017 ko. koulun oppilaat ja henkilökunta ovat ruokailleet Keudalla ja ruokailu jatkuu, niin kauan kunnes uusi koulu valmistuu. Näin ollen ruokailukustannukset ovat korkeammat kuin, jos ruoka tulisi keskuskeittiöltä. Kivistöntie 16 Vuokra-asunnot rakennukseen valmistui keväällä 2017 palvelukeittiö ja ruokasali. Kyseisen yksikön ruokailukustannukset ovat mukana ruokapalvelujen kustannuksissa. Tämä johtuu siitä, että Osuustien ja Porvoon tien ateriapalveluasiakkaat muuttivat ko. rakennukseen. V Sälinkään uuden koulun /-päiväkodin keittiötoiminnan sekä siivouksen käynnistäminen ja tarvittavat hankinnat. V Amandan päiväkodin laajennusosan uuden keittiön toiminnan käynnistäminen, astiahankinnat sekä ruokapalvelutyöntekijän rekrytointi. Mahdolliset Sote-vaikutukset. Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2018 Hyökännummen koulun uudisosan valmistuminen ja toiminnan käynnistäminen uudessa valmistuvassa tuotantokeittiössä. Lisäksi Arolan koulun, Ohkolan koulun sekä Saviahon päiväkodin vanhan osan keittiötoimintojen muuttaminen tuotantokeittiöstä palvelukeittiöksi. Arolan koulun ja Ohkolan koulun keittiömuutosten vaikutus siivouksen työjärjestelyihin. Hyökännummen päiväkodin palvelukeittiötoiminnan käynnistäminen. Muutokset Hyökännummen koulun ja päiväkodin siivouksessa ja uusien tilojen siivouksen käynnistäminen yhteistyössä uuden palveluntuottajan kanssa.

77 Mäntsälän kunta 76 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Tulosalueen sitovat tavoitteet kuntastrategian toteuttamiseksi talousarviovuodelle Palveluiden kehittäminen Jamix- ruokatuotantojärjestelmän jatkokehittäminen Siivouspalveluiden toiminnallinen kehittäminen Hyökännummen koulun keittiötoiminnan käynnistäminen Tehokkaasti toimiva tuotantokeittiö ja siihen liittyvien toiminnallisten yksiköiden onnistunut uudelleen organisointi Ruoka- ja siivouspalveluiden tuottavuuden ja taloudellisuuden parantaminen Hyvä organisointi ja tarkka talouden sekä sopimusten seuranta Kuntatekniikka Kuntatekniikan palveluajatus Kuntatekniikan tulosalue tuottaa kuntalaisten tarpeita vastaavat liikennöitävyyspalvelut ja kehittää niitä turvallisuusnäkökohdat ja liikuntaesteiset huomioiden. Rakentaa ja ylläpitää yhdyskuntarakenteen edellyttämät kadut ja yleiset alueet, viher- ja virkistysalueet sekä leikkipuistot ja liikuntapaikat taloudellisesti painottaen turvallisuutta ja kestävää kehitystä. Huolehtia kunnan yleisistä alueista vuorovaikutteisesti asukkaiden ja yhteisöjen kanssa päämääränä infrastruktuurin toimivuus. Tulosalueen tehtäviä ovat: - kadunpitäjän lain mukaiset tehtävät - katujen, puistojen ja muiden yleisten alueiden rakentaminen sekä katualueelle sijoitettavien johtojen, laitteiden ja rakenteiden yhteensovittaminen - varikko-, korjaamo- ja varastopalvelut - jätehuollon järjestäminen - maan- ja lumenkaatopaikkojen ylläpito ja hoito - liikenneväylien, puistojen ja muiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapitotyöt - metsien hoito - romuajoneuvolain mukaiset tehtävät - hulevesien hallinta asemakaava-alueella Toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella Hulevesijärjestelmän siirtyminen hulevesiohjelman mukaisesti kuntatekniikan vastuulle ja hulevesien poisjohtamisesta aiheutuvat kunnossapidon ja rakentamisen vastuiden lisääntyminen. Alueurakkamallin kehittäminen katujen- ja viheralueiden kunnossapitotöissä. Mahdollinen ensimmäisen alueen kilpailuttaminen ja käynnistyminen voisi toteutua jo vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla. Talousmetsien hoitopalvelusopimuksen kilpailuttaminen. Talousmetsien hoitaminen vuosille optiovuosi. Merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2018 Hulevesijärjestelmien siirtyminen kunnalle tuo mukanaan merkittävät kunnossapito- ja talousvastuut.

