****************************************************************** ****************************************************************** 7 Esim.



Samankaltaiset tiedostot
10 Kertolaskusääntö. Kahta tapahtumaa tai satunnaisilmiötä sanotaan riippumattomiksi, jos toisen tulos ei millään tavalla vaikuta toiseen.

( ) k 1 = a b. b 1) Binomikertoimen määritelmän mukaan yhtälön vasen puoli kertoo kuinka monta erilaista b-osajoukkoa on a-joukolla.

TOD.NÄK JA TILASTOT, MAA10 Kombinaatio, k-kombinaatio

RATKAISUT x 2 3 = x 2 + 2x + 1, eli 2x 2 2x 4 = 0, joka on yhtäpitävä yhtälön x 2 x 2 = 0. Toisen asteen yhtälön ratkaisukaavalla saadaan

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta

Tehtävä 1. Voidaanko seuraavat luvut esittää kahden neliön summina? Jos voidaan, niin kuinka monella eri tavalla? (i) n = 145 (ii) n = 770.

Todennäköisyys, että yhden minuutin aikana saapuu 2 4 autoa.

Ryhmän osajoukon generoima aliryhmä ja vapaat ryhmät

Matematiikan tukikurssi

811312A Tietorakenteet ja algoritmit , Harjoitus 1 ratkaisu

9 Yhteenlaskusääntö ja komplementtitapahtuma

LIITTEET Liite A Stirlingin kaavan tarkkuudesta...2. Liite B Lagrangen kertoimet...3

8.2. Permutaatiot. Esim. 1 Kirjaimet K, L ja M asetetaan jonoon. Kuinka monta erilaista järjes-tettyä jonoa näin saadaan?

Matematiikan tukikurssi

Todennäköisyyslaskenta I, kesä 2017 Helsingin yliopisto/avoin Yliopisto Harjoitus 1, ratkaisuehdotukset

1. Kuinka monella tavalla joukon kaikki alkiot voidaan järjestää jonoksi? Tähän antaa vastauksen: tuloperiaate ja permutaatio

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 1, ratkaisut Maanantai

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Otantajakauma. Otantajakauman käyttö päättelyssä. Otantajakauman käyttö päättelyssä

Aritmeettinen jono

KERTAUSHARJOITUKSIA. Tilastojen esittäminen a) vuotiaita tyttöjä Koko väestö Näiden tyttöjen osuus

SMG-4200 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto Ehdotukset harjoituksen 6 ratkaisuiksi

2 avulla. Derivaatta on nolla, kun. g( 3) = ( 3) 2 ( 3) 5 ( 3) + 6 ( 3) = 72 > 0. x =

8.1. Tuloperiaate. Antti (miettien):

811312A Tietorakenteet ja algoritmit, , Harjoitus 4, Ratkaisu

Tilastollinen todennäköisyys

Todennäköisyyslaskenta I. Heikki Ruskeepää

TODENNÄKÖISYYS JA TILASTOT MAA6 KERTAUS

T Datasta tietoon, syksy 2005 Laskuharjoitus 8.12., ratkaisuja Jouni Seppänen

Markov-ketjun hetkittäinen käyttäytyminen

4.3 Signaalin autokorrelaatio

Algebra I Matematiikan ja tilastotieteen laitos Ratkaisuehdotuksia harjoituksiin 5 (6 sivua)

Kertaa tarvittaessa induktiota ja rekursiota koskevia tietoja.

Todennäköisyyslaskenta I, kesä 2017 Helsingin yliopisto/avoin yliopisto Harjoitus 3, ratkaisuehdotuksia

8. laskuharjoituskierros, vko 11, ratkaisut

Ehdollinen todennäköisyys

9 Lukumäärien laskemisesta

Insinöörimatematiikka IA

Tehtäviä neliöiden ei-negatiivisuudesta

Diskreetin Matematiikan Paja Ratkaisuja viikolle 4. ( ) Jeremias Berg. n(n + 1) 2. k =

Tekijä Pitkä Matematiikka 11 ratkaisut luku 3

tilavuudessa dr dk hetkellä t olevien elektronien

2.5. Eksponenttifunktio ja eksponenttiyhtälöt

Matematiikan tukikurssi

pq n s n Kyllä Ei N Jäsenyys 5,4% 94.6 % 1500 Adressi 21,6% 78.4 % 1495 Lahjoitus 23,7% 76.3 % 1495 Mielenosoitus 1,1% 98.9 % 1489

Lataa ilmaiseksi mafyvalmennus.fi/mafynetti. Valmistaudu pitkän- tai lyhyen matematiikan kirjoituksiin ilmaiseksi Mafynetti-ohjelmalla!

