Raaseporin Nordcenterin golfkeskuksen asemakaava-alueen luontoselvitykset vuonna 2012

Raaseporin Nordcenterin golfkeskuksen asemakaava-alueen luontoselvitykset vuonna 2012 Espoo 2012

Raaseporin Nordcenterin golfkeskuksen asemakaava-alueen luontoselvitykset 2012 1 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ... 3 1. JOHDANTO... 4 2. TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU... 6 2.1. Luontotyypit... 6 2.2. Linnusto... 8 2.3. Lepakot... 9 2.4. Viitasammakko... 10 3. JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET... 12 3.1. Luontotyypit... 12 3.2. Linnusto... 12 3.3. Lepakot... 14 3.4. Viitasammakko... 14 LIITE 1. MENETELMÄKUVAUKSET... 15 LIITE 2. LUONTOTYYPPISELVITYKSEN YKSITYISKOHTAISET TULOKSET.... 23 LIITE 3. LINNUSTOSELVITYKSEN TULOKSET... 35 LIITE 4. LEPAKKOSELVITYKSEN TULOKSET... 47 LIITE 5. VIITASAMMAKKOSELVITYKSEN TULOKSET... 50 LIITE 6. LUONNONSUOJELU-, METSÄ- JA VESILAIN MUKAISET LUONTOTYYPIT... 52 LIITE 7. TAUSTATIETOA SUOMEN LEPAKOISTA... 54 LIITE 8. VIITASAMMAKON BIOLOGIAA... 58 LIITE 9. LUOKITELTUJEN PESIMÄLINTUJEN ESITTELYT... 60 LIITE 10. UHANALAISLUOKAT, ERITYISESTI SUOJELTAVAT LAJIT, EU:N DIREKTIIVIT, SUOMEN KANSAINVÄLISET VASTUULAJIT JA RAUHOITETUT LAJIT... 64

Raaseporin Nordcenterin golfkeskuksen asemakaava-alueen luontoselvitykset 2012 2 Kannen kuva: Fream-väylien välistä kesantoa (luontotyyppikuvio 2). Valokuvat Karttakuvat Pohjakartat Kirjoittajat: Paavo Hellstedt (liite 4), Faunatica Oy (muut) Faunatica Oy Maanmittauslaitos lupanro 792/MML/11 Marko Nieminen, Elina Manninen (toimittajat) Aapo Ahola (luontotyypit ja kasvillisuus) Paavo Hellstedt (lepakot) Seppo Niiranen (linnut) Pekka Sundell (viitasammakko)

Raaseporin Nordcenterin golfkeskuksen asemakaava-alueen luontoselvitykset 2012 3 Tiivistelmä Tässä Oy Nordgolf Ab tilaamassa ja Faunatica Oy:n toteuttamassa työssä selvitettiin Nordcenterin golfkeskuksen asemakaava-alueen luontotyypit, pesimälinnusto sekä lepakoiden ja viitasammakoiden elinpaikat. Silvestris luontoselvitys Oy:n vuoden 2009 selvityksen luontotyyppikohteista löydettiin tässä selvityksessä luonnonsuojelullisesti uutta tietoa. Osalla aiemmin löydetyistä kohteista luontoarvoja on menetetty, koska puustoa on hakattu ja pensaikkoa raivattu. Suuri osa aiemmin löydetyistä luontotyyppikohteista todettiin luontoarvoiltaan vaatimattomiksi. Selvitysalueelta löytyi kaksi uutta merkittävää luontotyyppikohdetta: metsälain mukainen vähäpuustoinen kallio ja pähkinäpensaan esiintymä. Nyt löydetyt tai tarkennetut luontotyyppikohteet ovat paikallisesti arvokkaita ja tärkeitä erityisesti selvitysalueella, koska golfkentän alueella luontoarvoja on muuten niukasti. Suosittelemme avoimien arvokkaiden luontotyyppien pitämistä puuttomina. Metsälakikallio tulisi jättää kokonaan luonnontilaan. Pähkinäpensasesiintymä tulisi säästää luonnon monimuotoisuutta lisäävänä kohteena. Kohteita, joilla luontoarvoja on menetetty, pitäisi ennallistaa, jotta ainakin osa luontoarvoista saataisiin palautettua. Linnustoselvityksessä havaittiin 67 pesivää tai mahdollisesti pesivää lintulajia tai lajeja, joiden reviiri ulottui selvitysalueelle. Niistä 14 on eri tavoin luokiteltuja lajeja. Selvitysalueen pesimälajisto on monipuolinen. Lammikot osoittautuivat vesilinnuille hyviksi ruokailupaikoiksi ja ne tulisi pitää mahdollisimman luonnontilaisina. Pohjanpitäjänlahden ruovikkoa pitäisi säästää siellä pesiville lajeille. Rantavyöhykkeellä olisi hyvä olla ruovikon lisäksi enemmän niittyä ja pientä pensaikkoa, jotta lintulajiston monipuolisuus säilyisi. Golfratojen reunametsiin tulisi jättää käsittelemättömiä kohtia ja lahopuuta pesäpaikoiksi ja ravintokohteiksi mm. tikoille ja tiaisille. Kartanopuistoon olisi hyvä jättää aluskasvillisuutta laululinnuille. Selvityksessä havaittiin yhteensä 15 lepakkoa. Pohjanlepakko oli runsaslukuisin, harvalukuisina tavattiin viiksi-/isoviiksisiippoja, vesisiippoja ja korvayökkö. Nordcenterin päärakennusten läheisellä puistoalueella havaittiin eniten lepakoita. Puistoalue läheisine lampineen on siten lepakoille tärkeä ruokailualue. Lisäksi löydettiin kolme muuta lepakoille sopivaa aluetta. Em. alueet tulee säilyttää nykyisen kaltaisina. Suosittelemme vanhojen rakennusten merkityksen perusteellista selvittämistä, jos niihin suunnitellaan muutostöitä. Viitasammakoita havaittiin kahdessa lammessa selvitysalueella. Viitasammakko on luontodirektiivin liitteen IV(a) laji, joten sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai heikentäminen on kiellettyä luonnonsuojelulain 49 :n perusteella. Viitasammakkolampien veden laadun ja vesitalouden säilyminen nykytilassa tulee turvata. Lampien metsäyhteys tulee turvata.