78 77 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Tulosalueen sitovat tavoitteet kuntastrategian toteuttamiseksi talousarviovuodelle Kuntatekniikan toiminnan kehittämissuunnitelman jatkotoimenpiteet Alueurakoiden kilpailutusmateriaalin laadinta ja kilpailutuksen käynnistäminen Kuntatekniikan substanssin määrittäminen ja vahvistaminen Kuntatekniikan palvelukuvauksen toteuttaminen Asuinalueiden viihtyisyyden edistäminen - viihtyisä ja vireä ympäristö Mäntsälänjoen kunnostaminen; vahvistetut kunnostussuunnitelmat ja kunnostustöiden käynnistäminen Keskusta-alueen katuhankkeiden käynnistäminen Turvallinen ja toimiva kävely- ja pyöräilyverkosto Mäntsälän jalankulku-, pyöräily- ja ulkoilureittien verkoston kehittämissuunnitelman mukaisesti kevyen liikenteen väylien toteuttaminen Uudet turvalliset kevyen liikenteen väylä -yhteydet investointisuunnitelman mukaisesti Hulevesiohjelman toteuttaminen ja uuden vesihuoltolain mukaisesti hulevesiverkon siirtäminen Mäntsälän kunnan vastuulle Hulevesiviemäriverkoston rakentaminen ja kunnossapito hulevesimaksulla kerätyllä tuotolla

79 Mäntsälän kunta 78 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Tuloslaskelmaosa TULOSLASKELMA (ulkoinen) TP 2016 Ksm 2017 Tot. Tot.% TPE TA 2018 TAE 2018 TAE 2018 TA 2018 TS 2019 TS 2020 ( ) 9 / kehys ltk. Kh Toimintatuotot muutos % 5,5-0,2-0,3 4,2 3,6 3,6 Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot josta myyntivoitot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut muutos % 0,9 2,4 3,6 5,0 3,8 3,8 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate muutos % -0,5 3,2 4,8 0,5 5,2 3,9 3,9 2,4 2,2 Verotulot muutos % 1,2 1,3 1,4-1,0 0,0 0,7 0,7 2,8 3,7 Valtionosuudet muutos % 11,2-1,7-1,7-1,9-1,2-1,2-1,2 0,3 0,7 Verorahoitus yhteensä muutos % 3,7 0,5 0,6-1,2-0,3 0,2 0,2 2,1 2,9 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot muilta Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-), vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Tunnusluvut: Asukasmäärä Toimintatuotot/toimintakulut, -% -23,4-22,9-22,3-22,6-23,5-23,7-36,0 Vuosikate/Poistot % 228,5 158,7 262,0 136,4 111,4 62,1 88,8 88,8 74,4 78,7 Vuosikate, / asukas Toimintakate /asukas muutos -% -1,3 2,2 3,8-0,5 4,2 2,9 2,9 1,4 1,1 Verotulot /asukas muutos -% 0,3 0,4 0,5-2,0-1,0-0,3-0,3 1,8 2,6 vrt Tp 2015 vrt. Tp 2016 vrt. Tp 2016 vrt. Ksm2017 vrt. Ksm2017 vrt. Ksm2017 vrt. Ksm2017 vrt. Kh 2018 vrt. Ts 2019

80 4. Investointiosa 79 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma

81 Mäntsälän kunta 80 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma

82 81 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma

83 Mäntsälän kunta 82 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Rahoitusosa RAHOITUSLASKELMA Tp 2016 Ksm 2017 Tot. Tot.% TPE Ta 2018 Tae 2018 Tae 2018 Ta 2018 Ts 2019 Ts 2020 ( ) 9/ kehys ltk. Kh Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vast. hyödykk. luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiant. varojen ja pääom. muutos Vaihto-omaisuuden muutos 24 7 Saamisten muutos Korottom. pitkä- ja lyhytaik. velk. muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat / tot. hetki Rahavarat Tunnusluvut: Asukasmäärä Investointien tulorahoitus, % 93,5 48,3 49,5 35,7 22,1 34,5 34,5 35,9 33,4 Pääomamenojen tulorahoitus, % 68,4 39,5 37,1 29,8 18,7 28,8 28,8 29,9 28,0 Lainanhoitokate 2,6 2,4 2,0 1,9 1,2 1,9 1,9 2,1 2,0 Lainakanta (1000 ) Lainakanta / asukas Kiinteistöleasingvastuut (1000 ) Kiinteistöleasingvastuut / asukas

84 83 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Mäntsälän kuntakonsernin tytäryhtiöt Konsernin rakenne ja omistusosuudet

85 Mäntsälän kunta 84 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Nivos Oy -konserni

86 85 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma

87 Mäntsälän kunta 86 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma

88 87 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma

89 Mäntsälän kunta 88 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma

90 89 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma

91 Mäntsälän kunta 90 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Mäntsälän vuokra-asunnot Oy -konserni Talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille TP 2016 TA 2017 TA-muutos TA 2017 Toteutuma Tot.% TPE TA 2018 Ts 2019 Ts muutettu Sitovat tavoitteet Asuntojen vuokrausaste 94 % 97 % 97 % 96 % 97 % 97 % 97 % Asuntojen vaihtuvuus 33 % 20 % 19 % 20 % 20 % 20 % 20 % Vuokrasaatava 1,8 % 1,3 % 2,2 % 2,0 % 1,3 % 1,3 % 1,30 % Luottotappiot 1,01 0,1-0,4 0,1 0,1 Tunnusluvut Hakemuksia voimassa, kpl joista vaihtohakemuksia, kpl Uusia vuokrasopimuksia / kk, kpl joista vaihtoja / kk, kpl Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 TA-muutos TA 2017 Toteutuma Tot.% TPE TA 2018 Ts 2019 Ts muutettu Liikevaihto , vuokratuotto , käyttökorvaukset , Muut kiinteistön tuotot ,10 Henkilöstökulut yht , Poistot , Arvonalentumiset , Kiint.muut hoitokulut yht , Luottotappiot ja jälkiperintätuoto , Liikevoitto (-tappio) , Rahoitustuotot- ja kulut , korkotuotot , korkokulut , muut rahoituskulut , Voitto (tappio) ennen , satunnaisia eriä Satunnaiset erät yhteensä , Voitto (tappio) ennen , tilinpäätössiirtoja ja veroja Vapaaeht. varausten muutos (asuintalovaraus) Välittömät verot Tilikauden voitto/ tappio ,

