Ennaltaehkäisevän tuen ja intensiivisen työotteen toimintamalli nuorten palveluihin 2011 2013. EETU-kehittämistyön helmet Loppuraportti KASPERI II

Ennaltaehkäisevän tuen ja intensiivisen työotteen toimintamalli nuorten palveluihin 2011 2013 EETU-kehittämistyön helmet Loppuraportti KASPERI II

Ennaltaehkäisevän tuen ja intensiivisen työotteen toimintamalli nuorten palveluihin 2011 2013 on osa KASPERI II -hankekokonaisuutta. KASPERI II, Väli-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämishanke 1.11.2011 31.10.2013 EETU-kehittämistyön helmet -loppuraportti Kirjoittajat Jaana Männikkö, projektikoordinaattori Tiina Siikaluoma, kehittäjätyöntekijä 1

TIIVISTELMÄ EETU Ennaltaehkäisevän tuen ja intensiivisen työotteen toimintamalli nuorten palveluihin -hanke on ollut osa KASPERI II - Väli-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämishanketta (1.11.2011-31.10. 2013). Hanke on toteuttanut valtakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa (Kaste). Kasteohjelma on strateginen ohjausväline, jolla johdetaan ja uudistetaan suomalaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. EETU-hankkeen tavoitteena oli kehittää ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön palvelukokonaisuutta, jossa korostuivat varhainen puuttuminen, intensiivinen työote, monialainen yhteistyö sekä asiakkaan osallisuuden vahvistaminen. Kohderyhmänä olivat 5.-9.-luokkalaiset lapset ja nuoret sekä heidän perheensä. Hanke toteutettiin Pirkanmaalla kuuden kunnan alueella (Hämeenkyrö, Parkano, Punkalaidun, Pälkäne, Sastamala ja Valkeakoski). Kehittämistyön tuotoksia olivat koulun huolipalaverimallin, ennaltaehkäisevän perheohjauspalvelun sekä Nopsatoiminnan kehittäminen sekä palvelukuvausten laatiminen lasten ja nuorten palveluista. Keskeiset toimintamallit kuvattiin ja niiden sisällöt koottiin käsikirjoiksi sekä osasta tuotettiin myös esitteet ja julisteet toimintamallien levittämiseksi ja jalkauttamisen tukemiseksi. Lisäksi hankkeen aikana vahvistettiin koulun oppilashuoltotyön käytänteitä, ylisektoraalista yhteistyötä ja toimijoiden keskinäistä tunnettavuutta sekä tuettiin palveluita yhteen sovittavien johtamisen käytäntöjen syntymistä osana toimintamallien kehittämistä. Osallisuuden ja kuulemisen käytänteitä vahvistettiin työntekijöiden työotteessa sekä kehitettiin menetelmiä asiakkaiden osallisuuden vahvistamiseen palvelun arvioinnissa ja kehittämisessä. Nopsa-toiminasta toteutettiin Bikva-arviointi ja perheohjauksen asiakkaille toteutettiin palautekysely palvelun arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Kehittämistyön tuotoksia ja tuloksia tarkastellessa sekä toteutetun arvioinnin näkökulmasta voidaan todeta, että EETU-hanke on yhdessä kuntien toimijoiden kanssa onnistunut saavuttamaan hyvin sille asetetut tavoitteet. Arviointi on tuonut näkyviin asiakkaiden, työntekijöiden ja johdon kokemuksia kehitettyjen palvelujen ja toimintamallien eduista ja hyödyistä. Saatu tieto kertoo yksilö- ja perhekohtaisen hyvinvoinnin lisääntymisestä ja syrjäytymisen ehkäisyn mahdollisuuksista pieninkin toimintatavan muutoksin. Kehittämishankkeen aina on ennaltaehkäisevään toimintaan panostaminen kuntien peruspalveluissa lisääntynyt ja sen rooli korostuu myös kunnissa tehdyissä jatkuvuuden suunnitelmissa entisestään. Kehittämistyön kautta kuntiin on rakentunut uusia ylisektoraalisia yhteistyökäytäntöjä ja toimijoiden välinen vuorovaikutus on vahvistunut. Verkostotyön toimintatapoja on linjattu ja palveluita on koordinoitu yhä enemmän yhteisesti, jolloin yhteiset asiakkuudet ja tuen jatkuvuus ovat tulleet paremmin näkyviin. Yhteinen palveluiden koordinointi on estänyt päällekkäisyyksiä tuen tarjoamisessa ja toiminut myös työntekijöiden työn tukena. Dialoginen vuorovaikutus asiakastyössä on lisääntynyt ja asiakkaiden kynnys ennaltaehkäiseviin palveluihin on madaltunut. Asiakkaan osallisuutta monialaisessa palvelukentässä on tuettu vahvistamalla ja sujuvoittamalla varhaisen puuttumisen ja huolen puheeksioton toimintatapoja. Intensiivisiä toimintamalleja ja tukea on viety varhaisempaan vaiheeseen osana lasten, nuorten ja perheiden palveluita sekä kasvu- ja kehitysympäristöjä (koti, koulu, vertaisryhmät). Osallisuuden vahvistamisen menetelmät ovat parantaneet asiakastyön laatua. Lapsen ja nuoren osallisuus palveluissa on lisääntynyt kun heidän kuuleminen palveluissa on vahvistunut. Jatkuvuuden suunnitelmien laatiminen tukee toimintamallien vakiinnuttamista sekä pitkäjänteistä, sektorirajat ylittävää työn kehittämistä myös tulevaisuudessa. Kehitetyt toimintamallit kirjataan osaksi kuntien suunnitteluasiakirjoja ja näin ne saatetaan osaksi palvelurakenteita. Monisektoraalinen lasten ja nuorten palvelujen suunnitteluun, koordinoinnin ja verkostoyhteistyön johtamisen kehittäminen on edelleen jatkossa välttämätöntä. Tärkeäksi kunnissa nähdään ennaltaehkäisevien palvelujen sekä lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen hallintokuntarajattoman johtamisen käynnistäminen ja vahvistamisen osana päätöksentekoa ja taloussuunnittelua. Tavoitteena on päästä yhteistyöstä yhteisen työn tekemiseen. 2

Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 4 2. OSAHANKKEEN KYTKEYTYMINEN KASTE-OHJELMAN JA KASPERI II - HANKKEEN TAVOITTEISIIN... 5 3. HANKKEEN ORGANISOITUMINEN... 7 3.1. Resurssit... 7 3.1.1. Rahoitus ja talous... 7 3.1.2. Henkilöstö... 9 3.1.3. Hankkeen toimijaverkostot... 11 3.2. Tiedottaminen ja viestintä... 13 3.3. Arvioinnin kokonaisuus... 14 4. HANKKEEN TAVOITEKOHTAINEN TOTEUTUS JA TULOKSET... 16 4.1. Hankesuunnitelman tavoite I Ennaltaehkäisevän palvelukokonaisuuden ja verkostoyhteistyön kehittäminen... 17 4.1.1. Ylisektoraalisen yhteistyön vahvistaminen ja kehittäminen palveluverkostossa... 17 4.1.2. Palveluiden ja toiminnan monialainen suunnittelu ja johtaminen... 20 4.1.3. Henkilöstön osaamisen vahvistaminen... 22 4.2. Hankesuunnitelman tavoite II Intensiivisen työotteen toimintamallin kehittäminen... 26 4.2.1. Intensiivisten monialaisten verkostoyhteistyön toimintamallien kehittäminen... 26 4.2.2. Yksilö- ja perhekohtaisten intensiivisten tukimuotojen ja palveluiden kehittäminen... 36 4.3. Hankesuunnitelman tavoite III Osallisuuden vahvistaminen... 41 5. EETU-HANKKEEN KOKONAISARVIOINTI... 46 6. JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISSUOSITUKSET... 49 7. POHDINTAA... 53 8. LÄHTEET... 56 9. LIITTEET... 57 3