Raaseporin Nordcenterin golfkeskuksen asemakaava-alueen luontoselvitykset 2012 4 1. Johdanto Tässä raportissa esitellään tulokset vuonna 2012 tehdyistä Raaseporin Nordcenterin golfkeskuksen asemakaava-alueen aiemman vuonna 2009 tehdyn luontoselvityksen (Silvestris 2010) täydennyksistä. Selvitysalueen pinta-ala on noin 152 ha (kuva 1). Osa alueesta kuuluu Naturaalueeseen (Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue, FI0100005). Selvitykset tilasi Oy Nordgolf Ab ja toteutti Faunatica Oy. Työssä noudatettiin soveltuvin osin Södermanin (2003) ohjeistusta kaavoitusta varten tehtävistä luontoselvityksistä. Luontoselvityksiin sisältyivät seuraavat osatyöt (osatöiden sisällöt kuvaillaan yksityiskohtaisesti liitteessä 1): 1a. Luontoarvojen taustaselvitys: Hertta-tietojen hankinta 1b. Luontoarvojen perusselvitys: luontotyyppiselvitys 2. Linnustoselvitys 3. Lepakkoselvitys 4. Viitasammakkoselvitys. Luontotyyppiselvityksessä kohteelta tarkastettiin aiemmassa, vuoden 2009 luontoselvitystä koskevassa raportissa (Silvestris 2010) mainitut luonnoltaan mielenkiintoisimmat alueet, minkä lisäksi käytiin kattavasti läpi kaikki kallioalueet. Käydyiltä alueilta kerättiin ja raportoitiin lainsäädännöllisesti ja suojelullisesti olennainen tieto julkaistuja ohjeistuksia noudattaen, ja tarvittaessa kuvioita rajattiin lainsäädännöllisin perustein uudelleen. Linnustoselvityksessä kartoitettiin maalintujen kartoituslaskentaohjeita noudattaen koko selvitysalueen huomionarvoinen ja suojeltava lintulajisto ja rajattiin linnustollisesti arvokkaimmat alueet. Lepakko- ja viitasammakkoselvityksissä selvitettiin ensimmäistä kertaa kyseisten eläinlajien elinpaikat alueella. Tarkempi selvitys menetelmistä on liitteessä 1. Viitteet Silvestris luontoselvitys Oy 2010: Nordcenterin luontoselvitys 2009. Raportti Nordgolfille. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109, Suomen ympäristökeskus, Helsinki.

Raaseporin Nordcenterin golfkeskuksen asemakaava-alueen luontoselvitykset 2012 5 Kuva 1. Selvitysalueen rajaus (vihreä viiva).

Raaseporin Nordcenterin golfkeskuksen asemakaava-alueen luontoselvitykset 2012 6 2. Tulokset ja niiden tarkastelu 2.1. Luontotyypit Uudelleen tarkastetuista vuoden 2009 selvityksen kohteista neljältä löydettiin luonnonsuojelullisesti oleellisesti uutta tietoa (ks. taulukko 1, kuva 2 ja liite 2): Edellisen raportin kohteen 6a osakuvioiden sijainteja (kuviot Aa) päivitettiin vastaamaan nykytilaa, ja lisäksi näiltä osakuvioilta löydettiin uhanalaisen (VU) ja silmälläpidettävän (NT) putkilokasvilajin esiintymiä. Kuva 2. Luontotyyppiselvityksen kohteet. Kohteet 1 6 ja Aa C ovat edellisessä selvityksessä mainittuja, uudelleen tarkastettuja kohteita ja kohteet D ja E kokonaan uusia kohteita.

Raaseporin Nordcenterin golfkeskuksen asemakaava-alueen luontoselvitykset 2012 7 Edellisen raportin kohteelta 6b rajattiin uudelleen harvinaisen luontotyypin ja arvokkaan kasvilajiston esiintymä (kohde Ab), jonka luontoarvot oli tuotu varsin puutteellisesti ilmi Silvestris luontoselvitys Oy:n (2010) raportissa. Kohteelta löytyi mm. uhanalaisen (VU) ja silmälläpidettävän (NT) putkilokasvilajin esiintymät. Edellisen raportin kohteilta 7 ja 8 (kuviot B ja C) tehtiin havaintoja, joiden mukaan kohteet olisi mitä ilmeisimmin tullut aiemmin nimetä ja rajata metsälain ja/tai luonnonsuojelulain mukaisina kohteina. Maastokartoituksen ja sen tulkinnan tekemistä hankaloitti suuresti se, että kohteilla oli edellisen selvityksen maastokartoitusten jälkeen suoritettu hakkuita ja pensaikon raivausta. Kohteelta löytyi kokonaan uusi luontotyyppikohde: metsälain mukainen vähäpuustoinen kallio (kuvio D). Lisäksi löytyi varsinaisen työohjelman oheishavaintona pieni huomionarvoinen kasvillisuuskohde, n. 12 pähkinäpensaan esiintymä (kuvio E). Taulukossa 1 on esitetty yhteenveto tarkastetuista kohteista niihin tehtyine tarkennuksineen sekä kokonaan uusista kohteista. Kuvioiden tarkat rajaukset peruskarttapohjalla ovat liitteessä 2. Taulukko 1. Yhteenveto luontotyyppiselvityksen kohteista. Kuvion ID 1) Uusi ID 2) Arvoluokka Luontotyyppi Lakikohde (2012) Pintaala (ha) 1 IV 3,25 2 IV 1,08 3 IV 0,04 4 IV 0,24 5 III- 0,48 6c IV 0,06 6d IV 0,02 6a Aa III- 0,14 6b Ab III+ tuoreet niityt 0,04 7 B III- 8 C III pähkinäpensaslehdot, rehevät lehtolaikut (?) 0,29 purojen ja norojen lähiympäristöt, pähkinäpensaslehdot (?), rehevät korvet (?), rehevät lehtolaikut (?) 0,57 D III- kalliot Metsälaki 0,28 Lisätiedot Löytyi huomionarvoisia lajeja: keltamatara (VU) ja ketoneilikka (NT). Edustava perinnebiotooppiesiintymä, äärimmäisen uhanalainen (CR) luontotyyppi. Huomionarvoisia lajeja: mm. keltamatara (VU) ja ketoneilikka (NT). Ollut luonnonsuojelulain ja/tai metsälain kohde v. 2009? Suurin osa pähkinäpensaista hakattu sen jälkeen. Ollut luonnonsuojelulain ja/tai metsälain kohde v. 2009? Noronvarsi ja osa rinteestä hakattu sen jälkeen. E III- kasvilajiesiintymät 0,02 Noin 12 pähkinäpensasta tien varressa. 1) Vuoden 2010 raportissa mainittu kuviotunnus. 2) Vuonna 2012 tarkennetuille ja uusille rajauksille annettu kuviotunnus.

