Ennaltaehkäisevän tuen ja intensiivisen työotteen toimintamalli nuorten palveluihin EETU-kehittämistyön helmet Loppuraportti KASPERI II

Transkriptio

1 Ennaltaehkäisevän tuen ja intensiivisen työotteen toimintamalli nuorten palveluihin EETU-kehittämistyön helmet Loppuraportti KASPERI II

2 Ennaltaehkäisevän tuen ja intensiivisen työotteen toimintamalli nuorten palveluihin on osa KASPERI II -hankekokonaisuutta. KASPERI II, Väli-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämishanke EETU-kehittämistyön helmet -loppuraportti Kirjoittajat Jaana Männikkö, projektikoordinaattori Tiina Siikaluoma, kehittäjätyöntekijä 1

3 TIIVISTELMÄ EETU Ennaltaehkäisevän tuen ja intensiivisen työotteen toimintamalli nuorten palveluihin -hanke on ollut osa KASPERI II - Väli-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämishanketta ( ). Hanke on toteuttanut valtakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa (Kaste). Kasteohjelma on strateginen ohjausväline, jolla johdetaan ja uudistetaan suomalaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. EETU-hankkeen tavoitteena oli kehittää ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön palvelukokonaisuutta, jossa korostuivat varhainen puuttuminen, intensiivinen työote, monialainen yhteistyö sekä asiakkaan osallisuuden vahvistaminen. Kohderyhmänä olivat luokkalaiset lapset ja nuoret sekä heidän perheensä. Hanke toteutettiin Pirkanmaalla kuuden kunnan alueella (Hämeenkyrö, Parkano, Punkalaidun, Pälkäne, Sastamala ja Valkeakoski). Kehittämistyön tuotoksia olivat koulun huolipalaverimallin, ennaltaehkäisevän perheohjauspalvelun sekä Nopsatoiminnan kehittäminen sekä palvelukuvausten laatiminen lasten ja nuorten palveluista. Keskeiset toimintamallit kuvattiin ja niiden sisällöt koottiin käsikirjoiksi sekä osasta tuotettiin myös esitteet ja julisteet toimintamallien levittämiseksi ja jalkauttamisen tukemiseksi. Lisäksi hankkeen aikana vahvistettiin koulun oppilashuoltotyön käytänteitä, ylisektoraalista yhteistyötä ja toimijoiden keskinäistä tunnettavuutta sekä tuettiin palveluita yhteen sovittavien johtamisen käytäntöjen syntymistä osana toimintamallien kehittämistä. Osallisuuden ja kuulemisen käytänteitä vahvistettiin työntekijöiden työotteessa sekä kehitettiin menetelmiä asiakkaiden osallisuuden vahvistamiseen palvelun arvioinnissa ja kehittämisessä. Nopsa-toiminasta toteutettiin Bikva-arviointi ja perheohjauksen asiakkaille toteutettiin palautekysely palvelun arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Kehittämistyön tuotoksia ja tuloksia tarkastellessa sekä toteutetun arvioinnin näkökulmasta voidaan todeta, että EETU-hanke on yhdessä kuntien toimijoiden kanssa onnistunut saavuttamaan hyvin sille asetetut tavoitteet. Arviointi on tuonut näkyviin asiakkaiden, työntekijöiden ja johdon kokemuksia kehitettyjen palvelujen ja toimintamallien eduista ja hyödyistä. Saatu tieto kertoo yksilö- ja perhekohtaisen hyvinvoinnin lisääntymisestä ja syrjäytymisen ehkäisyn mahdollisuuksista pieninkin toimintatavan muutoksin. Kehittämishankkeen aina on ennaltaehkäisevään toimintaan panostaminen kuntien peruspalveluissa lisääntynyt ja sen rooli korostuu myös kunnissa tehdyissä jatkuvuuden suunnitelmissa entisestään. Kehittämistyön kautta kuntiin on rakentunut uusia ylisektoraalisia yhteistyökäytäntöjä ja toimijoiden välinen vuorovaikutus on vahvistunut. Verkostotyön toimintatapoja on linjattu ja palveluita on koordinoitu yhä enemmän yhteisesti, jolloin yhteiset asiakkuudet ja tuen jatkuvuus ovat tulleet paremmin näkyviin. Yhteinen palveluiden koordinointi on estänyt päällekkäisyyksiä tuen tarjoamisessa ja toiminut myös työntekijöiden työn tukena. Dialoginen vuorovaikutus asiakastyössä on lisääntynyt ja asiakkaiden kynnys ennaltaehkäiseviin palveluihin on madaltunut. Asiakkaan osallisuutta monialaisessa palvelukentässä on tuettu vahvistamalla ja sujuvoittamalla varhaisen puuttumisen ja huolen puheeksioton toimintatapoja. Intensiivisiä toimintamalleja ja tukea on viety varhaisempaan vaiheeseen osana lasten, nuorten ja perheiden palveluita sekä kasvu- ja kehitysympäristöjä (koti, koulu, vertaisryhmät). Osallisuuden vahvistamisen menetelmät ovat parantaneet asiakastyön laatua. Lapsen ja nuoren osallisuus palveluissa on lisääntynyt kun heidän kuuleminen palveluissa on vahvistunut. Jatkuvuuden suunnitelmien laatiminen tukee toimintamallien vakiinnuttamista sekä pitkäjänteistä, sektorirajat ylittävää työn kehittämistä myös tulevaisuudessa. Kehitetyt toimintamallit kirjataan osaksi kuntien suunnitteluasiakirjoja ja näin ne saatetaan osaksi palvelurakenteita. Monisektoraalinen lasten ja nuorten palvelujen suunnitteluun, koordinoinnin ja verkostoyhteistyön johtamisen kehittäminen on edelleen jatkossa välttämätöntä. Tärkeäksi kunnissa nähdään ennaltaehkäisevien palvelujen sekä lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen hallintokuntarajattoman johtamisen käynnistäminen ja vahvistamisen osana päätöksentekoa ja taloussuunnittelua. Tavoitteena on päästä yhteistyöstä yhteisen työn tekemiseen. 2

4 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO OSAHANKKEEN KYTKEYTYMINEN KASTE-OHJELMAN JA KASPERI II - HANKKEEN TAVOITTEISIIN HANKKEEN ORGANISOITUMINEN Resurssit Rahoitus ja talous Henkilöstö Hankkeen toimijaverkostot Tiedottaminen ja viestintä Arvioinnin kokonaisuus HANKKEEN TAVOITEKOHTAINEN TOTEUTUS JA TULOKSET Hankesuunnitelman tavoite I Ennaltaehkäisevän palvelukokonaisuuden ja verkostoyhteistyön kehittäminen Ylisektoraalisen yhteistyön vahvistaminen ja kehittäminen palveluverkostossa Palveluiden ja toiminnan monialainen suunnittelu ja johtaminen Henkilöstön osaamisen vahvistaminen Hankesuunnitelman tavoite II Intensiivisen työotteen toimintamallin kehittäminen Intensiivisten monialaisten verkostoyhteistyön toimintamallien kehittäminen Yksilö- ja perhekohtaisten intensiivisten tukimuotojen ja palveluiden kehittäminen Hankesuunnitelman tavoite III Osallisuuden vahvistaminen EETU-HANKKEEN KOKONAISARVIOINTI JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISSUOSITUKSET POHDINTAA LÄHTEET LIITTEET

5 1. JOHDANTO EETU Ennaltaehkäisevän tuen ja intensiivisen työotteen toimintamalli nuorten palveluihin -hanke on ollut osa valtakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa (Kaste). Kaste-ohjelma on strateginen ohjausväline, jolla johdetaan ja uudistetaan suomalaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Kasteohjelman tavoitteiden saavuttamista ja toimeenpanoa tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeille myönnetyin valtionavustuksin. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi KASPERI II - Väli-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämishankkeelle sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) 5 ja 5 b :n mukaista kehittämishankkeiden valtionavustusta vuosille Hankekausi oli toinen Väli-Suomen alueella. EETU-hanke oli yksi KASPERI II-hankekokonaisuuteen kuuluvista osahankkeista. Hankkeessa mukana olleita kuntia olivat Hämeenkyrö, Parkano, Punkalaidun, Pälkäne, Sastamala ja Valkeakoski. Muita KASPERI IIosahankkeita olivat ELLA Etelä-Pohjanmaan lapsiperhepalvelut -kehittämishanke, Pohjanmaan Perhekaste Familjekaste i Österbotten, Tampereen seudun OSMO-hanke, Kanta-Hämeen Kuulas-hanke sekä Päijät-Hämeen Vahva pohja elämään -hanke. Koko hankekonsortiota hallinnoi Tampereen kaupunki. EETU -hankkeessa kehittämistyön on suunnattu ennaltaehkäisevien toimintamallien ja palvelukokonaisuuden kehittämiseen. Tavoitteena on ollut kehittää intensiivistä työotetta, jossa korostuu monialainen yhteistyö sekä varhainen puuttuminen. Kohderyhmänä ovat olleet luokkia käyvät lapset, nuoret ja heidän perheensä mutta kehitetyt toimintamallit ovat palvelleet myös nuorempia koululaisia ja heidän perheitään. Kehittämistyössä on kiinnitetty erityistä huomiota moniammatillisen yhteistyön ja palveluprosessien kehittämiseen sekä kohderyhmän osallisuuden vahvistamiseen osana ennaltaehkäiseviä palveluja. Tavoitteena on ollut päästä puuttumaan lastensuojelullisiin huolitilanteisiin mahdollisimman varhain ja luoda selkeät toimintamallit tuen järjestämiseksi. Kehittämistyön keskeisimmiksi teemoiksi muodostuivat ennaltaehkäisevä ja varhainen tuki, intensiivinen työote, asiakkaan osallisuus sekä moniaiainen yhteistyö. EETU-hankkeen tavoitteena oli I) Ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön palvelukokonaisuuden ja verkostoyhteistyön kehittäminen yksilöja perhekohtaisen lastensuojelutarpeen vähentämiseksi II) Intensiivisen työotteen toimintamallin kehittäminen nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille III) Vahvistaa lasten, nuorten ja heidän perheidensä osallisuutta osana lastensuojelun ennaltaehkäiseviä palveluja Tavoitteessa yksi kehittämistyön sisällöt kohdistuvat erityisesti ylisektoraalisen yhteistyön, palveluiden monialaisen suunnittelun ja johtamisen käytäntöjen kehittämiseen sekä henkilöstön osaamisen vahvistamiseen lastensuojelullisissa huolitilanteissa. Kehittämistyön tuotoksena kuvattiin lasten ja nuorten palvelut, toteutettiin erilaisia ylisektoraalista yhteistyötä vahvistavia ja toimijoiden keskinäistä tunnettavuutta lisääviä tilaisuuksia, tuettiin palveluita yhteen sovittavien johtamisen käytäntöjen syntymistä osana toimintamallien kehittämistä sekä toteutettiin henkilöstölle erilaisia teemapajoja, vertaisoppimisfoorumeita sekä koulutuksia. Tavoitteen kaksi alla kehittämistyö kohdennettiin ennaltaehkäisevien ja intensiivisten toimintamallien kehittämiseen monialaisessa yhteistyössä sekä yksilö- ja perhekohtaisessa työssä. Kehittämistyö poiki kuntiin muun muassa koulun huolipalaverimallin, ennaltaehkäisevän perheohjauspalvelun sekä Nopsa-toimintamallin, jossa kehitettiin nopean toiminnan verkostotyön tiimimallia. Lisäksi kehitettiin koulun oppilashuoltotyöryhmän sekä koulun sosiaalityöntekijän toimintaa. Tavoitteessa kolme painotettiin lasten, nuorten ja heidän perheidensä osallisuutta palveluprosessissa. Osallisuuden ja kuulemisen käytänteitä vahvistettiin työntekijöiden työotteessa sekä kehitettiin menetelmiä asiakkaiden osallisuuden vahvistamiseen palvelun arvioinnissa ja kehittämisessä. Nopsa-toiminasta toteutettiin Bikva-arviointi ja perheohjauksen asiakkaille toteutettiin kysely palvelun arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Keskeiset toimintamallien kuvattiin ja niiden sisällöt koottiin käsikirjoiksi. Osasta toimintamalleista tuotettiin myös esitteet ja julisteet toimintamallien levittämiseksi ja jalkauttamisen tukemiseksi kunnissa. Kehittämistyön tavoitekohtaista toteutumista, arviointia ja jatkuvuuden suunnitelmia on kuvattu tarkemmin raportin luvussa neljä. 4

6 2. OSAHANKKEEN KYTKEYTYMINEN KASTE-OHJELMAN JA KASPERI II -HANKKEEN TAVOITTEISIIN Sen tavoitteena on lisätä osallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia sekä parantaa palveluiden laatua, vaikuttavuutta ja kaventaa alueellisia eroja. Valtioneuvosto vahvistaa ohjelman joka neljäs vuosi. Kaste-ohjelmassa määritellään 1) sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet sekä 2) kehittämisen ja valvonnan painopisteet ja niiden toteuttamista tukevat uudistus- ja lainsäädäntöhankkeet, ohjeet ja suositukset. KASTE -ohjelman keskeisinä päätavoitteina oli - lisätä osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä - lisätä terveyttä ja hyvinvointia sekä - parantaa palveluiden laatua, vaikuttavuutta, saatavuutta ja kaventaa alueellisia eroja. KASTE -ohjelman tavoitteena on - kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja - järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut asiakasta kuunnellen. Kaste ohjelmakaudella lapsiin, nuoriin ja perheisiin liittyvissä hankkeissa perus- ja erityispalveluja on kehitetty sisällöllisesti ja rakenteellisesti. Näiden Lasten Kaste-hankkeiden kantavana ajatuksena on ollut, että lapsia ja nuoria tuetaan ensisijaisesti heidän luonnollisissa arki- ja kehitysympäristöissään. Toimintalinjoina ovat olleet varhaisen tuen ja intensiivisen erityistuen tarjoaminen. Väli-Suomen KAPSERI ( ) ja KASPERI II ( ) -hankkeiden lähtökohtana ovat olleet valtakunnallisen KASTE-ohjelman linjaukset. KAPSERI II -hanke on kohdentunut pääasiallisesti lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittämistä koskeviin toimenpiteisiin 6, (Puututaan varhain ongelmiin), sekä 7 ja 8 (Tuetaan lasten ja nuorten kehitystä ja parannetaan palveluja). KASPERI II -hankkeen ylätavoitteet ovat olleet: 1. Lasten, nuorten ja perheiden palveluja uudistetaan laajempana kokonaisuutena perinteisiä sektorirajoja ylittäen. Vahvistetaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuutta palvelujärjestelmässä. 2. Erityspalveluja kehitetään tukemaan peruspalveluja erilaisilla toimintavaihtoehdoilla. Ehkäisevän lastensuojelun alueelle luodaan työkäytäntöjä ja palvelukonsepteja, joilla paine erityispalveluihin vähenee. 3. Tuodaan palvelut suoraan lasten ja nuorten kehitysympäristöihin perhekeskustoiminnan ideologian mukaisesti. 4. Henkilöstön osaamista parannetaan ja kehitetään työtapoja uudistettavien palvelurakenteiden ja kehitettävien uusien palvelujen edellyttämällä tavalla. Kehitetään ylisektoristen palvelukokonaisuuksien johtamista. Näihin ylätavoitteisiin pohjautuen KASPERI II -hankekokonaisuuden kehittämisalueita vuosina ovat olleet: I) ennaltaehkäisevät palvelut II) erityinen tuki peruspalveluissa III) intensiivimallit Jokaisen kehittämisalueen yhteydessä kiinnitetään huomiota siihen: I. millaisia palveluja on tarpeen tarjota kehitysympäristöihin, erityisesti kotiin. II. miten palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus tapahtuvat sekä miten asiakaslähtöiset palveluprosessit muodostuvat. 5

7 Osahankkeen tavoitteet rakentuivat KASPERI II -hankeen ja Kaste ohjelmakauden tavoitteille ja ne kytkeytyivät yllä mainittuihin KASPERI II -hankkeen ylätavoitteisiin ja erityisesti kehittämisalueisiin I) ennaltaehkäisevät palvelut sekä III) intensiivimallit. Lisäksi kehittämistyössä on kiinnitetty huomiota kotiin vietävien ennaltaehkäisevien palveluiden kehittämiseen sekä monialaiseen palvelutarpeen arviointiin ja asiakaslähtöisten palveluprosessien kehittämiseen. EETU-hankkeen tavoitteissa on painottunut - palvelujen uudistaminen laajempana kokonaisuutena perinteisiä sektorirajoja ylittäen siten että vähennetään lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelun tarvetta ja painotetaan ennaltaehkäiseviä toimia peruspalveluissa ja verkostoyhteistyötä. - intensiivisten palvelukonseptien ja työkäytäntöjen kehittäminen perinteisiä sektorirajoja ylittäen siten että vähennetään lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelun tarvetta ja painotetaan ennaltaehkäiseviä toimia ja intensiivistä tukea peruspalveluissa. Työmallien kehittäminen ja uusien työtapojen omaksuminen vaatii myös osaamisen ja ammatillisten valmiuksien kehittämistä. - asiakkaan aseman vahvistaminen osana palvelujärjestelmää sekä henkilöstön osaamiseen ja työtapoihin liittyvät toimenpiteet. Uuden Kaste ohjelman ( ) tavoitteena on mm. siirtää painopistettä ongelmien hoidosta aktiiviseen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseen ja ongelmien ehkäisyyn. Keskeisiä periaatteita ohjelmassa ovat osallisuus ja asiakaslähtöisyys. EETU-osahankkeen toteuttamisessa on huomioitu myös uuden Kaste-ohjelman painoalueita sekä osaohjelmakohtaisia toimenpiteitä: Sosiaali- ja terveyspalvelujen, opetustoimen ja nuorisotyön yhteistyön lisääminen palveluiden yhteensovittamiseksi Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden yhteinen suunnittelu, koordinointi ja johtaminen Koulun sosiaalityön ja oppilashuoltotyön kehittäminen Kotiin vietävien ennaltaehkäisevien palveluiden kehittäminen Henkilöstön monialaisen työskentelyn kehittäminen asiakaspalvelun joustavuuden turvaamiseksi 6

