Terveydenhoitajakoulutuksen kehittäminen - rakennevaihtoehtona ylempi ammattikorkeakoulututkinto

1 3.4.2016 Haarala P, Honkanen H, Kivinen-Wahlroos M, Kyrönlahti E, Lehtomäki L, Liimatainen A, Mellin O-K, Mäenpää T, Nieminen I, Toukola M. Terveydenhoitajakoulutuksen kehittäminen - rakennevaihtoehtona ylempi ammattikorkeakoulututkinto Nykyiseen terveydenhoitajakoulutukseen (laajuus 240 op, kesto 4 vuotta, sijoittuu tasolle 6 kansallisessa tutkintojen ja muun osaamisen viitekehyksessä) liittyvä dialogi mahdollisesta tulevasta koulutusrakenteesta käynnistyi jo vuonna 2014. Terveydenhoitajakoulutuksen opettajaverkoston ja Suomen terveydenhoitajaliiton kokouksessa 5.2.2016 keskusteltiin jälleen terveydenhoitajakoulutuksen tulevaisuuden tilanteesta. Kokoukseen osallistui myös opetusneuvos Johanna Moisio opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Moisio nosti esille kolme keskeistä korkeakoulutuksen, myös terveydenhoitajakoulutuksen tulevaisuuteen vaikuttavaa näkökulmaa: 1) Hallituksen kärkihanke 3: koulutuksen kehittäminen mm. kelpoisuuksien päivittäminen, jossa tarkastellaan mitä säädeltyjä ammatteja on, ammattien nykytilaa sekä ammattipätevyysdirektiivin vaateita, 2) OKM on päättänyt soten erikoistumiskoulutuksen kehittämisrahoituksesta ja 3) Korkeakoulujen tilanne: amk-neuvottelut toteutuvat jälleen syksyllä 2016, ja amk-kohtaiset tulevaisuuden suunnitelmat on pyydetty ministeriöön. Liittyen kaksoistutkintojen kehittämiseen kätilökoulutuksen osalta tehtiin viime vuonna laaja selvitys kuuden rakennevaihtoehdon arvioinnin perusteella. Valmistuneen selvityksen taustalla oli se, että kätilökoulutus ei nykyisessä muodossaan täytä direktiivin 2013/55/EU säännöksiä kätilökoulutuksen laajuudesta sekä kaksoistutkintoon liittyvät haasteet. Selvityshenkilöt ehdottivat kätilökoulutuksen järjestämistä ylempänä ammattikorkeakoulututkintona. Valvira laillistaisi tutkinnon suorittaneen henkilön kätilönä. (Karttunen P.&Vallimies-Patomäki M. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2015:11) Vastaavat selvitysmiesten esille nostamat eri rakennevaihtoehtojen näkökulmat soveltuvat myös terveydenhoitajakoulutukseen, koska terveydenhoitaja- ja kätilökoulutuksien rakenne on tällä hetkellä samanlainen. Yhteisen keskustelun tuloksena sovittiin, että selvitetään taustatietoja ja amk-opettajien käsitykset mahdollisuudesta, että terveydenhoitajakoulutus olisi tulevaisuudessa ylempi ammattikorkeakoulukoulutus. Ratkaisun tekeminen terveydenhoitajakoulutuksen rakenteen osalta on nyt ajankohtaista tavoitteena varmistaa terveydenhoitajakoulutuksen laatu, vaikuttavuus sekä koulutuksen rakenteen toimivuus. Perustettiin työryhmä: Päivi Haarala/Oili-Katriina Mellin (Metropolia), Hilkka Honkanen (Oamk), Anja Liimatainen (Saimia), Maritta Kivinen-Wahlroos/Irmeli Nieminen (TAMK), Tiina Mäenpää (HAMK), Eija Kyrönlahti/Marja Toukola (SeAMK) ja Leila Lehtomäki (STHL). Työryhmän tehtävänä on pohtia perustelut mahdolliselle terveydenhoitaja (YAMK) -tutkinnolle: osaamistason nosto, sisällöt, tehtäväsiirrot sekä toteuttamiskelpoisuus: yamk-koulutuksen pituus, työelämäkokemus, jne. ja toisaalta tuoda esille terveydenhoitajan yamk-tutkinnon järjestämisen haasteet. Tätä ehdotusta valmistellessa on hyödynnetty palvelurakenneuudistuksen tuomien haasteiden lisäksi ajankohtaisia kansallisia ja kansainvälisiä koulutus- sekä sosiaali- ja terveyspoliittisia asiakirjoja sekä uusinta näyttöön perustuvaa tutkimustietoa.