1. JOHDANTO EETU Ennaltaehkäisevän tuen ja intensiivisen työotteen toimintamalli nuorten palveluihin -hanke on ollut osa valtakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa (Kaste). Kaste-ohjelma on strateginen ohjausväline, jolla johdetaan ja uudistetaan suomalaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Kasteohjelman tavoitteiden saavuttamista ja toimeenpanoa tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeille myönnetyin valtionavustuksin. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi KASPERI II - Väli-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämishankkeelle sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) 5 ja 5 b :n mukaista kehittämishankkeiden valtionavustusta vuosille 2011-2013. Hankekausi oli toinen Väli-Suomen alueella. EETU-hanke oli yksi KASPERI II-hankekokonaisuuteen kuuluvista osahankkeista. Hankkeessa mukana olleita kuntia olivat Hämeenkyrö, Parkano, Punkalaidun, Pälkäne, Sastamala ja Valkeakoski. Muita KASPERI IIosahankkeita olivat ELLA Etelä-Pohjanmaan lapsiperhepalvelut -kehittämishanke, Pohjanmaan Perhekaste Familjekaste i Österbotten, Tampereen seudun OSMO-hanke, Kanta-Hämeen Kuulas-hanke sekä Päijät-Hämeen Vahva pohja elämään -hanke. Koko hankekonsortiota hallinnoi Tampereen kaupunki. EETU -hankkeessa kehittämistyön on suunnattu ennaltaehkäisevien toimintamallien ja palvelukokonaisuuden kehittämiseen. Tavoitteena on ollut kehittää intensiivistä työotetta, jossa korostuu monialainen yhteistyö sekä varhainen puuttuminen. Kohderyhmänä ovat olleet 5.-9.-luokkia käyvät lapset, nuoret ja heidän perheensä mutta kehitetyt toimintamallit ovat palvelleet myös nuorempia koululaisia ja heidän perheitään. Kehittämistyössä on kiinnitetty erityistä huomiota moniammatillisen yhteistyön ja palveluprosessien kehittämiseen sekä kohderyhmän osallisuuden vahvistamiseen osana ennaltaehkäiseviä palveluja. Tavoitteena on ollut päästä puuttumaan lastensuojelullisiin huolitilanteisiin mahdollisimman varhain ja luoda selkeät toimintamallit tuen järjestämiseksi. Kehittämistyön keskeisimmiksi teemoiksi muodostuivat ennaltaehkäisevä ja varhainen tuki, intensiivinen työote, asiakkaan osallisuus sekä moniaiainen yhteistyö. EETU-hankkeen tavoitteena oli I) Ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön palvelukokonaisuuden ja verkostoyhteistyön kehittäminen yksilöja perhekohtaisen lastensuojelutarpeen vähentämiseksi II) Intensiivisen työotteen toimintamallin kehittäminen nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille III) Vahvistaa lasten, nuorten ja heidän perheidensä osallisuutta osana lastensuojelun ennaltaehkäiseviä palveluja Tavoitteessa yksi kehittämistyön sisällöt kohdistuvat erityisesti ylisektoraalisen yhteistyön, palveluiden monialaisen suunnittelun ja johtamisen käytäntöjen kehittämiseen sekä henkilöstön osaamisen vahvistamiseen lastensuojelullisissa huolitilanteissa. Kehittämistyön tuotoksena kuvattiin lasten ja nuorten palvelut, toteutettiin erilaisia ylisektoraalista yhteistyötä vahvistavia ja toimijoiden keskinäistä tunnettavuutta lisääviä tilaisuuksia, tuettiin palveluita yhteen sovittavien johtamisen käytäntöjen syntymistä osana toimintamallien kehittämistä sekä toteutettiin henkilöstölle erilaisia teemapajoja, vertaisoppimisfoorumeita sekä koulutuksia. Tavoitteen kaksi alla kehittämistyö kohdennettiin ennaltaehkäisevien ja intensiivisten toimintamallien kehittämiseen monialaisessa yhteistyössä sekä yksilö- ja perhekohtaisessa työssä. Kehittämistyö poiki kuntiin muun muassa koulun huolipalaverimallin, ennaltaehkäisevän perheohjauspalvelun sekä Nopsa-toimintamallin, jossa kehitettiin nopean toiminnan verkostotyön tiimimallia. Lisäksi kehitettiin koulun oppilashuoltotyöryhmän sekä koulun sosiaalityöntekijän toimintaa. Tavoitteessa kolme painotettiin lasten, nuorten ja heidän perheidensä osallisuutta palveluprosessissa. Osallisuuden ja kuulemisen käytänteitä vahvistettiin työntekijöiden työotteessa sekä kehitettiin menetelmiä asiakkaiden osallisuuden vahvistamiseen palvelun arvioinnissa ja kehittämisessä. Nopsa-toiminasta toteutettiin Bikva-arviointi ja perheohjauksen asiakkaille toteutettiin kysely palvelun arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Keskeiset toimintamallien kuvattiin ja niiden sisällöt koottiin käsikirjoiksi. Osasta toimintamalleista tuotettiin myös esitteet ja julisteet toimintamallien levittämiseksi ja jalkauttamisen tukemiseksi kunnissa. Kehittämistyön tavoitekohtaista toteutumista, arviointia ja jatkuvuuden suunnitelmia on kuvattu tarkemmin raportin luvussa neljä. 4

2. OSAHANKKEEN KYTKEYTYMINEN KASTE-OHJELMAN JA KASPERI II -HANKKEEN TAVOITTEISIIN Sen tavoitteena on lisätä osallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia sekä parantaa palveluiden laatua, vaikuttavuutta ja kaventaa alueellisia eroja. Valtioneuvosto vahvistaa ohjelman joka neljäs vuosi. Kaste-ohjelmassa määritellään 1) sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet sekä 2) kehittämisen ja valvonnan painopisteet ja niiden toteuttamista tukevat uudistus- ja lainsäädäntöhankkeet, ohjeet ja suositukset. KASTE -ohjelman 2009 2011 keskeisinä päätavoitteina oli - lisätä osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä - lisätä terveyttä ja hyvinvointia sekä - parantaa palveluiden laatua, vaikuttavuutta, saatavuutta ja kaventaa alueellisia eroja. KASTE -ohjelman 2012 2015 tavoitteena on - kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja - järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut asiakasta kuunnellen. Kaste 2008 2011 -ohjelmakaudella lapsiin, nuoriin ja perheisiin liittyvissä hankkeissa perus- ja erityispalveluja on kehitetty sisällöllisesti ja rakenteellisesti. Näiden Lasten Kaste-hankkeiden kantavana ajatuksena on ollut, että lapsia ja nuoria tuetaan ensisijaisesti heidän luonnollisissa arki- ja kehitysympäristöissään. Toimintalinjoina ovat olleet varhaisen tuen ja intensiivisen erityistuen tarjoaminen. Väli-Suomen KAPSERI (2009-20011) ja KASPERI II (2011-2013) -hankkeiden lähtökohtana ovat olleet valtakunnallisen KASTE-ohjelman 2008 2011 linjaukset. KAPSERI II -hanke on kohdentunut pääasiallisesti lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämistä koskeviin toimenpiteisiin 6, (Puututaan varhain ongelmiin), sekä 7 ja 8 (Tuetaan lasten ja nuorten kehitystä ja parannetaan palveluja). KASPERI II -hankkeen ylätavoitteet ovat olleet: 1. Lasten, nuorten ja perheiden palveluja uudistetaan laajempana kokonaisuutena perinteisiä sektorirajoja ylittäen. Vahvistetaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuutta palvelujärjestelmässä. 2. Erityspalveluja kehitetään tukemaan peruspalveluja erilaisilla toimintavaihtoehdoilla. Ehkäisevän lastensuojelun alueelle luodaan työkäytäntöjä ja palvelukonsepteja, joilla paine erityispalveluihin vähenee. 3. Tuodaan palvelut suoraan lasten ja nuorten kehitysympäristöihin perhekeskustoiminnan ideologian mukaisesti. 4. Henkilöstön osaamista parannetaan ja kehitetään työtapoja uudistettavien palvelurakenteiden ja kehitettävien uusien palvelujen edellyttämällä tavalla. Kehitetään ylisektoristen palvelukokonaisuuksien johtamista. Näihin ylätavoitteisiin pohjautuen KASPERI II -hankekokonaisuuden kehittämisalueita vuosina 2011 2013 ovat olleet: I) ennaltaehkäisevät palvelut II) erityinen tuki peruspalveluissa III) intensiivimallit Jokaisen kehittämisalueen yhteydessä kiinnitetään huomiota siihen: I. millaisia palveluja on tarpeen tarjota kehitysympäristöihin, erityisesti kotiin. II. miten palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus tapahtuvat sekä miten asiakaslähtöiset palveluprosessit muodostuvat. 5