8 3. HANKKEEN ORGANISOITUMINEN Hämeenkyrön kunta toimi EETU-osahankkeen vastuukuntana ja vastasi hankesuunnitelman mukaisesti osahankekohtaisesta toteuttamisesta, raportoinnista, omarahoitusosuuksien laskutuksesta kumppanuuskunnilta sekä hankehenkilöstön rekrytoinnista ja esimiestehtävistä. Kumppanuuskunnat olivat sitoutuneet maksamaan osuutensa omarahoitusosuudesta, edistämään osahankkeen tavoitteiden toteuttamista ja osallistumaan ja vaikuttamaan hankkeen toteuttamiseen mm. osallistumalla ohjausryhmiin ja muihin muodostettaviin työryhmiin sekä muulla yhteistyöllä edistämään hankkeen toteutumista hanketyöntekijöiden kanssa. Koko hankekonsortiota hallinnoiva Tampereen kaupunki ja Hämeenkyrön kunta sekä Hämeenkyrön kunta ja kumppanuskunnat (Parkano, Punkalaidun, Pälkäne, Sastamala sekä Valkeakoski) laativat sopimuksen EETUosahankkeen hallinnoimista ja organisoinnista. Osahankkeeseen osallistuneiden kuntien sosiaali- ja sivistystoimen edustajista koottiin ohjausryhmä, joka kokoontui hankkeen aikana kymmenen kertaa. Ennen hankkeen aloitusta ohjausryhmä valmisteli hanketta ja valitsi hankkeeseen palkattavan henkilökunnan. Hankkeeseen palkattiin projektikoordinaattori koko hankeajalla ( ) ja kaksi kehittäjätyöntekijää intensiivimallien pilotointijaksolle ( ) Resurssit Rahoitus ja talous Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi KASPERI II -hankekokonaisuudelle sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) 5 ja 5 b :n mukaista kehittämishankkeiden valtionavustusta euroa. Kuntien omarahoitusosuus hankkeen kustannuksista oli 25 % eli euroa. Hankkeen kokonaiskustannuksiksi hyväksyttiin euroa. KASPERI II -hankekokonaisuuteen kuului kuusi osahanketta, joiden kesken rahoitus jakaantui. Hankehakemuksen mukaisesti hankkeen kokonaisbudjetti on euroa, joka sisältää euroa hankekonsortion yhteisiä kuluja (liite 1). Hankkeeseen osallistuvien kuntien omarahoitusosuus (25 %) jakautui kuntien kesken vuoden 2009 asukasluvun mukaisesti. Hankkeen valtionavustuksen perusteeksi hyväksytyistä kustannuksista käytettiin noin euroa. Suurimmat kustannukset syntyivät hankehenkilöstön palkka- ja matkakuluista sekä hallinnollisista kuluista. Lisäksi kustannuksia syntyi asiantuntijapalveluiden ostosta (taulukko 1), tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämiseen liittyvistä kustannuksista sekä hankkeen keskeisten tuotosten julkaisu- ja painatuskuluista. Hankkeen taloutta seurattiin säännöllisesti ohjausryhmän kokouksissa. Vuoden 2013 alussa hankkeelle laadittiin uusi käyttösuunnitelma, jossa tarkennettiin ja kohdennettiin hankkeen budjetin käyttöä. Hankehenkilöstön palkkaus- sekä matkakulujen jäätyä odotettua pienemmäksi hankkeen ohjausryhmä päätti talvella 2013, jatkaa yhden kehittäjätyöntekijän työsopimusta 3 kuukaudella hankkeen päättymiseen asti sekä Motivoiva kohtaaminen -koulutussarjan järjestämisestä kolmella eri hankepaikkakunnalla. 7

9 Taulukko 1 Hankkeeseen ostetut asiantuntijapalvelut Aihe Sisältö, ajankohta ja asiantuntija EETU-teemapajat Menetelmiä lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelyyn Voimavaramenetelmät; kouluttaja, KM Nenne Amnell, Algu oy - Taidelähtöiset menetelmä; taideterapeutti MA Anna-Liisa Tarvainen Koulutukset Seminaarit Erityislapsi monialaisessa palveluverkostossa - verkostodialogi monialaisen palvelutarpeen arvioinnin välineenä Kouluttaja, verkostokonsultti Outi Auvinen-Tornberg Motivoiva kohtaaminen -koulutussarja - Kouluttajana Jukka Oksanen, YTM, sosiaaliterapeutti, työnohjaaja A-klinikkasäätiöstä. Koulutuspaikkakunnat ja -ajankohdat VALKEAKOSKI - Perusteet I ja II ma klo ja ti klo SASTAMALA - Perusteet I ja II ti klo ja ke klo HÄMEENKYRÖ - Perusteet I ja II ke klo ja to klo TAMPERE - Syventävä koulutuspäivä ma klo 9-16 EETU-hankkeen työseminaari , Hämeenkyrö - Luennoitsija, teatteriohjaaja ja ilmaisutaidon kouluttaja Marja-Leena Haapanen EETU-kehittämistyön helmet seminaari , Hämeenkyrö - Luennoitsija, YTM, pedagoginen ohjaaja Outi Auvinen-Tornberg Hanketyön konsultointi Graafinen suunnittelu Kielenhuolto Hanketyön konsultointi - Valmentaja, KM Nenne Amnell, Algu oy - YTM, pedagoginen ohjaaja Outi Auvinen-Tornberg EETU-hankkeen logojen, käyntikorttien, esitteiden yms. materiaalin graafisen ulkoasun suunnittelu ja taitto - graafinen suunnittelija Elina Nikkola Nopsa-toiminnan ja perheohjauspalvelun käsikirjojen kielen huolto - Äidinkielenopettaja Henriikka Byckling 8

10 3.1.2.Henkilöstö Osahankkeen henkilöstö Hankkeeseen palkattiin projektikoordinaattoriksi sosionomi (YAMK) Jaana Männikkö ajalle Lisäksi hankkeeseen palkattiin kaksi kehittäjätyöntekijää, josta sosionomi (YAMK) Taina Kotilainen työskenteli hankkeessa ajalla sekä sosionimi (YAMK) Tiina Siikaluoma ajalla Projektikoordinaattorin tehtävänä oli vastata omalta osaltaan hankkeen tavoitteiden mukaisesta toiminnasta sekä tarkistetussa talousarviossa pysymisestä, toimia aktiivisessa yhteistyössä hankekuntien sekä Kasperi II - hankekonsortion kanssa hankkeen tavoitteiden toteutumiseksi sekä tukea kuntakohtaista kehittämistyötä ja huolehtia yhdessä ohjausryhmän kanssa tasapuolisesta kehittämispanoksesta kunnissa. Projektikoordinaattori vastasi tehdyn työn raportoinnista, arviointitiedon keräämisestä ja arvioinnin toteuttamisesta hankkeessa yhteistyössä kehittäjätyöntekijöiden sekä kuntatoimijoiden kanssa. Projektikoordinaattori toimi ohjausryhmän kokouksen valmistalijana ja esittelijänä yhteistyössä puheenjohtajien kanssa sekä toimi kokousmuistioiden laatijansa. Kehittäjätyöntekijöiden tullessa mukaan hankkeeseen hän toimi myös projektitiimin vetäjänä sekä ohjasi ja johti hanketiimin käytännön työn toteutusta. Kehittäjätyöntekijä vastasi oman tavoitekohtaisen vastuualueiden ja pilottien suunnittelu- ja kehittämistyöstä yhteistyössä kuntakumppaneiden kanssa. Kehittäjätyöntekijän työtehtäviin sisältyi yhteydenpito kuntien toimijoihin ja verkostojen tiedottaminen, työryhmien kokousten valmistelu ja muistioiden laatiminen, kehittämispilottien toteutumisen raportointi osahanketasolla sekä arvioinnin suunnittelu ja toteuttaminen yhdessä hanketiimin kanssa. Lisäksi kehittäjätyöntekijät antoivat oman panoksensa hankkeen yhteisen toiminnan ja tilaisuuksien suunnittelu ja järjestäminen sekä osallistuivat tiimipalavereihin sekä koko hankehenkilöstölle suunnattuihin tilaisuuksiin, seminaareihin ja muihin tapahtumiin. Kehittäjätyöntekijöiden työpanos pyrittiin organisoimaan tasapuoliseksi kuntakumppanien kesken jakamalla kehittäjätyöntekijöiden työaika sekä hankekohtaiseen (yhteinen) ja kuntakohtaiseen työpanokseen. Yhteiseen hanketyöhön kuuluvaan aikaan laskettiin 40 prosenttia työajasta ja loput 60 prosenttia työajasta jaettiin kuntatyöpäiviin kuntien maksuosuuden mukaisesti. Tämän perusteella kuntatyöpäivät jaettiin eri pilottien kesken ja näin ohjattiin myös kuntia tekemään priorisointi ja määrittelemään omaa kehittämistyöpanostaan oman kunnan kehittämispilottien kesken. Osahankkeen ohjaus- ja tukitiimit EETU-hankkeen kehittämistyötä on tuettu ja ohjattu erilaisten hanketyön tukitiimien toiminnan kautta. Projektikoordinaattorin työn tukemiseksi nimettiin hankkeen alkaessa ydintiimi, joka toimii koordinaattorin tukena hankkeen eteenpäin viemiseen liittyvissä asioissa sekä toimii reflektoivana tahona koordinaattorille. Ydintiimin toiminaan osallistuvat projektikoordinaattorin lisäksi ohjasryhmän puheenjohtaja Päivi Niemi, varapuheenjohtaja Janita Koivisto sekä Pikasos Oy:stä erityissuunnittelija Seija Junno. Ydintiimi kokoontui tarvittaessa. Kasperi-hankkeen projektijohtajan ja projektisuunnittelijan kanssa järjestettiin ohjaus- ja tukikäyntejä, joissa käsiteltiin Kasperi II -hankekokonaisuuteen yhteisesti liittyviä asioita sekä osahankekohtaisia suunnitelmia ja toimintaa. Ohjaustapaamisia oli hankkeen aikana noin puolivuosittain. Myös osahankkeiden koordinaattori tapaavat KASPERI -tiimin johdolla. Tarkoituksena oli työn tukeminen sekä koko hankekonsortiota koskevien asioiden suunnitteleminen ja organisoiminen. Koordinaattoreiden tapaamisia järjestettiin 3-4 kertaa vuodessa. Lisäksi koko hankekonsortion henkilöstölle järjestettiin tapaamisia, joissa edistettiin osahankkeiden toiminnan, kokemusten ja hyvien käytäntöjen jakamista, yhteisistä asioista sopimista, hankehenkilöstön keskinäistä tutustumista sekä yhteistyön tekemistä. Kehittäjätyöntekijöiden aloitettua työt kokoontui projektitiimi viikoittain palaveriin edistämään hanketyön arjen sujuvaa organisoimista ja koordinointia, työtehtävien hallintaa ja jakamista, tehostamaan tiedon kulkua sekä edistämään ja ylläpitämään tiimin toimivuutta ja työhyvinvointia. Johtava sosiaalityöntekijä (lähiesimies) osallistui projektitiimin palavereihin ja suunnittelupäiviin mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan. Lisäksi Hämeenkyrön kunnan johtavan sosiaalityöntekijä ja projektikoordinaattori tapasivat tarvittaessa käsittelemään osahankkeen johtamiseen ja hallinnollisiin tehtäviin, kehittämissisältöihin ja työn organisoimiseen liittyviä asioita sekä valmistelivat yhdessä ohjausryhmän kokouksia. 9

11 Ohjausryhmä Hämeenkyrön kunta asetti EETU-hankeelle oman ohjausryhmän (taulukko 2) kumppanuuskuntien esityksestä. Ohjausryhmän tehtävänä oli ohjata, kehittää ja arvioida hankkeen toimintatapoja ja sisältöä. Ohjausryhmä seurasi hankkeen tavoitteiden toteutumista ja kustannusarviossa pysymistä. Osahankkeen ohjausryhmän tehtävänä oli huolehtia myös siitä, että jokainen hankkeeseen osallistuva kunta saa vastinetta panostukselleen. EETU-hankkeen ohjausryhmä koostui hankekuntien sosiaali- ja sivistystoimea edustavista viranhaltioista. Valkeakosken kaupungin jäsenet edustavat perhe- ja sosiaalipalveluita. Alun perin kunnat nimesivät ohjausryhmään varsinaisen jäsenen ja varajäsenen mutta hankkeen käynnistyttyä ohjasryhmä päätti nimetä kunnan molemmat henkilöt varsinaisiksi jäseniksi. Ohjasryhmän kokouksiin oli mahdollista kutsua myös muita asiantuntijoita. Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana yhteensä 10 kertaa. Ohjausryhmä sopi seuraavista tehtävistä Ohjasryhmä vastaa hankkeen etenemisestä suunnitelmien mukaan Ohjasryhmä vastaa osahankkeen linjauksista ja tarvittaessa niiden tarkentamisesta Ohjasryhmä vastaa osahankkeen talouden seurannasta ja raportoinnista Ohjasryhmä vastaa osahankkeen arvioinnista Ohjasryhmä huolehtii osahankkeen tasapuolisesta toteutumisesta osahankkeessa mukana olevissa kunnissa Ohjausryhmän jäsenet huolehtivat omissa organisaatioissa yhteistyöstä, joka rakentuu hankkeen ympärille Kunta Hämeenkyrö Parkano Punkalaidun Pälkäne Sastamala Valkeakoski Pikassos Kasperi II EETU Jäsenet johtava sosiaalityöntekijä Päivi Niemi, puheenjohtaja johtava erityisopettaja, KELPO-koordinaattori Terhikki Hulkko-Haavisto sosiaalijohtaja Taina Niiranen osallistui ohjausryhmän kokouksiin aikataulunsa niin mahdollistaessa ja toimi kokouksen puheenjohtajan varsinaisen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan molempien ollessa estyneitä. sivistystoimenjohtaja Harri Hiitti, sosiaalityön päällikkö Saija Kujansuu (kevät 2012 saakka) (varalla perheneuvoja Katri Alamettälä) perusturvajohtaja Anne Hokkanen (2012 vuoden loppuun saakka) sivistystoimen toimialapäällikkö Hannu J. Paukku ja alkaen rehtori Arto Asa perusturvajohtaja Janita Koivisto, varapuheenjohtaja sivistystoimenjohtaja Mauri Nest perhe- ja sosiaalityön johtaja Katja Tommiska ( saakka) perhe- ja sosiaalityön johtaja Hanna Kautto ( alkaen) (varalla sosiaalityönpäällikkö Nanna Jouste helmikuu 2013 saakka) opetuspäällikkö Elina Jaakkola sosiaalityönjohtaja Minna-Maria Solanterä (varalla Sirpa Leino-Heritty) sosiaaliohjaaja Minna Kamppari erityissuunnittelija Seija Junno ( saakka) projektijohtaja Juha Luomala ( saakka) projektijohtaja Seija Junno ( alkaen) varalla projektisuunnittelija Ulriika Kunnas-Honkaniemi ( saakka), suunnittelija Anni Kuhalainen alkaen) projektikoordinaattori Jaana Männikkö (sihteeri), kehittäjätyöntekijä Tiina Siikaluoma, kehittäjätyöntekijä ( ) ja Tanja Kotilainen ( ) Taulukko 2 EETU-hankkeen ohjausryhmän jäsenet 10

12 Hankkeen toimijaverkostot Hankkeen käynnistyessä hankekuntiin perustettiin erilaisia työryhmiä tai EETU-hankkeen kehittämistyö yhdistettiin jo toiminnassa olevien työryhmien tehtäviin. Kuntakohtaisten työryhmien toiminnan tavoitteena oli kehittämistyön alkuvaiheessa suunnitella, linjata, koordinoida sekä ohjata kehittämistyötä kunnassa sekä valmistella kuntakohtaista toimintasuunnitelmaa. EETU -hankkeelle nimettiin kunnista myös omat yhteyshenkilöt sekä sosiaalityön että koulutoimen puolelta ja osaan kuntiin perustettiin myös ydintiimejä ja ohjasryhmiä tukemaan kehittämistyötä. Kuntakohtaisia kehittämispilotteja varten perustettiin hankkeen aikana myös pilottikohtaisia työryhmiä tai jo olemassa olevia työryhmiä muokattiin pilottien tarpeiden mukaan. Työryhmien kokoonpanot, roolit ja tehtävät vaihtelivat hieman kunnittain ja niiden kokoonpanot on esitetty kunnittain liitteissä 2 ja 3. Työryhmät toiminnallaan edistivät pilottijakson suunnitelmien toimeenpanoa sekä seurasi ja arvioi kehittämistyön ja tavoitteiden toteutumista koko hankkeen ajan. Hankekuntien koot ja näin olleen myös avaintoimijoiden määrä vaihtelee kunnittain, joka myös osaltaan vaikutti kuntakohtaiseen kehittämistyön organisoimiseen ja osallistumismahdollisuuksiin. Kehittämisprosessin edetessä eri toimijoiden roolit ja vastuunjako selkiytyivät kun kuntakohtaiset EETU-ydinryhmät ja yhteyshenkilöt nimettiin sekä osahanketason yhteinen intensiivityöryhmä perustettiin. Vastuun jakoa ja tehtävien täsmentämistä on kuntatoimijoiden kanssa toteutettu läpi hankkeen kehittämiskohteiden ja pilottitoiminnan osalta. Pilottikohtaisessa työskentelyssä vastuu kehittämistyön toteuttamisesta pyrittiin jakamaan hankkeen edetessä kuntatoimijoiden kanssa. Kehittäjätyöntekijät tukivat kuntatoimijoita aktiivisesti kehittämistyön eri vaiheiden toteuttamisessa. Kehittämistyötä edistettiin myös hankekuntien yhteisillä työkokouksilla ja verkostotapaamisilla. Työryhmiä ja verkostoja koottiin yhteen hankkeen aikana aina eri tarpeista käsin. Verkostot olivat vaihtuvia ja ne kokoontuivat tarpeen mukaan. Työryhmiä ja verkostoja oli mm. Hankkeen aikana toteutettiin yhteistyötä järjestöjen, oppilaitosten sekä eri kunnissa toimivien muiden hankkeiden kanssa. Yhteistyön avulla pyrittiin hyödyntämään eri toimijoiden resursseja mielekkäällä tavalla kokonaisuus huomioon ottaen. Taulukossa 3 on kuvattu hankkeen yhteistyötahot ja esitetty lyhyesti keskeinen toiminta kyseessä olevan yhteistyötahon kanssa. Yhteistyötaho A-klinikka säätiö Toiminta Motivoiva kohtaaminen -koulutuksen järjestäminen MLL (Pirkanmaa) Yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen, kuntatoimijoille MLL palvelumahdollisuuksista tiedottaminen, asiakkaan osallisuuden vahvistamiseen liittyvä konsultaatiokeskustelu Music Against Drugs Ry Parkanossa yhteisen kehittämispäivän suunnittelu ja järjestäminen PSHP & Pikassos Oy yhteistyö Satakunnan Ammattikorkeakoulu Sote-ammattilaisverkon suunnittelukokouksiin osallistuminen Opinnäyteyhteistyö, yliopettaja Pasi Kumpulainen Sosiaalikehitys Oy Yhteistyöpalaverit Rajan ylittäjät ja Onnistuvat opit -hankkeiden kanssa Esiintyminen Rajanylittäjät -hankeen seminaarissa Tampereen ammattikorkeakoulu Sosionomiopiskelijoiden työelämäprojektin toteuttaminen Palvelukuvaspilotissa Sosionomi YAMK -opinnäytetyön toteuttaminen EETU -hankkeessa (yliopettaja Merja Sinkkonen) Yhteistyö Elämänhallinta-hankkeen kautta mm. tilaisuuksien järjestäminen yhdessä opiskelijoiden kanssa Tampereen yliopisto Elämänhallinta-hankkeeseen liittyvä korkeakouluyhteistyö, mm. opiskelijoiden ohjaus & yhteistyö tilaisuuksien järjestämisessä sekä yhteistyössä toteutettu artikkelin kirjoitus Kuntaliiton Akta-sarjaan. Tuhkunen Anne, Rannisto Pasi-Heikki (toim.) Elämänhallintaa kuntayhteisössä - kumppanuudet nuorten hyvinvoinnin tukena. Acta nro