2 Mitä keskeisiä haasteita on nykyisessä terveydenhoitajakoulutuksessa? 1. Kyseessä on kaksoistutkinto sairaanhoitaja (AMK) + terveydenhoitaja (AMK), jossa suoritetaan tällä hetkellä kaksi samantasoista tutkintoa. Toisen samantasoisen tutkinnon suorittamista ei ole tuettu enää 1.8.2015 lähtien. Opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeen mukaan valmistuvalle opiskelijalle on annettava sekä sairaanhoitajan että terveydenhoitajan tutkinnot ja tutkintonimikkeet samaan aikaan (OKM/6/500/2014). Opintotukilaki muuttui vuoden 2016 alusta, minkä perusteella opiskelija ei voi saada tukea kuin yhden korkeakoulututkinnon suorittamiseen. 2. Terveydenhoitajatyön ammattiopintoja toteutuu päällekkäin sairaanhoitajakoulutuksen (AMK) 210 op (3,5 v.) kanssa. Valtakunnallisesti on sovittu, että terveydenhoitajatyön ammattiopintojen laajuus on vähintään 60 op, joista 30 op toteutuu jo sairaanhoitajatutkinnon viimeisten 30 op aikana. Tämä on vaativaa, koska terveydenhoitajan työssä myös sairaanhoidollinen osaamisen on tärkeää, johon myös on tullut uusia osaamisvaatimuksia. (OKM 2006) 3. Terveydenhoitajakoulutuksen rakenne ei ole tällä hetkellä Bolognan prosessin mukainen (bachelor-master 3+2). 4. Seurannan mukaan tällä hetkellä koulutetaan liian paljon terveydenhoitaja, riippuen eri alueista Suomessa (esim. Lehtomäki 2014). 5. Yamk-tutkinnon suorittaneiden terveydenhoitajien kokonaismäärä on kasvussa, mutta ammattikorkeakoulukohtaiset määrät ovat hyvin pieniä: vuosi 2007 (10), 2009 (24), 2011 (27), 2013 (66). (Siren 2014) 6. Terveydenhoitajien työhön ja osaamiseen on tulossa uusia osaamisvaatimuksia. Terveydenhoitajien tehtävät palvelujärjestelmässä kehittyvät ja muuttuvat palvelurakenteen uudistuksen myötä. Tarvitaan terveydenhoitajia, jotka osaavat työskennellä entistä vaikuttavammin ja kustannustehokkaammin vastaten asiakkaiden tarpeisiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tuomat haasteet terveydenhoitajan osaamiselle: Meneillään olevalla sote-uudistuksella pyritään väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ensisijaisesti väestöryhmien välisiä terveyseroja ja eriarvoisuutta vähentämällä. Painopistettä halutaan siirtää nykyisestä erikoissairaanhoidosta ja muusta korjaavasta toiminnasta perusterveydenhuoltoon ja ehkäisevään työhön. Peruspalveluja tullaan tukemaan erikoispalvelujen konsultaatiolla ja lisäämällä jalkautuvia erikoissairaanhoidon palveluja. Sote-rakenneuudistuksen toimeenpanon yhteydessä valmistellaan myös sisällöllistä uudistusta tavoitteena laajemmat ja kattavammat palvelukokonaisuudet. Sosiaali- terveydenhuollon toiminta määräytyy erityislakien ja säädösten perusteella (esim. terveydenhuoltolaki, sosiaalihuoltolaki, työterveyshuoltolaki, vanhuspalvelulaki), joita tullaan sovittamaan uusiin rakenteisiin. Ne edellyttävät perustason palveluiden kehittämistä ja työntekijöiden osaamisen vahvistamista. Suunnitteilla olevat monet uudistukset tulevat lisäämään työn vaativuutta kaikkien ikäryhmien palveluissa. Väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on erityisen merkityksellistä pyrittäessä laadukkaaseen elämään sekä kustannustehokkaaseen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan. Sote-uudistuksella halutaan siirtää painopistettä ehkäiseviin ja oikea-aikaisiin palveluihin ja turvata varhainen puuttuminen. Lisäksi vahvistetaan asiakkaan osallisuutta ja vastuuta terveytensä ja hyvinvointinsa edistämisessä. Terveyserojen kaventaminen, syrjäytymisen, mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisy ja varhainen tunnistaminen ovat suuria yhteiskunnallisia haasteita, joihin vastaaminen edellyttää työntekijöiltä nykyistä vahvempaa osaamista ja työ-

menetelmien uudistamista ja käyttöönottoa. Terveydenhoitajien ammatillisen osaamisen kannalta esimerkkejä vahvistettavista taidoista ovat erityisesti puheeksi ottaminen, monialainen yhteistyö, väestön itsehoitovalmiuksien lisääminen, ennakoivat kotikäynnit, etsivä nuorisotyö, asiakasvastaavana (perustana Toimiva terveyskeskus-ohjelma) ja vastuuhenkilönä toimiminen. Uudistuksen myötä sote-palvelut ovat siirtymässä itsehallintoalueille. Kuntiin jäisi kuitenkin edelleen kokonaisvastuu kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöstä. Hyvinvoinnin edistämistyön suunnitteluun, koordinointiin ja johtamiseen tarvitaan osaamista ja osaajia. Tässä terveydenhoitajien työpanos ja osaaminen ovat keskeisessä asemassa, sillä esimerkiksi lasten ja nuorten palveluissa olisi hyvä sovittaa sote-palvelut paremmin yhteen kasvatusja koulutuspalvelujen kanssa, ja vastaavasti opiskeluterveyden- ja työterveyshuollon palvelujen ulkopuolelle jääneiden sekä ikääntyneiden palveluja tulee vahvistaa. Työvoimatarpeen ja kustannusten kasvun hillitsemiseen pyritään lisäämällä digitaalisten palvelujen, tietoteknologian ja teknologisten innovaatioiden käyttöä sekä työnjaon muutoksilla ja tehtäväsiirroilla mm. lääkäreiltä terveydenhoitajille. Palveluilta edellytetään kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta, mikä täytyy myös pystyä osoittamaan. Terveydenhoitajien osaamisen vahvistamisella voitaisiin tiettyjä tehtäviä siirtää lääkäreiltä terveydenhoitajille kuten esim. laaja-alainen terveystarkastus, rajoitettu lääkkeen määräämisoikeus (matkailijan rokotukset, ehkäisy) ja säännöllisen synnytyksen jälkitarkastuksen hoitaminen. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistyö vaikuttaa oleellisesti terveydenhoitajien työhön ja osaamisvaatimuksiin. Koulutuksellisesti on tärkeää vahvistaa myös terveydenhoitajien tutkimus-, kehittämis- ja johtamisosaamista sekä vaikuttavien työmenetelmien uudistamis- ja käyttöönotto-osaamista. Terveysteknologia ja palveluiden digitalisoituminen vaativat uudenlaista asiakasviestinnän osaamista ja palveluiden teknistä hallintaa. Terveydenhoitajat toimivat jo nykyisin esim. varhaisen tuen ja hoidon tarpeen arvioijina ja työryhmien ja palvelujen koordinoijina, mutta jatkossa heidän roolinsa näillä osa-alueilla on entistä merkittävämpi. Terveydenhoitajan (AMK) tutkinto on antanut terveydenhoitajille hyvät valmiudet laaja-alaiseen työhön perusterveydenhuollon palveluissa. Uudet palvelukokonaisuudet edellyttävät terveydenhoitajilta jatkossa vahvempaa sisällöllistä ja menetelmällistä osaamista sekä kykyä tehdä monialaista, sekä varhaisempaa ja tiiviimpää yhteistyötä useiden toimijoiden kanssa (sosiaalihuolto, erikoissairaanhoito, järjestöt) sekä asiakkaiden kokonaisvaltaisten palveluketjujen koordinointia. Terveydenhoitajan (YAMK) olisi mahdollista sijoittua vahvemmin myös koordinointi ja kehittämisluonteisiin tehtäviin perusterveydenhuollossa sekä toimia yksityisenä yrittäjänä esim. kotihoidon palvelut. 3 Terveydenhoitajakoulutus yamk-tutkintona Haasteiden ratkaisemiseksi terveydenhoitajakoulutusta olisi mahdollista kehittää ylemmäksi ammattikorkeakoulututkinnoksi, jonka tavoitteena on väestötasoisen terveyden edistämisen asiantuntijalta edellytetty osaaminen. Terveydenhoitaja (YAMK) -tutkinto olisi työelämälähtöinen, osaamista syventävä ja laajentava, sekä työelämää kehittävä. Terveydenhoitaja (YAMK) tutkinto profiloituisi terveyden edistämisen asiantuntijan osaamiseen. Terveydenhuollon rakenteelliset ratkaisut, uusien toimintamallien kehittäminen ja tehokkuusvaatimukset edellyttävät terveydenhoitajan tehtävänkuvan uudistamista, korkeatasoista terveydenhoitajatyön ja terveyden edistämisen asiantuntemusta sekä käytännöllistä ja teoreettista osaamista. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön määrä ei tule oletettavasti lisääntymään vaikka palveluiden tarve ja työn haastavuus kasvavat mm. väestön ikääntymisen seurauksena. Tämä pakottaa toiminnan tehostamiseen, jossa keskeisenä keinona terveydenhoitajien osalta on lisätä

heidän osaamistasoaan. Terveydenhoitajien toiminta-alue muuttuu uusien väestöryhmien myötä esim. maahanmuuttajat, jotka lisäävät työn vaativuutta ja siihen liittyvää osaamistarvetta. Terveydenhoitaja yamk-tutkinnon laajuus olisi 90 op ja kesto 1,5 vuotta, jotta uudet ja vahvistettavat osaamisvaatimukset voivat sisältyä koulutukseen. 90 op:een laajuisessa koulutuksessa opinnäytetyön osuus olisi 30 op (toteutuu integroidusti), ja 60 op painottuisi vahvasti terveydenhoitajatyön substanssiosaamiseen sekä vahvistettavien tutkimus-, kehittämisosaamisen sisältöihin. Koulutuksessa huolehdittaisiin siitä, että osaamistaso vastaa tasoa 7 (NQF- ja EQF-vaatimustasokuvaukset) (em. haaste 6). Tutkintoa voi verrata Advanced Practice Nurse (APN) kriteereihin, ja se tarjoaisi sisällöllään ja statuksellaan tähän yhteiskunnalliseen tilanteeseen vahvistavan ja kustannustehokkaan ratkaisun terveydenhoitajien osaamisen ja perusterveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen. Perustana olisi mm. Life Course Health Development -ajattelu. Kaksoistutkintorakenne poistuisi (em. haasteet 1 ja 2) ja koulutus olisi vertailukelpoinen kansainvälisen kehityksen näkökulmasta (em. haaste 3). Vuonna 2015 terveydenhoitajakoulutusta järjestettiin 23:lla paikkakunnalla. Resurssien väheneminen tulee todennäköisesti vähentämään terveydenhoitajia kouluttavia ammattikorkeakouluja tai ainakin tiivistämään ammattikorkeakoulujen välistä yhteistyötä (em. haaste 4). Yamk-tutkintojen tavoitteeksi on esitetty 4500 tutkintoa vuodessa vuonna 2020, mikä kaksinkertaistaisi yamk-tutkintojen nykyisen määrän (Saarinen A. 