Osahankkeen tavoitteet rakentuivat KASPERI II -hankeen ja Kaste 2008 20011 ohjelmakauden tavoitteille ja ne kytkeytyivät yllä mainittuihin KASPERI II -hankkeen ylätavoitteisiin ja erityisesti kehittämisalueisiin I) ennaltaehkäisevät palvelut sekä III) intensiivimallit. Lisäksi kehittämistyössä on kiinnitetty huomiota kotiin vietävien ennaltaehkäisevien palveluiden kehittämiseen sekä monialaiseen palvelutarpeen arviointiin ja asiakaslähtöisten palveluprosessien kehittämiseen. EETU-hankkeen tavoitteissa on painottunut - palvelujen uudistaminen laajempana kokonaisuutena perinteisiä sektorirajoja ylittäen siten että vähennetään lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelun tarvetta ja painotetaan ennaltaehkäiseviä toimia peruspalveluissa ja verkostoyhteistyötä. - intensiivisten palvelukonseptien ja työkäytäntöjen kehittäminen perinteisiä sektorirajoja ylittäen siten että vähennetään lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelun tarvetta ja painotetaan ennaltaehkäiseviä toimia ja intensiivistä tukea peruspalveluissa. Työmallien kehittäminen ja uusien työtapojen omaksuminen vaatii myös osaamisen ja ammatillisten valmiuksien kehittämistä. - asiakkaan aseman vahvistaminen osana palvelujärjestelmää sekä henkilöstön osaamiseen ja työtapoihin liittyvät toimenpiteet. Uuden Kaste ohjelman (2012-2015) tavoitteena on mm. siirtää painopistettä ongelmien hoidosta aktiiviseen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseen ja ongelmien ehkäisyyn. Keskeisiä periaatteita ohjelmassa ovat osallisuus ja asiakaslähtöisyys. EETU-osahankkeen toteuttamisessa on huomioitu myös uuden Kaste-ohjelman painoalueita sekä osaohjelmakohtaisia toimenpiteitä: Sosiaali- ja terveyspalvelujen, opetustoimen ja nuorisotyön yhteistyön lisääminen palveluiden yhteensovittamiseksi Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden yhteinen suunnittelu, koordinointi ja johtaminen Koulun sosiaalityön ja oppilashuoltotyön kehittäminen Kotiin vietävien ennaltaehkäisevien palveluiden kehittäminen Henkilöstön monialaisen työskentelyn kehittäminen asiakaspalvelun joustavuuden turvaamiseksi 6

3. HANKKEEN ORGANISOITUMINEN Hämeenkyrön kunta toimi EETU-osahankkeen vastuukuntana ja vastasi hankesuunnitelman mukaisesti osahankekohtaisesta toteuttamisesta, raportoinnista, omarahoitusosuuksien laskutuksesta kumppanuuskunnilta sekä hankehenkilöstön rekrytoinnista ja esimiestehtävistä. Kumppanuuskunnat olivat sitoutuneet maksamaan osuutensa omarahoitusosuudesta, edistämään osahankkeen tavoitteiden toteuttamista ja osallistumaan ja vaikuttamaan hankkeen toteuttamiseen mm. osallistumalla ohjausryhmiin ja muihin muodostettaviin työryhmiin sekä muulla yhteistyöllä edistämään hankkeen toteutumista hanketyöntekijöiden kanssa. Koko hankekonsortiota hallinnoiva Tampereen kaupunki ja Hämeenkyrön kunta sekä Hämeenkyrön kunta ja kumppanuskunnat (Parkano, Punkalaidun, Pälkäne, Sastamala sekä Valkeakoski) laativat sopimuksen EETUosahankkeen hallinnoimista ja organisoinnista. Osahankkeeseen osallistuneiden kuntien sosiaali- ja sivistystoimen edustajista koottiin ohjausryhmä, joka kokoontui hankkeen aikana kymmenen kertaa. Ennen hankkeen aloitusta ohjausryhmä valmisteli hanketta ja valitsi hankkeeseen palkattavan henkilökunnan. Hankkeeseen palkattiin projektikoordinaattori koko hankeajalla (1.11.2011-30.9.2013) ja kaksi kehittäjätyöntekijää intensiivimallien pilotointijaksolle (1.8.2012-30.6.2013). 3.1. Resurssit 3.1.1.Rahoitus ja talous Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi KASPERI II -hankekokonaisuudelle sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) 5 ja 5 b :n mukaista kehittämishankkeiden valtionavustusta 1 700 000 euroa. Kuntien omarahoitusosuus hankkeen kustannuksista oli 25 % eli 556 667 euroa. Hankkeen kokonaiskustannuksiksi hyväksyttiin 2 266 667 euroa. KASPERI II -hankekokonaisuuteen kuului kuusi osahanketta, joiden kesken rahoitus jakaantui. Hankehakemuksen mukaisesti hankkeen kokonaisbudjetti on 290 000 euroa, joka sisältää 40 000 euroa hankekonsortion yhteisiä kuluja (liite 1). Hankkeeseen osallistuvien kuntien omarahoitusosuus (25 %) jakautui kuntien kesken vuoden 2009 asukasluvun mukaisesti. Hankkeen valtionavustuksen perusteeksi hyväksytyistä kustannuksista käytettiin noin 234 000 euroa. Suurimmat kustannukset syntyivät hankehenkilöstön palkka- ja matkakuluista sekä hallinnollisista kuluista. Lisäksi kustannuksia syntyi asiantuntijapalveluiden ostosta (taulukko 1), tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämiseen liittyvistä kustannuksista sekä hankkeen keskeisten tuotosten julkaisu- ja painatuskuluista. Hankkeen taloutta seurattiin säännöllisesti ohjausryhmän kokouksissa. Vuoden 2013 alussa hankkeelle laadittiin uusi käyttösuunnitelma, jossa tarkennettiin ja kohdennettiin hankkeen budjetin käyttöä. Hankehenkilöstön palkkaus- sekä matkakulujen jäätyä odotettua pienemmäksi hankkeen ohjausryhmä päätti talvella 2013, jatkaa yhden kehittäjätyöntekijän työsopimusta 3 kuukaudella hankkeen päättymiseen asti sekä Motivoiva kohtaaminen -koulutussarjan järjestämisestä kolmella eri hankepaikkakunnalla. 7

Taulukko 1 Hankkeeseen ostetut asiantuntijapalvelut Aihe Sisältö, ajankohta ja asiantuntija EETU-teemapajat Menetelmiä lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelyyn 19.3.2013 - Voimavaramenetelmät; kouluttaja, KM Nenne Amnell, Algu oy - Taidelähtöiset menetelmä; taideterapeutti MA Anna-Liisa Tarvainen Koulutukset Seminaarit Erityislapsi monialaisessa palveluverkostossa - verkostodialogi monialaisen palvelutarpeen arvioinnin välineenä 14.5.13. - Kouluttaja, verkostokonsultti Outi Auvinen-Tornberg Motivoiva kohtaaminen -koulutussarja - Kouluttajana Jukka Oksanen, YTM, sosiaaliterapeutti, työnohjaaja A-klinikkasäätiöstä. Koulutuspaikkakunnat ja -ajankohdat VALKEAKOSKI - Perusteet I ja II ma 26.8. klo 12-16 ja ti 17.9. klo 12-16 SASTAMALA - Perusteet I ja II ti 27.8. klo 12-16 ja ke 18.9. klo 12-16 HÄMEENKYRÖ - Perusteet I ja II ke 28.8. klo 12-16 ja to 19.9. klo 12-16 TAMPERE - Syventävä koulutuspäivä ma 30.9. klo 9-16 EETU-hankkeen työseminaari 27.3.2012, Hämeenkyrö - Luennoitsija, teatteriohjaaja ja ilmaisutaidon kouluttaja Marja-Leena Haapanen EETU-kehittämistyön helmet seminaari 5.9.2013, Hämeenkyrö - Luennoitsija, YTM, pedagoginen ohjaaja Outi Auvinen-Tornberg Hanketyön konsultointi Graafinen suunnittelu Kielenhuolto Hanketyön konsultointi - Valmentaja, KM Nenne Amnell, Algu oy - YTM, pedagoginen ohjaaja Outi Auvinen-Tornberg EETU-hankkeen logojen, käyntikorttien, esitteiden yms. materiaalin graafisen ulkoasun suunnittelu ja taitto - graafinen suunnittelija Elina Nikkola Nopsa-toiminnan ja perheohjauspalvelun käsikirjojen kielen huolto - Äidinkielenopettaja Henriikka Byckling 8