13 Elämänhallinta-hanke Korkeakouluyhteistyö (TAMK & TaY), nuorille, ammattilaisille ja päättäjille suunnatut tilaisuudet Sastamalassa Hyödynnetty Sastamalassa järjestettyä Osallistava draama työvälineenä lasten, nuorten ja perheiden kanssa -koulutusta. Kouluttaja toiminut Annukka Häkämies, lehtori, kouluttaja, TAMK. Yhteistyössä toteutettu artikkelin kirjoitus Kuntaliiton Akta-sarjaan. Tuhkunen Anne, Rannisto Pasi-Heikki (toim.) Elämänhallintaa kuntayhteisössä - kumppanuudet nuorten hyvinvoinnin tukena. Acta nro 244. Koordinaattoritapaamiset (hankkeiden tavoitteiden yhteensovittamiseksi paikallisesti) Kelpo-hankkeet Hämeenkyrössä Huolen puheeksi otto -koulutukseen osallistuminen, suunnitelma Huolipalaveri mallin jalkauttamisesta opettajille yhteistyössä. Hankkeilla oli yhteinen Kelpo-EETU-ohjausryhmä. 3-portaisen tuen -mallin esittely sosiaalipalveluiden henkilöstölle. Pälkäneellä yhteiset suunnittelupalaverit moniammatillisen tiimin kanssa, joka oli perustettu Kelpo-hankkeessa Sastamalassa hankkeilla yhteinen ohjausryhmä sekä koordinaattoritapaamiset paikallisen kehittämistyön eteenpäin viemiseksi Yhteistyö Valkeakosken Kelpo-koordinaattorin kanssa verkostoyhteistyön toimintamallien kehittämisen käynnistämiseksi LATU-hanke Punkalaitumella koulun toimijoille yhteinen oppilashuoltotyön kehittämiseen liittyvä iltapäivä Hyvinvointia Perheille - ohjelma Valkeakosken kaupungin HyPe- kehittämistyössä EETU-hankkeesta osallistuttu HyPe-projektiryhmään sekä 0-4 -vuotiaille suunnattujen palvelujen kehittämistyöryhmän kokouksiin (hankkeen ja ohjelman synergiaedut) Osmo-hanke Sastamalan Nepsy-työryhmän yhteistyökäytäntöjen kehittäminen sekä yhteinen paikallinen ohjausryhmä Punkalaitumella yhteinen tilaisuus, jossa Osmo- hankkeesta Nepsy-ensitietoluento ja EETU-hankkeesta esiteltiin monialaisen verkostoneuvottelun mallia. Vertaisoppimisprosessi asiakkaan osallisuuden vahvistamisen toteutumisesta Rajanylittäjät-hanke Sastamalassa Rajanylittäjät -hankkeen järjestämässä seminaarissa esittelemässä mm. perheohjauspalvelua ja kertomassa osallisuuden vahvistamisesta Muut Kaste-hankkeet Osallisuus-teemaverkoston työskentely, hyvien käytäntöjen ja materiaalien jakaminen eri hankkeiden kanssa Taulukko 3 EETU-hankkeen yhteistyötahot 12

14 3.2. Tiedottaminen ja viestintä KASPERI II -hankkeelle laadittiin yhteistyössä projektipäällikön, -suunnittelijan sekä osahankkeiden koordinaattoreiden kanssa tiedotus- ja viestintäsuunnitelma, jossa sovittiin myös yhteisiä tiedottamiseen liittyviä linjauksia kuten osahankekohtaisten facebook-tilin perustamisesta. EETU -osahankkeessa päävastuu viestinnästä ja tiedottamisesta on ollut projektikoordinaattorilla. Kehittäjätyöntekijät ovat vastanneet yhteydenpidosta pilottityöryhmiinsä ja yhteistyöverkostoihinsa. Lisäksi hankekuntien ohjausryhmien jäsenet, yhteyshenkilöt sekä työryhmien vastuuhenkilöt ovat omalta osaltaan huolehtineet kuntien sisäisestä viestintää ja tiedottamisesta. EETU -osahankkeessa tiedottaminen toteutettiin seuraavien keinoin: - Tiedottaminen kuntakumppaneille ja sidosryhmille sähköpostilla ja nettisivujen kautta - Julkinen tiedottaminen Hämeenkyrön kunnan ja sekä Kasperi-hankkeen nettisivuilla o o - KASPERI II-uutiskirjeet ja EETU-tiedotteet - Hankkeessa tuotetun materiaalin julkaiseminen Kasperi-hankkeen kotisivuilla osoitteessa - EETU -hankkeen FB -sivut - Esitteet: KASPERI II -esite, EETU- esite, pilottiesitteet - Kuntakohtainen tiedottaminen: kuntakohtaiset kehittämistyön esittely-diat, paikallislehtijutut, asiakastiedotteet ja esitteet, tilaisuudet, hankekuntien nettisivut 13

15 3.3. Arvioinnin kokonaisuus EETU -osahankkeen arviointi on toteutettu osana KASPERI II -hankekokonaisuutta. Vastuu hankekokonaisuuden arvioinnin tuottamisesta on ollut KASPERI II -hankkeen yhteisellä osiolla. Osahankkeet olivat aktiivisesti arvioinnissa mukana muun muassa tuottamassa arviointimateriaalia ja arvioimassa oman osionsa tavoitteiden toteutumista. KASPERI II -hankkeen arvioinnin kokonaisuudesta on laadittu oma arviointisuunnitelma. Tarkempi suunnitelma KASPERI II arvioinnin toteuttamisesta löytyy osoitteesta KASPERI II arviointikysymykset olivat: 1. Miten intensiivistä työotetta voi viedä varhaisemman tuen vaiheeseen? 2. Miten erityispalvelujen tarvetta on kyetty vähentämään? 3. Miten perhekeskustoiminta on kehitetty ja onko toiminta rakenteistunut osaksi kunnan ennaltaehkäiseviä palveluja? 4. Miten asiakkaan osallisuutta palvelujen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa on pystytty vahvistamaan? 5. Mitä uusia ennaltaehkäiseviä työmuotoja on syntynyt / miten ennaltaehkäiseviä toimintoja on kyetty uudella tavalla jäsentämään? 6. Miten ylisektorisen johtamisen ja asiakaslähtöisen työskentelykulttuurin kehittämistä on tuettu? Osahankekohtainen arviointi kohdistui KASPERI II -arviointikysymyksiin 1. ja 2. sekä Pilotti- ja kuntakohtaisissa arvioinneissa pyrittiin löytämään vastauksia seuraaviin arviointikysymyksiin: 1. Mikä toimintamallin kehittämisessä / kuntakohtaisessa kehittämistyössä on onnistunut? Miten tavoitteet on saavutettu? Mikä kehitetyissä palveluissa ja malleissa toimii? Mikä tuki onnistumista? Mitä muutoksia on täytynyt tehdä? Mitä tämä edellytti työntekijöiltä, palveluiden johtamiselta, palveluiden koordinoinnilta ja yhteistyön tekemiseltä sekä palvelurakenteilta? 2. Millaisia haasteita toimintamallin kehittämisessä / kehittämistyössä on kohdattu? Mitä asioita ei saavutettu ja miksi? Millaisia ratkaisuja kehittämishaasteisiin on löytynyt tai miten niitä voisi ratkaista? Mitä tulee vielä tehdä? Kenen? Milloin? 3. Mitä muutosta lapsen, nuoren ja perheen tukemiseen toimintamallilla / kehittämistyöllä on saatu aikaan ennaltaehkäisevässä lastensuojelun palvelukokonaisuudessa? Mikä on suurin muutos? Miten tämä näkyy asiakkaan näkökulmasta? Entä palvelukokonaisuuden kannalta? 4. Millaisia muutoksia on tapahtunut ylisektoraalisessa yhteistyössä sekä palveluiden monialaisen suunnittelun ja johtamisen työskentelykulttuurissa ennaltaehkäiseviä palveluja ja intensiivisen tuen muotoja kehitettäessä? Miten tämä näkyy käytännössä? Mitä toimenpiteitä on tehty? Mikä on vienyt muutosta eteenpäin? Mikä on tukenut muutoksessa? Millaisia toteuttamissuunnitelmia on jatkossa? 5. Miten asiakkaiden osallisuutta palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa, arvioinnissa sekä kehittämisessä on toimintamallin kehittämisessä / kehittämistyön aikana pystytty vahvistettu? Miten asiakkaan osallisuus toteutuu verkostoyhteistyössä? Kuinka saatuja kokemuksia ja tietoa asiakkaan osallisuuden vahvistamisesta hyödynnetään jatkossa? 14

16 Arviointitietoa kerättiin hankkeessa eri menetelmin (taulukko 4) kuten hanketyön ja pilottien prosessiarviointi (välipysäkit ja loppuarvioinnit, hankekortit, kehittämispäiväkirjat jne.), asiakaspalautteet, kyselyt, opinnäytetyöt sekä kuvaamalla kehitetyt toimintamallit. Kehittämiskohteiden ja intensiivityön pilottien arviointiin osallistuivat EETU -ohjausryhmän jäsenet, kuntakohtaiset EETU-ydinryhmät ja -tiimit, pilottityöryhmät sekä hanketyöntekijät. Asiakkaat osallistettiin intensiivityön pilottien arviointiin osana omaa asiakasprosessia. Arviointitietoa kerättiin kehittämistyön eri vaiheissa sekä pilottitasolla, kuntatasolla ja hanketasolla. Pilottikohteista arviointitietoa kerättiin sekä EETU -hankkeen ja KASPERI -hankkeen kokonaisarviointia varten että kunnallisen päätöksen teon tueksi arvioitaessa toimintamallin jalkauttamista ja vakiinnuttamista kunnassa. Tarkoituksena oli saada kuva siitä onko pilotoidulle toimintamallille tai palvelulle kunnassa tarvetta. Arviointitietoa kerättiin sekä asiakkailta, lähityöntekijöitä sekä verkostoilta. Arviointitiedon keräämisessä eri pilottimalleissa pyrittiin hyödyntämään samoja arviointisisältöjä ja kriteereitä paikalliset tarpeet ja olosuhteet huomioon ottaen. Keinot vaihtelivat jonkin verran pilottikohtaisesti Arviointitietoa hyödynnettiin kehittämistyön toteutuksen seurannassa ja kehittämiskohteiden sisältöjen edelleen kehittämisessä, hankkeen raportoinnissa, Kasperi II arviointikysymyksiin vastaamisessa sekä päätöksen teon tukena arvioitaessa kehitettyjen toimintamallien hyötyä, toimivuutta sekä vakiinnuttamistarvetta kunnassa. Arvioinnin haasteena oli arviointitiedon keräämisen laajuus ja sen vastaaminen eri tasojen tarpeisiin; KASPERI II -hankekonsortion taso, osahanketaso, pilottitaso sekä alueellisten toimijoiden intressit. Arvioinnin tuloksista kerrotaan raportin luvussa 4. Hankkeen tavoitekohtainen toteutus ja tulokset. Menetelmä Toimenpiteet ja keinot Hankkeen prosessiarviointi Raportointikortit Väli- ja päätösarvioinnit ohjausryhmässä Kuntakohtaiset kehittämistyön kokonaisuuden välipysäkit ja loppuarvioinnit Vertaisarviointi (OSMO EETU) Palautteen kerääminen järjestetyistä tapahtumista ja tilaisuuksista EETU -työtiimin reflektointi ja SWOT-analyysit Pilottien prosessiarviointi Välipysäkit ja loppuarviointi Tilastotiedon kerääminen Case -kuvaukset (ilmiöiden esiin nostaminen) Reflektiiviset kehittämispäiväkirjat (raportointi ja työn reflektointi) Asiakaspalaute Intensiivityön pilottikohteissa kerätty asiakkaan arvio omasta palveluprosessista ja palvelun vaikuttavuudesta Palvelukuvaukset Uusien työmuotojen ja toimintamallien kuvaamien Opinnäytetyöt (YAMK) Verkostoyhteistyön nopean toiminnan -pilotti (Nopsa-toiminta) Nuoren intensiivisen tuen -pilotti (tyttöryhmä) Kyselyt Pilottien palveluverkostolle tehtävä kysely palvelun käytöstä sekä vaikuttavuudesta Asiakaskysely palvelun vaikuttavuudesta KASPERI II web-kysely kokonaisuuden toteutuksesta elokuussa -13 Taulukko 4 Arviointitiedon keräämisen menetelmät EETU -hankkeessa. 15

17 4. HANKKEEN TAVOITEKOHTAINEN TOTEUTUS JA TULOKSET EETU-hankkeen tavoitteena oli I) Ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön palvelukokonaisuuden ja verkostoyhteistyön kehittäminen yksilö- ja perhekohtaisen lastensuojelutarpeen vähentämiseksi II) III) Intensiivisen työotteen toimintamallin kehittäminen nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille Vahvistaa lasten, nuorten ja heidän perheidensä osallisuutta osana lastensuojelun ennaltaehkäiseviä palveluja Näiden tavoitteiden sisällä kehittämistyö on kohdistunut erityisesti Ennaltaehkäisevien ja intensiivisten toimintamallien kehittämiseen monialaisissa verkostoissa sekä yksilö- ja perhekohtaisessa työssä Lasten, nuorten ja heidän perheidensä osallisuuden vahvistamiseen palveluissa Henkilöstön osaamisen vahvistamiseen ennaltaehkäisevässä lastensuojelutyössä Ylisektoraalisen yhteistyön kehittämiseen sekä palveluiden monialaisen suunnittelun ja johtamisen käytäntöjen tukemiseen osana intensiivisten toimintamallien kehittämistä Hanketoiminnan käynnistämisen alkuvaiheessa tavoitteiden tarkentamiseksi sekä konkreettisten kehittämistoimenpiteiden täsmentämiseksi kerättiin tietoa kuntien ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön palvelukokonaisuuden nykytilasta sekä paikallisista kehittämistarpeista. Kartoittavia kuntakierroksia toteutettiin hankeen alkuvaiheessa kaksi. Ensimmäisellä tutustumiseen painottuvalla kuntakierroksella kerättiin avoimilla kysymyksillä yleistä tietoa peruspalveluiden nykytilasta, ylisektoraalisen yhteistyön malleista, siihen menneestä kunnassa tehdystä kehittämistyöstä sekä paikallisista kehittämistarpeista ja toiveista EETU -hankkeeseen liittyen. Toisella kartoituskierroksella työkokoukseen osallistui laajemmin sekä sosiaali-, terveys- että opetustoimen henkilöstöä. Tällöin työkokouksessa keskityttiin kuulemaan eri toimijoiden kokemuksia lastensuojelullisiin huolitilanteisiin sekä ylisektoraalisen yhteistyön parantamiseen liittyvistä kehittämistarpeista peilaten niitä hankkeen kokonaistavoitteisiin. Kuntakohtaiset tarpeet jaoteltiin hankkeen sisältöjen mukaan neljään eri kategoriaan: 1) ehkäisevän lastensuojelutyön palvelukokonaisuus & ydinprosessit 2) monialainen yhteistyö & toimintamallien kehittäminen 3) henkilöstön osaamisen vahvistaminen 4) lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen. Kevään 2012 aikana pyrittiin löytämään näiden sisällä yhteiset kehittämisalueet sekä määrittelemään niiden sisään kuntakohtaiset tarkemmat kehittämistehtävät ja -pilotit. Kuntien erilaisista tilanteista (kunnan koko, edelliset kehittämishankkeet, resurssit, tarpeet ja tavoitteen jne.) ja hankkeen tavoitteiden laajuudesta johtuen vain muutaman kaikille yhteisen kehittämiskärjen ja pilottien määritteleminen oli vaikeaa. Lopulta kolmen tavoitteen alle muodostui joukko erilaisia ja eri kokoisia kehittämispilotteja, joita ryhdyttiin toteuttamaan, arvioimaan ja mallintamaan syksyn 2012 ja kevään 2013 aikana. Kehittämistyön keskeiset tuotokset, arviointi sekä jatkuvuuden suunnitelmat kuvataan tavoitekohtaisesti seuraavissa kappaleissa. Kehittämistyön kokonaisuutta ja toteuttamisesta on kuvattu liitteessä 4 ja kuntakohtaiset jatkuvuuden suunnitelmat on koottu liitteeseen

18 4.1. Hankesuunnitelman tavoite I Ennaltaehkäisevän palvelukokonaisuuden ja verkostoyhteistyön kehittäminen Hankkeen tavoitteena 1 oli kehittää ja mallintaa ennaltaehkäisevää lastensuojelutyön palvelukokonaisuutta ja verkostoyhteistyötä nuorille sekä heidän perheilleen yksilö- ja perhekohtaisen lastensuojelutarpeen vähentämiseksi. Tavoitteessa painottuu ennaltaehkäisevien palvelujen uudistaminen peruspalveluissa osana laajempaa kokonaisuutta perinteisiä sektorirajoja ylittäen ja verkostoyhteistyötä kehittäen. Tavoite toimi koko kehittämistyötä yhteen kokoavana tavoitteena. Kehittämistyön kohdentamisen myötä tavoitteen 1 alle muotoutui kolme kehittämisen kärkiä, joita pyrittiin toteuttamaan kuntakohtaiset kokonaistilanteet ja tarpeet huomioon ottaen. Tavoitteen 1 kehittämistyön kärjet olivat - Ylisektoraalisen yhteistyön vahvistaminen ja kehittäminen palveluverkostossa o Palvelukuvaukset, yhteistyötapaamiset, seminaarit ja tapahtumat - Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden monialaisen suunnittelun ja johtamisen käytäntöjen tukeminen intensiivimalleja kehitettäessä o Esimerkkinä Sastamalan Sotka-johtoryhmä - Henkilöstön osaamisen ja työmallien vahvistaminen lastensuojelullisissa huolitilanteissa o Teemapajat, vertaisfoorumit ja koulutukset Ylisektoraalisen yhteistyön vahvistaminen ja kehittäminen palveluverkostossa Hankekunnissa tarpeena oli vahvistaa toimijoiden keskinäistä tuntemista, vuoropuhelua ja kumppanuutta erilaisten yhteistyötilaisuuksien, kehittämispäivien ja vierailujen kautta. Tavoitteena oli myös jakaa tietoa kunnan palvelutarjonnasta ja tukimuodoista sekä tukea pysyvien verkostoyhteistyön rakenteiden syntymistä intensiivisiä toimintamalleja kehitettäessä. Tavoitetta lähdettiin toteuttamaan kunnissa mm. erilaisin yhteistyötilaisuuksin sekä seminaarein. Intensiivisen verkostoyhteistyön kehittämispilotit kytkeytyivät myös omalta osaltaan tähän tavoitteeseen. Palveluita, toimijoita ja yhteistyön muotoja tehtiin tutuksi niin koko hankkeen tasolla järjestettyjen tilaisuuksien kuin kunta- ja pilottikohtaisten tilaisuuksien ja toiminnan kautta. Palvelukuvaukset ammattilaisten käy ttöön Kuntien henkilöstöllä oli tarve saada lisätietoa kunnan tarjoamista palveluista ja eri projekteista. Hankkeessa lähdettiin kokoamaan palvelukäsikirja, johon palvelut kuvataan. Idea palvelukuvausten laatimisesta saatiin Sastamalasta, jossa jo aiemmin Kelpo- ja Nepsy-hankkeen yhteistyöllä oli aloitettu työ palveluvalikon laatimiseksi erityistä tukea tarvitsevan lapsen palveluohjaukseen liittyen. Palvelukuvauksen tavoitteet ja sisältö on esitelty seuraavalla sivulla. Liitteessä 5 on kuvattu palvelukuvausten laatimisen prosessia sekä liitteessä 9 on esimerkki toteutetusta palvelukuvauksesta. 17