Raaseporin Nordcenterin golfkeskuksen asemakaava-alueen luontoselvitykset 2012 8 2.2. Linnusto Linnustoselvityksessä vuonna 2012 havaittiin 67 pesivää tai mahdollisesti pesivää lintulajia tai lajeja, joiden reviiri ulottui selvitysalueelle (taulukko 2). Niistä 14 on eri tavoin luokiteltuja lajeja. Osa lajeista havaittiin pesimälajeina vuonna 2009, mutta vuonna 2012 pesintä oli epävarmaa (kaikki lajihavainnot tarkemmin liitteessä 4). Lisäksi selvitysalueella kävi ruokailemassa golfkentällä, lammilla tai Pohjanpitäjänlahden rannalla merkittävä lajijoukko: kaakkuri, kuikka, kyhmyjoutsen, laulujoutsen, valkoposkihanhi, meriharakka, naurulokki, räyskä, kalatiira, lapintiira ja kesykyyhky. Vuoden 2009 raportissa (Silvestris 2010) mainitaan Nordcenterin alueella havaitun kaikkiaan 170 lintulajia, jossa mukana on pesimälajien lisäksi alueella muuttoaikaan tai talvehtimassa havaitut lajit. Pohjanpitäjänlahti on monille lintulajeille sopivalla reitillä, joten se nostaa lajimäärää. Vuoden 2012 kartoituksessa havaittiin luhtakerttunen, jota ei ollut aiemmin havaittu. Linnustoselvityksen perusteella on määritelty linnustollisesti tärkeimmät alueet, joiden rajaukset käyvät ilmi kuvasta 3. Taulukko 2. Vuoden 2012 selvityksessä Nordcenterin alueella havaitut lintulajit (todennäköinen tai mahdollinen pesintä vuonna 2012 ja/tai 2009). Kanadanhanhi Branta canadensis Haapana Anas penelope vl Tavi Anas crecca vl Sinisorsa Anas platyrhynchos Tukkasotka Aythya fuligula VU, vl Telkkä Bucephala clangula vl Tukkakoskelo Mergus serrator NT, vl Isokoskelo Mergus merganser NT, vl Varpushaukka Accipiter nisus Pikkutylli Charadrius dubius Lehtokurppa Scolopax rusticola Metsäviklo Tringa ochropus Rantasipi Actitis hypoleucos NT, vl Kalalokki Larus canus Sepelkyyhky Columba palumbus Käki Cuculus canorus Tervapääsky Apus apus Harmaapäätikka Picus canus EU D1 Käpytikka Dendrocopos major Haarapääsky Hirundo rustica Räystäspääsky Delichon urbica Metsäkirvinen Anthus trivialis Niittykirvinen Anthus pratensis NT Västäräkki Motacilla alba Rautiainen Prunella modularis Punarinta Erithacus rubecula Leppälintu Phoenicurus phoenicurus vl Pensastasku Saxicola rubetra Kivitasku Oenanthe oenanthe VU Mustarastas Turdus merula Räkättirastas Turdus pilaris Laulurastas Turdus philomelos Punakylkirastas Turdus iliacus Kulorastas Turdus viscivorus Ruokokerttunen Acrocephalus schoenobaenus Luhtakerttunen Acrocephalus palustris Kultarinta Hippolais icterina Hernekerttu Sylvia curruca Pensaskerttu Sylvia communis Lehtokerttu Sylvia borin Mustapääkerttu Sylvia atricapilla Sirittäjä Phylloscopus sibilatrix NT Tiltaltti Phylloscopus collybita Pajulintu Phylloscopus trochilus Hippiäinen Regulus regulus Harmaasieppo Muscicapa striata Kirjosieppo Ficedula hypoleuca Hömötiainen Parus montanus Töyhtötiainen Parus cristatus Kuusitiainen Parus ater Sinitiainen Parus caeruleus Talitiainen Parus major Harakka Pica pica Naakka Corvus monedula Korppi Corcus corax Varis Corvus cornix Kottarainen Sturnus vulgaris Pikkuvarpunen Passer montanus Peippo Fringilla coelebs Viherpeippo Chloris chloris Tikli Carduelis carduelis Vihervarpunen Carduelis spinus Pikkukäpylintu Loxia curvirostra Isokäpylintu Loxia pytyopsittacus vl Punavarpunen Carpodacus erythrinus NT Keltasirkku Emberiza citrinella Pajusirkku Emberiza schoeniclus VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, EU D1 = lintudirektiivin liitteen I laji, vl = Suomen kansainvälinen vastuulaji.