92 91 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Rahoituslaskelma TP 2016 TA 2017 TA-muutos TA 2017 Toteutuma TPE TA 2018 Ts 2019 Ts muutettu Liiketoiminnan rahavirta Liikevoitto Oikaisut liikevoittoon/ poistot Arvonalentumiset Muut tulot/vuokravakuuksien muutos Maksetut korot ja maksut Saadut korot Välittömät vero Satunnaiset tulot(+) /menot(-) Liiketoiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investoinnit aineell. & aineett. hyöd Avustukset investointeihin Luovutustulot aineett. & aineell. hyöd Investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Lyhytaikaisen lainan muutokset Rahoituksen rahavirta Oman pääoma muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat / / Lainakanta Investoinnit Kokonaiskustannusarvio Ta2017 Toteutuma TpE 2017 Ts2018 Ts2019 Ts2020 Kivistöntie 16 uudisrakennus (84 as) käynnistysavustus (Keskuskatu 17) uudisrakennus (40 as) Mustamäentie 18 linjasaneeraus Ollilantie (24 as.) Uudisrakennus (50 as) Uudisrakennus (60 as) Korjaukset (tarkennetaan vuosittain) Investoinnit yhteensä Asuntojen lkm lisäys vähennys

93 Mäntsälän kunta 92 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Mäntsälän Yrityskehitys Oy

94 93 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Sitovat tavoitteet suunnittelukaudelle ovat:

95 Mäntsälän kunta 94 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Mäntsälän Yrityskehitys Oy:n talousarvio

96 95 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Mäntsälän Jäähalli Oy Mäntsälän Jäähalli Oy:n palveluajatus Jäähalli on vetovoimaisin hyvinvointi- ja liikuntapalvelujen keskus, tarjoten edellä mainittuja palveluja eri-ikäisille kuntalaisille. Mäntsälän jäähallin olosuhteiden tulee täyttää Kansainvälisen- ja Suomen Jääkiekkoliiton sekä Suomen Taitoluisteluliiton asettamat laatukriteerit, jotta jatkossakin täällä voidaan pelata vuosittain 1-2 kansainvälistä peliä, sekä noin 250 eri sarjojen kansallista ottelua ja järjestää taitoluistelukilpailuja. Mäntsälän Jäähalli Oy:n toimintaympäristön muutokset suunnitelmakaudella Mäntsälän jäähallin suunnitellun laajennushankkeen toteutuminen toisi merkittävät toimintaympäristön muutokset vuodesta 2019 alkaen. - Merkittävät lainsäädännöllisiä muutoksia jotka koskisi Mäntsälän jäähallia, ei ole näköpiirissä suunnitelmakauden aikana. - Merkittävät toiminnalliset muutokset laajennushankkeen toteutuessa koskisivat kesäkautta 2019 pitemmän kesätauon muodossa. Mäntsälän Jäähalli Oy:n merkittävät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2018 Vuodelle 2017 talousarviossa asetut säästötavoitteet näyttävät toteutuvan. Vuoden 2018 talousarviossa kiinnitetäänkin erityistä huomiota kustannusten nousun hallintaan. Kansainvälistä väriä tuo helmikuussa pelattavat U17 maaottelut USA RUS ja FIN CZE. Kylmäkoneistossa havaittu tehon lasku tulee jatkossa aiheuttamaan merkittäviä kustannuspaineita kylmätekniikan korjaukseen. Mäntsälän Jäähalli Oy:n toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelma-kaudella kävijäkertaa Jäähallin kävijäkerrat vuodessa Lasten ja nuorten harrastajamäärien kasvattaminen Jääkiekkoliiton ja Taitoluisteluliiton lisenssiluettelot mainospaikkamyynti Mainospaikkamyynti vuodessa Vuoden 2017 tulos Tuloslaskelma

97 Mäntsälän kunta 96 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Mäntsälän Jäähalli Oy:n tuloslaskelma TULOSLASKELMA TP 2016 TA 2016 TOT TP ENN TA 2018 TS 2019 TS Laajennus Laajennus LIIKEVAIHTO , , , , , , ,00 Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut 0,00 0, ,00 Henkilöstökulut , , , , , , ,00 Poistot ja arvonalentumiset , , , , , , ,84 Liiketoiminnan muut kulut , , , , , , ,00 LIIKEVOITTO / -TAPPIO 7 655, , , , , , ,16 Rahoitustuotot ja -kulut , , , , , , ,00 VOITTO (TAPPIO) ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 1 563, , , , , , ,16 Satunnaiset erät VOITTO (TAPPIO) ENNEN TP.SIIRT.JA VEROJA 1 563, , , , , , ,16 Tuloverot -337, , , ,60-530,00 0, ,03 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 1 225, , , , , , ,13