2015). Terveydenhoitajakoulutus yamk-tutkintona olisi tämän tavoitteen mukainen ja vahvistaisi sen toteutumista vetovoimaisena tutkintona sekä urakehitysmahdollisuutena (em. haaste 5). Terveydenhoitaja (YAMK) koulutus aiheuttaisi ainakin seuraavia muutoksia ammattikorkeakoululakiin ja -asetukseen. Ammattikorkeakoululain 7 :n mukaan valtioneuvosto myöntää ammattikorkeakoululle toimiluvan, jossa terveydenhoitaja (AMK) -tutkinto määritellään yhdeksi koulutusvastuuksi. Terveydenhoitajan koulutus yamk-tutkintona edellyttäisi muutosta ammattikorkeakoulujen toimilupiin ja ammattikorkeakouluasetukseen (1129/2014). Toimiluvissa terveydenhoitaja AMK - tutkinnon mukainen koulutusvastuu tulisi muuttaa terveydenhoitaja (YAMK) -tutkinnon mukaiseksi koulutusvastuuksi. Lisäksi ammattikorkeakouluasetuksen liitteessä mainittu terveydenhoitaja (AMK) -tutkinto pitäisi muuttaa terveydenhoitaja (YAMK) -tutkinnoksi. Ammattikorkeakouluasetuksen liitteestä tulisi poistaa terveydenhoitaja (AMK) -tutkinto ja terveydenhoitaja (YAMK) - tutkinnon laajuudeksi tulisi muuttaa 90 op. Koulutus sisältäisi myös ammattitaitoa edistävää harjoittelua työelämässä. Terveydenhoitaja (YAMK) koulutuksen järjestämisessä tulisi turvata alueellinen kehittäminen. 4 Terveydenhoitaja (YAMK) koulutuksen järjestämiseen liittyvät periaatteet ja käytännön järjestelyt Terveydenhoitajalla (YAMK) tulee olla sairaanhoitajalta edellytetty osaaminen. Tutkintoon ovat hakukelpoisia Sairaanhoitaja (AMK) 210 op tutkinnon suorittaneet (direktiivin 2013/55/EU säännökset, sairaanhoitajakoulutukselta vaadittava). Sairaanhoitajakoulutuksen jälkeen Yamk-hakuvaatimuksena työkokemusta vaaditaan yksi vuosi. Terveydenhoitaja (YAMK) tutkinnossa on harjoittelua, joka integroituu substanssiopintoihin. Työkokemusvaade täydentyy osana opiskelua. Mikäli yamk-tutkinnon valintaperusteissa olisi jatkossakin nykyinen kolmen vuoden työkokemusvaade, niin se voisi olla Terveydenhoitaja yamk-tutkintoon kaksi vuotta, ja yksi vuosi tulisi opintojen aikana. Tässä voisi noudattaa samaa logiikkaa kuin mahdollisessa kätilökoulutuksessa (YAMK), jossa ehdotus yksi vuosi. Terveydenhoitaja yamk-tutkinnon laajuus on 90 op ja kesto 1,5 vuotta. Perusteena laajuudelle on se, että tutkinnon on sisällettävä terveydenhoitajatyön substanssiosaaminen (laajuus min

60 op) sekä jatkossa entistä enemmän vahvistettavat osaamisalueet sekä tehtäväsiirtojen (sovitaan valtakunnallisesti keskeiset) vaatima vahva osaaminen. Osaamistavoitteet opitaan pedagogisilta ratkaisuiltaan integroidusti ja työelämäläheisesti. Koulutus ei ole opiskelijan näkökulmasta liian pitkä, koska hän suorittaa kaksi eri tutkintoa, joiden välissä hän on työelämässä. 5 Tutkinto on Terveydenhoitaja (YAMK) tutkinto, ja Valvira laillistaa tutkinnon suorittaneen henkilön terveydenhoitajana. Laillistamismenettely on potilasturvallisuuden kannalta välttämätöntä. Terveydenhoitaja yamk-tutkintoon sisältyy harjoittelua. Sovitut harjoitteluympäristöt edellytetään: perhekeskus/äitiys- ja lastenneuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, työterveyshuolto, avosairaanhoito, aikuisten/iäkkäiden terveysneuvonta, kotihoito/kotisairaanhoito, järjestöt. Koulutus voi sisältää myös koulutus-, kehittämis- ja projektitehtävissä toimimista. Harjoittelun määrä ja laatu sovitaan valtakunnallisesti. Tällä hetkellä harjoittelua on 100 op, joka sisältää 15 op laajuisen opinnäytetyön ja harjoittelua vähintään 25 op terveydenhoitajatyön toimintaympäristöissä. Opinnäytetyö 30 op: Terveydenhoitaja (YAMK) tutkinto sisältää työelämälähtöistä, näyttöön perustuvaa tutkimuksellista kehittämistä opinnäytetyön muodossa. Opinnäytetyö toteutuu työelämässä, ja siinä on terveydenhoitajatyön kehittämisen funktio, joka kytketään työelämässä tapahtuvaan moniammatilliseen ja alaiseen projektiluonteiseen harjoitteluun. Työelämässä tapahtuva kehittämistyö edistää peruspalveluita alueellisesti. Keskeiset terveydenhoitajan yamk-tutkinnon osaamisalueet, tavoitteet ja sisällöt uudistetaan valtakunnallisena yhteistyönä perustuen osaamisvaatimustasoon 7 (NQF, EQF). Näitä käytetään opetussuunnitelman laadinnan perustana. Taloudellisen hyödyn sekä synergiaedun näkökulmista koulutuksessa voidaan hyödyntää verkostomallia, jossa opetussuunnitelman toteuttamisesta vastaavat sovitut ammattikorkeakoulut: teoriaopinnot, asiantuntijaluennot, etäyhteydet käytössä, palautetiedon hyödyntäminen ja koulutuksen kehittäminen tämän perusteella jne. Koulutuksen kattavuudella ja verkostomaisella toteutuksella voidaan vastata alueellisiin kehittämistarpeisiin. Aikaisemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT-menettely) ja osaamisen varmistamiskäytännöt ovat käytössä esim. teoreettiset