Raaseporin Nordcenterin golfkeskuksen asemakaava-alueen luontoselvitykset 2012 9 Kuva 3. Tärkeimmät linnustoalueet. 2.3. Lepakot Selvityksessä havaittiin yhteensä 15 lepakkoa (liite 4). Pohjanlepakko oli runsaslukuisin, harvalukuisina tavattiin viiksi-/isoviiksisiippoja, vesisiippoja ja korvayökkö. Nordcenterin päärakennusten läheisyydessä havaittiin eniten lepakoita. Kyseinen puistoalue läheisine lampineen on siten lepakoille tärkeä ruokailualue eli luokan II lepakkoalue (kuva 4). Muita lepakoille sopivia alueita eli luokan III lepakkoalueita ovat Estbölebergetin länsipuoli sekä Björkkärretin ja siitä etelään sijaitseva lammet (kuva 4). Nordcenterin vanhan varastorakennuksen ympärillä (kuva 4.1: piste 2 ja kuva 4.2) liikkui elokuussa muutama lepakkoyksilö, sen lisäksi suhteellisen lähellä (kuva 4.1: pisteet 5 ja 6) lensi jokaisella kartoituskerralla lepakoita. Rakennusten merkitys lepakoille on vähintään suojaa ja ravintokohteita

Raaseporin Nordcenterin golfkeskuksen asemakaava-alueen luontoselvitykset 2012 10 antava. Kaavoituksessa tulisi välttää muutoksia päärakennusta ympäröivällä puistoalueella. Selvitysalueen eteläosan lammilla (lammet 8, 13 & 14; lampien numerointi ks. kuva 3.5) havaittiin kaksi vesisiippaa ja yksi viiksi-/isoviiksiippa, ja ne ovat hyviä ravinnontuottoaltaita lepakoille. Juuri näiden nimenomaisten lampien merkitys ei kuitenkaan ole välttämättä elintärkeä alueen lepakoille, sillä alueella on useita lampia. Lammet ovat joka tapauksessa lepakoille tärkeitä ruokailupaikkoja. Kuva 4. Nordcenterin tärkeät lepakkoalueet. 2.4. Viitasammakko Viitasammakkoja havaittiin lammissa 12 ja 13 (kuva 5; tarkemmin ks. liite 5). Molemmat lajin asuttamat lammet ovat suorassa yhteydessä selvitysalueen eteläpuoleiseen metsäalueeseen.

Raaseporin Nordcenterin golfkeskuksen asemakaava-alueen luontoselvitykset 2012 11 Kuva 5. Lammet, joissa havaittiin viitasammakoita.

Raaseporin Nordcenterin golfkeskuksen asemakaava-alueen luontoselvitykset 2012 12 3. Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset 3.1. Luontotyypit Alueelta aiemmin havaituista luontotyyppikohteista suurin osa todettiin luontoarvoiltaan melko vaatimattomiksi, korkeintaan paikallisesti merkittäviksi. Luontoarvojen kannalta merkittäviä uusia löytöjä ja tarkennuksia tehtiin neljällä kohteella, joiden numerot olivat aiemmassa selvityksessä 6a, 6b, 7 ja 8. Lisäksi havaittiin kokonaan uusi metsälain erityisen tärkeä elinympäristö ja paikallisesti huomionarvoinen pähkinäpensasesiintymä. Nyt löydetyt tai tarkennetut luontotyyppikohteet Aa E ovat paikallisesti arvokkaita kohteita, joiden merkitys korostuu golfkentän alueella, jossa on muuten kovin niukasti luontoarvoja. Suositukset maankäytölle: Suosittelemme, että kohteet Aa E säästetään mahdollisimman luonnontilaisina. Kaavoituksessa kuviot Aa, Ab ja E voi varustaa luo-merkinnällä. Kuvioille B D sopii parhaiten MY-merkintä (kuvio D:n voi varustaa lisäksi luo-lisämerkinnällä ja metsälakikohdetta ilmaisevalla tarkennuksella). Hoitosuositukset: Avoimien luontokohteiden (Aa ja Ab) pitäminen paisteisina ja puuttomina on tärkeää: suosittelemme puuntaimien ja varjostavan puuston poistoa aika ajoin kuvioilta ja niiden ympäriltä. Metsälakikalliolla (D) korkeintaan varovainen metsän harvennus on lain mukaan sallittua, mutta suosittelemme jättämään kallioalueet kokonaan luonnontilaan. Suosittelemme myös säästämään kaikki pähkinäpensaat kuviolla E luonnon monimuotoisuutta lisäävinä kohteina. Kahdella kohteella (B ja C) on luontoarvoja on jo menetetty merkittävästi. Kuvioilla on kuitenkin potentiaalia saada ainakin osa luontoarvoistaan takaisin. Näiden kuvioiden merkitys luonnon monimuotoisuuden kannalta tulisi ottaa korostetusti huomioon metsänhoidossa. Metsänhoidossa tulisi keskittyä vain luontoarvoja ennallistaviin toimiin. Esimerkiksi kohteella B voisi luoda raivatun osion puustoon pieniä aukkoja, jotta pähkinäpensaat voisivat paremmin lähteä uudelleen kasvamaan. 3.2. Linnusto Selvitysalueen pesimälajisto on monipuolinen ja sisältää 14 eri tavoin luokiteltua lintulajia. Varsinkin lammikoissa viihtyvien vesilintujen määrät yllättivät. Vaikka alueella liikkuu paljon golfin pelaajia, vesilintujen pesinnät onnistuivat hyvin, sillä poikueet eivät tunnu liiemmälti häiriintyvän alueella liikkumisesta. Lammikoissa lienee runsaasti vesilinnuille sopivaa ravintoa. Kaloja ei ilmeisesti ole ainakaan joka lammessa, joten ravintokilpailu kalojen kanssa voi olla vähäistä. Lammikot osoittautuivatkin vesilinnuille todella hyviksi paikoiksi ruokailla. Linnuston kannalta olisikin tärkeää pitää ne jatkossa mahdollisimman luonnontilaisina. Osa lammista rajautuu metsään.