98 97 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Mäntsälän Jäähalli Oy:n rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA TP 2016 TA 2017 TOT. TP ENN TA 2018 TS 2019 TS Laajennus Laajennus Laajennus Toiminnan rahavirta Vuosikate , , , , , , ,00 Satunnaiset erät 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Investointien rahavirta Investointimenot ,36 0,00 0,00 0, , , ,00 investoinnin valtionosuudet , , ,00 Pysyvien vastaavien hyöd.luovutustulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Toiminnan ja investointien rahavirta , , , , , , ,00 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Osakepääoman korotus , , ,00 Lainakannan muutokset , , , , , , ,00 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00 0,00 0,00 0, , , ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , , , , , , ,00 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset 4 130,50 0, , ,00 0,00 0,00 0,00 Saamisten muutos ,44 0, , ,00 0,00 0,00 0,00 Korottomien velkojen muutos ,94 0, , ,00 0,00 0,00 0,00 Rahoituksen rahavirta , , , , , , ,00 Rahavarojen muutos , ,77 0, , , , ,00 Rahavarat , , , , , , ,34 Rahavarat /31.8./ , , , , , , , , ,77 0, , , , ,00

99 Mäntsälän kunta 98 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Kiinteistö Oy Mäntsälän toimistotalo

100 99 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma

101 Mäntsälän kunta 100 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Mäntsälän kuntakonsernin investointien ja lainakannan kehitys Mäntsälän kuntakonsernin investoinnit vuosina ovat yhteensä, arviolta 108,2 milj. euroa + Ehnroosin uuden koulun rakentaminen kiinteistöleasing rahoituksella 16,9 milj. euroa, yhteensä 125,1 milj. euroa, keskimäärin vuositasolla 41,7 milj. euroa. Kuntakonsernin lainakanta kasvaa arviolta 208,2 milj. euroon ja asukasta kohden euroon. Lisäksi kiinteistöleasing vastuut 16,9 milj. euroa ovat asukasta kohden 779 euroa. Kuntakonsernin investoinnit Tp 2016 Ta 2017 Ta-muutos TaM 2017 TPE 2017 Ta 2018 ltk Ta 2018 Kh Ts 2019 Ts 2020 Mäntsälän kunta Nivos Oy konserni Mäntsälän vuokraasunnot Oy Mäntsälä Jäähalli Oy Yrityskehitys Oy HUS Eteva Keuda uud.päihdehuollon ky Investoinnit / asukas Kuntakonsernin lainakanta TP 2016 Ta 2017 Muutos 2017 TaM 2017 TPE 2017 Ta 2018 ltk Ta 2018 Kh Ts 2019 Ts 2020 Mäntälän kunta muutos Nivos Oy konserni Mäntsälän vuokraasunnot Oy Mäntsälä Jäähalli Oy Kiint.Oy Mäntsälän Toimistotalo 51 % HUS Eteva Asukasmäärä Lainat / asukas

102 101 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Talousarvion 2018 täytäntöönpano-ohjeet Talousarvion käsitteet Tulosalue Tulosalue on luottamustoimielimen vastuulla oleva tehtäväalue käyttötalousosassa. Talousarviossa tulosalueelle määritellään toiminnalliset tavoitteet suoritteina ja tunnuslukuina tai sanallisena arviona sekä hyväksytty määräraha tai tuloarvio. Hanke Hanke on toimielimen vastuulla oleva investointi. Hankeryhmä muodostuu hankkeista. Tavoite Toiminnallinen tavoite on valtuuston talousarviossa toimielimelle tehtäväkohtaisesti antama määrärahan käyttötarkoitusta, palvelutuotannon määrää, laatua tai toiminnan kehittämissuuntaa ohjaava tavoite, joka johdetaan kunnan toiminta-ajatuksesta ja strategisista tavoitteista. Tavoite esitetään joko tunnuslukuina tai sanallisesti. Valtuusto päättää toiminnallista tavoitteista vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Taloudellinen tavoite muodostuu määrärahoista ja tulosarvioista sekä näiden erotuksesta eli toimintakatteesta. Tavoitteet on asetettava niin, että niiden toteutumista voidaan arvioida, eivätkä toimielinten ja tulosalueiden tavoitteet saa olla ristiriidassa koko kuntaa koskevien tavoitteiden kanssa. Määräraha Määräraha on valtuuston antama määrältään ja käyttötarkoitukseltaan rajattu valtuus varojen käyttämiseen tulosalueelle tai hankkeelle.