19 PALVELUKUVAUS Tavoite Edistää palveluiden välistä tunnettavuutta ja palveluohjausta sekä selkeyttää toimintamalleja eri palveluiden rajapinnoissa Tuottaa tietoa palvelusisällöistä ja tukimuodoista, ohjaus- ja konsultaatiokäytännöistä sekä verkostoyhteistyön toimintatavoista Palvelukuvaus = palvelulupaus Kertoo mitä, kenelle ja miten? On palveluohjauksen työväline Parantaa tiedottamista Kootaan yhteen liitteet ja lähetekäytännöt Toimii myös johdon työvälineenä palvelujen kehittämisessä Toimii perehdyttämisen välineenä Ovat lasten, nuorten ja perheiden parissa toimivien ammattilaisten käytössä Toteutus Sovellettiin Sastamalan palveluvalikko -mallia, jota ovat olleet kehittämässä laatukoordinaattori Anne Marjamäki Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä ja Kelpo-hankekoordinaattori Kati Heikkilä Sastamalan kaupungista Palvelukuvaukset laadittiin mm. - koulun oppilashuollon, koulukuraattorin, koulupsykologin, oppilaanohjauksen ja erityisopetuksen palveluista sekä kouluterveydenhuollosta, - ennaltaehkäisevän perheohjauksen, perheneuvolan psykologien, lasten psykiatrin palveluista sekä lastensuojelun sosiaalityöstä ja perhetyöstä sekä - nuorisopalveluista. Laadittiin yhtenäiselle power point -pohjalle A4 -sivun mittaiset kuvaukset luokkalaisten lasten ja nuorten palveluista ammattilaisten käyttöön Toteutettiin Hämeenkyrössä, Pälkäneellä ja Valkeakoskella Julkaistiin sähköisessä muodossa (mm. kunnan intranetsivut) Palvelukuvauksista tiedotettiin julisteen avulla (liite 6 Hämeenkyrön palvelukuvaus-juliste) Yhteistyötilaisuudet, seminaarit ja tapahtumat Hanketasolla ylisektoraalisen yhteistyön vahvistamista ja kehittämistä tuettiin tuomalla eri alojen toimijat yhteisiin foorumeihin ja kannustettiin toimijoita tutustumaan, verkottumaan sekä sopimaan paikallisesta toiminnasta. Hankkeen kautta tuotiin tietoa erilaisista verkostoyhteistyön toimintatavoista kunta esimerkiksi Valkeakosken mallista palveluiden välillä tehdyistä yhteistyösopimuksesta. Lisäksi verkostoyhteistyön toimintamalleja linkitettiin osaksi olemassa olevaa toimintaa eri pilotissa paikallisesti, jossa sisältöinä olivat mm. palvelujen yhteinen koordinointi, arviointi sekä toiminnan jatkuvuuden ja tiedon jalkauttamisen keinoista yhteisesti sopiminen. Paikallisella tasolla toteutettiin useita erilaisia yhteistyötilaisuuksia, vierailuja, verkostofoorumeita ja seminaareja, jotka oli tarkoitettu niin henkilöstölle, kuntapäättäjille kuin asukkaillekin. 18

20 Kunta Tilaisuudet Hämeenkyrö - Sosiaalityöntekijöiden ja perhetyöntekijän (perheohjauksen esittely) vierailut kouluilla opettajakokouksissa. - Erityisopettajan vierailu ja kolmiportaisen tuen -mallin esittely sosiaalipalveluissa Parkano - Koulun oppilashuollon toimijoiden ja sosiaalipalveluiden yhteistyöpalaveri keväällä kehittämispäivä yhteistyössä Music Against Drugs Ry:n kanssa keväällä 2013 Punkalaidun - Lasten ja nuorten parissa toimiville tarkoitettu tilaisuus, jossa Nepsy-ensitietoluento OSMOhankkeesta sekä monialaisen verkostoneuvottelun malli EETU-hankkesta - Koulun ja Sotesi-palveluiden yhteinen verkostofoorumi syksyllä 2012 Pälkäne - Info- ja keskustelutilaisuus lasten ja nuorten parissa tehtävästä työstä keväällä 2012 yhteistyössä paikallisten eri hankkeiden kanssa Sastamala Toteutettiin seuraavia yhteistyötilaisuuksia eri lasten ja nuorten hankkeiden kanssa - Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittäminen -seminaari keväällä Hankkeiden esittely - Nuorten kohtaamispaikka -tapahtuma, jossa keskiössä ylisektoraalinen yhteistyö nuorten palvelukokonaisuudessa sekä nuorten ja ammattilaisten kohtaaminen ja vuoropuhelu. Tapahtumat toteutettu hankeyhteistyössä Elämänhallinnan hankkeen kanssa syksyllä Perheohjaus -palvelun esittelyt erilaisissa tilaisuuksissa Sastamalassa syksyllä Sastamalan seudun lasten ja nuorten palvelujen hankeyhteistyössä toteutettu artikkeli hallintoja hankerajat ylittävästä yhteistyötä. Artikkeli julkaistiin talvella 2013 Kuntaliiton Acta-sarjassa - Rajan ylittäjät -hankkeen organisoima Ajankohtaista lasten ja nuorten palveluissa seminaari talvella 2013, jossa EETU-hanke mukana mm. esittelemässä perheohjauspalvelua ja asiakkaan osallisuutta vahvistavia työmenetelmiä Valkeakoski - Naamat tutuksi -verkostotilaisuus syksyllä 2012, johon osallistui lähes 50 lasten ja nuorten palveluissa toimivaa työntekijää - Palvelut tutuksi -messut talvella 2013, jossa lasten ja nuorten palvelut esittäytyivät toisilleen. Taulukko 5 Hankekunnissa ylisektoraalisen yhteistyön vahvistamiseksi järjestetyt tilaisuudet ja seminaarit Toiminnan arviointi ja jatkuvuuden suunnitelmat Verkosto- ja ylisektoraalisen yhteistyön toteuttamista ja tuotoksia on arvioitu sekä toteuttamisprosessin edetessä että pilotti- ja kuntakohtaisessa arviointikokouksessa. Arvioinnin tuloksina voidaan todeta, että toimijat kokevat toimijoiden ja palveluiden tulleen tutummaksi sekä hankkeen kautta on tullut hyviä vinkkejä ja benchmarkingin kautta saanut hyödyllistä tietoa. Arvioinneissa on todettu myös, että toiseen palveluun on tullut helpommin otettua yhteyttä ja ylisektoraalisen yhteistyön vahvistuminen on tukenut myös asiakasohjauksen sujuvuutta ja vähentänyt päällekkäisiä asiakaspalveluprosesseja. Tärkeäksi on koettu palvelujen tunnettuus ja yhdenmukainen palveluista tiedottaminen sekä toimijoille että asiakkaille. Toiminta on lähtenyt siihen suuntaan, että sektoriaidat todella madaltuvat. Mietitään enemmän mitä ja miten saadaan yhdessä toimimalla aikaan (ei ajatella että aina vain itse tehdään ja muut eivät tee) Ylisektoraalisen yhteistyön kehittämisen koetaan lisänneen koko kylä kasvattaa -ajattelua, jolloin yhdessä edustetaan kunnan nuorisoa ja lapsia, keventäneen sektoriajattelua. Edellytyksenä on ollut yhdessä varattu aika. Toimijat ovat istuneet saman pöydän ääressä mikä on antanut uudenlaista näkökulmaa ennaltaehkäisevän työn kehittämiseen. Kehittämistyön myötä on totuttu tekemään vielä enemmän yhdessä. Päätökset on tehty yhteisesti usean toimijan kesken ja tietoa on välitetty eteenpäin. Ylisektoraalinen kehittäminen vaati työyhteisössä yhteisen hyväksynnän ja sopimuksen. Tällöin on tärkeää tuoda tutuksi myös kehittämistyön ajattelutapaa. 19

21 Jokainen kunta on tehnyt osaltaan suunnitelmia ylisektoraalisen yhteistyön kehittämiseksi ja hyväksi koettujen toimintatapojen ylläpitämiseksi. Erilaisia ylisektoraalista yhteistyötä vahvistavia käytäntöjä on sovittu kirjattavaksi mm. vuosikelloihin ja muihin suunnitelmiin tai ohjekirjoihin. Näin toimintatavat tulevat osaksi hallintokuntien välistä vuosittaista yhteistyötä (esim. sosiaalityöntekijöiden vierailut kouluilla, Palvelut -tututuksi tapahtuma, sosiaalipalveluiden ja koulun yhteiset tapaamiset, yhteistyösopimus Nopsa-toimintamallista). Jatkuvuuden suunnitelmat on kirjattu EETU-hankkeessa koottuihin kuntakohtaiseen jatkuvuuden suunnitelmaan Palveluiden ja toiminnan monialainen suunnittelu ja johtaminen Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden monialaista suunnittelun ja johtamisen käytäntöjen rakentumista kunnissa intensiivimalleja kehitettäessä tuettiin perustamalla kuntiin kehittämistyötä ohjaavat, koordinoivat ja tukevat työryhmät tai kytkettiin kehittämistyön ohjaaminen jo olemassa olevien työryhmien tehtäviin. Pilottityön kautta kehitettiin hallinnonalojen yhteistä lasten, nuorten ja perheiden palveluiden suunnittelun ja johtamisen käytäntöjä. Valkeakoskella perustettiin osana Nopsa-toiminnan keittämistä kasvatus- ja opetustoimen sekä sosiaali- ja perhepalveluiden johtajista ja esimiehistä koottu Nopsa-ohjausryhmä, joka käsitteli ja linjasi käytännön toteutuksen ja työryhmän kautta nousseita huomioita ja toiminnan tarpeita pilotoinnin aikana. Jatkossa työntekijät ja johtajat kokoontuvat Nopsa-toiminnan kehittämiseksi yhteisissä työryhmissä. Hämeenkyrössä kehittämistyön ohjaaminen ja johtaminen kytkettiin osaksi olemassa ollutta Kelpo-hankkeen ohjasryhmää, jossa mukana olivat sivistysjohtaja, sosiaalijohtaja sekä Hämeenkyrön EETU-ohjausryhmän edustajat. Hankkeen aikana tuotettiin tietoa lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä tarpeista ja haasteista eri pilottien kautta palveluiden suunnittelun, johtamisen sekä päätöksen teon tueksi sekä levitettiin hyviä monialaisen johtamisen käytäntöjä ohjausryhmän työskentelyssä ja kuntakohtaisissa työryhmissä. Lisäksi toimijoille jaettiin myös aiheeseen liittyvää sähköistä materiaalia sekä painettuja julkaisuja. Teeman ylläpitäminen ja näkökulmien tuominen keskusteluihin sekä pilottityössä käytännön ratkaisuihin oli hankkeessa keskeistä. Lasten ja nuorten palveluiden monialainen suunnittelu ja johtaminen pyrittiin kuntatasolla kytkemään nimenomaan kunnassa olemassa oleviin toimintarakenteeseen. Hyvänä esimerkkinä palvelujen monialaisen suunnittelun ja johtamisen rakenteen kehittymisestä voidaan nostaa esille Sastamalan kaupungin SotKa-johtoryhmän syntyminen. Tässä toimintamallissa EETU-hanke oli kytkeytyneenä osaksi laajempaa kokonaisuutta ja siten omalta osaltaan vahvistamassa mallin syntymistä. Sastamalan toimintamallin taustoja ja tavoitteita esiteltiin EETU-hankkeen päätösseminaarissa. Yhteenveto toiminnan sisällöstä esitellään seuraavalla sivulla. Seminaariesitykseen voi tutustua osoitteessa Valkeakoskella lasten, nuorten ja perheiden palveluja on lähdetty kehittämään kaupunginhallituksen asettamalla kehittämishankkeella, jossa etsitään ratkaisuja ennaltaehkäisevien palveluiden ja toimintamallien toteuttamiseen. EETU-hankkeen aikana kehitetyt toimintamallit kytketään osaksi tätä laajempaa palveluiden kehittämistyötä ja sen aikana tehtäviä suunnitelmia palveluiden toteuttamiseksi. Toiminnan arviointi ja jatkuvuuden suunnitelmat Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden monialaisen suunnittelun ja johtamisen käytäntöjen tukemisen toteuttamista on arvioitu sekä toteuttamisprosessin edetessä että kuntakohtaisessa arviointikokouksessa. Arvioinnin tuloksina voidaan todeta, että johtamisen monialaisuus ja dialogisuus on vahvistunut. Hankkeen aikana on tuettu yhteisten keskustelujen käymistä ja eri hallinnon alojen toimijoiden saman pöydän ääreen istumista. Tämä on koettu hyväksi ja tärkeäksi asiaksi. Ymmärrys muiden palvelujen toteutuksesta on kasvanut ja yhteistyömahdollisuuksia kartoitetaan yhä aktiivisemmin. Myös resurssien määrää pystytään arvioimaan paremmin, kun toiminnan toteutusta suunnitellaan yhdessä. Esimerkiksi palvelurakenteen tasolla on yhteisesti suunniteltu ja koordinoitu resurssiohjausta tai asiakasrajapinnasta saatavan tiedon hyödyntämisenä päätöksenteossa. Tämä näky käytännössä jo nyt hankeen päättymisen yhteydessä mm. päätöksinä kohdentaa resursseja peruspalveluja vahvistavaan ja syrjäytymistä ehkäiseviin palvelumuotoihin ja toimintatapoihin kuten perheohjauspalveluun ja Nopsa-toimintaan. 20

22 Yhteistyön kulttuuri palveluiden suunnittelun ja johtamisen tasolla ei synny itsestään. Toimijat kokevat että siihen tulee varata oma aikansa ja toimintaan tulee sitoutua. Aina tämän ei kuitenkaan koeta arjen työssä olevan helppoa. Työntekijöiden vaihtuvuus on myös vaikuttanut osaltaan työskentelyyn. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että myös johtamista koskevat jatkuvuuden suunnitelmat saadaan osaksi rakenteita, ohi yksittäisten vastuuhenkilöiden. Kunnissa, joissa kehittämishankkeen aikana on toteutettu ylisektoraalista yhteistyötä palveluiden suunnittelun ja johtamisen osalta, ovat kokeneet toimintatavan erittäin tarpeelliseksi ja tärkeäksi ja ovat tehneet yhteistyön toteuttamiseksi suunnitelmia myös jatkon osalta (esimerkiksi Sastamala Sotka ja Valkeakoski Nopsa-ohry). Ennaltaehkäisevän palvelukokonaisuuden kehittäminen ja yhteen sovittava johtaminen SOTKAn synty Sastamalassa Sastamalassa jatketaan hallintorajat ylittävää yhteistyötä kesällä 2013 perustetun Sotka -työryhmän kautta, joka on koottu sosiaali-, terveys-, ja kasvatus- ydinprosessien ja osaprosessien johtajista. Taustalla yhteisen johtamisen ajatukselle on mm. Sastamalan kaupungin synty ja prosessiorganisaation kehittäminen, Lasten ja nuorten hankkeiden yhteisen ohjausryhmän perustaminen, useiden hankkeiden kytkeytyminen toisiinsa sekä EETU-ydintiimi, jossa sosiaalija kasvatustoimen edustajat työskentelivät tiiviisti yhdessä. EETU-hankkeen aikana hallintorajat ylittävä yhteistyö ja hallintokuntien välinen koordinaatio on edelleen vahvistunut. Kehittämisverkoston ja yhteistyön menestystarinoita ovat mm. lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukuvausten laatiminen, ennaltaehkäisevän perheohjauspalvelun, tukiluokan sekä JOPO-luokan käynnistyminen, verkostoyhteistyön toimintamallin ja käsikirjan laatiminen, oppilashuollon kehittyminen, henkilöstön yhteiset koulutukset sekä johtamisen kehittyminen (Kasvu- ja kulttuuri prosessitiimi ja Sotka) Palveluja yhteen sovittavan johtamisen kehittymiseen kytkeytyy mm. erilaisten toimintasuunnitelmien ja kaupunkistrategian laatiminen, prosessien kuvaaminen sekä päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin tekeminen sekä tulevien hankkeiden suunnittelu ja koordinointi. Usean hankkeen päättyessä haluttiin yhdessä jatkaa pohdintaa sitä, millä saataisiin vahvistettua ja varmistettua laadukkaat palvelut siten että vältyttäisiin uusilta talouden tasapainotuskierroksia. Todettiin myös, että palvelujen tuottamisessa käytännön työntekijät toimivat sujuvasti rajapinnassa mutta miten johtaminen tukee verkostotyötä? Kuinka päästään yhteisten palvelujen tuottamiseen? Kuinka toiminnan koordinointi, yhteinen suunnittelu ja asiaan paneutuminen toteutetaan? Miten resurssit varataan ja kohdistetaan? Tästä syntyi ajatus yhteisen lasten ja nuorten palveluiden johtoryhmän perustamisesta, joka sai työnimekseen Sotka. Lasten ja nuorten palveluiden johtoryhmä koostuu viranhaltijoista, jotka toteuttavat päätösten valmistelun, toimeenpanon, koordinoinnin ja ohjauksen. Strategisena linjauksena on investoida hyvinvointiin eli suunnata toimintaa korjaavasta ennaltaehkäisevään toiminaan. Tavoitteena on turvallisen kasvun ja opin polun rakentaminen, elämänhallinnan vahvistaminen ja vanhemmuuden tukeminen, lapsen ja nuoren kehityksen tukeminen osana perustyötä sekä palveluiden painotus ennaltaehkäisevässä työssä ja varhaisessa puuttumisessa. Tulevaisuuden visiona on perhepalvelukeskus, jossa - yhteen sovittavalla johtamisella ja verkostomaisella toimintatavalla toteutetaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden tarvitsemat palvelut, - korostetaan asiakaslähtöisyyttä ja asiakkaiden osallisuutta, - otetaan kolmiportaisen tuen malli käyttöön: universaalit palvelut, tehostetun tuen palvelut ja erityisen tuen, - 3. sektorin toimijat ovat mukana: vapaaehtoistyön koordinointi osaksi kunnan palveluja. Onnistumisen edellytyksinä nähdään yhteisen ymmärryksen saavuttamisen ja halun tehdä samansuuntaisia asioita, sitoutumisen päätöksenteosta käytännön toimintaan (kaikilla tasoilla) sekä yhteisen talousarvioin valmistelun (yhteiset tavoitteet, yhteiset esitykset, sopiminen). Tehtävääkin vielä on. Koetaan että, verkostoyhteistyö on alussa ja että yhteistyöstä tulee päästä yhdessä tekemiseen. Kun nähdään, että työ on yhteistä, tulee johtamisenkin olla yhteistä. EETU-kehittämistyön helmet -seminaari esitys Perhe- ja sosiaalipalvelujohtaja Hanna Kautto ja perusopetuksen rehtori Elina Jaakkola, Sastamalan kaupunki 21