kokeet, osaamisen näytöt. Yhtenäiseen osaamiskuvaukseen perustuva Terveydenhoitaja (YAMK) tutkinnon opetussuunnitelma antaa erinomaisen pohjan AHOT-menettelylle. Pääsyvaatimuksena oleva sairaanhoitajan tutkinnon osaaminen vastaa vaatimustasoa 6, joten siitä ei voida suoraan ahotoida yamk-tutkintoon, jonka vaatimustaso on 7. Valtakunnallisesti voidaan kuitenkin sopia periaatteista, miten tiettyä aiempaa osaamista voidaan ketterästi syventää ja laajentaa yamk-tutkinnossa tasolle 7. Kuinka monessa amk:ssa järjestettäisiin? Pitää vielä pohtia tarvetta ja sijoittumista työelämään sekä sitä, miten tutkinto ja sen tuottama osaaminen markkinoidaan työelämälle. Tähän vaikuttavat ammattikorkeakoulujen ja OKM:n väliset neuvottelut. Alueelliset kehittämistarpeet huomioidaan. Yamk-koulutus on vetovoimainen, koska tulevaisuuden terveydenhoitajan tehtäväkuva olisi haastava ja mielenkiintoinen. Koulutus olisi erinomainen ammatillisen urakehityksen kannalta, ja poistaisin nykyisen kahden samantasoisen tutkinnon suorittamisen problematiikan. Terveydenhoitaja (YAMK) tutkinto tuottaa osaamista, joka mahdollistaa liikkumisen kansainvälisesti, EU:n sisällä. Terveydenhoitajakoulutus yamk-tutkintona vastaa tavoitteeseen yamk-tutkintojen määrän nostamiseksi valtakunnallisesti.

6 Terveydenhoitajakoulutus toteutuu nykyisellään vielä 4 vuotta, josta ensi syksynä 2016 aloittavat valmistuvat toukokuussa 2020. Ylempänä ammattikorkeakoulututkintona suoritettava terveydenhoitajakoulutus ehdotetaan käynnistettäväksi vuonna 2019 (sovitaan valtakunnallisesti). Koulutus ennätettäisiin suunnitella kunnolla ja huomioida ammattikorkeakoulujen tulevaisuuden suunnitelmissa. Siirtymävaiheessa on tärkeää huomioida sekä jo opintonsa aloittaneet opiskelijat että työelämän koulutustarve mm. työterveyshuollon pätevöittävä koulutus. Tämä vaatii oman suunnitelman. Terveydenhoitaja (YAMK) tutkinnon vahvistuvat ja uudet keskeiset osaamisvaatimukset (huom. alustavat) Terveydenhoitaja (YAMK) tutkinnosta valmistunut terveydenhoitaja on terveydenhoitajatyön ja väestötasoisen terveyden edistämisen asiantuntija. Terveydenhoitajan työn näkökulma on promotiivinen ja preventiivinen, eli se on terveyden edellytyksiä tukevaa ja luovaa sekä sairauksia ennaltaehkäisevää toimintaa. Valmistuvalla terveydenhoitajalla (YAMK) on jatkossa myös nykyistä vahvemmat asiakkuusosaamisen, yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja johtamisosaamisen sekä tutkimus- ja kehittämisosaamisen taidot. Osaaminen vastaa vaatimustasoa 7 ja se perustuu tutkimusnäyttöön. Seuraavien osaamisalueiden osaaminen on keskeinen ydinsisältö terveydenhoitajan (YAMK) tutkinnossa: 1. Terveydenhoitajatyön substanssiosaaminen Koulutus tuottaa entistä vahvempia terveydenhoitajatyön osaajia, jotka pystyvät ymmärtämään sujuvasti asiakkaiden (yksilöt, perheet, ryhmät, työ ja muut yhteisöt, väestö) kokonaistilanteita, hallitsevat laajoja kokonaisuuksia ja osaavat koordinoida sujuvasti asiakkaiden kulkua palveluverkostossa. Terveydenhoitajatyön sisältöinä ovat keskeisesti eri-ikäisten terveydenhoitajatyö, toimintamallit ja työmenetelmät, tartuntatautien ehkäisy, hoito ja rokottaminen. Jatkossa korostuu yhä vahvemmin myös monikulttuurisen terveydenhoitajatyön osaaminen. Esimerkkejä uudistettavista työmenetelmistä ja toimintamalleista: Itsenäisen vastaanottotoiminnan vahvistamiseksi jatkossa enemmän vastuuta ja omaa asiakaskuntaa mm. matkailijoiden rokotusohjelmien toteuttaminen, maahanmuuttajien terveyden tilan seuranta, raskauden ehkäisy, kutsuntaikäisten terveystarkastukset. Kouluikäisten kasvun ja kehityksen kokonaisvaltainen arviointi voisi toteutua asiantuntevasti terveydenhoitajan vastaanotolla ilman lääkärin työpanosta. Rinnalla on kuitenkin oltava hyvä yhteistyö lääkärin kanssa sekä toimivat konsultaatiomahdollisuudet. Ryhmäterveystarkastusten tekeminen verkostomaisella, moniammatillisella työotteella, missä korostuu konsultaatioapu ja vertaistuki. Ryhmäterveystarkastukset voisivat yleistyä vaihtoehtoiseksi työtavaksi yksilöllisten terveystarkastusten ohella. Tarvetta ja näyttöä tällaisista uudenlaisista työskentelytavoista esim. kouluterveydenhuollon ryhmäterveystarkastuksista on olemassa. Yhteisöllistä työtä yksilö- ja perhekeskeisen työn ohella tehdään tulevaisuudessa yhä merkittävämmin. Sitä tarvitaan erityisesti koulu- ja opiskelu sekä työterveydenhuollossa, joissa ympäristön terveellisyyden ja yhteisön hyvinvoinnin edistäminen on ensisijainen työmuoto. Myös kehitteillä olevassa perhekeskustoimintamallissa yhteisöllisyys korostuu. Yhteisöllisten työmenetelmien vahvistaminen ja käyttöönotto on tärkeää, esim. asuinalueiden yhteisöanalyysi-yhteisödiagnoosi.