103 Mäntsälän kunta 102 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Tuloarvio Tuloarvio on valtuuston tulosalueelle tai hankkeelle asettama tulotavoite. Toiminnan kuvaus Toiminnan kuvaus kertoo miten toimielin toteuttaa kunnan toiminta-ajatusta. Tulosalueen toiminnan kuvaus johdetaan toimielimen palveluajatuksesta. Toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelma kertoo, miten toimielimen toiminta-ajatusta toteutetaan suunnitelmakaudella asetettujen tavoitteiden ja annettujen määrärahojen ja tuloarvioiden puitteissa. Vastuuhenkilö Vastuuhenkilö on viranhaltija, joka on tulosalueen/tulosyksikön esimies ja joka johtaa sen toimintaa sekä huolehtii tavoitteiden saavuttamisesta hyväksyttyjen määrärahojen, ohjeiden ja määräysten puitteissa. Tilivelvollinen Kuntalain mukaan valtuutetut eivät ole tilivelvollisia, mutta niitä ovat kunnan muiden toimielinten jäsenet sekä asianomaisen toimielimen tulosalueen johtavat viranhaltijat ja esittelijät. Tilivelvolliset viranhaltijat hyväksytään talousarvion käsittelyn yhteydessä erillisessä liitteessä. Käyttösuunnitelma Käyttösuunnitelmassa kerrotaan tulosalueiden ja tulosyksiköiden talousarviovuoden toiminnasta. Se on toimielimen hyväksymä talousarvioon sisältyvän tulosalueen tai hankkeen tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden jaon tulosyksiköihin tai kohteisiin sisältämä asiakirja. Käyttösuunnitelma on myös viranhaltijan hyväksymä edellä mainittuun toimielimen käyttösuunnitelmaan sisältyvien tulosyksiköiden tai kohteiden osatavoitteiden, osamäärärahojen ja osatuloarvioiden jaon pienempiin osiin (yksiköihin) sisältävä asiakirja. Tulosyksikkö Tulosyksikkö muodostuu viranhaltijaorganisaatioyksiköstä tai sen vastuulla olevasta toiminnasta, jolla on - oma tehtäväalue - todennettavissa olevat tavoitteet - osamäärärahat ja osatuloarviot, joista tulosyksikön esimies vastaa. Kohde Kohde on käyttöomaisuuden hankinta tai perusparannuskokonaisuus, joka on osa investointihankkeesta. Kohteella on omat määrärahat ja osatuloarviot, josta toimielin vastaa. Tavoiteosa Tavoiteosassa valtuusto hyväksyy kunnan toiminta-ajatuksen ja tavoitetilan, toiminta-strategian sekä taloussuunnitelman perusteet. Käyttötalousosa Käyttötalousosassa valtuusto hyväksyy toimielimen tulosalueille eli varsinaiselle toiminnalle tavoitteet sekä myöntää tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosaan kootaan käyttötalousosan määrärahojen ja tuloarvioiden toimintatulot ja menot sekä esitetään niiden lisäksi määrärahat ja tuloarviot sellaisista tuloslaskelmaan kirjattavista eristä, jotka ovat eri toimielimille ja tulosalueille yhteisiä. Tuloslaskelma osoittaa tulorahoituksen riittävyyden palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelmapoistoihin. Investointiosa Investointiosa sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle ja suunnitelmavuosille. Useamman vuoden aikana toteutettava investointihanke jaetaan eri vuosille arvioidun aikataulun mukaan. Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille. Tuloarvio esitetään sille vuodelle, jolloin oikeus rahoitusosuuteen syntyy tai käyttöomaisuuden myynti tapahtuu. Hankkeet kootaan investointiosaan hankeryhmittäin ja toimielimittäin.