3.1.2.Henkilöstö Osahankkeen henkilöstö Hankkeeseen palkattiin projektikoordinaattoriksi sosionomi (YAMK) Jaana Männikkö ajalle 1.11.2011 30.9.2013. Lisäksi hankkeeseen palkattiin kaksi kehittäjätyöntekijää, josta sosionomi (YAMK) Taina Kotilainen työskenteli hankkeessa ajalla 1.8.2012 30.6.2013 sekä sosionimi (YAMK) Tiina Siikaluoma ajalla 1.8.2012-30.9.2013. Projektikoordinaattorin tehtävänä oli vastata omalta osaltaan hankkeen tavoitteiden mukaisesta toiminnasta sekä tarkistetussa talousarviossa pysymisestä, toimia aktiivisessa yhteistyössä hankekuntien sekä Kasperi II - hankekonsortion kanssa hankkeen tavoitteiden toteutumiseksi sekä tukea kuntakohtaista kehittämistyötä ja huolehtia yhdessä ohjausryhmän kanssa tasapuolisesta kehittämispanoksesta kunnissa. Projektikoordinaattori vastasi tehdyn työn raportoinnista, arviointitiedon keräämisestä ja arvioinnin toteuttamisesta hankkeessa yhteistyössä kehittäjätyöntekijöiden sekä kuntatoimijoiden kanssa. Projektikoordinaattori toimi ohjausryhmän kokouksen valmistalijana ja esittelijänä yhteistyössä puheenjohtajien kanssa sekä toimi kokousmuistioiden laatijansa. Kehittäjätyöntekijöiden tullessa mukaan hankkeeseen hän toimi myös projektitiimin vetäjänä sekä ohjasi ja johti hanketiimin käytännön työn toteutusta. Kehittäjätyöntekijä vastasi oman tavoitekohtaisen vastuualueiden ja pilottien suunnittelu- ja kehittämistyöstä yhteistyössä kuntakumppaneiden kanssa. Kehittäjätyöntekijän työtehtäviin sisältyi yhteydenpito kuntien toimijoihin ja verkostojen tiedottaminen, työryhmien kokousten valmistelu ja muistioiden laatiminen, kehittämispilottien toteutumisen raportointi osahanketasolla sekä arvioinnin suunnittelu ja toteuttaminen yhdessä hanketiimin kanssa. Lisäksi kehittäjätyöntekijät antoivat oman panoksensa hankkeen yhteisen toiminnan ja tilaisuuksien suunnittelu ja järjestäminen sekä osallistuivat tiimipalavereihin sekä koko hankehenkilöstölle suunnattuihin tilaisuuksiin, seminaareihin ja muihin tapahtumiin. Kehittäjätyöntekijöiden työpanos pyrittiin organisoimaan tasapuoliseksi kuntakumppanien kesken jakamalla kehittäjätyöntekijöiden työaika sekä hankekohtaiseen (yhteinen) ja kuntakohtaiseen työpanokseen. Yhteiseen hanketyöhön kuuluvaan aikaan laskettiin 40 prosenttia työajasta ja loput 60 prosenttia työajasta jaettiin kuntatyöpäiviin kuntien maksuosuuden mukaisesti. Tämän perusteella kuntatyöpäivät jaettiin eri pilottien kesken ja näin ohjattiin myös kuntia tekemään priorisointi ja määrittelemään omaa kehittämistyöpanostaan oman kunnan kehittämispilottien kesken. Osahankkeen ohjaus- ja tukitiimit EETU-hankkeen kehittämistyötä on tuettu ja ohjattu erilaisten hanketyön tukitiimien toiminnan kautta. Projektikoordinaattorin työn tukemiseksi nimettiin hankkeen alkaessa ydintiimi, joka toimii koordinaattorin tukena hankkeen eteenpäin viemiseen liittyvissä asioissa sekä toimii reflektoivana tahona koordinaattorille. Ydintiimin toiminaan osallistuvat projektikoordinaattorin lisäksi ohjasryhmän puheenjohtaja Päivi Niemi, varapuheenjohtaja Janita Koivisto sekä Pikasos Oy:stä erityissuunnittelija Seija Junno. Ydintiimi kokoontui tarvittaessa. Kasperi-hankkeen projektijohtajan ja projektisuunnittelijan kanssa järjestettiin ohjaus- ja tukikäyntejä, joissa käsiteltiin Kasperi II -hankekokonaisuuteen yhteisesti liittyviä asioita sekä osahankekohtaisia suunnitelmia ja toimintaa. Ohjaustapaamisia oli hankkeen aikana noin puolivuosittain. Myös osahankkeiden koordinaattori tapaavat KASPERI -tiimin johdolla. Tarkoituksena oli työn tukeminen sekä koko hankekonsortiota koskevien asioiden suunnitteleminen ja organisoiminen. Koordinaattoreiden tapaamisia järjestettiin 3-4 kertaa vuodessa. Lisäksi koko hankekonsortion henkilöstölle järjestettiin tapaamisia, joissa edistettiin osahankkeiden toiminnan, kokemusten ja hyvien käytäntöjen jakamista, yhteisistä asioista sopimista, hankehenkilöstön keskinäistä tutustumista sekä yhteistyön tekemistä. Kehittäjätyöntekijöiden aloitettua työt kokoontui projektitiimi viikoittain palaveriin edistämään hanketyön arjen sujuvaa organisoimista ja koordinointia, työtehtävien hallintaa ja jakamista, tehostamaan tiedon kulkua sekä edistämään ja ylläpitämään tiimin toimivuutta ja työhyvinvointia. Johtava sosiaalityöntekijä (lähiesimies) osallistui projektitiimin palavereihin ja suunnittelupäiviin mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan. Lisäksi Hämeenkyrön kunnan johtavan sosiaalityöntekijä ja projektikoordinaattori tapasivat tarvittaessa käsittelemään osahankkeen johtamiseen ja hallinnollisiin tehtäviin, kehittämissisältöihin ja työn organisoimiseen liittyviä asioita sekä valmistelivat yhdessä ohjausryhmän kokouksia. 9

Ohjausryhmä Hämeenkyrön kunta asetti EETU-hankeelle oman ohjausryhmän (taulukko 2) kumppanuuskuntien esityksestä. Ohjausryhmän tehtävänä oli ohjata, kehittää ja arvioida hankkeen toimintatapoja ja sisältöä. Ohjausryhmä seurasi hankkeen tavoitteiden toteutumista ja kustannusarviossa pysymistä. Osahankkeen ohjausryhmän tehtävänä oli huolehtia myös siitä, että jokainen hankkeeseen osallistuva kunta saa vastinetta panostukselleen. EETU-hankkeen ohjausryhmä koostui hankekuntien sosiaali- ja sivistystoimea edustavista viranhaltioista. Valkeakosken kaupungin jäsenet edustavat perhe- ja sosiaalipalveluita. Alun perin kunnat nimesivät ohjausryhmään varsinaisen jäsenen ja varajäsenen mutta hankkeen käynnistyttyä ohjasryhmä päätti nimetä kunnan molemmat henkilöt varsinaisiksi jäseniksi. Ohjasryhmän kokouksiin oli mahdollista kutsua myös muita asiantuntijoita. Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana yhteensä 10 kertaa. Ohjausryhmä sopi seuraavista tehtävistä Ohjasryhmä vastaa hankkeen etenemisestä suunnitelmien mukaan Ohjasryhmä vastaa osahankkeen linjauksista ja tarvittaessa niiden tarkentamisesta Ohjasryhmä vastaa osahankkeen talouden seurannasta ja raportoinnista Ohjasryhmä vastaa osahankkeen arvioinnista Ohjasryhmä huolehtii osahankkeen tasapuolisesta toteutumisesta osahankkeessa mukana olevissa kunnissa Ohjausryhmän jäsenet huolehtivat omissa organisaatioissa yhteistyöstä, joka rakentuu hankkeen ympärille Kunta Hämeenkyrö Parkano Punkalaidun Pälkäne Sastamala Valkeakoski Pikassos Kasperi II EETU Jäsenet johtava sosiaalityöntekijä Päivi Niemi, puheenjohtaja johtava erityisopettaja, KELPO-koordinaattori Terhikki Hulkko-Haavisto sosiaalijohtaja Taina Niiranen osallistui ohjausryhmän kokouksiin aikataulunsa niin mahdollistaessa ja toimi kokouksen puheenjohtajan varsinaisen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan molempien ollessa estyneitä. sivistystoimenjohtaja Harri Hiitti, sosiaalityön päällikkö Saija Kujansuu (kevät 2012 saakka) (varalla perheneuvoja Katri Alamettälä) perusturvajohtaja Anne Hokkanen (2012 vuoden loppuun saakka) sivistystoimen toimialapäällikkö Hannu J. Paukku ja 1.6.2013 alkaen rehtori Arto Asa perusturvajohtaja Janita Koivisto, varapuheenjohtaja sivistystoimenjohtaja Mauri Nest perhe- ja sosiaalityön johtaja Katja Tommiska (30.8.2012 saakka) perhe- ja sosiaalityön johtaja Hanna Kautto ( 1.9.2012 alkaen) (varalla sosiaalityönpäällikkö Nanna Jouste helmikuu 2013 saakka) opetuspäällikkö Elina Jaakkola sosiaalityönjohtaja Minna-Maria Solanterä (varalla Sirpa Leino-Heritty) sosiaaliohjaaja Minna Kamppari erityissuunnittelija Seija Junno (31.10.2012 saakka) projektijohtaja Juha Luomala (31.10.2012 saakka) projektijohtaja Seija Junno (1.11.2012 alkaen) varalla projektisuunnittelija Ulriika Kunnas-Honkaniemi (30.3.2013 saakka), suunnittelija Anni Kuhalainen 1.4.2013 alkaen) projektikoordinaattori Jaana Männikkö (sihteeri), kehittäjätyöntekijä Tiina Siikaluoma, kehittäjätyöntekijä (1.8.2012-30.9.2013) ja Tanja Kotilainen (1.8.2012-30.6.2013) Taulukko 2 EETU-hankkeen ohjausryhmän jäsenet 10