Kun uudet ja vahvistettavat osaamisvaatimukset huomioidaan koulutuksen sisällöissä, niin tehtäväsiirtojen mahdollisuudet vahvistuvat. Niiden osaaminen voidaan saavuttaa jo koulutuksessa esim. nykyisiin lääkärin lausuntoihin liittyvien terveydentilaa ja toimintakykyä kuvaavien lausuntojen ja todistusten antaminen sovitusti, lääkkeenmäärääminen soveltuvin osin (esim. rokotusasiat, jos tarvitaan resepti, pitkäaikaissairaiden lääkehoidossa reseptien uusiminen ja vuosikontrollit, ehkäisy-lääkereseptit, jolloin reseptien pyörittäminen lääkäreiden kautta vähenisi ja heidän työaikaansa vapautuisi muihin tehtäviin, asiakasvastaavan tehtävät (pitkäaikaissairaat), vastuuhoitajan tehtävät (avosairaanhoito). 7 2. Terveyden edistämisen asiantuntijuusosaaminen Syvällinen promotiivinen ja preventiivinen työote, asiakkaiden voimavarojen tukeminen, terveyden edistämisen suunnittelu, toteutus ja arviointi. Kokonaisvaltainen osaaminen ja ote väestötasoiseen terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisevään toimintaan. Tämä tulee esille arvioivassa ja ennakoivassa hyvinvointitiedon seurannassa ja palveluiden vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinnissa väestöryhmittäin sekä tulevaisuuteen suuntaavassa tavoitteellisessa toiminnassa. Myös näihin yhteydessä olevat tekijät ja palvelut täytyy ymmärtää. Työmenetelmien käytön osaamisen on keskeistä mm. ennakkovaikutusten arviointi, toiminnan suunnittelun ja arvioinnin työmenetelmät esim. TEAviisari, tilastot ja indikaattorit: Sotkanet.fi, Hyvinvointikompassi, jne. (THL, Terveyden edistäminen) Kansansairauksien ehkäisytyön osaaminen, jonka hyöty ja merkitys korostuvat voimakkaasti tulevaisuudessa väestön ikääntyessä, jo nyt väestöstä on yli miljoona yli 65-vuotiasta. Esim. ikääntyneiden määrän ja heterogeenisuuden lisääntyminen tuovat uudenlaisia haasteita terveydenhoitajille: omahoidon tukeminen, ikääntyneiden saaminen mukaan omien palveluidensa suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä aktiiviksi toimijoiksi yhteisössä. Ikääntyneiden yhteisöllisyyden lisääminen vahvistaa elämän mielekkääksi kokemista. 3. Asiakkuusosaaminen Palvelujen tuen tarpeen tunnistaminen, tarvittavan hoidon ja varhaisen tuen järjestäminen sekä palveluiden koordinointi yhteistyönä. Mm. syrjäytymisen ehkäisy ja indikaattorit, terveyden tasa-arvon edistäminen; täytyy löytyä vaikuttavia käytäntöjä, etsivä terveydenhoitajatyö: matalan kynnyksen palveluiden tarjoaminen (terveysneuvontapisteet, terveyspysäkit, liikkuvat yksiköt), coaching; terveysvalmennuksen näkökulma, vahva mielenterveys- ja päihdetyön osaaminen. Palveluiden laadun kehittäminen: asiakaspalaute, vaikuttavuuden mittaaminen. Asiakkaan aktiivinen osallistaminen palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen. Omahoitopalvelut, teknologiaa hyödyntävät työmenetelmät esim. digitaaliset palvelut; nettineuvonta, sosiaalinen media, terveysviestinnän menetelmät vahvana osaamisena. Resurssien vapauttaminen palvelemaan niitä, jotka eivät käytä digitaalisia palveluita. Tulevaisuussuuntautunut työote: megatrendit ja muutossignaalit 4. Yhteiskunnallinen vaikuttamis- ja johtamisosaaminen Terveyden edistäminen kunnassa ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikuttaminen.