23 4.1.3.Henkilöstön osaamisen vahvistaminen Hankkeen aikana haluttiin monipuolistaa ja vahvistaa työntekijöiden toimintavalmiuksien ja omaa roolia lastensuojelullisten huolitilanteiden käsittelyssä ja monialaisen yhteistyön toteuttamisessa. Lisäksi haluttiin parantaa henkilöstön ehkäisevän lastensuojelun palvelukokonaisuuden ja lainsäädännön tuntemusta. Henkilöstön osaamisen monipuolistamisen ja kehittämisen teemoja olivat - Intensiivisen työotteen vahvistaminen - Asiakkaan osallisuutta ja kuulemista vahvistavat menetelmät - Monialaisen verkostotyön osaaminen - Menetelmäosaamisen vahvistaminen - Palvelukokonaisuuden ja lainsäädännön tuntemuksen lisääminen Perustason työntekijöiden osaamisen vahvistamista ennaltaehkäisevässä lastensuojelutyössä tuettiin erilaisia yhteistyötilaisuuksia ja -verkostoja apuna käyttäen. Hankkeessa järjestettiin teematyöpajoja, koulutuksellisia tilaisuuksia, vertaisoppimisfoorumeja sekä seminaareja, joiden sisältöä on kuvattu tarkemmin taulukossa 6. Lisäksi koottiin tietopaketteja ja käsikirjoja EETU-kehittämistyön teemoista ja kehitetyistä toimintamalleista sekä jaettiin niin sähköisesti kuin painettunakin erilaisia oppaita, materiaaleja, raportteja ja muita julkaisuja toimiverkostolle sekä työ- ja työntekijäryhmille. Myös erilaisten työmenetelmien käyttö ja työvälineiden jakaminen osana kehittämistyöryhmien kokouksia on ollut yksi EETU-hankkeessa toteutettu tapa henkilöstön osaamisen vahvistamiseksi. Projektitiimin käyttämiä osallistavia ja yhteistoiminnallisia menetelmiä on koottu liitteeseen 7. Hankekunnissa järjestettiin lisäksi paikallisesti erilaisia kehittämispäiviä, verkostotapaamiset, työseminaareja ja koulutuksia, joissa esiteltiin ennaltaehkäisevän lastensuojelun palvelukokonaisuutta, eri hallinnonalojen palveluita, henkilöstä ja toimintatapoja sekä jalkautetaan tietoa lainsäädännöstä. EETU -hankkeen teemapajat, vertaisoppimisfoorumit, koulutukset ja seminaarit EETU-teemapajat Teemapajat oli tarkoitettu hankekuntien henkilöstölle. Teemapajoissa käsiteltiin ja tuotettiin tietoa yhteisöllisen oppimisen keinoin EETU-hankkeen keskeisistä teemoista kuten intensiivisestä työotteesta, osallisuuden vahvistamisesta sekä dialogisuuden toteutumisesta asiakas- ja verkostoyhteistyössä. Intensiivisestä työotteesta työorientaation Teemapaja oli syksyn 2012 yhteinen aloitus EETUn teemojen parissa. Intensiivi-iltapäivässä pureuduttiin intensiiviseen työotteeseen palveluprosesseissa sekä osallisuuden vahvistamisen teemaan. Kävimme läpi myös hankkeeseen liittyviä ajankohtaisia asioita. Iltapäivän työskentely toteutettiin toiminnallisin ja yhteisöllisen oppimisen menetelmin. Asiakasosallisuuden hyvät käytännöt Työpajassa tuotiin tuoreita terveisiä Etelä-Pohjanmaan Ella-hankkeen osallisuusseminaarista ja Mikko Orasen esityksestä. Pienryhmissä pohdittiin kuinka asiakkaan osallisuus toteutuu ja mahdollistuu omassa työssä ja kunnan palveluissa ja millaisia hyvä käytäntöjä työntekijöillä jo nyt on käytössä. Ryhmäkeskusteluna toteutettiin asiakkaan osallisuuden toteutumiseen liittyvää itsearviointia osana vertaisarviointiprosessia. Lisäksi kuntatoimijat tekivät suunnitelmia kuinka aikovat jatkossa vahvistaa asiakkaan osallisuutta omassa työssään ja kuntapalveluissa. 22

24 Menetelmiä lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelyyn Teemapaja päivä sisälsi kolme erilaista asiantuntijoiden vetämää työpajaa. Esillä olivat elämäkerralliset ja taidelähtöiset menetelmät sekä voimavaraistavat menetelmät lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelyyn. Erityisesti esillä olivat vuorovaikutukseen ja kohtaamiseen liittyvät asiat. Erityislapsi monialaisessa palveluverkostossa - verkostodialogi monialaisen palvelutarpeen arvioinnin välineenä Teemapajan keskustelun vetäjänä toimi verkostokonsultti Outi Auvinen-Tornbergin (YTM, Pedagoginen ohjaaja). Kehittämistyön aikana työryhmissä nousi esiin kysymyksiä erityislapsen huomioimisesta osana verkostotyötä. Teemapaja järjestettiin lasten, nuorten ja perheiden palveluverkostoissa toimiville työntekijöille. Teemapajan tavoitteena oli avoin keskustelu ammattilaisten kesken lasten erityistarpeiden huomioimisesta verkostoyhteistyössä. Vertaisoppimisfoorumit Vertaisoppimisfoorumeiden ideana oli järjestää hankekuntien (samojen pilotti) toimijoiden kesken vertaistapaamisia, joissa oli tarkoitus jakaa uuden työmallin kehittämiseen liittyviä kysymyksiä, löytää yhdessä ratkaisuja eteen tulleisiin pulmiin, jakaa hyviä työkäytäntöjä sekä saada vertaistukea työn kehittämiselle sekä arjen toiminnalle muilta työntekijöiltä ja projektitiimiltä. EETU-hankkeessa on pyritty korostamaan ja tukemaan henkilötön omakohtaisen osallisuuden kokemuksen vahvistamista muutoksessa ja työn kehittämisessä. Perheohjaajien vertaistapaamiset Ennaltaehkäisevän perheohjauksen vertaisoppimistapaamisten tarkoituksena oli syventää ammatillista osaamista hyvien käytäntöjen jakamisen sekä työmenetelmien ja -välineiden vertaisoppimisen kautta. Luonteeltaan vertaistapaamiset olivat mentoroivia, toiminnallisia, voimauttavia ja koulutuksellisia oppimistilaisuuksia. Osallistujat vaihtoivat kokemuksia toimivista käytännöistä, siitä mikä toimii ja miksi se toimii. Tässä auttoivat myös pieleen menneiden tilanteiden ja kokemusten jakaminen. Tukena vertaisoppimistapaamisissa ja hyvien käytäntöjen jakamisessa on hyödynnetty reflektiivistä kehittämispäiväkirjaa sekä osallistavia yhteistoiminnallisia menetelmiä, kuten forumteatteri lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden huomioimisessa palvelua kehitettäessä. Perheohjaajat tapasivat pilottivaiheessa viisi kertaa ja sopivat jatkavansa vertaistapaamisia myös hankkeen jälkeen itsenäisesti. Koulukuraattoreiden ja koulun sosiaalityöntekijöiden vertaistapaaminen Hankkeen aikana järjestettiin henkilöstön toiveesta syksyllä 2012 hankekuntien kuraattoreiden yhteinen tapaaminen. Useissa hankekunnissa kuraattorin toimet olivat melko uusia, joten perinnettä kuraattorin työlle ja toiminnalle ei ollut paikkakunnalla vielä ehtinyt kehittymään. Kunnissa oli ollut myös työntekijävaihdoksia ja myös nämä uudet toimijat kaipasivat vertaistukea, vinkkejä ja verkostoitumista muiden koulukuraattoreiden kanssa. Oppilashuollon toimijoiden benchmarking tapaaminen Oppilashuollon kehittämistarpeet nousivat yhteisesti esille kaikissa EETU-hankekunnissa eri tavoin. Yhteisellä päätöksellä järjestettiin kesäkuussa 2012 tapaaminen, jossa benchmarking -hengessä jaettiin kunnissa hyväksi havaittuja oppilashuollon käytäntöjä ja vertailtiin oman kunnan toimintakäytäntöä toisten (parhaaseen mahdolliseen) toimintakäytäntöön uuden oppimiseksi ja oman toiminnan kehittämiseksi. Osallistujat esittelivät omaa oppilashuoltotoimintaa sekä jakoivat ajatuksia oman kunnan kehittämistarpeista ja hyvistä käytännöistä. Kokouksessa sovittiin materiaalin ja yhteystietojen jakamisesta sähköpostilla. Tapaamisen jälkeen erilaisia lomakkeita ja käytännön kuvauksia toimitettiin kokoukseen osallistuneiden kesken sähköpostitse. Seminaarit ja koulutukset Hanke järjesti kaksi hankekuntien yhteistä seminaaria lasten, nuorten sekä heidän perheidensä palveluiden parissa toimivalle johdolle ja henkilöstölle sekä muille yhteistyökumppaneille. Lisäksi hanke oli mukana paikallisissa seminaareissa ja kehittämispäivissä. Hankekuntien työntekijöille tehtiin talvella 2013 koulutuskysely, jolla haluttiin kartoittaa millaisia koulutustarpeita ja -toiveita kehittämistyössä mukana olevilla toimijoilla on. Kyselyn perusteella hankkeen ohjasryhmä teki päätöksen yhden koulutussarjan hankinnasta ja toteutuksesta syksyn 2013 aikana. 23

25 EETU-hankkeen työseminaari , Hämeenkyrö EETU-hankkeen alkuvaiheessa järjestettiin työseminaari, jossa koottiin yhteen hankekuntien avaintoimijat ja luotiin yhteistä käsitystä monialaisten palveluiden ja intensiivisten toimintamallien kehittämisestä. Seminaarissa tutustuimme myös kehittämistyön lähtökohtiin ja toimintaraameihin sekä kuntakohtaisiin kehittämisalueisiin. Seminaaripäivän lopuksi saamme kuulla teatteriohjaaja Marja-Leena Haapasen luennon vuorovaikutuksen merkityksestä kohtaamisissa. Seminaariin osallistui 50 henkilöä. EETU-kehittämistyön helmet seminaari , Hämeenkyrö Kehittämishankkeen päätteeksi järjestettiin Hämeenkyrössä EETU-kehittämistyön helmet seminaari, jossa koottiin yhteen kehittäjäkumppanit ja summattiin aikaan saatua kehittämistyötä sekä esiteltiin hankehelmet. Lisäksi YTM, pedagoginen ohjaaja Outi Auvinen-Tornberg kertoi nuorten identiteettityöstä ja sen tukemisesta monialaisessa intensiivisessä lastensuojelutyössä. Seminaariin osallistui 47 henkilöä. Motivoiva kohtaaminen -koulutussarja Koulutuksen tavoitteena oli antaa henkilöstölle työkaluja ja varmuutta asiakkaiden kohtaamiseen ja motivoimiseen omassa prosessissaan työskentelyyn. Koulutuksen toteutti A-klinikkasäätiö ja kouluttajana toimi YTM, sosiaaliterapeutti, työnohjaaja Jukka Oksanen. Koulutus sisälsi kaksi peruskoulutusiltapäivää, jotka järjestettiin saman sisältöisenä kolmella eri hankepaikkakunnalla Hämeenkyrössä, Sastamalassa ja Valkeakoskella. Lisäksi järjestettiin yhden päivän mittainen osaamista syventävä koulutuspäivä Tampereella. Koulutussarjaan osallistui yhteensä 48 työntekijää kolmelta eri hankepaikkakunnalta. Teemapajojen, koulutusten ja seminaarien materiaalit löytyvät osoitteesta Taulukko 6 EETU-hankkeessa järjestetyt henkilöstön osaamista vahvistavat tilaisuudet. Osaamisen vahvistamisen arviointi ja jatkuvuuden suunnitelmat Teemapajojen yhteydessä toimijoita pyydettiin antamaan palautetta sisällöstä ja järjestelyistä mutta myös pohtimaan mitä hän voi ottaa mukaansa omaan työhönsä kyseisen pajan annista. Näin haluttiin kannustaa toimijoita ottamaan uudet työkalut, opit ja oivallukset käyttöön omassa työssään. Liitteeseen 8 on koottu teemapajoissa ja koulutuksissa kerättyä toimijoiden omaa pohdintaa kyseisen asian tai opin käyttöönotosta ja hyödyntämisestä omassa työssään jatkossa. Niissä näkyy hyvin millaista asennetta ja innostusta omien toimintatapojen ja työmallien muuttamiselle työntekijöissä oli syntynyt. Hankkeen päätösseminaariin osallistujilta kerättiin palautetta ja heiltä kysyttiin mikä erityisesti ilahdutti seminaaripäivässä. Tyytyväisiä oltiin mm. siihen, että esillä oli paljon kuntien omia toimijoita kertomassa kehittämistyöstä ja aikaan saaduista toimintamalleista. Lisäksi päivän ilmapiiriä pidettiin rentona ja hyvänä. Kaipaamaan luonnollisesti jäätiin dosentti Matti Rimpelän luentoa, jonka oli tarkoitus aloittaa seminaari päivä. Palautekyselyssä pyydettiin myös kertomaan millaista tukea ja vahvistusta toimijat olivat kokeneet saaneensa EETUhankkeen aikana omalle osaamiselleen. Vastauksissa korostui kolme eri teemaa, joita olivat vahvistus ja työkalut omaan työhön, tuki ylisektoraaliselle yhteistyölle sekä oman ymmärryksen tai asenteen muokkaamiselle. Myös palaute perheohjaajien vertaistapaamisesta oli hyvää. Perheohjaajat kokivat vertaistapaamiset hyödyllisiksi ja ne olivat parasta antia. Pilottijakson aikana perheohjaajien tapaamiseen halusivat osallistua myös perheohjaajien 24 Konkreettisia työkaluja omaan työhön ja menetelmiä asiakastyöhön Ajatuksia ehkäisevästä työstä, lasten ja nuorten palveluverkostojen kehittämisestä ja monialaisesta johtamisesta Fokus perheeseen ja lapseen! Olen saanut vahvistusta siitä, että ollaan oikealla tiellä ja intoa kehittämiseen. Kiitos myös tsempistä matkan varrella! Omaan työhön erilaisia yhteistyökokemuksia ja yhteisyön jatkuvuutta ja parantumista

26 työtovereita kuten myös lastensuojelun avohuollon perhetyöntekijöitä ja kotipalvelun työntekijöitä. Myös he kaipasivat tukea omalle työlleen. Perheohjaajien vertaistapaamiset jatkuvat hankkeen päätyttyä neljä kertaa vuodessa, siten että kukin kunta vastaa yhdestä tapaamisesta vuoden aikana. Kuntien johdon ja lähiesimiesten tuki näille tapaamisille on saatu ohjausryhmän kokouksessa keväällä Kehittämistyön aikana esiin nousseita kuntakohtaisia henkilöstön osaamisen vahvistamiseen liittyviä tarpeita on huomioitu kunnissa. Tavoitteena on esimerkiksi Punkalaitumella järjestää lastensuojelun info koulun toimijoille ja Hämeenkyrön sosiaalipalveluissa puolestaan on tarkoitus jakaa työntekijän osaamista lapsen kuulemisen menetelmistä (vertaisoppiminen). Sastamalassa puolestaan tavoitteena on eri hankkeiden aikana toteutettujen koulutusten juurruttaminen käytäntöön ja saattaminen osaksi toimintakulttuuria. 25

27 4.2. Hankesuunnitelman tavoite II Intensiivisen työotteen toimintamallin kehittäminen Hankkeen toisena tavoitteen oli kehittää intensiivisen työotteen toimintamalli nuorten parissa työskenteleville ammattilaisille. Tavoitteessa 2 painottui intensiivisten palvelukonseptien ja työkäytäntöjen kehittäminen perinteisiä sektorirajoja ylittäen siten että vähennetään lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelun tarvetta ja painotetaan ennaltaehkäiseviä toimia ja intensiivistä tukea peruspalveluissa. Tarpeena oli kehittää lastensuojelun ennaltaehkäiseviä palvelumuotoja sekä varhaista puuttumista tukevia intensiivisiä toimintamalleja monitoimijaisella yhteistyöllä asiakasperheiden tarpeisiin. Nuorten ja lapsiperheiden palveluja kehitettiin asiakaslähtöisinä palvelukokonaisuuksina erilaisia jo toimiviksi havaittuja hyviä käytäntöjä hyödyntäen kuten verkostodialogi, huolen puheeksi otto, erilaiset intensiivimallit sekä monialainen palvelutarpeen arviointi. Lisäksi sovellettiin edellisellä KASPERI -hankekaudella kehitettyjä intensiivisiä palvelumalleja kuten monialainen palvelutarpeen arviointimalli (Monialaisesti yhdessä lapsen parhaaksi -hake, Hämeenlinna), intensiivinen perhetyö (IiNa - Intensiivimalli nuorten avohuoltoon, Pirkanmaan seutukunnat) sekä nuorten intensiivipalvelut (Riina - Nuorten intensiivinen tukeminen, Riihimäki). Tavoitteen 2 kehittämisen kärkiä olivat: Intensiivisten monialaisten verkostoyhteistyön menetelmien ja toimintamallien kehittäminen - Monialainen verkostoneuvottelumalli - Nopsa-toiminta - Koulun huolipalaverimalli - Koulun oppilashuoltotyön kehittäminen Yksilö- ja perhekohtaisten intensiivisten tuen muotojen ja palveluiden kehittäminen - Ennaltaehkäisevä perheohjauspalvelu - Lapsille, nuorille ja perheille kohdennettu toiminta Intensiivisten monialaisten verkostoyhteistyön toimintamallien kehittäminen Lähtökohtana oli kehittää intensiivisiä monialaisen verkostoyhteistyön menetelmiä hyödyntäen verkostondialogin, monialaisen palvelutarpeen arvioinnin sekä konsultoivan työ muotoja osana sosiaali- ja terveyspalveluita sekä koulun oppilashuoltotyötä. Kunnissa koettiin tarpeelliseksi selkiyttää koulun toimijoiden roolia oppilashuoltotyössä sekä osana ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä ja palvelukokonaisuutta sekä selkiyttää ja vahvistaa näiden eri tahojen verkosto- ja yhteistyökäytäntöjä ja työmuotoja kun lapsen, nuoren tai hänen perheensä asioissa tarvitaan kokonaisvaltaista näkemystä ja tiivistä eri viranomaisten välistä yhteistyötä. Kehittämistyön prosessia, tuotoksia ja tuloksia sekä arviointia ja jatkuvuuden suunnitelmia on kuvattu seuraavien pilottien alla. Kuvaukset toimintamalleista sekä käsikirjat on ladattavissa osoitteesta 26

28 Monialainen verkostoneuvottelumalli Monialaista verkostoneuvottelumallia kehitettiin EETU-hankkeen kunnissa osana monialaisen verkostotyön kehittämistä niin sosiaali- ja terveyspalveluissa kuin oppilashuollon toimijoidenkin kesken. Monialaisen verkostoneuvottelumallin kehittämisen tavoitteena oli parantaa ja tiivistää perheiden kanssa tehtävää monialaista yhteistyötä, vahvistaa asiakkaan osallisuutta sekä motivoida asiakasta yhteiseen tavoitteeseen ja toimintaan. Mallin kehittämisellä toivottiin pääsevän puuttumaan huolitilanteisiin aikaisemmin (pienemmät ongelmat) ja saamaan huolet nopeammin käsittelyyn, vahvistaa asiakkaan osallisuuden tunnetta oman asian käsittelyssä sekä madaltaa koulun toimijoiden kynnystä kutsua monialainen verkosto ja perhe koolle yhteiseen neuvotteluun. Mallissa on sovittu yhteisistä toimintatavoista verkostotapaamisen järjestämiseksi. Oleellisiksi asioiksi nostettiin toimijoiden ja perheen välinen toiminta, huolen puheeksi otto ennen verkostoneuvottelua, dialogisuus verkostoneuvottelussa sekä yhteisen jatkosuunnitelman mukainen toiminta verkostoneuvottelun jälkeen. Palaverin kulkua suunniteltiin etenkin lapsen, nuoren ja vanhemman osallisuuden näkökulmasta. Monialaisen verkostoneuvottelumallin kautta toimijoille esiteltiin mm. THL:n huolen ennakointikysymykset ja verkostodialogin periaatteet, fläpin käyttö tapaamisissa ja yhteisen asiakassuunnitelman tekemisessä. Lisäksi malli sisältää perheelle annettavan monialaisen palvelutarpeen arvioinnin seurantalomakkeen. Osana Kelpo- ja Osmo-hankeyhteistyötä kehitettiin Sastamalan Nepsy-työryhmän kanssa Lasten ja nuorten palveluiden monialainen verkostoyhteistyö -käsikirja. Käsikirja pyrkii kuvaamaan sitä, mitä verkostoyhteistyö on parhaimmillaan. Käsikirjan kehittäminen lähti Nepsy-työryhmän kokoontumisten tavoitteesta kartoittaa ja sopia verkostolle toimivista, yhteisistä toimintakäytännöistä. EETU-hanke tuli mukaan toimintaan samankaltaisin tavoittein ja sisällöin ja käsikirjan ydin laajeni nepsy-verkostosta ylipäätään lasten, nuorten ja perheen palveluverkoston toiminnan kehittämiseen. Monialaisen verkostoneuvottelumallin lisäksi materiaaliin koottiin tietoa ja työvälineitä nepsy-verkoston toimijoille koulutuksissa käsitellyistä huolen puheeksi otosta ja tulevaisuuden muistelu -menetelmästä. Monialainen verkostoneuvottelumalli 1. Tutustuminen ja huolikierros Huolen kantaja pohjustaa tapaamisen ja koostaa tapaamisen kulkua. Kiinnitetään huomiota voimavara- ja ratkaisukeskeisyyteen. Kysytään mitkä ovat huolet, tarpeet ja haasteet, joihin toivotaan tukea. Keskustellaan perheen kanssa myös vahvuuksista. 2. Tuen kierros Työntekijät kertovat tarjottavasta tuesta. 3. Verkostoneuvottelun tavoitteen tarkennus ja yhteinen suunnitelma Tarkistetaan mihin lapsi, nuori ja perhe voivat ja haluavat sitoutua. Käydään yhteistä keskustelua asiasta eri näkökulmista. Sovitaan jatkotyöskentelystä ja seurannasta. Kuvataan lyhyen ja pitkän tähtäimen suunnitelmat selkeästi. Sovitaan tietojen kirjaamisesta ja tiedottamisesta. Laaditaan suunnitelma tapaamisten välisiin yhteydenpitoihin. Käydään läpi kunkin toimijan vastuu. Sovitaan vastuuhenkilöstä. Kirjataan pääkohdat keskustelun kuluessa yhteiseen suunnitelmaan, jonka myös perhe saa. 4. Neuvottelun päätös Käydään keskustelukierros ja palaute neuvottelun kulusta ja selvitetään vastasiko neuvottelu tarpeeseen ja tuliko lapsi, nuori ja perhe kuulluksi asiassaan. 27