Raaseporin Nordcenterin golfkeskuksen asemakaava-alueen luontoselvitykset 2012 13 Näissä metsäkohdissa on tiheä aluskasvillisuus tärkeä maassa pesiville lajeille. Haapana, sinisorsa ja tavi hautovat muniaan metsässä, tiheikön suojissa. Tukkasotka taas tekee mieluiten pesänsä lammikoiden saarekkeisiin. Telkkä on kolopesijä, joten sille tulee olla tarjolla sopivia pönttöjä, mieluiten mahdollisimman lähellä lampia. Alueella esiintyy kettuja, joten mitä kauempaa poikueet munista kuoriuduttuaan tulevat lammille, sitä suuremmassa vaarassa ne ovat joutua petojen saaliiksi. Lammikoista linnuston kannalta parhaita ovat 4, 6 ja 11-14. Selvitysalueen pohjoisosien lammikot 1-3 ovat suoraan viheriöiden ympäröimiä, eivätkä ne siten houkuta lintulajeja pesimään niin kuin ne lammet, joiden vesirajassa kasvaa sopivasti pensaikkoa ja metsää. Pohjanpitäjänlahden rannan ruovikossa (alue 10) pesiville lajeille, kuten ruoko- ja rytikerttuselle ja pajusirkulle on tärkeää säilyttää ruovikkoa. Lintulajiston monipuolisuuden säilyttämisen kannalta olisi kuitenkin hyvä, jos rantavyöhykkeellä olisi ruovikon lisäksi enemmän niittyä ja pientä pensaikkoakin. Fream-kentän reunaan voisi viheriön ja rannan väliin jättää jonkinlaisen suojavyöhykkeen, jossa viihtyisivät niittykasvit. Silloin se vaikuttaisi myös lintulajiston säilymiseen ja myös alueella aiemmin pesineitä lajeja voisi palata. Golfratojen reunametsät on siistitty puistomaisiksi ja aluskasvillisuus puuttuu monin paikoin melkein kokonaan. Linnuston kannalta olisi hyvä jättää käsittelemättömiä kohtia metsiin, vaikkapa jonkin matkan päähän ruohokentistä. Metsissä saisi olla lahopuuta pystyssä ja kaatuneena, jotta mm. tikoille, tiaisille ja puukiipijöille olisi pesäpaikkoja ja ravintokohteita tarjolla. Kartanon puistomaisessa ympäristössä on runsaasti suuria lehtipuita, mutta aluskasvillisuutta on sielläkin niukasti. Linnuston kannalta olisi suotavaa jättää tiheitä pensaikkoja ja muuta aluskasvillisuutta joihinkin kohtiin. Tällöin alueella viihtyisivät paremmin monet laululinnut, kuten satakieli, kertut, sirittäjä, pajulintu, kultarinta, tikli ja punavarpunen. Suositukset maankäytölle: Tärkeimmät linnustoalueet (kuva 3) tulisi säästää yllä mainittujen periaatteiden mukaisina. Hoitosuositukset: Metsien ja kartanopuiston monimuotoisuutta tulisi lisätä yllä mainituilla periaatteilla. Lampien ympärillä olisi hyvä olla edes kapea luonnontilaisemman kasvillisuuden suojavyöhyke. Linnuston kannalta ensisijaisesti kehitettäväksi suositellut alueet esitetään liitteessä 3. Koska tikankoloja on vain vähän, voisi kololintujen pesintää turvata ripustamalla pönttöjä kattavasti koko alueelle. Erikokoisia pönttöjä viemällä Nordcenterin alueelle saisi vieläkin monipuolisemman linnuston. Viemällä pönttöjä metsiin ja metsäsaarekkeisiin hyötyisi moni lintulaji: isokoskelo, telkkä, lehtopöllö, käenpiika, tervapääsky, leppälintu, kottarainen, tali-, sini- ja kuusitiainen, kirjosieppo sekä pikkuvarpunen.

Raaseporin Nordcenterin golfkeskuksen asemakaava-alueen luontoselvitykset 2012 14 3.3. Lepakot Kaikki Suomen lepakot ovat luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeja (ks. liite 7), joten niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai heikentäminen on kiellettyä luonnonsuojelulain 49 :n perusteella. Alueelta ei löytynyt lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja eli luokan I lepakkoalueita (Suomen lepakkotieteellinen yhdistys 2012), mutta vanhojen rakennusten merkitys lepakoille on vähintään suojaa ja ravintokohteita antava. Ne saattavat toimia myös lisääntymis-, lepo- ja/tai talvehtimispaikkoina. Suositukset: Luokan II ja luokan III lepakkoalueiksi määritellyt tärkeät alueet (kuva 4) tulee säilyttää nykyisen kaltaisina. Pienimuotoiset muutokset ja käsittelyt ympäristössä eivät ole olennaisia lepakoiden kannalta. Suosittelemme vanhojen rakennusten merkityksen perusteellista selvittämistä, jos niihin ollaan tekemässä muutostöitä. 3.4. Viitasammakko Viitasammakko on luontodirektiivin liitteen IV(a) laji (ks. liite 8), joten sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai heikentäminen on kiellettyä luonnonsuojelulain 49 :n perusteella. Suositukset: Viitasammakon kutupaikkoinaan käyttämien lampien lisääntymispaikkojen (kuva 5) veden laadun ja vesitalouden säilyminen nykytilassa tulee turvata. Samat lammet ovat myös todennäköisiä talvehtimispaikkoja. Lammet ovat nykyisellään kiinteässä yhteydessä metsäalueisiin, mikä on todennäköisesti tärkeää viitasammakoiden menestykselliselle siirtymiselle kutupaikoille ja niiltä pois sekä aikuistuvien poikasten siirtyessä maalle. Metsäyhteyden säilyminen tulee turvata.