Terveysnäkökohtien esiin nostaminen päätöksenteon tueksi, tuntee ja osaa hyödyntää vaikuttamiskanavia, terveyden puolesta puhuminen, asiakkaan edun valvojana, äänenä toimiminen, advocacy ; hyvinvoinnin ja terveydenedistämistyön suunnittelu, koordinointi ja johtaminen. 8 Terveyden edistämisen johtaminen eri tasoilla: hyvinvoinnin johtamisen työvälineet, hyvinvointistrategiat ja -kertomukset. Esimiehen rooli ja tehtävät, monitoimijaisissa työryhmissä, verkostoissa ja hankkeissa toimiminen. Toiminnan ja talouden suunnittelu, toteutus ja arviointi, kustannusseuranta ja -tehokkuus. Ymmärrettävä, mistä kustannukset muodostuvat ja tiedettävä miten voisi toimia kustannuksia hillitsevällä tavalla. 5. Tutkimus- ja kehittämisosaaminen Opinnäytetyö 30 op (työelämäläheinen, kehittämistehtävän luonne). Tutkimus- ja kehitystyön menetelmien osaamisen vahvistaminen. Antaa valmiuksia oman, työryhmien ja tiimien työn kehittämiseen ja yleiseen työelämän haasteiden ennakointiin. Terveydenhoitajakoulutuksen toimivuus yamk-tutkintona EQF ja NQF näkökulmista Terveydenhoitaja (YAMK) -tutkinnon keskeiset osaamisalueet, tavoitteet ja sisällöt määritetään vastaamaan osaamisen vaatimustasoa 7; EQF- (European Quliafication Framework), ja sen pohjalta tarkennettu kansallinen NQF-vaatimistasokuvaus (National Qualification Framework). Taso 6 AMK Taso 7 YAMK Hallitsee laaja-alaiset ja edistyneet oman alansa tiedot ymmärtäen ja kriittisesti arvioiden keskeiset käsitteet, menetelmät ja periaatteet. Hallitsee laaja-alaiset ja pitkälle erikoistunet oman alansa erityisosaamista vastaavat käsitteet, menetelmät ja tiedot, joita käytetään itsenäisen ajattelun, toiminnan ja /tai tutkimuksen perustana. Ymmärtää tehtäväalueiden ja tieteenalojen kattavuuden ja rajat Ymmärtää alan ja eri alojen rajapintojen tietoihin liittyviä kysymyksiä tai tarkastelee niitä ja uutta tietoa kriittisesti. Hallitsee edistyneet taidot, asioiden hallinnan, soveltamiskyvyn, kyvyn luoviin ratkaisuihin monimutkaisten ja ennakoimattomien ongelmien ratkaisemiseksi. Kykenee ratkaisemaan vaativia ongelmia tutkimus- ja/tai innovaatiotoiminnassa sekä yhdistää eri alojen tutkittua tietoa. Kykenee johtamaan monimutkaisia toimia tai hankkeita ja kykenee toimimaan itsenäisesti alan asiantuntijatehtävissä. Kykenee työskentelemään itsenäisesti alan vaativissa asiantuntijatehtävissä tai yrittäjänä.

9 Kykenee päätöksentekoon ennakoimattomissa toimintaympäristöissä. Kykenee johtamaan ja kehittämään monimutkaisia, ennakoimattomia ja uusia strategisia lähestymistapoja. Kykenee johtamaan asioita ja / tai ihmisiä. Omaa perusedellytykset yrittäjänä toimimiseen. Osaa toimia yrittäjänä. Osaa arvioida omaa osaamistaan ja kehittymistään sekä yksittäisten henkilöiden ja ryhmien kehitystä. Kykenee arvioimaan yksittäisten henkilöiden ja ryhmien toimintaa. Kykenee kartuttamaan oman alansa tietoja ja käytäntöjä ja/tai vastaamaan muiden kehityksestä. Omaa valmiuden jatkuvaan oppimiseen. Valmius jatkuvaan oppimiseen. Suullinen ja kirjallinen viestintä sekä alan että alan ulkopuolisille ryhmille Osaa viestiä hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle. Kykenee kansainväliseen viestintään toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä. Kykenee vaativaan kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä. Lopuksi Meiltä on pyydetty ehdotus mahdollisuudesta, että terveydenhoitajakoulutus olisi yamk-tutkinto, siihen nyt vastaamme kiireellisesti. Tällä hetkellä valtakunnallinen kanta on se, että yamk-tutkintoja voidaan kehittää myös enemmän ammatilliseen suuntaan. Myös yamk-aloituspaikkoja tullaan lisäämään reilusti tulevina vuosina. Kätilökoulutus on ollut ensimmäisenä agendalla, koska siinä on direktiivivaatimus, jonka täyttyy täyttyä. Kätilökoulutuksen rakennevaihtoehtojen selvitysmiesten perustelut eri vaihtoehdoista istuvat myös muihin kaksoistutkintoihin. Mikäli terveydenhoitajalla ei olisi sairaanhoitajan tutkinnosta todistusta virallisesti sekä Valviran rekisteröintiä, olisi työllistymistilanne sekä Suomessa että kansainvälisesti hankala. Pätevyyttä voi toki osoittaa monin tavoin, miten työnantaja tämän sitten tulkitseekin. Tulos oli se, että koulutimme 2000-luvun taitteessa terveydenhoitajia lisää 20 opintoviikon edestä eli sairaanhoidollisen sisällön koulutuksen lopuksi, jotta saatiin myös sairaanhoitajaksi rekisteröinti kuntoon. Tätä hankaluutta ei siis olisi järkevää rakentaa uudelleen. Työnantajat ottavat positiivisesti vastaan kätilö (YAMK) osaajat (tästä on saatu lausunnot), miksi ei sitten terveydenhoitajia. Palkkaus YAMK-tutkinnon suorittaneiden terveydenhoitajien osalta pohdituttaa. Ammattijärjestöjen yhdessä työnantajien kanssa on huolehdittava palkkapolitiikasta. Ammattikorkeakouluissa koulutetaan mahdollisimman osaavia terveydenhoitajia, joilla on ajantasainen, vaikuttava osaaminen tehdä terveydenhoitajan työtä eri toimintaympäristöissä ja tehtävissä. Esille on noussut huoli siitä, mitkä ammattikorkeakoulut jatkossa kouluttavat terveydenhoitajia (YAMK), sillä seurannan mukaan terveydenhoitajia koulutetaan tällä hetkellä liian paljon. Terveydenhoitaja (YAMK) koulutuksen järjestämisessä tulisi jatkossa turvata alueellinen kehittäminen yhdessä sopien. Tärkeää on mahdollistaa jo koulutuksessa olevien opintojen toteutuminen, ja suunnitella huolellisesti jo työelämässä olevien terveydenhoitajien koulutustarpeet.