29 Toiminnan arviointi ja jatkuvuuden suunnitelmat Pilottityöryhmien yhteisen suunnittelun, toteutuksen ja mallintamisen myötä monialaisen verkostoneuvottelun tuttuus työmuotona on lisääntynyt. Yhteisymmärryksen lisääntyessä myös konsultointikäytänteet ovat monessa pilotissa vahvistuneet. Huomion kiinnittäminen vastuun jakamiseen toimijoiden kesken ja konsultointimahdollisuudet ovat tukeneet perustyötä, kun yhteisen ajan ja struktuurin näkökulmia on voitu tarkastella uudelleen. Asiakkaan osallisuus omassa prosessissaan on vahvistunut. Monialaisen verkostoneuvottelumallia suunniteltiin, toteutettiin ja arvioitiin hankekunnissa osana erilaisia työryhmiä ja niiden toimintaa. Malli oli yhtenä keskeisenä sisältönä Valkeakoskella Nopsa-toiminnan kehittämisessä ja Hämeenkyrössä toteutetussa koulun huolipalaverimallissa. Sastamalassa malli sisällytettiin osaksi Nepsy-tiimillä (osa OSMO-hanketta) koottuja intensiivisiä ja monialaisia verkostotyön käytäntöjä kuvaavaa käsikirjaa sekä Parkanossa ja Punkalaitumella mallia sovellettiin sosiaali- ja terveyspalvelujen ja oppilashuoltotyön monialaisia asiakastapaamisia kehitettäessä. Malli kirjattiin suosituksena myös Parkanossa ja Punkalaitumella koottuihin oppilashuollon käsikirjoihin. Sastamalan Sotka-työryhmän kautta on kartoitettu perhekeskus-toimintaa. Tällöin ylisektoraalisen yhteistyön, monialaisen palvelutarpeen arvioinnin ja tiedonsiirron teemat tulevat jälleen ajankohtaiseksi. Lasten ja nuorten palveluiden monialainen verkostoyhteistyö -käsikirjaa voidaan tällöin hyödyntää ja täydentää palvelemaan toiminnan jatkuvuutta. Lasten ja nuorten palveluiden monialainen verkostoyhteistyö -käsikirja on ladattavissa osoitteesta Nopsa-toiminta Kehittämistyön lähtökohdat Valkeakoskella lasten ja nuorten parissa työskentelevien toimijoiden toiveena oli monialaisen verkostoyhteistyön kehittäminen. Paikkakunnalla koettiin olevan tarvetta nopean toiminnan joukoille, jotka tarttuisivat yhteistyöllä ilmaantuneisiin huolitilanteisiin mahdollisimman nopeasti. Ideaa lähdettiin kehittelemään eteenpäin yhdessä koulunoppilashuollon toimijoiden, perheneuvolan ja lastensuojelun työntekijöiden kanssa. Tavoitteena oli palvelujen yhtenäistäminen ja varhaisempi puuttuminen erityisesti koulussa havaittuihin huoliin. Yhteisen toimintakulttuurin ja -tapojen rakentamisen pohjana käytettiin muun muassa monialaisen palvelutarpeen arviointimallia, huolen puheeksi oton materiaalia sekä verkostodialogin ideologiaa, joissa kaikissa korostuu asiakkaan kuuleminen ja osallisuus omassa asiassaan. Työryhmällä selvennettiin yhteistyökäytäntöjä heränneen huolen polulla aina yhteisesti koordinoituun jatkotyöskentelyyn saakka. Pääsääntöisesti työryhmä kiinnitti huomiota itse monialaisen Nopsaverkostoneuvottelun sisältöihin. Kolmen tahon työntekijöistä koostuvan työryhmän lisäksi kokoontui koulua, perheneuvolaa ja lastensuojelua edustava johtoryhmä, jonka kautta päätettiin käytännön toteutuksesta kehittämistyön edetessä. Noin vuoden kehittämistyön jälkeen oli verkostoyhteistyön nopean toiminnan tiimimallista päädytty Nopsa-toimintaan (liite 9 palvelukuvaus), jonka keskiössä on lapsi tai nuori ja hänen perheensä. Nopsa-toiminta mahdollistaa eri toimijoiden valmiuden osallistua monialaiseen verkostoneuvotteluun yhteisesti sovittujen toimintatapojen mukaan. Kehittämistyön toteutus Nopsa-toiminnan tavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvointi, vanhemmuuden tuki ja ongelmien kasautumisen ennaltaehkäisy. Tavoitteet pyritään saavuttamaan ohjaamalla perhe tehokkaammin sopivan avun piiriin. Nopsa - toiminnassa on selkeästi rajattu työskentelyaika, jolla on alku ja loppu. Mikäli tarve monialaisesta tuesta lapsen tai nuoren elämässä ilmenee lähityöntekijä ottaa varhaisessa vaiheessa yhteyttä Nopsa-koordinaattoriin, joka on koulupsykologi tai koulun sosiaalityöntekijä. Nopsa-koordinaattori ottaa vastaan ilmoitukset asiakkaista, joiden asioiden käsittelyyn tarvitaan Nopsa-tapaaminen. Lisäksi Nopsa-koordinaattori aikatauluttaa asiakkaiden 28

30 verkostotapaamiset vapaille, viikoittaisille Nopsa-tapaamisajoille. Oleellista on nopea ohjautuminen, joten Nopsatapaaminen pyritään järjestämään kahden viikon sisään. Nopsa-koordinaattori ottaa yhteyttä perheeseen ja kertoo Nopsa-toiminnasta. Tämän jälkeen Nopsa-tapaamisesta ilmoitetaan yhteistyötahoille, joilla on toiminnalle varattu säännöllinen kalenterivaraus. Nopsa-verkostotapaamisissa käytettiin kehitettyä monialaista verkostoneuvottelumallia, jossa tapaamista ohjaavat lapsen ja perheen huolen kuuleminen sekä palvelusuunnitelman luominen yhdessä perheen kanssa. Tuki rakennetaan yhteisesti lapsen ja perheen voimavarat huomioiden. Nopsa-tapaamisen päätteeksi perheelle annetaan mukaan erillinen seurantalomake, joka toimii asiakassuunnitelman tukena. Lomakkeeseen kirjataan selkeästi muun muassa seurantavastuusta ja yhteyshenkilöstä sovitut yksityiskohdat. Jokaiselle Nopsatapaamiselle pyritään sopimaan seurantapalaveri. Tämä voidaan toteuttaa Nopsa-aikana, kuitenkin ensisijaisesti perheen tarpeeseen nähden tarkoituksenmukaisella verkostolla. Mahdollisen jatkotyöskentelyn koordinoinnissa lähityöntekijä on tärkeä linkki perheen ja palvelujen kesken. Toimintamalli on kuvattu Nopsa-toiminnan käsikirjassa, joka on ladattavissa osoitteesta Toimintamallin arviointi Nopsa-toimintaa arvioitiin työryhmän ja johtoryhmän väliarvioinneilla, yhteisellä loppuarvioinnilla ja asiakkaita kehittämiseen osallistavalla Bikva-arvioinnilla. Nopsa-toiminnan asiakastyö alkoi elokuussa 2012 ja syksyyn 2013 mennessä Nopsa-asiakkuuksia on ollut yhteensä 18. Nopsa-toiminta on todettu toimivaksi interventioksi etenkin koulun huolitilanteissa. Jo ensimmäisen tapaamisen jälkeen voidaan vahvistaa lähipalvelujen perheelle tarjoamaa tukea, jolloin jatko-ohjaustarvetta ei välttämättä ole. Seurantapalaveri puolestaan tukee toimijoiden ja asiakkaiden palautteen mukaan parhaimmillaan etenkin vanhemman ja eri tahojen välistä yhteistyötä sekä lisää lapsen ja vanhemman ymmärrystä omassa asiassaan. Nopsaverkostoneuvottelu tekee palveluja tutummaksi, mikä vahvistaa jatkossa niin eri palvelujen kuin perheenkin varhaisen vaiheen yhteydenottoja ja myös tällöin parhaillaan ennaltaehkäisee ongelmien pitkittymistä ja mahdollista kasautumista. Työntekijöiden ja asiakkaiden mukaan monialainen yhteistyö on edellyttänyt keskustelevaa ja lasten ja perheiden omat lähtökohdat huomioivaa palvelutarpeen arviointia. Huolen puheeksiotto on varhaistunut ja selkiytynyt, jolloin vanhempien ja eri tahojen yhteistyön toimivuus on korostunut. Esiin nostetut lapsen kuulemisen sisällöt ovat tukeneet toimintaa ja työtavan muutosta. Asiakaspalautteen mukaan yhteisesti perheen kanssa asetettu tavoite ja yhteistyössä luotu suunnitelma ovat konkretisoineet lapsen, nuoren ja perheen asioita. Parhaimmillaan monialainen Nopsa-verkostoneuvottelu on luonut vanhemmalle kokonaiskuvaa lapsensa asiassa ja myös lapsen ja nuoren ymmärrystä omassa asiassaan on voitu lisätä. Asiakastyö on vakiintunutta ja kehittämistyön kohdennuksia on voitu viedä suoraan käytäntöön. Nopsaverkostoneuvottelu on voitu toteuttaa nopeasti, monialaisesti ja asiakaslähtöisesti, mikä on vähentänyt päällekkäistä työtä palveluissa. Nopsa-toiminnan edellytyksenä onkin korostunut ylisektoraalinen yhteistyö ja johtaminen. Nopsa-toiminnan kalenterointi kerta viikkoon on ollut toiminnan onnistumisen edellytys. Lähinnä peruspalvelujen vastuurooli ja koulun resurssit ovat mahdollistaneet ajallisesti sen, että kehittämiselle on ollut aikaa. Lisäksi on ollut tärkeää, että koordinointivastuu on ollut yhdellä henkilöllä. Työntekijöiden kokemuksella monialaisen palvelutarpeen arvioinnin tarkasteltu laajasti myös asiakastyön osaamisen teoriapohjalta on antanut toiminnalle rakenteen ja kivijalan jatkokehittämiselle. Verkostoyhteistyön suunnitelmallisuus sekä palvelujen yhteinen tavoite ja toiminnan koordinointi ovat taanneet, että kaikki 29 Asiakastilastotietoja keväältä 2013 Nopsa-tapaamissa asioinut 12 lasta Neljä alakouluikäistä ja kahdeksan vuotiasta nuorta Toteutettu neljä Nopsaseurantapalaveria

31 toimijatahot tietävät miten ja missä vaiheessa asiakasperheen kohdalla edetään. Tämä estää parhaimmillaan asiakasperheiden ongelmien kasautumista. Asiakkuuden jatkumot palveluissa ovat yhteisesti suunnitellun konkreettisen palveluohjauksen ja seurannan myötä selkeämmin nähtävillä. Työntekijät ovat todenneet, että tästä syystä monialaisen verkostoneuvottelun tuttuus työmuotona on lisääntynyt. Pilotoinnilla on ollut vaikutusta ennaltaehkäisevään palvelukokonaisuuteen. Nopsa-toiminnan avulla kouluilla tehdään jo etukäteen lastensuojelutarpeen selvitystä, kun tilanteita voidaan käsitellä ajoissa, mikä säästää resursseja ja estää tehdyn työn päällekkäisyyksiä. Jatkuvuuden suunnitelmat Jalkauttamisen ja jatkuvuuden kysymyksiä on tarkasteltu palveluja koordinoiden. Nopsa-toimintaa jatketaan varhaiskasvatuksen mukaantulolla ja yhä koulun, lastensuojelun ja perheneuvolan yhteistyöllä. Toimintamallia on siis tarkoitus laajentaa koskemaan myös muista ikäluokkia ja palveluita osana HyPe-ohjelmaa. Lisäksi on keskusteltu myös yli 18-vuotiaiden ja toisen asteen mukaan tulosta Nopsa-ajoille. Työntekijät ja johto tulevat kokoontumaan pilotoinnin jälkeen. Toiminnan koordinointi jatkuu työryhmän ja johtoryhmän yhteisillä tapaamisilla vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tavoitteena on palvelujen yhteiskehittäminen ja arviointi sekä lopulta tehokkaampi palvelujen yhtenäistäminen ja uudet tavat toimia. Tärkeitä, arvioinneissa esiin nousseita kehittämiskohteita ovat etenkin perheen informointi monialaisen Nopsa- verkostoneuvottelun kulusta sekä yhteisten asiakkuuksien koordinoinnin tarkastelu palvelujen yhteen sovittavan johtamisen tasolla. Toimintamallia tullaan jalkauttamaan laajemmin eri toimijoiden tietoisuuteen pilotoinnin loppuvaiheessa, syksyllä Tätä varten on tuotettu Nopsa-palvelukuvaus, Nopsa-esite, Nopsa-juliste (liite 10) sekä Nopsa-toiminnan käsikirja. Tyttö 12 v. Hämeenkyrö Bikva-arvioinnin tarkempia tuloksia on luettavissa opinnäytetyöstä Käyttäjäkokemus päätöksenteon tukena ja asiakasymmärryksen rakentajana. Nopsa toimintamallin arviointi ja kehittäminen Tiina Siikaluoma. Tampereen ammattikorkeakoulu. Sosiaalialan koulutusohjelma. Sosiaalialan ylempi korkeakoulututkinto. Opinnäytetyön pysyvä julkaisuosoite on: 30

32 Koulun huolipalaverimalli Huolipalaverimalli kehitettiin Hämeenkyrössä tukemaan opetustyötä ja oppilashuollollisen tietotaidon jakamista sekä selkiyttämään verkostoyhteistyötä ja huolen jatko-ohjausta. Toimintamallia suunniteltiin erityisopettajan ja kahden opettajan kanssa. Yhteistyöhön kutsuttiin myös lastensuojelun sosiaalityöntekijät, perheohjaaja ja perheneuvonnan psykologi. Mallin kehittelyn pohjaksi toteutettiin kysely ala- ja yläkoulun opettajille huolen puheeksiottoa edistävistä ja estävistä seikoista. Lisäksi toimintamallin kehittämisen esittely liitettiin osaksi opettajien huolen puheeksioton koulutusta. Huolipalaverimalli kehitettiin vahvistamaan opettajien työotetta ja tukemaan luontevaa vuorovaikutussuhteen rakentumista lasten, nuorten ja perheiden kanssa. Tavoitteena oli, että huoli voitaisiin ottaa koulussa puheeksi matalalla kynnyksellä. Yhteen koottiin huolen havaitsemisen ja tunnistamisen toimintatapoja ja huolen puheeksioton dialogisia menetelmiä. Näissä korostui tärkeänä huolen ja puheeksioton ennakointi lapsen ja vanhemman näkökulmaa tarkastellen. Huolipalaverimallissa huomioitiin myös perheen kanssa tehtävä palvelutarpeen arviointi. Huolipalaverimalli tehtiin myös tukemaan huolen seurannasta sopimista eli sitä, miten edetään huolen puheeksioton jälkeen tuen ja avun tarjoamiseksi. Mallin tavoitteena oli siten selkiyttää opettajan omaa roolia tukemalla yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa. Huolipalaverimallista muodostui vanhemmuuden tukemista vahvistava työkalu opettajien ja koulun henkilökunnan käyttöön, silloin kun huoli lapsen tai nuoren asiassa herää. Huolipalaverin mallia voi hyödyntää, kun yhteydenottoa kotiin ja muihin viranomaisiin tarvitaan. Huolipalaverimallin tukilistan tavoitteena on helpottaa huoleen tarttumista ja madaltaa kynnystä huolen puheeksi ottoon yhteistyössä lapsen ja huoltajan kanssa. Malliin on linkitetty valmiita välineitä huolen puheeksi oton ja tuen polun nopeutumista sekä työnjakoa varmistamaan: Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen huolen puheeksioton ennakointikysymykset Monialainen verkostoneuvottelunmalli Huolipalaverin muistio (seurantalomake) perheelle Huoli puheeksi -opas Varhaisen puuttumisen materiaalia opettajille Poika 12v, Hämeenkyrö 31

33 KOULUN HUOLIPALAVERIMALLI 1. Kartoita huoli itsellesi Kartoita mille vyöhykkeelle huolesi sijoittuu Katso tarvittaessa Wilman huoliseula tai opetussuunnitelman liitteenä oleva huoliseula Valmistele ja jäsennä huolen puheeksi ottoa (LIITE 1) Tarvittaessa kartoita huolta muiden lapsen kanssa työskentelevien tuella 2. Valmistaudu yhteydenottoon ja palaveriin Keskustele huolesta lapsen ja nuoren itsensä kanssa Selvitä mahdolliset tukimuodot Aseta tapaamiselle tavoite Pohdi ketkä ovat asianomaisia ja keitä palveluverkostosta tulisi kutsua palaveriin 3. Ota yhteyttä Jaa huoli keskustellen älä ilmoita ongelmasta Hoida ensimmäinen yhteydenotto kotiin aina suullisesti Esitä asiasi rakentavasti ja realistisesti. Kuvaile konkreettisia tilanteita. Ehdota yhteistä palaveria. Sopikaa palaverin sisällöstä. Pohtikaa yhdessä keitä kutsutaan mukaan. Pyydä vanhempiakin pohtimaan ennalta omia ja perheen näkökulmia huolen vähenemiseksi. VINKKI: Muista, että kaikki haluavat lapsen parasta. Rakenna avointa ja dialogista vuorovaikutusta tätä lapsen parasta ajatellen. Varmista tiedonkulku kaikille asianosaisille vanhempien luvalla. 4. Palaverin kulku (LIITE 2) Kiinnitä huomiota yhteistyön ja ilmapiirin luomiseen heti aloituksessa Kuvaa miksi ollaan koolla ja esitä oma huolesi Kuule jokaista osallistujaa ja kaikkien näkökulmaa huoleen Pohtikaa yhdessä voimavaroja ja ratkaisuvaihtoehtoja Asettakaa yhteinen tavoite Määritelkää yhdessä tukitoimet ja kaikkien vastuualueet Kirjaa ylös sovitut asiat. Kertaa palaverin kulku ja sovitut asiat (LIITE 3) Sopikaa seurannasta VINKKI: Korosta lapsen, nuoren ja perheen voimavaroja. Vältä ammattislangia. Tutustu tarvittaessa: Palvelukuvauksiin Huoli puheeksi, opas varhaisista dialogeista Varhaisen puuttumisen materiaalia opettajille 32