104 103 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Rahoitusosa Rahoitusosassa osoitetaan, kuinka paljon varsinaisen toiminnan ja investointien rahoitukseen tarvitaan pääomarahoitusta sekä miten rahoitustarve katetaan. Talousarvion sitovuusmääräykset Valtuuston toimielimen tulosalueille hyväksymiä tavoitteita, määrärahoja ja tuloarvioita voidaan muuttaa vain valtuuston päätöksellä. Toimielimet ja tulosyksiköt ovat vastuussa talousarvion menojen ja tulojen toteutumisesta siten, että valtuuston hyväksymät tavoitteet saavutetaan. Valtuuston sitovin perusteluin hyväksymiä määrärahoja ei saa käyttää ilman valtuuston lupaa muuhun tarkoitukseen. Käyttötalousosassa valtuuston eri tulosalueille hyväksymät nettomäärärahat (ulkoinen + sisäinen) eli toimintakate on sitova ja sitä voidaan muuttaa valtuuston päätöksellä. Poikkeuksena on toimitilapalvelujen tulosalue, jossa sitovuustasona on tilikauden tulos. Suunnitelmapoistot ja kustannuslaskennalliset erät eivät ole määrärahoja. Tuloslaskelmaosan sitova tasot ovat: verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja menot (netto). Suunnitelmapoistot kirjataan valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaan. Rahoitusosassa valtuustoon nähden sitovat tasot ovat antolainauksen muutokset ja lainakannan muutokset. Investointiosassa kunnanvaltuuston toimielinten hankeryhmälle hyväksymät nettomäärärahat ovat sitovia ja niitä voidaan muuttaa valtuuston päätöksellä. Hankkeen euromääräisellä rajalla tarkoitetaan hankkeen kokonaiskustannuksia, ei ao. talousarviovuoden määrärahaa. Hankekohtaisista investoinneista vaaditaan hyväksytty tarveselvitys (pvm ja ) ennen hankkeen ottamista taloussuunnitelmaan. Hankesuunnitelma on laadittava ennen toteutusvuoden talousarvion käsittelyä. Käyttöomaisuushankinnan arvonlisäveroton euro-raja on kirjanpitolain mukaan Tätä pienemmät hankinnat tulee lähtökohtaisesti hankkia käyttötalouden määrärahoilla. Taloussuunnitelman investointiosassa on esitetty eri toimielinten päätösvallassa olevat hankkeet. Käyttösuunnitelman hyväksyminen Valtuuston talousarvion hyväksymisen jälkeen kunnanhallitus antaa sen eri toimielinten noudatettavaksi. Käyttösuunnitelmilla toimielimet asettavat valtuuston määrittelemien tavoitteiden kanssa yhdenmukaiset ja tarkennetut tavoitteet tulosyksiköittäin ja jakavat määrärahat ja tuloarviot tulosyksiköille osamäärärahoiksi ja osatuloarvioiksi. Käyttösuunnitelmissa kerrotaan, miten toimitaan, jotta asetetut tavoitteet toteutetaan hyväksyttyjen määrärahojen ja tuloarvioiden puitteissa. Kunnanhallituksen tai johtokunnan määräämä tulosalueen vastuuhenkilö päättää seuraavan tason käyttösuunnitelmasta sekä päättää omalta osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja määrärahojen käytöstä asettamalla tarkennetut tavoitteet ja jakamalla määrärahat ja tuloarviot tarkempiin osiin. Mikäli hyväksytty käyttösuunnitelma muuttuu olennaisesti sisällöltään ja tarvitaan samalla määrärahojen kohdentamista, on toimielimen tehtävä asianmukainen muutos käyttö-suunnitelmaan. Talousarvion toteuttaminen, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta Tulosyksiköiden tulee laatia ennakkoarvio rahamenoistaan ja tuloistaan perustuen toteutuvaan toimintaan. Toimialojen on huolehdittava siitä, että kunnan talouspalveluilla on maksuvalmiussuunnittelua varten aina ajan tasalla oleva tieto tulevasta rahankäytöstä.

105 Mäntsälän kunta 104 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Toimielinten ja tulosalueiden/-yksiköiden vastuuhenkilöiden tulee systemaattisesti seurata talousarviotavoitteiden, käyttösuunnitelmien ja investointien toteutumista tai toteutumaa tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään neljännesvuosittain. Kunnanhallitus ja kunnan johtoryhmä seuraavat talousarvion toteutumista kuukausittain. Tulosalueiden toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan kunnanhallitukselle ja valtuustolle kevään/1-4 kk ja syksyn/1-8 kk osavuosikatsauksissa ja koko vuodelta tilinpäätöksessä. Osavuosikatsauksessa esitetään tilinpäätösennuste määrärahojen ja tuloarvioiden käytöstä sekä tavoitteiden toteutumisesta. Tarkastuslautakunta voi antaa mahdollisen lausuntonsa tavoitteiden toteutumisesta kunnanhallituksen vahvistamasta osavuosikatsauksesta. Kunnanhallituksella on oikeus antaa vuoden 2018 talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden yhteydessä ja tarvittaessa toimialoille talouden seurantaan liittyviä tarkempia ja yksityiskohtaisempia toimintaohjeita. Päätösvalta kertahankinnoissa ja puite-/kausisopimuksissa Kunnanhallituksen ja lautakuntien päätösvalta - päättää kertahankinnoista ja puite-/kausisopimuksista siltä osin kun ne ylittävät viranhaltijoiden hankintavaltuudet tai niitä ei ole muutoin määritelty. Hallintosäännön 1.luku 3 mukaan, jos päätösvaltuudesta ei ole tarkasti säädetty, ratkaisun tekee kunnanhallitus. Taloussuunnitelman investointiosassa on esitetty eri toimielinten päätösvallassa olevat hankkeet. Hankkeiden toteuttamista ohjaa hyväksytty kunnan tilahankkeiden toteuttamisohje. Kunnanjohtajan päätösvalta - päättää talousarviovuonna enintään euron kertahankinnoista ja kuntaa koskevista puite-/kausisopimuksista ( per talousarviovuosi) Tämän ylittävistä konsernipalveluja koskevista hankinnoista ja sopimuksista päättää kunnanhallitus ja koko kuntaa koskevien hankintojen ja sopimusten osalta kuten jäljempänä todetaan. Konsernipalveluista vastaavan johtajan ja toimialajohtajien päätösvalta - sosiaali- ja terveysjohtaja päättää talousarviovuonna enintään euron hankinnoista sekä toimialaa koskevista puite-/kausisopimuksista - konsernipalveluista vastaava johtaja sekä muut toimialajohtajat päättävät talousarviovuonna enintään euron hankinnoista sekä toimialaa koskevista puite-/kausisopimuksista Toimialajohtajien hankintarajan ylittävistä hankinnoista tai sopimuksista päättävät lautakunnat: - sosiaali- ja terveyslautakunta enintään euroa ellei Mustijoen yhteistoimintasopimuksella tai Keski-Uusimaa Sote- kuntayhtymäsopimuksilla muuta määrätä - - kasvatus- ja sivistyslautakunta enintään euroa - tekninen lautakunta enintään euroa - kuntakehityslautakunta käsitellään kuten konsernipalvelut Näiden rajojen ylittävistä hankinnoista päättää kunnanhallitus. Tulosalueen päälliköt, tulosyksikön päälliköt ja muut esimiehet - kertahankinta ja puite-/kausisopimusrajat on määritelty toimialan toimintasäännössä (hallintosääntö 3.luku 5 ).