Raaseporin Nordcenterin golfkeskuksen asemakaava-alueen luontoselvitykset 2012 15 Liite 1. Menetelmäkuvaukset 1a. Luontoarvojen taustaselvitys Selvitysten taustatiedoiksi tehtiin poiminta Eliölajit-tietokannassa (ns. Hertta-tiedot) olevista uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien havainnoista (poiminta tehty 4.4.2012, Ilpo Mannerkoski). Alueelta ei ollut havaintoja tietokannassa. 1b. Luontoarvojen perusselvitys Työssä tarkastettiin aiemmassa luontoselvityksessä rajatut luonnoltaan mielenkiintoisimmat alueet (Silvestris 2010). Näistä kerättiin ja raportoitiin lainsäädännöllisesti ja suojelullisesti olennainen tieto julkaistuja ohjeistuksia noudattaen. Tarvittaessa rajattiin lainsäädännöllisin perustein uudelleen seuraavanlaiset kohteet: Luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit (Luonnonsuojelulaki 1996, Luonnonsuojeluasetus 1997/2005, Pääkkönen & Alanen 2000); Metsälain mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt (Metsäasetus 1996, Metsälaki 1996, Meriluoto & Soininen 2002); Vesilain mukaiset suojeltavat kohteet (Ohtonen ym. 2005, Vesilaki 2011). Kohteista rajattiin myös seuraavanlaiset esiintymät: Uhanalaisten luontotyyppien esiintymät (Raunio ym. 2008). Lisäksi tarkastettiin alueelta kaikki aiemmin rajaamattomat karut kallioalueet, ja niiltä rajattiin metsälain erityisen tärkeän elinympäristön kriteerit täyttävät kohteet. Aapo Ahola teki maastotyöt 18.7.2012. Ajankohta oli erinomainen luontotyyppi- ja kasvillisuuskartoituksen tekemiseen. Maa-alueet kierrettiin jalan kattavasti läpi kasvillisuutta ja elinympäristöjä havainnoiden. Edellä mainittujen huomionarvoisten kohteiden sijainnit rajattiin tarkasti kartoille. Tarvittaessa paikannuksessa käytettiin apuna GPS-laitetta (Garmin etrex HCx Legend). Kunkin luontotyyppikuvion kasvillisuus ja kasvilajisto, puuston rakennepiirteet, lahopuusto sekä muut ominaispiirteet kirjattiin kattavasti maastolomakkeelle. Kasvilajit määritettiin paikan päällä. Kartoituksen yhteydessä tehtiin myös havaintoja uhanalaisesta ja suojeltavasta eläinja kasvilajistosta ja niille sopivien elinympäristöjen esiintymisestä. Paikkatiedon ja kartta-aineiston käsittely tehtiin ESRI ArcGis-ohjelmistolla; rajauksien tekemisessä ja tulkinnoissa apuna käytettiin tarvittaessa myös ilmakuvatarkastelua (ilmakuvat: Maanmittauslaitos, avoimet aineistot). Raportoinnin yhteydessä (liite 2) on kuvioiden kuvausten yhteydessä selostettu luonnonsuojelulliseen arvoon vaikuttavat tekijät. Luontotyyppikuviot on luokiteltu arvoluokkiin niiden luonnonsuojelullisen arvon perusteella:

Raaseporin Nordcenterin golfkeskuksen asemakaava-alueen luontoselvitykset 2012 16 Luokka I (huomattavan arvokas): Alueellisesti huomattavan merkittävä tai jopa valtakunnallisesti merkittävä kohde. Harvinaista lajistoa ja/tai luontotyyppejä. Luontoarvot eivät merkittävästi heikentyneet. Luokka II (arvokas): Luokka III (kohtalainen): Luokka IV (ei merkittävä): Alueellisesti merkittävä tai paikallisesti huomattavan merkittävä kohde. Luontoarvot eivät merkittävästi heikentyneet. Alaluokat: II+, II, II- Joitakin (tai joskus runsaastikin) paikallisesti merkittäviä luontoarvoja, luontoarvot korkeintaan hieman heikentyneet. Myös alueellisesti merkittäviä luontoarvoja voi olla, mutta tällöin luonnontila on selvästi heikentynyt. Alaluokat: III+, III, III- Vain niukasti luontoarvoja; kohde ei luontoarvoiltaan erotu ympäröivästä alueesta. Luonnontila selvästi heikentynyt. Luokan IV kohteita ei tavallisesti esitellä raportissa, eikä niiden perusteella esitetä suosituksia maankäytölle. Tässä raportissa kuitenkin on esitelty kaikki vuoden 2009 raportissa esitellyt kohteet, joten osa esitellyistä kohteista on arvoluokkaa IV. Metsälakikohteiden osalta luokan III kohteissa on otettu huomioon ns. alueellisen turvaamisen tarve (Meriluoto & Soininen 2002), toisin sanoen luokan III kohteiden määrää on karsittu silloin, kun kysymyksessä on alueella runsaana esiintyvä elinympäristö. Viitteet Airaksinen, O. & Karttunen, K. 2001: Natura 2000 -luontotyyppiopas. Ympäristöopas 46, Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Luonnonsuojeluasetus 1997/2005: 14.2.1997 annettu luonnonsuojeluasetus (160/1997) ja sen 17.11.2005 annettu muutos (913/2005) [http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1997/19970160; http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050913]. Luonnonsuojelulaki 1996: 20.12.1996 annettu luonnonsuojelulaki (1096/1996) sekä luonnonsuojelulain perustelut (HE 79/1996) [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961096; http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1996/19960079]. Meriluoto, M. & Soininen, T. 2002: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti Kustannus & Tapio. Metsäasetus 1996: 20.12.1996 annettu metsäasetus (1200/1996) [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961200]. Metsälaki 1996: 12.12.1996 annettu metsälaki (1093/1996) sekä metsälain perustelut (HE 63/1996) [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961093; http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1996/19960063]. Ohtonen, A., Lyytikäinen, V., Vuori, K.-M., Wahlgren, A. & Lahtinen, J. 2005: Pienvesien suojelu metsätaloudessa. Suomen ympäristö 727, Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, Joensuu. Pääkkönen, P. & Alanen, A. 2000. Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohje. Suomen ympäristökeskuksen moniste 188. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen Kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Osa 1: Tulokset