34 Toimintamallin arviointi Toimintamallin arviointia toteutettiin osana työryhmätapaamisia ja lopulta kuntakohtaisessa loppuarvioinnissa. Kehittämistyön edetessä todettiin toistamiseen, kuinka huolen puheeksi ottamisessa asenne ja tulokulma huolen esille ottamisessa on tärkeää. Kehittämistyöryhmä pohti paljon sitä, miten huolen puheeksi oton näkökulmaa saadaan jaettua kouluilla. Hankkeessa on puhuttu paljon sosiaalityön näkökulmasta koulun diskurssilla. Asiakastyön soveltaminen omassa työssä koulumaailmaan on ollut avaavaa. Huolipalaverimallin kehittämisestä tiedotettiin tarkoituksenmukaisesti eri toimijoita. Työntekijöiden verkottuminen on vahvistunut entisestään ja koulutoimi ja sosiaalitoimi ovat monella tavalla lähentyneet EETU-hankkeen aikana. Arvioinnissa todettiin että hankkeen tuoma lisäresurssi ja tuki perustyölle olivat oleellisia ja tärkeitä kehittämistyön onnistumiseksi. Jatkuvuuden suunnitelmat Toimintamallin jalkautumista tuettiin jo varhaisessa vaiheessa osana paikallista opettajien huolen puheeksioton koulutusta. Huolipalaverimalli on valmistunut kevään 2013 aikana ja se on lisätty kunnan sähköiseen järjestelmään Satamaan, johon on pääsy sekä koulun, että sosiaalitoimen henkilökunnalla. Toimintamallia tullaan jalkauttamaan käytäntöön syksyllä 2013 osana rehtorin- ja opettajienkokouksia ja vanhempainilloissa. Huolipalaverimallista kehitettiin kaikille kouluille jaettava juliste, jonka tarkoituksena oli informoida toimintamallista ja tukea ja rohkaista huolen varhaiseen puheeksiottoon. Huolipalaverimallin arviointia pyritään kytkemään osaksi Hämeenkyrössä alkavaa Lasse-hanketta. Satamaan ja Wilmaan linkitetyn huolipalaverimallin lisäksi EETU-hankkeen aikana tuotettiin koulujen opettajanhuoneisiin sijoitettava, informatiivinen Huoli puheeksi -juliste (liite 11). Huolipalaverimalli ja siihen liittyvät liitteet koottiin työvihkoseksi, jota jaettiin opettajille työn tueksi sekä muihin hankekuntiin tiedoksi. Koulun huolipalaverimallin työvihkonen on ladattavissa osoitteessa 33

35 Koulun oppilashuoltotyön kehittäminen Koulun oppilashuoltotyön kehittämisen tavoitteena oli tiivistää ja vahvistaa kunnan ja koulun yhteisiä toimintaperiaatteita oppilashuoltoryhmän kokoonpanolle. Lisäksi tavoitteena oli tukea koulun sosiaalityön toimintamallien kehittämistä. Kehittämistyössä korostettiin perheen roolia ja osallisuutta osana oppilashuoltotyötä. Oppilashuoltoryhmän toiminnan kehittäminen Monialaista oppilashuoltotyötä lähdettiin kehittämään Parkanossa, Punkalaitumella ja Pälkäneellä. Monialaisten työryhmien tavoitteena oli kehittää toimintaa yhteistyössä koulun toimijoiden, lastensuojelun ja terveydenhoidon, kuten perheneuvolan kanssa. Verkoston toimintaa kuvattiin erinäisillä työryhmätyöskentelyillä, muun muassa tulevaisuuden muistelun ja suunnitteludialogin -menetelmällä. Verkostojen toimintaa tiivistettiin lisäksi casekonsultaatioiden avulla. Työryhmät keskustelivat, miten saada lasten, nuorten ja perheiden pienemmät huolet nopeammin käsittelyyn, miten korostaa perheen roolia ja osallisuutta ja miten edistää eri tahojen tunnettavuutta. Työryhmissä linjattiin miten asiakkaan asiaa voidaan edistää kehittämällä monialaista verkostoneuvottelumallia osana pysyviä käytäntöjä. Toimintaa ja yhteistyökäytäntöjä pyrittiin selkiyttämään myös henkilöstön osaamisen monipuolistamisen kautta. Kehittämistyön aikana tarkasteltiin työn ja asiakaskohtaamisten sisältöjä ja jalkautettiin ammattitietoa ja linjattiin yhteisistä koulutuksista. Oppilashuoltotyössä kehittämistyön painopiste oli laajennetun viranomaisyhteistyön yhteistyökäytäntöjen kehittämisessä ennen oppilashuoltotyöryhmän kokousta, kokouksen aikana ja kokousten jälkeen. Pääasiassa Eetu-työryhmätyöskentelyn myötä pyrittiin kohdistamaan yhteisen työskentelyn suunnitelmaa: miten yhteistyötä voidaan tehdä, tiivistää ja vahvistaa niin, että nopea ja riittävä apu olisi lapsen, nuoren ja perheen kannalta mahdollista. Tärkeää tässä yhteistyössä oli myös lapsen, nuoren ja perheen osallisuuden huomioiminen heidän omassa prosessissaan ja dialogisten käytäntöjen vahvistaminen osana kohtaamisia. Tavoitteena oli selkiyttää yhteistyökäytäntöjä kunkin toimijan roolin avaamisen kautta. Kokonaisuudessaan myös eri toimijoiden hyviä käytäntöjä ja erityisosaamista jalkautettiin koulun piiriin lapsen, nuoren ja perheen lähiympäristöön. Tavoitteena oli, että yhteisesti pohdittujen kriteerien, pelisääntöjen ja toimintatapojen kirjaaminen sekä suunnitellummat monialaiset verkostoneuvottelut ryhdistävät ja selkeyttävät tehtävää työtä kun lapsesta on huolta. Koulun sosiaalityön toimintamallien kehittäminen Sastamalassa ja Punkalaitumella tavoitteena oli koulun sosiaalityöntekijöiden toimenkuvan selkiyttäminen ja toiminnan kehittämien sekä koulun sosiaalityön tuki osana oppilashuoltotyötä. Punkalaitumella kehittämisyhteistyöllä avattiin ja tuettiin koulun sosiaalityöntekijän kaksoisroolin ja työnkuvan täsmentymistä: koulun sosiaalityöntekijänä ja lastensuojelun sosiaalityöntekijänä toimiminen osana koulun oppilashuoltotyötä. Lisäksi koulun sosiaalityötä tuettiin etenkin vahvistamalla yhteistyötä Sastamalan koulun sosiaalityöntekijöiden kanssa. Työryhmillä sovittiin yleisesti verkostotyön tiivistämisestä sekä linjattiin työn kehittämisestä koulun oppilashuoltotyön käytäntöjä tukevaan suuntaan. Myös keskustelumahdollisuuksia koulujen johtajien kanssa pyrittiin avaamaan. Sähköisiä työkaluja kehittämällä lähdettiin parantamaan työntekijöiden saatavuutta ja madaltamaan yhteydenottamisen kynnystä, esimerkiksi yhteydenottomahdollisuudella Wilman kautta. Pilotoinnin aikana järjestettiin EETU- hankkeen kuntien koulun sosiaalityöntekijöiden ja kuraattoreiden yhteinen vertaisoppimistapaaminen. Vertaisoppimistapaaminen oli luonteeltaan mentoroiva, toiminnallinen ja voimauttava oppimistilaisuus, jossa oli mahdollisuus jakaa hyviä käytäntöjä ja toimivia työmenetelmiä. Kehittämistyö eteni Sastamalan seudun hankkeiden, kuten Elämänhallinta-, Kelpo-, OSMO-hankkeiden jatkumona sekä yhteistyössä näiden kanssa hyödyntäen hankkeiden sisältöjen yhteneviä teemoja ja resursseja. Koulun sosiaalityöntekijöillä oli mahdollisuus menetelmäkoulutuksiin ryhmänohjaustaitojen kehittämiseksi. Toiminnan arviointi Oppilashuoltotyöryhmän toimintaa tarkastelemalla vahvistettiin ylisektoraalista yhteistyötä. Etenkin koulun henkilöstön ja oppilashuoltotyöryhmän toimijoiden roolin korostuivat yhteisessä keskustelussa. Yhteisellä työskentelyllä yhtenäistettiin verkostoyhteistyötä monialaisten verkostoneuvottelujen järjestämisessä ja kulussa ja selkiytettiin yhteistyökäytäntöjä kunkin toimijan roolin, etenkin koulun sosiaalityöntekijän roolin avaamisen kautta. Näin voidaan parhaimmillaan nopeuttaa ja yhtenäistää lapsen, nuoren ja perheen palveluverkoston tietojenkäsittelyä ja huolen polkua. Yleisesti voitiin todeta lapsen, nuoren ja perheiden kuulemisen käytäntöjen 34

36 monipuolistuneen. Monialaista verkostotyötä edistettiin lisäämällä eri tahojen tunnettavuutta ja vahvistamalla jo olemassa olevaa yhteistyötä oppilashuoltotyöryhmän ja lähitoimijoiden kanssa. Tärkeäksi nousivat konsultaatiokäytänteistä sopiminen. Yhteistyökäytäntöjen vahvistamisessa huomioitiin lastensuojelun konsultoiva ja ennen kaikkea ennaltaehkäisevä rooli. Lisäksi Parkanossa perheneuvojan rooli täsmentyi koulun perustyön tukena. Pälkäneellä kehittämistyötä kartoitettiin useasta näkökulmasta käsin. Toiminnan yhteiselle kehittämiselle isommalla työryhmällä ei pienestä kunnasta löytynyt aina aikaa, eikä toiminnan kehittämiselle lopulta nähty tarvetta. Yhteisellä päätöksellä pilotointi keskeytettiin talvella 2013, mutta kuntakohtaisen loppuarvioinnin yhteydessä syksyllä 2013 sovittiin, että sisältöjä tullaan tarkastelemaan ja viemään itsenäisesti eteenpäin mm. osana oppilashuollon käsikirjan laatimista. EETU-kehittämistyötä hyödyntäen Parkano ja Punkalaidun laativat oppilashuollon käsikirjat ja Pälkäneellä on myös tarkoitus laatia oma oppilashuollon käsikirja. Punkalaitumen arvioinnissa todettiin kehittämisen näkyvän ennaltaehkäisevän palvelukokonaisuuden tasolla siinä, että koulusta tieto lähtee varhaisemmassa vaiheessa kotiin kun sääntöjä ja ohjeistuksia poissaoloihin ja kasvatuskeskusteluihin on yhtenäistetty. Koulun sosiaalityön kehittämisen tuloksina voitiin todeta lasten ja nuorten ryhmämuotoisen toiminnan vakiintuneen osaksi työnkuvaa. Lisäksi suunniteltu verkkopohjainen OppilasWilma nuorten käytöön käyttöönottaminen onnistui. Tämä lisäsi myös lasten ja nuorten osallisuutta ja laajensi koulun sosiaalityön työmenetelmiä. Jatkuvuuden suunnitelmat EETU-hankkeen aikainen kehittämistyön aikana syntyneet työryhmät vakiintuivat osaksi kuntatoimintaa ja aikataulutusta tehtiin säännöllisille kokoontumisille jatkossakin. Oppilashuoltotyön käsikirjoja tullaan täydentämään tarpeen mukaan tämän työskentelyn edetessä. Jokaisessa kunnassa osana jatkuvuuden suunnitelmia on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen. Tähän päätettiin tukea työntekijöiden erityisosaamisen ja työmenetelmien jakamisella, vahvistamisella ja kokoamisella yhtenäisiksi sähköisiksi perehdytyskansioiksi. Suunnitelmia jatkuvuudelle tehtiin myös siitä kuinka kuntatoimijoita saatetaan yhteen monialaisesti mukaan, myös ohi varsinaisen oppilashuollollisen kehittämisen. EETU-kehittämistyön aikana tehtyjä linjauksia tullaan viemään useasta eri näkökulmasta eteenpäin osaksi kunnan jaettua päätöksentekoa ja asiakirjoja. 35

37 4.2.2.Yksilö- ja perhekohtaisten intensiivisten tukimuotojen ja palveluiden kehittäminen Lähtökohtana oli kehittää yksilö- ja perhekohtaisia intensiivisen tuen muotoja ja palveluita järjestämällä lapsille ja nuorille ennaltaehkäisevää ja intensiivistä tukea heidän kehitysympäristöissään (koti, koulu, kaverit) sekä tukea lasten, nuorten ja heidän perheidensä arjen sujuvuutta kehittämällä matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviä palveluita. Kunnissa koettiin, että lapset ja nuoret eivät saa riittävän varhaisessa vaiheessa tarvitsemaansa tukea vaan palveluihin ohjauduttaessa tai hakeuduttaessa ongelmat ovat jo kasautuneet. Myös koulun puolelta tuli viesti, että tukea tarvittaisiin sellaisissa tilanteissa, johon koulun keinot ja kädet eivät riitä. Erityisesti oltiin kiinnostuneita kehittämään kotiin vietävää matalan kynnyksen palvelua. Kunnissa oli myös havaittu, että nuoret tarvitsisivat yhä enemmän intensiivistä tukea ja ohjausta sekä jonkun aikuisen rinnalleen, joka vastaisi juuri tämän nuoren kokonaisvaltaisen tilanteen hoitamisesta. Kunnissa ei kuitenkaan ollut riittävästi resursseja lähteä tarttumaan kaikkiin näihin tarpeisiin yhtäaikaisesti ja osa tavoitteista liitettiin jo olemassa olevan toiminnan kehittämiseen. Tämän tavoitteen alle valikoitui erityyppisiä ja eri kunnissa toteutuneita kehittämispilotteja, joita kuvataan tarkemmin seuraavaksi. Ennaltaehkäisevä perheohjauspalvelu EETU-hankkeessa mukana olevissa kunnissa oli tarvetta lähetä kehittämään ennaltaehkäisevää perhetyötä, johon perheet voisivat olla matalalla kynnyksellä yhteydessä jo ihan pienissäkin lasta, nuorta tai koko perhettä koskevissa huolen aiheissa. Lähtökohtana oli, että lasta, nuorta ja perhettä päästäisiin tukemaan jo varhaisessa vaiheessa. Tavoitteena oli tarjota tukitoimia ennen kuin ongelmat paisuisivat ja kasaantuisivat entisestään ja näin vähentää yksilö- ja perhekohtaisen lastensuojelun tarvetta. Palvelun haluttiin myös erottuvan perinteisestä lastensuojelun perhetyöstä ja näin palvelu sai nimekseen ennaltaehkäisevä perheohjaus. Ennaltaehkäisevän matalan kynnyksen perhetyön kehittämisen taustalla oli Kasperi -hankkeen ensimmäisen vaiheen ( ) aikana kerätyt kokemukset lasten, nuorten ja perheiden palveluihin kehitetyistä intensiivisten tuen muodoista ja toimintamalleista. Perheohjauspalvelun valmisteluvaiheessa tutustuttiin Tampereen seutukunnissa kehitettyyn IiNa - Intensiivimalli nuorten avohuoltoon, Riina - Nuorten intensiivinen tukeminen Riihimäellä sekä Hämeenlinnan Monialaisesti yhdessä lapsen parhaaksi -hakkeiden toimintamalleihin. Lisäksi tutustuttiin Tampereen Nopean puuttumisen perhetyön -malliin siitä tehdyn Asiakasperheiden kokemuksia ennaltaehkäisevästä perhetyöstä Perhepiste Nopeassa -opinnäyteyön avulla. Jos talossa menee putki rikki, niin kutsutaan putkimies kotiin. Samoin toimii perheohjauskin. Hankekunnista perheohjauspilottia kehittämässä mukana ovat olleet Hämeenkyrö, Pälkäne, Sastamala ja Valkeakoski. Hämeenkyrössä perheohjasta kehitettiin osana ennaltaehkäisevää kotipalvelua ja lastensuojelun perhetyötä, jolloin lastensuojelun perhetyöntekijä toimi myös perheohjaajana. Pälkäneellä perheohjauksen kehittäminen linkitettiin syksyllä 2012 työnsä aloittaneen sosiaaliohjaajan tehtäviin, johon kuului osaksi myös alakulujen koulukuraattorin tehtävät. Sastamalan kaupunki päätti irrottaa yhden työntekijän lastensuojelun perhetyöstä tekemään perhetyötä pilottijakson ajaksi. Valkeakoskella puolestaan perheohjauksen toimintamallia sovellettiin lapsiperheiden ennaltaehkäisevään kotipalveluun. Palvelun kehittäminen toteutettiin yhteistyössä sosiaalipalveluiden, sivistystoimen ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Pilottikuntien työntekijät ja kehittäjätyöntekijä teki tiivistä yhteistyöstä koko pilottijakson aikana kehittäen perheohjauksen työn sisältöä ja raameja, palveluprosessia, perheohjaajien työvälineitä (tiedottaminen, palvelukuvaus, asiakastilasto) sekä muita toimintamallin kehittämistä tukevia menetelmiä (asiakaskysely ja reflektiivinen kehittämispäiväkirja). Pilottijakson jälkeen toimintamallista laadittiin käsikirja, johon on koottu tietoa palvelun sisällöstä, työmenetelmistä sekä työvälineistä perheohjauspalvelun kehittämiseksi. Perheohjaspalvelun käsikirjan voi ladata osoitteesta -Isä 36

38 PERHEOHJAUSPALVELU MITÄ? Ennaltaehkäisevän perheohjauksen tavoitteena on antaa nopeasti varhaisen vaiheen tukea kun lapsen tai nuoren arjessa on huolenaiheita, joihin perheen omat keinot eivät tunnu riittävän. Perheohjauspalvelu on tarkoitettu tilapäiseksi ja lyhytkestoiseksi tueksi, jolloin tavoitteet suunnitellaan perheen tarpeen ja tilanteen mukaan. Perheohjaus ei vaadi lastensuojelun asiakkuutta ja on maksutonta palvelua. Perheohjaaja tekee tarpeen mukaan monialaista verkostoyhteistyötä sekä palveluohjausta. KENELLE? Palvelu on suunnattu koululaisille ja heidän perheilleen (EETU-hankkeen aikana ensisijaisesti luokkalaisille). Yhteydenotto voi tulla lapselta, nuorelta ja heidän vanhemmilta tai huoltajan luvallaan opettajalta, koulun sosiaalityöntekijältä, terveydenhoitajalta tai joltain muulta toimijalta lapsen, nuoren ja perheen verkostosta. Perheohjaajaa antaa myös perheille puhelinneuvontaa tai ammattilaiset voivat huolitilanteessa myös konsultoida perheohjaaja puhelimitse. Lisäksi perheohjaajan voi kutsua mukaan yhteiseen verkostotapaamiseen sopimalla asiasta nuoren ja perheen kanssa. MITEN? Ennaltaehkäisevä perheohjaus palvelee perheitä tarjoamalla heille tilanteeseen sopivaa tukea ja apua arjen läheisesti. Tavoitteet työskentelylle sovitaan yhdessä lapsen, nuoren ja perheen kanssa. Perheohjauksen tavoitteena voi olla arjenhallinnan ja vapaa-ajan sujuvuuden lisääminen, vuorokausirytmin vakiinnuttaminen, koulupoissaolojen vähentäminen, kaverisuhteiden ja sosiaalisten pulmien ratkominen yhdessä sekä perheen sisäisen vuorovaikutuksen parantaminen. Perheohjaus järjestetään kotona tai muualla yhdessä sovitussa paikassa. Perheohjaaja voi tavata lasta, nuorta ja vanhempia sekä yhdessä että erikseen. Perheohjaaja auttaa löytämään voimavaroja ja ratkaisuja ohjauksen, keskustelun ja yhdessä tekemisen keinoin. Tapaamiset sovitaan kunkin perheen tarpeiden mukaisesti, esimerkiksi yhdestä kuuteen kertaan. Työskentelyä ja asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan yhdessä. Ohjauksen päättyessä sovitaan tarvittaessa seurantatapaamisesta tai -soitosta. Perheohjauspalvelusta ja sen toimivuudesta kerätään asiakaspalautetta. Ennaltaehkäisevän perheohjaspalvelun käsikirja on ladattavissa osoitteessa 37