3 Lukujonot matemaattisena mallina

Normaalijakaumasta johdettuja jakaumia. Normaalijakaumasta johdettuja jakaumia. Normaalijakaumasta johdettuja jakaumia: Mitä opimme?

Epäyhtälöoppia matematiikkaolympialaisten tehtäviin

Mat Lineaarinen ohjelmointi

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

1 of :44

Markov-ketjun hetkittäinen käyttäytyminen

Otantajakauman käyttö päättelyssä

xe y = ye x e y + xe y y = y e x + e x y xe y y y e x = ye x e y y (xe y e x ) = ye x e y y = yex e y xe y e x = x 3 + x 2 16x + 64 = D(x)

3 x < < 3 x < < x < < x < 9 2.

OTATKO RISKIN? peli. Heitä noppaa 3 kertaa. Tavoitteena on saada

Luento 7 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

TILASTOT: johdantoa ja käsitteitä

Pseudoalkuluvuista ja alkulukutestauksesta

Kaikki kurssin laskuharjoitukset pidetään Exactumin salissa C123. Malliratkaisut tulevat nettiin kurssisivulle.

811120P Diskreetit rakenteet

Äärettämän sarjan (tai vain sarjan) sanotaan suppenevan eli konvergoivan, jos raja-arvo lims

Tunnuslukuja 27 III TUNNUSLUKUJA

1. osa, ks. Solmu 2/ Kahden positiivisen luvun harmoninen, geometrinen, aritmeettinen ja + 1 u v 2 1

Eräs matematiikassa paljon hyödynnetty summa on ns. luonnollisten lukujen neliöiden summa n.

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto, osa I

ABHELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY

Kombinatoriikka. Iiro Honkala 2015

Matematiikan tukikurssi. Kertausta 1. välikokeeseen. Tehtävät

Tilaston esittäminen frekvenssitaulukossa ja graafisesti. Keskiluvut luokittelemattomalle ja luokitellulle aineistolle: moodi, mediaani, keskiarvo.

YKSIULOTTEINEN JÄNNITYSTILA

Osa 1: Todennäköisyys ja sen laskusäännöt. Klassinen todennäköisyys ja kombinatoriikka

3 x < < 3 x < < x < < x < 9 2.

811312A Tietorakenteet ja algoritmit, , Harjoitus 3, Ratkaisu

1 Eksponenttifunktion määritelmä

1. (Jatkoa Harjoitus 5A tehtävään 4). Monisteen esimerkin mukaan momenttimenetelmän. n ne(y i Y (n) ) = 2E(Y 1 Y (n) ).

Todennäköisyys (englanniksi probability)

Esimerkki 2 (Kaupparatsuongelma eli TSP)

Osa 2: Otokset, otosjakaumat ja estimointi

Ruletti ja Martingaalistrategia

Lasketaan kullekin a euron maksuerälle erikseen, kuinka suureksi erä on n vuodessa kasvanut:

HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tilastollinen päättely II, kevät 2017 Harjoitus 1 Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I

dx=2&uilang=fi&lang=fi&lvv=2015

3 10 ei ole rationaaliluku.

Valitsemalla sopivat alkiot joudutaan tämän määritelmän kanssa vaikeuksiin, jotka voidaan välttää rakentamalla joukko oppi aksiomaattisesti.

Tilastollinen päättely II, kevät 2017 Harjoitus 3B

Johdatus tilastotieteeseen Otos ja otosjakaumat. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1

MB5 YHTEENVETO. Todennäköisyyslaskenta

Diskreetin Matematiikan Paja Ratkaisuja viikolle 5. ( ) Jeremias Berg

Solmu 3/ toteutuu kaikilla u,v I ja λ ]0,1[. Se on aidosti konveksi, jos. f ( λu+(1 λ)v ) < λf(u)+(1 λ)f(v) (2)

Tarkastellaan ympyräsylinterin käyttäytymistä eri muotoisilla tukipinnoilla. Oletetaan sylinterin vierintävastus merkityksettömäksi.