106 105 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Lainanotto ja lainanottoa koskevat rajoitukset Kunnanhallituksella on oikeus vuonna 2018: - ottaa pitkäaikaista lainaa talousarvion rahoituslaskelmassa hyväksyttyyn pitkäaikaisten lainojen lisäys euromäärään asti - pitkäaikaisten lainojen laina-aika on vähintään 1 vuosi - päätös voi koskea myös lainan ennenaikaista takaisinmaksua, lainaehtojen muuttamista sekä koronvaihtosopimuksia Kunnankamreerilla on oikeus vuonna 2018: - ottaa kunnan maksuvalmiuden turvaamiseksi tilapäislainoja, joiden yhtäaikaisesta enimmäismäärästä päättää kunnanhallitus Antolainan myöntämistä koskevat rajoitukset Lisämäärärahat ja siirrot Kunnanhallituksella on oikeus vuonna 2018 myöntää päätöksellään antolainaa enintään talousarviovuoden rahoituslaskelmassa hyväksyttyyn antolainojen lisäys euromäärään asti tuleville vuosille. Antolainaa voidaan myöntää kunnan kokonaan omistamille osake-, asunto-osake- tai kiinteistöyhtiöille. Vuoteen 2018 kohdistuvat ehdotukset toiminnallisten tavoitteiden muutoksista, lisämäärärahoista tai määrärahasiirroista on saatettava valtuuston käsiteltäväksi viimeistään kunkin talousarviovuoden viimeisessä valtuuston kokouksessa. Tällöin on huomioita myös lisämäärärahojen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin. Vuodelle 2018 annetaan: - kunnanjohtajalle oikeus päättää määrärahasiirroista koskien harkinnanvaraisia henkilökohtaisia ja tehtäväkohtaisia palkantarkistuksia, joiden kate on yleishallinnossa. - henkilöstöjohtajalle on oikeus tehdä yleishallinnon tulosalueelle budjetoitujen työllistämistukimäärärahojen siirrot eri tulosalueille käytön mukaisesti. Laskujen hyväksyminen ja maksatus Muu ohjeistus Laskujen hyväksymisessä ja maksatuksessa tulee noudattaa kunnanhallituksen sisäisen valvonnan ohjeen määräyksiä kohta 8. Kirjanpito ja maksuliikenne. Kunnanhallituksella on oikeus antaa tilikaudella tarvittavia lisäohjeita talousarvion täytäntöönpanoon.

107 Mäntsälän kunta 106 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Tilivelvollisten määrittely Kuntalain 125 :n mukaan tilintarkastuskertomuksessa tilintarkastajat esittävät vuosittain, voidaanko asianomaisen tulos- tai tehtäväalueen johtavalle viranhaltijalle (tilivelvollinen) myöntää vastuuvapaus. Vaikka päätöksentekovaltaa delegoidaan organisaation alemmille tasoille, tilivelvolliset viranhaltijat eivät vapaudu alaistensa toimintaa koskevasta valvonnan järjestämisvastuusta. Valvontavastuu koskee sekä toimintaa että taloutta Tilivelvollisia ovat kunnanhallituksen ja lautakuntien jäsenet sekä lautakuntien esittelijät. Tilivelvollisiksi määritellään seuraavat johtavat viranhaltijat: Toimielin / Tulosalue Tilivelvollinen Käyttötalousosa kunnanjohtaja toimielimen alaisesta 1851 Kunnanhallitus toiminnasta kokonaisuutena Yleishallinto hallintojohtaja Elinkeinopalvelut kunnanjohtaja Pelastus kunnanjohtaja Maaseutupalvelut maaseutupäällikkö Ympäristöpalvelut kaavoitusjohtaja Käyttöomaisuuden myyntivoitot kunnanjohtaja kaavoitusjohtaja toimielimen alaisesta Kuntakehityslautakunta toiminnasta kokonaisuutena Kuntakehityspalvelut kaavoitusjohtaja Tarkastuslautakunta Tarkastustoimi - sosiaali- ja terveysjohtaja toimielimen 1853 Sosiaali- ja terveyslautakunta alaisesta toiminnasta kokonaisuutena Johto ja hallinto sosiaali- ja terveysjohtaja Lasten, nuorten ja perheiden palvelut sosiaali- ja terveysjohtaja Hoito- ja hoivapalvelut sosiaali- ja terveysjohtaja Perusterveydenhuoltopalvelut sosiaali- ja terveysjohtaja Erikoissairaanhoito sosiaali- ja terveysjohtaja Työterveyshuolto sosiaali- ja terveysjohtaja 1854 Kasvatus- ja sivistyslautakunta sivistysjohtaja toimielimen alaisesta toiminnasta kokonaisuutena Talous- ja hallintopalvelut sivistysjohtaja Opetuspalvelut sivistysjohtaja Varhaiskasvatuspalvelut sivistysjohtaja Vapaa-aikapalvelut sivistysjohtaja tekninen johtaja toimielimen alaisesta 1855 Tekninen lautakunta toiminnasta kokonaisuutena Keskitetyt palvelut tekninen johtaja Toimitilapalvelut tekninen johtaja Ruoka- ja siivouspalvelut tekninen johtaja Kuntatekniikka tekninen johtaja