Raaseporin Nordcenterin golfkeskuksen asemakaava-alueen luontoselvitykset 2012 17 ja arvioinnin perusteet. Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristö 8/2008, Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109, Suomen ympäristökeskus., Helsinki. Vesilaki 2011: 27.5.2011 annettu vesilaki (587/2011) [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110587]. Ympäristöministeriö 2001: Alueellisesti uhanalaiset lajit. Internet-sivut, http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=8801&lan=fi, viitattu 6.9.2012. Ympäristöministeriö 2008: Suomen kansainväliset vastuulajit. Internet-sivut, http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=2406&lan=fi, viitattu 6.9.2012. Ympäristöministeriö 2010a: Uhanalaisten ja erityisesti suojeltavien lajien luettelo luonnonsuojeluasetuksessa. Internet-sivut, http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1756&lan=fi, viitattu 6.9.2012. Ympäristöministeriö 2010b: Luontotyyppien suojelu. Internet-sivut, http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=473&lan=fi, viitattu 6.9.2012. Ympäristöministeriö 2011a: Suomen lajien punainen lista 2010. Internet-sivut, http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=368511&lan=fi&clan=fi, viitattu 6.9.2012. Ympäristöministeriö 2011b: Suomessa esiintyvät luontodirektiivin II, IV ja V -liitteen lajit. Internet-sivut, http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=9045&lan=fi, viitattu 6.9.2012. Ympäristöministeriö 2012: Luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitetut lajit. Internet-sivut, http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1728&lan=fi, viitattu 6.9.2012. 2. Linnusto Linnustoselvityksen tavoitteet olivat: Linnustollisesti monipuolisten alueiden paikallistaminen. Nämä kohteet indikoivat osaltaan alueella olevia luontoarvoja. Rauhoitettujen, uhanalaisten, silmälläpidettävien, EU:n lintudirektiivin mukaisten ja muiden huomionarvoisten lintulajien esiintymisen selvittäminen. Linnusto laskettiin kartoitusmenetelmällä soveltaen maalintujen kartoituslaskentaohjeita (Koskimies & Väisänen 1988). Koko aluetta ei voitu kartoittaa kerralla, joten selvitysalue jaettiin kahteen osaan. Eri käynneillä pyrittiin tutkimaan kaikki kohdat kattavasti. Estböleberget ja sen länsipuoleinen metsäalue haravoitiin käyttäen hieman eri reittejä eri käynneillä. Kartoituskäyntejä oli kolme (kukin käynti kesti kaksi päivää). Pesimälinnuston kartoituksessa keskityttiin uhanalaisten ja silmälläpidettävien (Rassi ym. 2010), EU:n lintudirektiivin I-liitteen (Ympäristöministeriö 2007), alueellisesti uhanalaisten (vyöhyke 1b; BirdLife Suomi 2011) ja Suomen kansainvälisten vastuulajien (Ympäristöministeriö 2008) sekä muiden vähälukuisten tai mielenkiintoisten alueen luontoarvoista kertovien indikaattorilajien esiintymiseen. Linnustoselvityksen maastotyöt, reviirien tulkinnan ja raportoinnin teki Seppo Niiranen. Havainnointi alkoi aamuisin useimmiten auringonnousun aikoihin. Havainnointipäivät olivat 3.5., 4.5., 12.5., 20.5., 18.6., 27.6. ja 1.7.2012. Erillinen yölaulajaretki tehtiin 27.6. Tämän lisäksi useimmilla käyntikerroilla alueelle saavuttiin niin aikaisin, että yöaktiiviset linnut olivat vielä äänessä. Muutama lintuhavainto saatiin alueella satunnaisesti käyviltä lintuharrastajilta. Sää oli jokaisella käyntikerralla vähintään kohtalaisen hyvä:

Raaseporin Nordcenterin golfkeskuksen asemakaava-alueen luontoselvitykset 2012 18 3.5.2012 klo 4:25-9:15. Säätila (selvityksen alussa ja lopussa): +3, tuuli 2 bf NW, pilvisyys 8/8, näkyvyys >10 km; +7, 3-4 bf NW, 8/8, >10 km. 4.5.2012 klo 4:30-9:30. Säätila (selvityksen alussa ja lopussa): +3, tyyntä, 8/8, >10 km; +7, 2-3 bf E, 6/8, >10 km. 12.5.2012 klo 4:15-8:45. Säätila (selvityksen alussa ja lopussa): +8, 3-4 bf WSW, 8/8, >10 km; +8, 5 bf WSW, 8/8, >10 km. Kova tuuli hieman haittasi havainnointia, linnut olivat kuitenkin äänessä. 20.5.2012 klo 3:18-7:00. Säätila (selvityksen alussa ja lopussa): +6, 2 bf S, 2/8, >10 km; +8, tyyntä, 4/8, >10 km. 18.6.2012 klo 3:25-7:10. Säätila (selvityksen alussa ja lopussa): +12, 2-3 bf W, 0/8, >10 km; +15, 4 bf W, 2/8, >10 km. Edellisenä päivänä ja yöllä satoi paljon, sade loppui ennen kartoitusta. 27.6.2012 klo 2:20-3:15. Säätila (selvityksen alussa): +8, 2 bf NW, 8/8, >10 km 1.7.2012 klo 2:15-8:30. Säätila (selvityksen alussa ja lopussa): +13, 2 bf SW, 8/8, 4-10 km; +15, 2-3 bf SW, 6/8, 4-10 km. Välillä näkyvyys vain 2-4 km, ei kuitenkaan haitannut kartoitusta. Kaikki havainnot huomionarvoisista lintulajeista merkittiin maastossa kartoille. Lisäksi kirjattiin muistiin kaikki selvitysalueella todennäköisesti tai mahdollisesti pesivät lajit. Äänihoukutinta käytettiin pyylle, idänuunilinnulle ja pikkusiepolle Havainnot merkittiin maastossa kartoille. Äänihoukutinta käytettiin pyylle, varpushaukalle, pikkusiepolle ja idänuunilinnulle sopivannäköisissä elinympäristöissä. Yöllä ja aamuvarhaisella houkuttimena soitettiin lehtopöllön ja kehrääjän soidinääniä. Luonnontieteellisen keskusmuseon rengastustoimiston tietokannasta tehtiin selvitysalueen lintujen rengastustietojen poiminta 19.10.2012. Ainoa merkittävämpi rengastustieto on huuhkajasta. Laji pesi selvitysalueella ennen Nordcenterin perustamista. 18.6.1982 rengastettiin kaksi poikasta suunnilleen alueen keskikohdassa, nykyisin golf-rataan kuuluvalla alueella. 21.6. 1987 rengastettiin kaksi poikasta alueen korkeimman kohdan jyrkänteellä. Ei ole täysin mahdotonta, että huuhkaja vielä joskus palaisi Nordcenterin pesimälajiksi. Se kuitenkin vaatii pesimistä varten rauhallisen kolkan, vaikka ympäristössä voi olla ihmisen toimintaa. Pohjanpitäjänlahdella on perinteisesti ollut huuhkajareviirejä, joten varmaankin ajoittain golf-kentillä liikkuu huuhkajia saalistamassa. Viitteet BirdLife Suomi 2011: Suomen alueellisesti uhanalaiset lintulajit. Internet-sivut, http://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/uhex/uhex-alueelliset.shtml, viitattu 6.9.2012. Koskimies, P. & Väisänen, R. A. 1988: Linnustonseurannan havainnointiohjeet. Helsingin yliopiston eläinmuseo, Helsinki. 143 s. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen Kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Valkama, J., Vepsäläinen, V. & Lehikoinen, A. 2011: Suomen III Lintuatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. <http://atlas3.lintuatlas.fi> (viitattu 15.9.2012). Ympäristöministeriö 2007: Lintudirektiivin I-liitteen lajit Suomessa. Internet-sivut, http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=9046&lan=fi, viitattu 6.9.2012. Ympäristöministeriö 2008: Suomen kansainväliset vastuulajit. Internet-sivut, http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=2406&lan=fi, viitattu 6.9.2012. 3. Lepakot Työn tavoitteet olivat: Lepakoille tärkeiden ruokailualueiden selvittäminen