3.1.3. Hankkeen toimijaverkostot Hankkeen käynnistyessä hankekuntiin perustettiin erilaisia työryhmiä tai EETU-hankkeen kehittämistyö yhdistettiin jo toiminnassa olevien työryhmien tehtäviin. Kuntakohtaisten työryhmien toiminnan tavoitteena oli kehittämistyön alkuvaiheessa suunnitella, linjata, koordinoida sekä ohjata kehittämistyötä kunnassa sekä valmistella kuntakohtaista toimintasuunnitelmaa. EETU -hankkeelle nimettiin kunnista myös omat yhteyshenkilöt sekä sosiaalityön että koulutoimen puolelta ja osaan kuntiin perustettiin myös ydintiimejä ja ohjasryhmiä tukemaan kehittämistyötä. Kuntakohtaisia kehittämispilotteja varten perustettiin hankkeen aikana myös pilottikohtaisia työryhmiä tai jo olemassa olevia työryhmiä muokattiin pilottien tarpeiden mukaan. Työryhmien kokoonpanot, roolit ja tehtävät vaihtelivat hieman kunnittain ja niiden kokoonpanot on esitetty kunnittain liitteissä 2 ja 3. Työryhmät toiminnallaan edistivät pilottijakson suunnitelmien toimeenpanoa sekä seurasi ja arvioi kehittämistyön ja tavoitteiden toteutumista koko hankkeen ajan. Hankekuntien koot ja näin olleen myös avaintoimijoiden määrä vaihtelee kunnittain, joka myös osaltaan vaikutti kuntakohtaiseen kehittämistyön organisoimiseen ja osallistumismahdollisuuksiin. Kehittämisprosessin edetessä eri toimijoiden roolit ja vastuunjako selkiytyivät kun kuntakohtaiset EETU-ydinryhmät ja yhteyshenkilöt nimettiin sekä osahanketason yhteinen intensiivityöryhmä perustettiin. Vastuun jakoa ja tehtävien täsmentämistä on kuntatoimijoiden kanssa toteutettu läpi hankkeen kehittämiskohteiden ja pilottitoiminnan osalta. Pilottikohtaisessa työskentelyssä vastuu kehittämistyön toteuttamisesta pyrittiin jakamaan hankkeen edetessä kuntatoimijoiden kanssa. Kehittäjätyöntekijät tukivat kuntatoimijoita aktiivisesti kehittämistyön eri vaiheiden toteuttamisessa. Kehittämistyötä edistettiin myös hankekuntien yhteisillä työkokouksilla ja verkostotapaamisilla. Työryhmiä ja verkostoja koottiin yhteen hankkeen aikana aina eri tarpeista käsin. Verkostot olivat vaihtuvia ja ne kokoontuivat tarpeen mukaan. Työryhmiä ja verkostoja oli mm. Hankkeen aikana toteutettiin yhteistyötä järjestöjen, oppilaitosten sekä eri kunnissa toimivien muiden hankkeiden kanssa. Yhteistyön avulla pyrittiin hyödyntämään eri toimijoiden resursseja mielekkäällä tavalla kokonaisuus huomioon ottaen. Taulukossa 3 on kuvattu hankkeen yhteistyötahot ja esitetty lyhyesti keskeinen toiminta kyseessä olevan yhteistyötahon kanssa. Yhteistyötaho A-klinikka säätiö Toiminta Motivoiva kohtaaminen -koulutuksen järjestäminen MLL (Pirkanmaa) Yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen, kuntatoimijoille MLL palvelumahdollisuuksista tiedottaminen, asiakkaan osallisuuden vahvistamiseen liittyvä konsultaatiokeskustelu Music Against Drugs Ry Parkanossa yhteisen kehittämispäivän suunnittelu ja järjestäminen PSHP & Pikassos Oy yhteistyö Satakunnan Ammattikorkeakoulu Sote-ammattilaisverkon suunnittelukokouksiin osallistuminen Opinnäyteyhteistyö, yliopettaja Pasi Kumpulainen Sosiaalikehitys Oy Yhteistyöpalaverit Rajan ylittäjät ja Onnistuvat opit -hankkeiden kanssa Esiintyminen Rajanylittäjät -hankeen seminaarissa Tampereen ammattikorkeakoulu Sosionomiopiskelijoiden työelämäprojektin toteuttaminen Palvelukuvaspilotissa Sosionomi YAMK -opinnäytetyön toteuttaminen EETU -hankkeessa (yliopettaja Merja Sinkkonen) Yhteistyö Elämänhallinta-hankkeen kautta mm. tilaisuuksien järjestäminen yhdessä opiskelijoiden kanssa Tampereen yliopisto Elämänhallinta-hankkeeseen liittyvä korkeakouluyhteistyö, mm. opiskelijoiden ohjaus & yhteistyö tilaisuuksien järjestämisessä sekä yhteistyössä toteutettu artikkelin kirjoitus Kuntaliiton Akta-sarjaan. Tuhkunen Anne, Rannisto Pasi-Heikki (toim.) Elämänhallintaa kuntayhteisössä - kumppanuudet nuorten hyvinvoinnin tukena. Acta nro 244. 11

http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=2827 Elämänhallinta-hanke Korkeakouluyhteistyö (TAMK & TaY), nuorille, ammattilaisille ja päättäjille suunnatut tilaisuudet Sastamalassa Hyödynnetty Sastamalassa järjestettyä Osallistava draama työvälineenä lasten, nuorten ja perheiden kanssa -koulutusta. Kouluttaja toiminut Annukka Häkämies, lehtori, kouluttaja, TAMK. Yhteistyössä toteutettu artikkelin kirjoitus Kuntaliiton Akta-sarjaan. Tuhkunen Anne, Rannisto Pasi-Heikki (toim.) Elämänhallintaa kuntayhteisössä - kumppanuudet nuorten hyvinvoinnin tukena. Acta nro 244. Koordinaattoritapaamiset (hankkeiden tavoitteiden yhteensovittamiseksi paikallisesti) Kelpo-hankkeet Hämeenkyrössä Huolen puheeksi otto -koulutukseen osallistuminen, suunnitelma Huolipalaveri mallin jalkauttamisesta opettajille yhteistyössä. Hankkeilla oli yhteinen Kelpo-EETU-ohjausryhmä. 3-portaisen tuen -mallin esittely sosiaalipalveluiden henkilöstölle. Pälkäneellä yhteiset suunnittelupalaverit moniammatillisen tiimin kanssa, joka oli perustettu Kelpo-hankkeessa Sastamalassa hankkeilla yhteinen ohjausryhmä sekä koordinaattoritapaamiset paikallisen kehittämistyön eteenpäin viemiseksi Yhteistyö Valkeakosken Kelpo-koordinaattorin kanssa verkostoyhteistyön toimintamallien kehittämisen käynnistämiseksi LATU-hanke Punkalaitumella koulun toimijoille yhteinen oppilashuoltotyön kehittämiseen liittyvä iltapäivä Hyvinvointia Perheille - ohjelma Valkeakosken kaupungin HyPe- kehittämistyössä EETU-hankkeesta osallistuttu HyPe-projektiryhmään sekä 0-4 -vuotiaille suunnattujen palvelujen kehittämistyöryhmän kokouksiin (hankkeen ja ohjelman synergiaedut) Osmo-hanke Sastamalan Nepsy-työryhmän yhteistyökäytäntöjen kehittäminen sekä yhteinen paikallinen ohjausryhmä Punkalaitumella yhteinen tilaisuus, jossa Osmo- hankkeesta Nepsy-ensitietoluento ja EETU-hankkeesta esiteltiin monialaisen verkostoneuvottelun mallia. Vertaisoppimisprosessi asiakkaan osallisuuden vahvistamisen toteutumisesta Rajanylittäjät-hanke Sastamalassa Rajanylittäjät -hankkeen järjestämässä seminaarissa esittelemässä mm. perheohjauspalvelua ja kertomassa osallisuuden vahvistamisesta Muut Kaste-hankkeet Osallisuus-teemaverkoston työskentely, hyvien käytäntöjen ja materiaalien jakaminen eri hankkeiden kanssa Taulukko 3 EETU-hankkeen yhteistyötahot 12