ja differenssi jokin d. Merkitään tämän jonon n:n ensimmäisen jäsenen summaa kirjaimella S

Stokastiikan perusteet Harjoitukset 1 (Todennäköisyysavaruus, -mitta ja -funktio)

Todennäköisyyslaskenta - tehtävät

Talousmatematiikka (3 op) Sisältö. Tero Vedenjuoksu. Yhteystiedot: Tero Vedenjuoksu Työhuone M231

Harjoitustehtävien ratkaisuja

Transkriptio:

8.3. Kombiaatiot MÄÄRITELMÄ 6 Merkitä k, joka luetaa yli k:, tarkoittaa lause- ketta k = k! ( k)! 6 3 2 1 6 Esim. 1 3 3! = = = = 3! ( 3)! 3 2 1 3 2 1 3 2 1 Laskimesta löydät äppäime, jolla kertomia voi laskea. Luvu, joka kertoma ei mahdu eää laskime äytölle tavallisessa muodossa, ei tarvitse olla paljokaa toisella kymmeellä. Vaikka laski esittääki tällaiset luvut kymmepotessimuodossa, yli k: lausekkeet saadaa useimmissa tapauksessa iha tavallisea lukua. 60 Esim. 2 = 60! = 386206920. Näppäilyjärjestys laskimella:! 3! 6 0 iv Cr = MÄÄRITELMÄ alkiota sisältävä jouko k:ttai otettu kombiaatio o jouko sellaie osajoukko, jossa o k alkiota.

Jos esimerkiksi 2 oppilaa luokalta valitaa elihekie toimikuta järjestämää vahoje tasseja, ii mikä tahasa oppilasryhmä, jossa o luoka eljä oppilasta, muodostaa tällaise toimikua. Yleisesti kysymys o siitä, että 2 alkio joukosta poimitaa eljä alkiota sisältävä osajoukko. Käytetää myös saotaa; 2 alkioise jouko kombiaatio. LAUSE alkioise jouko k kombiaatioide lukumäärä o k. Tod.: Lausee 6.3 mukaa alkioisella joukolla o k permutaatioita eli k alkoita käsittäviä järjestettyjä osajoukkoja yhteesä kpl. ( k)! Valitaa äistä permutaatioista yksi, siis joukko, jossa o tietyt k alkiota juuri tietyssä järjestyksessä. Jo tiedetää lausee 6.2 perusteella, että tarkasteltavalla osajoukolla o kaikkiaa k! iitä permutaatiota, joissa o täsmällee samat alkiot, joski eri järjestyksessä. Kaikki ämä permutaatiot kuuluvat yhtee ja samaa kombiaatioo. Näi olle alkioise jouko k permutaatioide lukumäärä = jouko k kombiaatioide lukumäärä kerrottua luvulla k!. Jos yt äide k kombiaatioide lukumäärä o x, ii o voimassa yhtälö k! x =, josta x = = ( k)! k! ( k)! k. Esim. 3 Tavallisesta 2 korti pakasta otetaa umpimähkää korttia. Millä todeäköisyydellä a) kaikki ovat herttoja b) kaikki ovat samaa maata. a) Perusjouko E = {xxxxx x o korttipaka kortti} alkioide lukumäärä = se kuika moella eri tavalla 2 alkio joukosta voidaa 2 valita alkio osajoukko = = 298960.

Suotuisia ovat sellaiset korti yhdistelmät, joissa kaikki korttia ovat herttoja. Kortit tulee siis valita hertoista; valitatapoja o yhtä mota kui o 13 alkioisella joukolla alkio osajoukkoja. Siispä saadaa 13 128 33 P( herttaa) = = = = 0.000919... 298960 298960 6660 b) Perusjouko alkioide lukumäärä laskettu edellä. Valitaa samaa maata oleva korti joukko kahdessa vaiheessa: mikä maa? eljä valiamahdollisuutta 13 mitkä kortit tätä maata? valiamahdollisuutta. Kummaki vaihee valiamahdollisuuksie lukumäärä o toisesta riippumato, jote suotuisa tapahtuma sattumisee o mahdollisuuksia = valiamahdollisuuksie tulo ja site P(väri) = 13 18 = = = 0. 00198... 298960 298960 16660 Esim. Tavallisesta 2 korti pakasta otetaa umpimähkää korttia. Millä todeäköisyydellä saadaa pokeripeli täyskäsi eli kolme samaarvoise korti ohella muuarvoie pari (esimerkiksi kolme viitosta ja kaksi yhdeksikköä)? Perusjoukko E sama kui edellä. Suotuisat kortit valitaa eljässä vaiheessa: Mistä silmäluvusta 3 samaarvoista korttia? 13 mahdollisuutta Mitkä 3 korttia tästä silmäluvusta? 3 mahdollisuutta. Mistä silmäluvusta pari? 12 mahdollisuutta. Mitkä kaksi korttia tätä silmälukua? 2 mahdollisuutta.