108 107 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Toimielin / Tulosalue Investointiosa Kunnanhallitus Kiinteä omaisuus Aineeton omaisuus Irtain omaisuus Kuntakehityslautakunta Irtain omaisuus Sosiaali- ja terveyslautakunta Irtain omaisuus Kasvatus- ja sivistyslautakunta Irtain omaisuus Tekninen lautakunta Talonrakennus Kuntatekniikka Hankeryhmät Irtain omaisuus Rahoitusosa --- Rahoitusosa - Tilivelvollinen kunnanjohtaja kunnanjohtaja kunnankamreeri kaavoitusjohtaja sosiaali- ja terveysjohtaja sivistysjohtaja tekninen johtaja tekninen johtaja tekninen johtaja tekninen johtaja kunnankamreeri

109 Mäntsälän kunta 108 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Yhteenveto valtuuston sitovista määrärahoista sitovuus TA 2018 TA 2018 TA 2018 N Ltk Kh KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnanhallitus Yleishallinto N Elinkeinotoimi N Maaseututoimi N Pelastus N Ympäristöpalvelut N Käyttöomaisuuden myynnit N Kuntakehityslautakunta Kuntakehityspalvelut N Tarkastuslautakunta Tarkastustoimi N Sosiaali-ja terveyslautakunta Johto ja hallinto N Lasten,nuorten ja perheiden palvelut N Hoito-ja hoivapalvelut N Perusterveydenhuolto N Erikoissairaanhoito N Työterveyshuolto N Kasvatus- ja sivistyslautakunta Talous-ja hallintopalvelut N Opetuspalvelut N Varhaiskasvatuspalvelut N Vapaa-aikapalvelut N Tekninen lautakunta Keskitetyt palvelut N Toimitilapalvelut Toimitilapalvelut (= tilikauden tulos) N Ruoka-ja siivouspalvelut N Kuntatekniikka N Toimintakate yhteensä TULOSLASKELMAOSA Verotulot N Valtionosuudet N Rahoitus, netto N Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Tuloslaskelmaosa yhteensä

110 109 Mäntsälän kunta Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma sitovuus TA 2018 TA 2018 TA 2018 N Ltk Kh INVESTOINTIOSA Kunnanhallitus Yleishallinto - kiinteä omaisuus N aineeton käyttöomaisuus N Sosiaali-ja terveyslautakunta - irtain omaisuus, josta N ICT-investoinnit N yksiköiden ensikertainen kalustaminen N Kasvatus-ja sivistyslautakunta - irtain omaisuus yhteensä, josta N Riihenmäen koulun ensikert.varustaminen N Hyökännummen koulun ensikert.varustaminen N Hyökännummen päiväkodin ensikert.varustaminen N uuden opetussuunnitelman mukainen kalustaminen N Tekninen lautakunta Talonrakennus - Sälinkään koulu ja päiväkoti N Kotokartanon alueen palvelutalo N Keskusta-alueen päiväkoti (5 ryhmää) N Amandan laajennus (3 ryhmää) N Päiväkoti Amandan peruskorjaus N Kotokartanon peruskorjaus (vaihe I) N Rakennusten (perus)korjaukset/sisäilmakorjaukset N Elinkaarihankkeet: - Hyökännummen alakoulu ja päiväkoti (uudisosa) N Hyökännummen alakoulu ja päiväkoti (vanha osa) N Liikenne - Taruman alueen kadut N liikenneväylät N Kevytliikenne N Alueet/mm. teollisuus ja infrarakentaminen - Kapuli III b N muut alueet ja infrarakentaminen N Puistot ja leikkipaikat - puistot ja leikkipaikat N Mäntsälänjoen kunnostussuunnitelma N Liikuntapaikat N Kohdentamaton määräraha - kohdentamaton määräraha N Teknisen toimialan irtain omaisuus N valtuustosalin äänitekniikka N Investoinnit yhteensä RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset N Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset N Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennykset Lyhytaikaisten lainojen muutos Rahoitusosa yhteensä SITOVAT MÄÄRÄRAHAT / TULOARVIO YHTEENSÄ ) N = sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio

111 Mäntsälän kunta 110 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma Liitteet Liite 1. Valtionosuudet 2018 Liite 2. Talousarvion 2018 Ulkoisten ja sisäisten menojen ja tulojen määrärahaerittely Liite 3. Henkilöstösuunnitelma 2018 Liite 4. Avustukset Liite 5. Mustijoen sote / Pornaisten talousarvio

112 Liite 1. Valtionosuudet 2018