Raaseporin Nordcenterin golfkeskuksen asemakaava-alueen luontoselvitykset 2012 19 Lepakoille tärkeiden talvehtimis-, lisääntymis- ja päiväpiilojen havainnointi. Kaavoituksia suunniteltaessa lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikat tulisi ottaa huomioon EU:n luontodirektiivin mukaan. Lepakkokartoituksissa pyritään selvittämään ne alueet, joilla on vaikutusta lepakoiden selviämiselle. Erityisesti tärkeää olisi vaalia lepakoiden lisääntymis- ja talvehtimispaikkoja. Lisääntymisaikaan tapahtuva häirintä vaikuttaa niiden lisääntymiseen ja siten suoraan niiden populaatioihin alueella. Lisääntymiskauden jälkeen on oleellista, että lepakot voivat kerätä tarvittavan määrän rasvaa kehoonsa, jotta talvehtiminen onnistuisi. Lepakot talvehtivat horroksessa, eivätkä ne pysty juurikaan vaihtamaan talvehtimispaikkaa mahdollisen häirinnän seurauksena. Lepakoiden biologiaa esitellään tarkemmin liitteessä 7. Lepakkokantoihin ja erityisesti niiden taantumiseen vaikuttavat monet tekijät. Yksi keskeisimmistä uhkakuvista lepakoiden elämässä ovat ympäristössä tapahtuvat muutokset. Jotkut lajit pärjäävät melko hyvin muuttuvassa ympäristössä, kun taas toiset ovat hyvinkin tiukasti erikoistuneita ympäristön suhteen. Suomen kaikki lepakot ovat hyönteissyöjiä ja siten hyönteisten määrällä on vaikutusta lepakoiden määriin. Lepakoille tyypillisissä ympäristöissä metsänhoidon ja maatalouden muutokset näkyvät hyönteismäärissä. Joihinkin lajeihin vaikuttaa keinotekoinen valaistus populaatiota pienentävästi, kun taas toiset lajit voivat hakeutua nimenomaan valolle. Lisäksi lepakoiden talvehtimispaikat ja päiväpiilot ovat keskeisiä lepakoiden selviämiselle. Asuntojen peruskorjaus vähentää lepakoiden asuinpaikkoja. Eräs keskeinen uhkakuva on ympäristön kemikalisoituminen. Erityisesti Keski-Euroopassa on todettu ympäristömyrkkyjen vaikuttavan lepakkokantoihin. Kaikki Suomessa esiintyvät lepakkolajit on rauhoitettu luonnonsuojelulailla. Lisäksi ne ovat EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) suojelemia, mikä edellyttää lajien tiukkaa suojelua eli niiden tahallinen tappaminen, pyydystäminen, häiritseminen erityisesti pesinnän aikana sekä kaupallinen käyttö on kielletty. Lampisiippa on lisäksi luokiteltu EU:n luontodirektiivin II-liitteen lajiksi. Liitteessä mainitut lajien suojelemiseksi on osoitettava erityisen suojelutoimien alueita. Uhanalaisia lajeja on kaksi: Ripsisiippa on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaiseksi ja pikkulepakko vaarantuneeksi. Tässä raportissa käytetään Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen suosittelemaa kolmeportaista luokittelua (Suomen lepakkotieteellinen yhdistys 2012): Luokka I: Lisääntymis- tai levähdyspaikka Ehdottomasti säilytettävä, hävittäminen tai heikentäminen luonnonsuojelulaissa kielletty. Luokka II: Tärkeä ruokailualue tai siirtymäreitti Alueen arvo lepakoille huomioitava maankäytössä. Luokka III: Muu lepakoiden käyttämä alue Maankäytössä mahdollisuuksien mukaan huomioitava alueen arvo lepakoille. Paavo Hellstedt tarkasti alueen maastokäynneillä 13.-15.6. (kahtena perättäisenä yönä), 20.6. (päiväsaikaan), 27.-28.7. ja 30.-31.8.2012. Alueet käytiin huolellisesti läpi tasaisella hitaalla nopeudella. Koko kartoitusreitin pituus oli noin 8,2 kilometriä (kuva 1.1). Päiväkäynnillä etsittiin lepakoiden potentiaalisia levähdys- ja lisääntymispaikkoja. Arviossa otettiin huomioon ne kohdat alueella, joilla voisi olla reaalisia mahdollisuuksia olla merkittäviä lepakoiden kannalta. Tämä on