Valiamahdollisuuksie lukumäärät eri vaiheissa ovat toisistaa riippumattomat, jote P(täyskäsi) = 13 3 12 2 3 6 0 0010 298960 = 298960 = 16 =.... Pokeria pelattaessa täyskäsi lyö väri siitä syystä, että täyde käde todeäköisyys o väri todeäköisyyttä pieempi. Esim. Veikataa yksi lottorivi. Millä todeäköisyydellä siiä o a) kolme oikei b) kuusi ja lisäumero oikei c) ei yhtää oikei? a) Perusjoukko E = {xxxxxxx x o joki kokoaisluku väliltä 1 < x < }. Perusjouko alkioide lukumäärä = kuika moella eri tavalla voidaa umero joukosta valita alkio osajoukko. Tämä o lausee 6. mukaa ja tämä o samalla kaikkie mahdolliste lottorivie lukumäärä. Ku veikataa 3 oikei, täytyy ämä 3 umeroa valita varsiaise umero joukosta ja eljä s. väärää merkkiä taas iide umeroide joukosta, joita EI arvottu varsiaisiksi umeroiksi. Sillä asialla, mitkä umerot o sattuut veikkaamaa oikei, ei ole mitää vaikutusta tai yhteyttä siihe, mitkä väärät umerot valitsee. Tuloperiaattee ojalla o 32 kolme oikeata umeroa sisältäviä lottorivejä 128600 3 = kpl ja P(3 oikei) = 128600 128600 = = 0. 0818... 138093 b) Ku veikataa kuusi ja lisäumero oikei, tulee kuusi oikeata umeroa valita seitsemä varsiaise ja yksi lisäumero kolme lisäumero 3 6 1 21 joukosta. Tällöi o P(6 + 1) = = = 0. 00000136... 138093

c) Ku veikataa lottorivi, jossa ei ole yhtää oikei, täytyy kaikki umerot valita siitä joukosta, joita ei arvota varsiaisiksi umeroiksi. Tällaisia umeroita o 32 kpl ja 32 33686 P(ei yhtää oikei) = = = 0. 2188... 138093 Ku katselet esimerkkiä, ii saatat ajatella, että viide korti jaossa kolmiluvu (kolme samaarvoista ja kaksi keskeää eriarvoista korttia), esimerkiksi kolme kymppiä, ässä ja kuutoe todeäköisyys lasketaa seuraa-vasti: Suotuisat tapaukset valitaa eljässä vaiheessa mistä silmäluvusta 3 korttia? valiamahdollisuuksia 13. mitkä kortit tätä silmälukua? valiamahdollisuuksia 3. esimmäie muuarvoie kortti valiamahdollisuuksia 8 ja toie muuarvoie kortti valiamahdollisuuksia Tuloperiaattee ojalla suotuisat kortit voidaa valita 13 8 10982 3 = eri tavalla, jote P(kolmiluku) = 10982 = 0. 02269... 2 Kolmiluvu oikea todeäköisyys o kuiteki 0.021128... Edellee pokerissa pari (kaksi keskeää samaarvoista korttia ja kaikki muut keskeää eriarvoisia) todeäköisyyde lasku äyttäisi käyvä tyylii P(pari) = 13 8 0 2 6890 = = 2. 3... > 1!!! 298960 298960 Kuiteki pari oikea todeäköisyys o 0.2269... MISSÄ VIKA?????

Jos tuot viimeistää kurssikokeesee meessä itseäisesti laatimasi kirjallise selvitykse em. kahde laskutoimitukse virheistä, saat kurssikokeesee hyvitykseksi kaksi pistettä. Ratkaisu itseäisyys kotrolloidaa.