3.2. Tiedottaminen ja viestintä KASPERI II -hankkeelle laadittiin yhteistyössä projektipäällikön, -suunnittelijan sekä osahankkeiden koordinaattoreiden kanssa tiedotus- ja viestintäsuunnitelma, jossa sovittiin myös yhteisiä tiedottamiseen liittyviä linjauksia kuten osahankekohtaisten facebook-tilin perustamisesta. EETU -osahankkeessa päävastuu viestinnästä ja tiedottamisesta on ollut projektikoordinaattorilla. Kehittäjätyöntekijät ovat vastanneet yhteydenpidosta pilottityöryhmiinsä ja yhteistyöverkostoihinsa. Lisäksi hankekuntien ohjausryhmien jäsenet, yhteyshenkilöt sekä työryhmien vastuuhenkilöt ovat omalta osaltaan huolehtineet kuntien sisäisestä viestintää ja tiedottamisesta. EETU -osahankkeessa tiedottaminen toteutettiin seuraavien keinoin: - - - - - - - Tiedottaminen kuntakumppaneille ja sidosryhmille sähköpostilla ja nettisivujen kautta Julkinen tiedottaminen Hämeenkyrön kunnan ja sekä Kasperi-hankkeen nettisivuilla o http://www.hameenkyro.fi/palvelut/terveys-ja-sosiaali/hankkeet-ja-raportit/eetu-hanke/ o www.kasperihanke.fi KASPERI II-uutiskirjeet ja EETU-tiedotteet http://kasperihanke.fi/fi/materiaali Hankkeessa tuotetun materiaalin julkaiseminen Kasperi-hankkeen kotisivuilla osoitteessa http://kasperihanke.fi/materiaalit/viewcategory/27-eetu EETU -hankkeen FB -sivut https://www.facebook.com/eetuhanke Esitteet: KASPERI II -esite, EETU- esite, pilottiesitteet Kuntakohtainen tiedottaminen: kuntakohtaiset kehittämistyön esittely-diat, paikallislehtijutut, asiakastiedotteet ja esitteet, tilaisuudet, hankekuntien nettisivut 13

3.3. Arvioinnin kokonaisuus EETU -osahankkeen arviointi on toteutettu osana KASPERI II -hankekokonaisuutta. Vastuu hankekokonaisuuden arvioinnin tuottamisesta on ollut KASPERI II -hankkeen yhteisellä osiolla. Osahankkeet olivat aktiivisesti arvioinnissa mukana muun muassa tuottamassa arviointimateriaalia ja arvioimassa oman osionsa tavoitteiden toteutumista. KASPERI II -hankkeen arvioinnin kokonaisuudesta on laadittu oma arviointisuunnitelma. Tarkempi suunnitelma KASPERI II arvioinnin toteuttamisesta löytyy osoitteesta http://kasperihanke.fi/fi/materiaalit/doc_download/97-arvioinnin-suunnittelu-kasperi-ii. KASPERI II arviointikysymykset olivat: 1. Miten intensiivistä työotetta voi viedä varhaisemman tuen vaiheeseen? 2. Miten erityispalvelujen tarvetta on kyetty vähentämään? 3. Miten perhekeskustoiminta on kehitetty ja onko toiminta rakenteistunut osaksi kunnan ennaltaehkäiseviä palveluja? 4. Miten asiakkaan osallisuutta palvelujen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa on pystytty vahvistamaan? 5. Mitä uusia ennaltaehkäiseviä työmuotoja on syntynyt / miten ennaltaehkäiseviä toimintoja on kyetty uudella tavalla jäsentämään? 6. Miten ylisektorisen johtamisen ja asiakaslähtöisen työskentelykulttuurin kehittämistä on tuettu? Osahankekohtainen arviointi kohdistui KASPERI II -arviointikysymyksiin 1. ja 2. sekä 4. 6. Pilotti- ja kuntakohtaisissa arvioinneissa pyrittiin löytämään vastauksia seuraaviin arviointikysymyksiin: 1. Mikä toimintamallin kehittämisessä / kuntakohtaisessa kehittämistyössä on onnistunut? Miten tavoitteet on saavutettu? Mikä kehitetyissä palveluissa ja malleissa toimii? Mikä tuki onnistumista? Mitä muutoksia on täytynyt tehdä? Mitä tämä edellytti työntekijöiltä, palveluiden johtamiselta, palveluiden koordinoinnilta ja yhteistyön tekemiseltä sekä palvelurakenteilta? 2. Millaisia haasteita toimintamallin kehittämisessä / kehittämistyössä on kohdattu? Mitä asioita ei saavutettu ja miksi? Millaisia ratkaisuja kehittämishaasteisiin on löytynyt tai miten niitä voisi ratkaista? Mitä tulee vielä tehdä? Kenen? Milloin? 3. Mitä muutosta lapsen, nuoren ja perheen tukemiseen toimintamallilla / kehittämistyöllä on saatu aikaan ennaltaehkäisevässä lastensuojelun palvelukokonaisuudessa? Mikä on suurin muutos? Miten tämä näkyy asiakkaan näkökulmasta? Entä palvelukokonaisuuden kannalta? 4. Millaisia muutoksia on tapahtunut ylisektoraalisessa yhteistyössä sekä palveluiden monialaisen suunnittelun ja johtamisen työskentelykulttuurissa ennaltaehkäiseviä palveluja ja intensiivisen tuen muotoja kehitettäessä? Miten tämä näkyy käytännössä? Mitä toimenpiteitä on tehty? Mikä on vienyt muutosta eteenpäin? Mikä on tukenut muutoksessa? Millaisia toteuttamissuunnitelmia on jatkossa? 5. Miten asiakkaiden osallisuutta palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa, arvioinnissa sekä kehittämisessä on toimintamallin kehittämisessä / kehittämistyön aikana pystytty vahvistettu? Miten asiakkaan osallisuus toteutuu verkostoyhteistyössä? Kuinka saatuja kokemuksia ja tietoa asiakkaan osallisuuden vahvistamisesta hyödynnetään jatkossa? 14

Arviointitietoa kerättiin hankkeessa eri menetelmin (taulukko 4) kuten hanketyön ja pilottien prosessiarviointi (välipysäkit ja loppuarvioinnit, hankekortit, kehittämispäiväkirjat jne.), asiakaspalautteet, kyselyt, opinnäytetyöt sekä kuvaamalla kehitetyt toimintamallit. Kehittämiskohteiden ja intensiivityön pilottien arviointiin osallistuivat EETU -ohjausryhmän jäsenet, kuntakohtaiset EETU-ydinryhmät ja -tiimit, pilottityöryhmät sekä hanketyöntekijät. Asiakkaat osallistettiin intensiivityön pilottien arviointiin osana omaa asiakasprosessia. Arviointitietoa kerättiin kehittämistyön eri vaiheissa sekä pilottitasolla, kuntatasolla ja hanketasolla. Pilottikohteista arviointitietoa kerättiin sekä EETU -hankkeen ja KASPERI -hankkeen kokonaisarviointia varten että kunnallisen päätöksen teon tueksi arvioitaessa toimintamallin jalkauttamista ja vakiinnuttamista kunnassa. Tarkoituksena oli saada kuva siitä onko pilotoidulle toimintamallille tai palvelulle kunnassa tarvetta. Arviointitietoa kerättiin sekä asiakkailta, lähityöntekijöitä sekä verkostoilta. Arviointitiedon keräämisessä eri pilottimalleissa pyrittiin hyödyntämään samoja arviointisisältöjä ja kriteereitä paikalliset tarpeet ja olosuhteet huomioon ottaen. Keinot vaihtelivat jonkin verran pilottikohtaisesti Arviointitietoa hyödynnettiin kehittämistyön toteutuksen seurannassa ja kehittämiskohteiden sisältöjen edelleen kehittämisessä, hankkeen raportoinnissa, Kasperi II arviointikysymyksiin vastaamisessa sekä päätöksen teon tukena arvioitaessa kehitettyjen toimintamallien hyötyä, toimivuutta sekä vakiinnuttamistarvetta kunnassa. Arvioinnin haasteena oli arviointitiedon keräämisen laajuus ja sen vastaaminen eri tasojen tarpeisiin; KASPERI II -hankekonsortion taso, osahanketaso, pilottitaso sekä alueellisten toimijoiden intressit. Arvioinnin tuloksista kerrotaan raportin luvussa 4. Hankkeen tavoitekohtainen toteutus ja tulokset. Menetelmä Toimenpiteet ja keinot Hankkeen prosessiarviointi Raportointikortit Väli- ja päätösarvioinnit ohjausryhmässä Kuntakohtaiset kehittämistyön kokonaisuuden välipysäkit ja loppuarvioinnit Vertaisarviointi (OSMO EETU) Palautteen kerääminen järjestetyistä tapahtumista ja tilaisuuksista EETU -työtiimin reflektointi ja SWOT-analyysit Pilottien prosessiarviointi Välipysäkit ja loppuarviointi Tilastotiedon kerääminen Case -kuvaukset (ilmiöiden esiin nostaminen) Reflektiiviset kehittämispäiväkirjat (raportointi ja työn reflektointi) Asiakaspalaute Intensiivityön pilottikohteissa kerätty asiakkaan arvio omasta palveluprosessista ja palvelun vaikuttavuudesta Palvelukuvaukset Uusien työmuotojen ja toimintamallien kuvaamien Opinnäytetyöt (YAMK) Verkostoyhteistyön nopean toiminnan -pilotti (Nopsa-toiminta) Nuoren intensiivisen tuen -pilotti (tyttöryhmä) Kyselyt Pilottien palveluverkostolle tehtävä kysely palvelun käytöstä sekä vaikuttavuudesta Asiakaskysely palvelun vaikuttavuudesta KASPERI II web-kysely kokonaisuuden toteutuksesta elokuussa -13 Taulukko 4 Arviointitiedon keräämisen menetelmät EETU -hankkeessa. 15