Väestön terveystarpeiden muuttumisen ja meneillään olevan palvelurakenneuudistuksen myötä terveydenhoitajien työhön ja osaamiseen tulee uusia vaatimuksia. Terveydenhoitajien on kyettävä työskentelemään vaikuttavammin ja kustannustehokkaammin. Tähän sekä motivoivaan urakehitykseen yamk-tutkinnon vaatimustasoa 7 oleva osaaminen toisi tarpeellisen vahvistuksen. Mahdollinen opetussuunnitelmatyö tulisi tehdä yhteistyönä, ja sopia mahdollisesta verkostomaisesta toteuttamisesta. Koulutus tuottaa uudenlaista osaamista ja mahdollistaa uralla etenemisen. 10 Lähteitä mm. Ammattikorkeakoulujen osallistuminen eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen 2006. Koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit. Hoitotyön koulutusohjelma, Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Verkkodokumentti. http://ncp.fi/ects. Luettu 22.3.2016. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry. 2010. Suositus tutkintojen kansallisen viitekehyksen (NQF) ja tutkintojen yhteisten kompetenssien soveltamisesta ammattikorkeakouluissa. European Commission 2012. European Qualification Framework for Lifelong Learning. <http://ec.europa.eu/education/lifelong-learning-policy/doc44_en.htm#doc> luettu 23.3.2016. Haarala P. 2014. Terveydenhoitajan ammatillisen osaamisen kuvaus. Terveydenhoitajakoulutuksesta valmistuvien osaamisalueet, tavoitteet ja keskeiset sisällöt. http://www.metropolia.fi/ haku/koulutustarjonta-nuoret-sosiaali-ja-terveysala/hoitotyo-terveydenhoitaja/luettu 28.3.2016. Haarala P, Honkanen H, Tervaskanto-Mäentausta T, Mellin O-K. 2015. Terveydenhoitajan osaaminen. Edita Publishing Oy. Porvoo. Hallitus päätti sote-uudistuksen jatkosta ja itsehallintoalueista. Tiedote 591/2015. Valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/hallitus-paatti-sote-uudistuksen-jatkosta-ja-itsehallintoalueista?_ 101_INSTANCE_3wyslLo1Z0ni_groupId=10616. Luettu 19.3.2016. Karttunen P, Vallimies-Patomäki M. 2015. Kätilökoulutukselle uusi suunta. Selvitys rakennevaihtoehdoista. OKM:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 11. Lehtomäki L. 2014. Terveydenhoitajien tarve työelämässä. http://docplayer.fi/ 9117597-Terveyden-hoitajien-tarve-tyoelamassa-20-5-2014-leila-lehtomaki-puheenjohtaja-ttt-suomen-terveyden-hoitajaliitto-sthl-ry. Luettu 23.3.2016. OKM 2006. Ammattikorkeakoulusta terveydenhuoltoon. Koulutuksesta valmistuvien ammatillinen osaaminen, opintojen keskeiset sisällöt ja vähimmäispistemäärät. Helsinki: Opetusministeriö. (www.minedu.fi/julkaisut 17.9.2006) OKM 2009. Tutkintojen muun osaamisen kansallinen viitekehys. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä. OKM 2012. Koulutus ja tutkimus vuosina 2011-2016. Kehittämissuunnitelma. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 1. Opetusministeriö 1999. Bolognan prosessi. http://www.minedu.fi/opm/koulutus/ artikkelit/bologna/index.html. Luettu 24.3.2016. Rautiainen E, Vallimies-Patomäki M. 2014. Kliinisen hoitotyön lisäkoulutus. Nykytilanne ja kehittämisehdotukset. STM:n raportteja ja muistioita 9. Luettu 20.3.2016.

Schofield R, Ganann R, Brooks S, McGugan J, Dalla Bona K, Betker C, Dilworth K, Parton L, Reid-Haughian C, Slepkov M & Watson C. 2011. Community health nursing vision for 2020: shaping the future. Western Journal of Nursing Research 33(8), 47-68. Saarinen A. 2015. Muuttuva työelämä ja koulutustarjonnan suuntaaminen http://www.minedu.fi/opm/ Tapahtumaka-lenteri/2015/06/ johdon_seminaari.html). Luettu 23.3.2016. Siren H. 2014. Kaksoistutkintotyöpaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö 19.4.2014, luonnosversio. Sote-uudistuksen, itsehallintoalueiden perustamisen ja aluehallinnon uudistuksen eteneminen. http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/soster/hallinto-jarjestaminen-tuottaminen/sote-palvelurakenneuudistus/sivut/default.aspx. Luettu 19.3.2016. STM 2012. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2012-2015. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 1. Osaohjelma II. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Sosiaali- ja terveysministeriö 2011. Terveydenhuoltolaki pykälistä toiminnaksi. Juvenes Print. Tampere. Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326. THL, Terveyden edistäminen, https://www.thl.fi/fi/web/ terveyden-edistaminen). Luettu 23.3.2016. 11