4. HANKKEEN TAVOITEKOHTAINEN TOTEUTUS JA TULOKSET EETU-hankkeen tavoitteena oli I) Ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön palvelukokonaisuuden ja verkostoyhteistyön kehittäminen yksilö- ja perhekohtaisen lastensuojelutarpeen vähentämiseksi II) III) Intensiivisen työotteen toimintamallin kehittäminen nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille Vahvistaa lasten, nuorten ja heidän perheidensä osallisuutta osana lastensuojelun ennaltaehkäiseviä palveluja Näiden tavoitteiden sisällä kehittämistyö on kohdistunut erityisesti Ennaltaehkäisevien ja intensiivisten toimintamallien kehittämiseen monialaisissa verkostoissa sekä yksilö- ja perhekohtaisessa työssä Lasten, nuorten ja heidän perheidensä osallisuuden vahvistamiseen palveluissa Henkilöstön osaamisen vahvistamiseen ennaltaehkäisevässä lastensuojelutyössä Ylisektoraalisen yhteistyön kehittämiseen sekä palveluiden monialaisen suunnittelun ja johtamisen käytäntöjen tukemiseen osana intensiivisten toimintamallien kehittämistä Hanketoiminnan käynnistämisen alkuvaiheessa tavoitteiden tarkentamiseksi sekä konkreettisten kehittämistoimenpiteiden täsmentämiseksi kerättiin tietoa kuntien ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön palvelukokonaisuuden nykytilasta sekä paikallisista kehittämistarpeista. Kartoittavia kuntakierroksia toteutettiin hankeen alkuvaiheessa kaksi. Ensimmäisellä tutustumiseen painottuvalla kuntakierroksella kerättiin avoimilla kysymyksillä yleistä tietoa peruspalveluiden nykytilasta, ylisektoraalisen yhteistyön malleista, siihen menneestä kunnassa tehdystä kehittämistyöstä sekä paikallisista kehittämistarpeista ja toiveista EETU -hankkeeseen liittyen. Toisella kartoituskierroksella työkokoukseen osallistui laajemmin sekä sosiaali-, terveys- että opetustoimen henkilöstöä. Tällöin työkokouksessa keskityttiin kuulemaan eri toimijoiden kokemuksia lastensuojelullisiin huolitilanteisiin sekä ylisektoraalisen yhteistyön parantamiseen liittyvistä kehittämistarpeista peilaten niitä hankkeen kokonaistavoitteisiin. Kuntakohtaiset tarpeet jaoteltiin hankkeen sisältöjen mukaan neljään eri kategoriaan: 1) ehkäisevän lastensuojelutyön palvelukokonaisuus & ydinprosessit 2) monialainen yhteistyö & toimintamallien kehittäminen 3) henkilöstön osaamisen vahvistaminen 4) lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen. Kevään 2012 aikana pyrittiin löytämään näiden sisällä yhteiset kehittämisalueet sekä määrittelemään niiden sisään kuntakohtaiset tarkemmat kehittämistehtävät ja -pilotit. Kuntien erilaisista tilanteista (kunnan koko, edelliset kehittämishankkeet, resurssit, tarpeet ja tavoitteen jne.) ja hankkeen tavoitteiden laajuudesta johtuen vain muutaman kaikille yhteisen kehittämiskärjen ja pilottien määritteleminen oli vaikeaa. Lopulta kolmen tavoitteen alle muodostui joukko erilaisia ja eri kokoisia kehittämispilotteja, joita ryhdyttiin toteuttamaan, arvioimaan ja mallintamaan syksyn 2012 ja kevään 2013 aikana. Kehittämistyön keskeiset tuotokset, arviointi sekä jatkuvuuden suunnitelmat kuvataan tavoitekohtaisesti seuraavissa kappaleissa. Kehittämistyön kokonaisuutta ja toteuttamisesta on kuvattu liitteessä 4 ja kuntakohtaiset jatkuvuuden suunnitelmat on koottu liitteeseen 13. 16

4.1. Hankesuunnitelman tavoite I Ennaltaehkäisevän palvelukokonaisuuden ja verkostoyhteistyön kehittäminen Hankkeen tavoitteena 1 oli kehittää ja mallintaa ennaltaehkäisevää lastensuojelutyön palvelukokonaisuutta ja verkostoyhteistyötä nuorille sekä heidän perheilleen yksilö- ja perhekohtaisen lastensuojelutarpeen vähentämiseksi. Tavoitteessa painottuu ennaltaehkäisevien palvelujen uudistaminen peruspalveluissa osana laajempaa kokonaisuutta perinteisiä sektorirajoja ylittäen ja verkostoyhteistyötä kehittäen. Tavoite toimi koko kehittämistyötä yhteen kokoavana tavoitteena. Kehittämistyön kohdentamisen myötä tavoitteen 1 alle muotoutui kolme kehittämisen kärkiä, joita pyrittiin toteuttamaan kuntakohtaiset kokonaistilanteet ja tarpeet huomioon ottaen. Tavoitteen 1 kehittämistyön kärjet olivat - Ylisektoraalisen yhteistyön vahvistaminen ja kehittäminen palveluverkostossa o Palvelukuvaukset, yhteistyötapaamiset, seminaarit ja tapahtumat - Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden monialaisen suunnittelun ja johtamisen käytäntöjen tukeminen intensiivimalleja kehitettäessä o Esimerkkinä Sastamalan Sotka-johtoryhmä - Henkilöstön osaamisen ja työmallien vahvistaminen lastensuojelullisissa huolitilanteissa o Teemapajat, vertaisfoorumit ja koulutukset 4.1.1. Ylisektoraalisen yhteistyön vahvistaminen ja kehittäminen palveluverkostossa Hankekunnissa tarpeena oli vahvistaa toimijoiden keskinäistä tuntemista, vuoropuhelua ja kumppanuutta erilaisten yhteistyötilaisuuksien, kehittämispäivien ja vierailujen kautta. Tavoitteena oli myös jakaa tietoa kunnan palvelutarjonnasta ja tukimuodoista sekä tukea pysyvien verkostoyhteistyön rakenteiden syntymistä intensiivisiä toimintamalleja kehitettäessä. Tavoitetta lähdettiin toteuttamaan kunnissa mm. erilaisin yhteistyötilaisuuksin sekä seminaarein. Intensiivisen verkostoyhteistyön kehittämispilotit kytkeytyivät myös omalta osaltaan tähän tavoitteeseen. Palveluita, toimijoita ja yhteistyön muotoja tehtiin tutuksi niin koko hankkeen tasolla järjestettyjen tilaisuuksien kuin kunta- ja pilottikohtaisten tilaisuuksien ja toiminnan kautta. Palvelukuvaukset ammattilaisten käyttöön Kuntien henkilöstöllä oli tarve saada lisätietoa kunnan tarjoamista palveluista ja eri projekteista. Hankkeessa lähdettiin kokoamaan palvelukäsikirja, johon palvelut kuvataan. Idea palvelukuvausten laatimisesta saatiin Sastamalasta, jossa jo aiemmin Kelpo- ja Nepsy-hankkeen yhteistyöllä oli aloitettu työ palveluvalikon laatimiseksi erityistä tukea tarvitsevan lapsen palveluohjaukseen liittyen. Palvelukuvauksen tavoitteet ja sisältö on esitelty seuraavalla sivulla. Liitteessä 5 on kuvattu palvelukuvausten laatimisen prosessia sekä liitteessä 9 on esimerkki toteutetusta palvelukuvauksesta. 17

PALVELUKUVAUS Tavoite Edistää palveluiden välistä tunnettavuutta ja palveluohjausta sekä selkeyttää toimintamalleja eri palveluiden rajapinnoissa Tuottaa tietoa palvelusisällöistä ja tukimuodoista, ohjaus- ja konsultaatiokäytännöistä sekä verkostoyhteistyön toimintatavoista Palvelukuvaus = palvelulupaus Kertoo mitä, kenelle ja miten? On palveluohjauksen työväline Parantaa tiedottamista Kootaan yhteen liitteet ja lähetekäytännöt Toimii myös johdon työvälineenä palvelujen kehittämisessä Toimii perehdyttämisen välineenä Ovat lasten, nuorten ja perheiden parissa toimivien ammattilaisten käytössä Toteutus Sovellettiin Sastamalan palveluvalikko -mallia, jota ovat olleet kehittämässä laatukoordinaattori Anne Marjamäki Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä ja Kelpo-hankekoordinaattori Kati Heikkilä Sastamalan kaupungista Palvelukuvaukset laadittiin mm. - koulun oppilashuollon, koulukuraattorin, koulupsykologin, oppilaanohjauksen ja erityisopetuksen palveluista sekä kouluterveydenhuollosta, - - ennaltaehkäisevän perheohjauksen, perheneuvolan psykologien, lasten psykiatrin palveluista sekä lastensuojelun sosiaalityöstä ja perhetyöstä sekä nuorisopalveluista. Laadittiin yhtenäiselle power point -pohjalle A4 -sivun mittaiset kuvaukset 5.-9.-luokkalaisten lasten ja nuorten palveluista ammattilaisten käyttöön Toteutettiin Hämeenkyrössä, Pälkäneellä ja Valkeakoskella Julkaistiin sähköisessä muodossa (mm. kunnan intranetsivut) Palvelukuvauksista tiedotettiin julisteen avulla (liite 6 Hämeenkyrön palvelukuvaus-juliste) Yhteistyötilaisuudet, seminaarit ja tapahtumat Hanketasolla ylisektoraalisen yhteistyön vahvistamista ja kehittämistä tuettiin tuomalla eri alojen toimijat yhteisiin foorumeihin ja kannustettiin toimijoita tutustumaan, verkottumaan sekä sopimaan paikallisesta toiminnasta. Hankkeen kautta tuotiin tietoa erilaisista verkostoyhteistyön toimintatavoista kunta esimerkiksi Valkeakosken mallista palveluiden välillä tehdyistä yhteistyösopimuksesta. Lisäksi verkostoyhteistyön toimintamalleja linkitettiin osaksi olemassa olevaa toimintaa eri pilotissa paikallisesti, jossa sisältöinä olivat mm. palvelujen yhteinen koordinointi, arviointi sekä toiminnan jatkuvuuden ja tiedon jalkauttamisen keinoista yhteisesti sopiminen. Paikallisella tasolla toteutettiin useita erilaisia yhteistyötilaisuuksia, vierailuja, verkostofoorumeita ja seminaareja, jotka oli tarkoitettu niin henkilöstölle, kuntapäättäjille kuin asukkaillekin. 18

Kunta Tilaisuudet Hämeenkyrö - Sosiaalityöntekijöiden ja perhetyöntekijän (perheohjauksen esittely) vierailut kouluilla opettajakokouksissa. - Erityisopettajan vierailu ja kolmiportaisen tuen -mallin esittely sosiaalipalveluissa Parkano - Koulun oppilashuollon toimijoiden ja sosiaalipalveluiden yhteistyöpalaveri keväällä 2012 - kehittämispäivä yhteistyössä Music Against Drugs Ry:n kanssa keväällä 2013 Punkalaidun - Lasten ja nuorten parissa toimiville tarkoitettu tilaisuus, jossa Nepsy-ensitietoluento OSMOhankkeesta sekä monialaisen verkostoneuvottelun malli EETU-hankkesta - Koulun ja Sotesi-palveluiden yhteinen verkostofoorumi syksyllä 2012 Pälkäne - Info- ja keskustelutilaisuus lasten ja nuorten parissa tehtävästä työstä keväällä 2012 yhteistyössä paikallisten eri hankkeiden kanssa Sastamala Toteutettiin seuraavia yhteistyötilaisuuksia eri lasten ja nuorten hankkeiden kanssa - Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittäminen -seminaari keväällä 2012. Hankkeiden esittely - Nuorten kohtaamispaikka -tapahtuma, jossa keskiössä ylisektoraalinen yhteistyö nuorten palvelukokonaisuudessa sekä nuorten ja ammattilaisten kohtaaminen ja vuoropuhelu. Tapahtumat toteutettu hankeyhteistyössä Elämänhallinnan hankkeen kanssa syksyllä 2012 - Perheohjaus -palvelun esittelyt erilaisissa tilaisuuksissa Sastamalassa syksyllä 2012 - Sastamalan seudun lasten ja nuorten palvelujen hankeyhteistyössä toteutettu artikkeli hallintoja hankerajat ylittävästä yhteistyötä. Artikkeli julkaistiin talvella 2013 Kuntaliiton Acta-sarjassa - Rajan ylittäjät -hankkeen organisoima Ajankohtaista lasten ja nuorten palveluissa seminaari talvella 2013, jossa EETU-hanke mukana mm. esittelemässä perheohjauspalvelua ja asiakkaan osallisuutta vahvistavia työmenetelmiä Valkeakoski - Naamat tutuksi -verkostotilaisuus syksyllä 2012, johon osallistui lähes 50 lasten ja nuorten palveluissa toimivaa työntekijää - Palvelut tutuksi -messut talvella 2013, jossa lasten ja nuorten palvelut esittäytyivät toisilleen. Taulukko 5 Hankekunnissa ylisektoraalisen yhteistyön vahvistamiseksi järjestetyt tilaisuudet ja seminaarit Toiminnan arviointi ja jatkuvuuden suunnitelmat Verkosto- ja ylisektoraalisen yhteistyön toteuttamista ja tuotoksia on arvioitu sekä toteuttamisprosessin edetessä että pilotti- ja kuntakohtaisessa arviointikokouksessa. Arvioinnin tuloksina voidaan todeta, että toimijat kokevat toimijoiden ja palveluiden tulleen tutummaksi sekä hankkeen kautta on tullut hyviä vinkkejä ja benchmarkingin kautta saanut hyödyllistä tietoa. Arvioinneissa on todettu myös, että toiseen palveluun on tullut helpommin otettua yhteyttä ja ylisektoraalisen yhteistyön vahvistuminen on tukenut myös asiakasohjauksen sujuvuutta ja vähentänyt päällekkäisiä asiakaspalveluprosesseja. Tärkeäksi on koettu palvelujen tunnettuus ja yhdenmukainen palveluista tiedottaminen sekä toimijoille että asiakkaille. Toiminta on lähtenyt siihen suuntaan, että sektoriaidat todella madaltuvat. Mietitään enemmän mitä ja miten saadaan yhdessä toimimalla aikaan (ei ajatella että aina vain itse tehdään ja muut eivät tee) Ylisektoraalisen yhteistyön kehittämisen koetaan lisänneen koko kylä kasvattaa -ajattelua, jolloin yhdessä edustetaan kunnan nuorisoa ja lapsia, keventäneen sektoriajattelua. Edellytyksenä on ollut yhdessä varattu aika. Toimijat ovat istuneet saman pöydän ääressä mikä on antanut uudenlaista näkökulmaa ennaltaehkäisevän työn kehittämiseen. Kehittämistyön myötä on totuttu tekemään vielä enemmän yhdessä. Päätökset on tehty yhteisesti usean toimijan kesken ja tietoa on välitetty eteenpäin. Ylisektoraalinen kehittäminen vaati työyhteisössä yhteisen hyväksynnän ja sopimuksen. Tällöin on tärkeää tuoda tutuksi myös kehittämistyön ajattelutapaa. 19