39 Toimintamallin arviointi Perheohjauksen pilotista kerättiin arviointitietoa toimintamallin jalkauttamisen ja jatkuvuuden suunnitelmien tukemiseksi sekä työntekijät, esimiehet ja johto kävivät arvioivaa keskustelua toiminnasta ja sen tuloksista sekä pilotin aikana että pilotin päätteeksi toteutetussa loppuarvioinnissa. Lisäksi sekä asiakkaille että yhteistyötahoille tehtiin kysely kokemuksista perheohjauspalvelusta. Hyvinä asioina ja onnistumisena nähdään että palvelu on ollut uusi tarvittava osa muita lasten, nuorten ja perheiden palveluja. Palvelun rakenne on toimiva. Se on ollut helposti saatavilla ja se on linkittynyt parissa kunnassa hyvin koulumaailmaan, jolloin se on vanhemmille ja lapsille osa koulun arkea ja on helposti saatavilla myös koulun henkilöstölle. Yhteistyön tekeminen on ollut onnistunutta ja tieto on siirtynyt sujuvasti koulun kentältä sosiaalityöhön. Myös eri palveluiden päällekkäisyyttä on pystytty vähentämään. Laaja tiedottaminen näkyi esimerkiksi siinä, että lasten ja nuorten vanhemmat löysivät melko hyvin itse suoraan palvelun. Palvelun käynnistymisessä ja vastaanottamisessa oli kuitenkin kuntakohtaisia eroja. Joissain kunnissa osa vanhemmista oli toiminnan alussa torjuvalla kannalla perheohjauspalveluun liitäen sen osaksi lastensuojelutyötä. Syksyllä pilotin käynnistyessä aikaa oli enemmän, kevään puolella asiakkaita oli enemmän ja tämä on vaatinut tasapainoilua eri toimijoiden ja tarpeiden välillä, etenkin niissä kunnissa joissa perheohjaus on ollut osana muuta toimenkuvaa. Alkuperäisenä tavoitteena oli että palvelua tarjotaan ennaltaehkäisevästi ja varhain puuttuen ja että palvelu on kestoltaan lyhyttä. Suurin osa asiakkaista on jo jonkun muun palvelun piirissä ja asiakkuudet ovat olleet pisimmillään useita kuukausiakin kestäviä. Selkeästi on ollut huomattavissa, että tarvetta tiiviimmälle tuelle olisi ollut jo paljon aiemmin (ennen kuin tätä palvelua oli saatavilla). Asiakkaiden tilanteet ovat kuitenkin huomioitu palvelussa ja lapsia, nuoria ja perheitä on tuettu heidän tarpeidensa mukaisesti myös pitkäkestoisemmin. Myös palvelunkohderyhmää on toiminnan aikana laajennettu paikkakuntien tarpeiden mukaisesti koskemaan luokkalaisia lapsia ja heidän perheitään. Konkreettista apua ja tukea arkeen. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä. Ammattilaisten ohjeet ja neuvot jäävät usein ilmaan roikkumaan eikä perheet osaa ottaa niitä käytäntöön, mutta perheohjaus tulee kotiin ja on toteuttamassa ja kokeilemassa asioita yhdessä perheen kanssa. - Yhteistyötahon palautetta Jatkuvuuden suunnitelmat Perheohjauspalvelusta saatiin hyviä kokemuksia ja palaute sekä asiakkailta että yhteistyöverkoston toimijoilta oli positiivista ja kannustavaa. Kaikissa pilotissa mukana olleissa kunnissa on tehty suunnitelmia toiminnan jatkuvuuden osalta ja kirjataan kunnissa päivitettäviin lastensuojelu- ja hyvinvointisuunnitelmiin sekä tuodaan esiin tulevan vuoden taloutta koskevissa suunnitelmissa ja näin asia viedään osaksi kunnallista päätöksentekoa. Myös perheohjaajien keskinäisiä vertaistapaamisia jatketaan omatoimisesti perheohjaajien kesken neljä kertaa vuodessa hankkeen päätyttyä. Tarvetta olisi sekä ylä- ja alakoululaisille ja vieläkin nuoremmille. Perheohjaajia saisi olla enemmän. Ikäjakauma voisi olla ihan vauvasta alkaen. - Yhteistyötahon palautetta Hämeenkyrössä perheohjausta jatketaan lukuvuonna osana perhetyöntekijän työnkuvaa. Palvelusta halutaan saada lisää kokemusta. Sastamalassa yksi perhetyöntekijä jatkaa perheohjausta vuoden 2013 loppuun sekä suunnitteilla on pyrkiä muilla vakanssijärjestelyillä turvaamaan toiminnan jatkuvuus myös tämän jälkeen. Lisäksi lastenneuvola, varhaiskasvatus ja perheneuvola ovat tuoneet esille tarvetta samankaltaisesta palvelusta alle kouluikäisille lapsille ja heidän perheilleen. Valkeakoskella perheohjauksen kehittämistyö yhdistetään osaksi Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämisprojektia, jossa tähdätään palveluita ja palvelurakenteita uudistamalla edistämään hyvinvointia ja palveluiden asiakaslähtöisyyttä valkeakoskelaisille lapsille, nuorille ja perheille. Palveluiden kehittämisessä painotetaan ennaltaehkäisevyyttä ja palveluiden jalkautumista toimintaympäristöihin. Lapsiperheiden kotipalvelun työntekijöiden nimikkeet muutetaan vuoden 2014 alusta perheohjaajiksi. Pälkäneellä toiminta nivoutuu osaksi sosiaaliohjaajan (nimike vaihtuu perhetyöntekijäksi) työnkuvaa ainakin vuoden 2013 loppuun saakka, jonka jälkeen Pälkäneen sosiaalipalvelut siirtyvät Kangasalan kunnan hallinnoimiksi ja järjestämiksi. Neuvotteluja ennaltaehkäisevien perheille suunnattujen palvelujen toteuttamisesta Pälkäneen mallin mukaisesti käydään syksyn aikana kuntien kesken. 38

40 Lapsille, nuorille ja perheille kohdennettu toiminta Lapsiperheille kohdennetun toiminnan kehittäminen Sastamalassa Yhdeksi kehittämisteemaksi Sastamalassa päätettiin ottaa lapsiperheille kohdistetun vapaa-ajan harrastuksia ja vertaistukea kehittävä toiminta, jossa lapset, nuoret ja vanhemmat voisivat yhdessä puuhata jotakin mukavaa, ja samalla voitaisiin tarjota tukea mm. vertaistukiverkoston avulla. Toiminnan tavoitteena oli vanhemmuuden tukeminen ja syrjäytymisen ehkäisy jota toteutettaisiin laaja-alaisena yhteistyönä. Ajatusta ideoimaan ja pohtimaan mitä yhdessä voisi saada aikaan, kutsuttiin mukaan laaja joukko lasten, nuorten ja perheiden parissa toimivia työntekijöitä. Työryhmä koostui kuntaorganisaation ylemmästä johdosta, lähiesimiehistä sekä kolmannen sektorin johtotehtävissä olevista toimijoista. Kulttuurikasvatusohjelma ja Lasten ja nuorten Kasvun ja Kulttuurin polku oli jo EETU-hankkeen aikana hyvässä vaiheessa. Lapsiperheille kohdennetun toiminnan kehittäminen liitettiin lopulta osaksi Sastamalan kaupungin kasvun ja kulttuurin laajennetun prosessitiimin toimintaa. Tähän ratkaisuun päädyttiin kuntatoimijoiden toivomuksesta. Ratkaisu tuki myös ylisektoraalista yhteistyötä kaupungin sisällä sekä kuntatoimijoiden että kolmannen sektorin kesken seudun lapsiperheille kohdennetun toiminnan koordinoinnissa, toteuttamisessa ja jatkuvuuden suunnittelussa. Pilotti kytkeytyi myös kasvu ja kulttuuri -prosessitiimin toimintaan, jonka yhteistyön muodot pilotin aikana laajenivat ja vahvistuivat. Nuorten vertaistoiminnan kehittäminen Pälkäneellä ja Parkanossa Useissa hankekunnissa työntekijät olivat omassa työssään kohdanneet nuoria, jotka olisivat tarvinneet vahvempaa ja intensiivisempää tukea kouluun, kotiin ja kaveripiiriin sekä elämänhallinnan ja sosiaalisten taitojen vahvistamisessa. Muun muassa terveydenhoitajan ja koulukuraattorin työssä oli tullut vahvasti esille lasten ja nuorten henkinen pahoinvointi: heikko itsetunto, rikkonaiset taustat, päihdeongelmia perheessä. Oppilailla, joilla oli masennusta, heikkoa koulumenestystä tai päihteiden käyttöä, ei ollut yleensä harrastuksia tai mielekästä tekemistä. Myöskään onnistumisen kokemuksia ei ollut tai pettymysten sietokyky oli heikompaa. He eivät myöskään kohdanneet koulun tai kodin ulkopuolista turvallista aikuista. Nuorten tukemista monialaisella yhteistyöllä lähdettiin kehittämään Pälkäneellä ja Parkanossa ryhmätoiminnan kautta. Parkanossa nuoren intensiivinen tukeminen liitettiin osaksi ART- ryhmää ja Jopo-luokka toimintaa yhteistyössä nuorisotyöntekijän ja koulun kanssa (mm. erityisopettaja). Parkanon ART-ryhmän toiminnasta kerättiin nuorten arviointi ja JOPO-toimintaa ohjaamaan perustettiin oma työryhmä. Kumpikin toiminta jatkoi sellaisenaan itsenäisesti. 39

41 Pälkäneellä nuorisotyöntekijän ja perhetyöntekijän yhteistyöllä lähdettiin toteuttamaan vertaisryhmätoiminta yläkouluikäisille tytöille. Ryhmä haluttiin perustettu, koska nuoret tytöt tarvitsivat tukea naiseksi kasvamiseen sekä omien voimavarojen löytämiseen, jotta esimerkiksi tyttöjen riskikäyttäytyminen ei lisääntyisi. Tarve tälle kohderyhmälle järjestettävästä vertaisryhmästä oli ilmennyt verkostoyhteistyössä. Ennen ryhmän käynnistämistä toteutettiin nuorille suunnattu kysely palvelutarpeesta ja sen pohjalta työyhteisössä arvioitiin toiminnan tarvetta. Tähän osallistuivat myös terveydenhoitajat ja opettajat. Ryhmään kutsuttiin tyttöjä kouluterveydenhoitajan kautta. Yläkouluikäisiä tyttöjä ei kuitenkaan tullut mukaan ryhmätoimintaan vaan ryhmä toteutettiin alakouluikäisille tytöille. Pälkäneellä kokeiltiin myös tytöille tarkoitettuja avoimia nuokkari-iltoja, mutta ilmeisesti poikien painostuksesta johtuen tytöt eivät osallistuneet kuin yhteen heille tarkoitettuun iltaan. Tytöille suunnatun toiminnan kehittämisestä toteutettiin YAMK opinnäytetyö. Toiminnan arviointi Työryhmätyöskentelyssä arvioitiin reflektiivisesti ja säännöllisesti toiminnan suuntaa toimintamallien, menetelmien, rakenteiden, orientaation ja johtamisen tasoilla. Asetetut tavoitteet eivät toteutuneet alkuperäisessä muodossa vaan olivat oli enemmän esimerkkejä konkreettisesta toimista joita voisi olla. Lapsiperheille kohdennetun toiminnan kehittämisverkosto lähensi toimijoita ja teki näkyväksi tapoja tehdä yhteistyötä kuntatoimijoiden ja kolmannen sektorin kanssa, nuorisopalveluiden ja sosiaalityön sekä nuoriso- ja liikuntatoimen kesken. Työryhmässä havaittiin, että mahdollisuudet toteuttaa toimintaa yhteistyössä eri tahojen kanssa on laajat, silloin voidaan toteuttaa ei niin perinteisiä toimintamalleja. Kehittämistyöryhmällä suunnitellusta toiminnasta Tanssin päivä oli onnistunut ja osallistujia oli paljon. Tapahtuma otetaan perinteeksi. Lapsiperheille kohdennetun toiminnan-työryhmän tapaamiset tuottivat myös toimintoja, joita ei suunniteltu vaan toteutuivat työryhmän yhteistyön myötä. Näitä toimintoja olivat harrastemessut, yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa järjestettävä perheiden päivätapahtuma Ruskarumba, Sastamalan seurakunnan ja perhe- ja sosiaalipalvelujen järjestämä sijaishuollon piirissä olevien lasten, nuorten ja perheiden kesäleiri sekö Nepsy-perustietoluentojen järjestäminen lasten ja nuorten vanhemmille ja ammattilaisille. Lapsiperheille kohdennetussa toiminnassa kehittämisyhteistyöllä vahvistettiin eri toimijoiden välistä yhteistyötä, myös yli hallintokuntarajojen. Toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa toimivat yhteistyössä koulun, sosiaalitoimen ja nuorisotoimen edustajat. Nuorisotoimen yhteistyökumppanina toimi lisäksi 4H-yhdistys. Kehittämisessä oleellista oli johdon tuki toimintaan eritoten sosiaalitoimessa, jolloin työntekijöillä oli mahdollisuuksia kehittää toimintaa tarpeiden mukaisesti vapain käsin. Nuorten vertaisryhmätoiminnan kehittämisessä alakoululla toteutetussa ryhmässä saatiin kerralla kokoon useampia tyttöjä nopeassa aikataulussa koululla syntyneeseen tarpeeseen. Kehittämistyön kautta uutena toimintana aloitettiin tytöille tarkoitettu nuorisotilatoiminta sekä tyttöjen suljettu ryhmätoiminta, nuorten klubi sekä luokkalaisten nuokkarit. Nämä täydensivät lasten ja nuorten palveluja iltapäivisin. Haasteina osoittautui, ettei yläkouluikäisille työtöille aiottuun ryhmään ei saatu osallistujia mukaan, Lisäksi Nuorten klubi sekä luokkalaisten nuokkari-työmuotoja ei jatketa henkilöstöresursseista johtuvista syistä ensi syksynä. Jatkuvuuden suunnitelmat Lapsiperheille kohdennetun toiminnan työryhmän toiminnan aikana jatkuvuutta varmistettiin toiminnan kehittämisen ja työryhmän linkittymisenä osaksi Sastamalan kaupungin kasvu- ja kulttuurin laaja-alaisen prosessitiimin toimintaa. Työstäminen tulee jatkumaan syksyllä 2013 ja vuoden 2014 aikana. Ohjelma on mainittuna mm. Hyvinvointi ja turvallisuussuunnitelmassa sekä sidottuna talousarvioon. EETU-kehittämistyön jatkumo on näin osana Kasvun ja kulttuurin polun päätöksenteon suunnitelmia ja asiakirjoja. Lisäksi hallintorajat ylittävän yhteistoiminnan jatkuvuutta on vahvistettu toimintamuotojen ja -menetelmien, sekä tulevien toimialakohtaisten toimintojen suunnittelun ja toteutuksen tasolla. Käytännössä tämä hallintorajat ylittävä yhteistyö ja -toiminta todentuu jatkossa lasten, nuorten ja perheiden palvelujen monialaisen suunnittelun tasoilla. Tarkoituksena on saattaa Nuorisovaltuuston, vanhempainyhdistysten sekä kolmannen sektorin edustus laajemmin mukaan monialaiseen yhteistyöhön. 40

42 4.3. Hankesuunnitelman tavoite III Osallisuuden vahvistaminen Hankkeen kolmantena ja koko kehittämistyötä läpi leikkaavana tavoitteena oli vahvistaa nuorten ja heidän perheidensä osallisuutta lastensuojelun ennaltaehkäisevää monitoimijaista palvelukokonaisuutta ja palveluprosesseja sekä intensiivityön mallia kehitettäessä. Lasten, nuorten ja heidän perheidensä osallisuuden vahvistaminen kulki kautta linjan kehittämistyössä ja oli yksi keskeisimmistä sisällöistä varhaisen tuen muotoja sekä intensiivisiä toimintamalleja kehitettäessä. Huomiota kiinnitettiin erityisesti työntekijöiden osaamiseen asiakkaan osallisuutta vahvistavien menetelmien huomioimisessa ja käyttämisessä osana omaa työtään ja palveluaan. Tavoitteen sisälle muodostuivat seuraavat kehittämisen kärjet: - Intensiivisten toimintamallien kehittämissisällöissä huomioidaan asiakkaan osallisuutta vahvistavia toimintatapoja ja osallistetaan lapset, nuoret ja heidän perheidensä kehittämistyöhön prosessin eri vaiheissa. - Tuotetaan tietoa asiakkaan osallisuutta vahvistavista menetelmistä ja työkäytännöistä. - Osallistetaan asiakkaat palveluiden arviointiin ja hyödynnetään heidän kokemusasiantuntijuuttaan palveluita kehitettäessä. - Arvioidaan asiakkaan osallisuuden toteutumista kehittämistyön aikana yhdessä kuntatoimijoiden. - Sisällytetään osallisuuden vahvistamisen näkökulma kehittämistyön aikana laadittaviin mallinnuksiin ja jatkuvuuden suunnitelmiin. Tavoitteen sisältöjen toteutumista on kuvattu myös osana kehitettyjen toimintamallien kuvaamista tavoitteiden 1 ja 2 sisällöissä. Asiakasnäkökulman korostaminen palveluprosessissa EETU kehittämishankkeen aikana tehdyn kehittämistyön tarkoituksena on ollut osaltaan lisätä asiakkaan osallisuutta. Asiakasosallisuusnäkökulma on sisällytetty kuntapilotointien kehittämisprosessien eri vaiheisiin: palvelutarpeiden kartoittamiseen, asiakaslähtöisen palveluprosessin suunnitteluun, uusien toimintamallien kehittelyyn, työskentelymallien toimivuuden arviointiin sekä jalkauttamiseen. Palveluprosesseja on tarkasteltu erinäisin asiakascasetyöskentelyin. Yksittäisiä toimintoja ja palveluita on pyritty tarkastelemaan asiakkaan oman prosessin kokonaisnäkökulmasta. Oleellista on ollut tarkastella mikä on nopeaa, riittävää ja oikea-aikaista tukea. EETU-hankkeen kehittämistyössä on tarkasteltu asiakkaan osallisuuden toteutumisen näkökulmasta kuka tekee ja millä perusteella palvelutarpeen arvio tehdään ja kuka määrittelee keitä on paikalla. Yleisesti on voitu todeta, että monialainen verkostoneuvottelumalli lisää asiakkaan osallisuutta. Monialaisessa palvelutarpeen arvioinnissa on ensisijaisen tärkeää, että asiakas; lapsi, nuori ja perhe voi olla mukana tavoitteiden, suunnitelman ja arvioinnin tekemisessä. Asiakkaan näkökulmaa on pidetty esillä palvelusta tiedottamisen, palvelun tarjoamisen ja esittelyn, sekä itse palvelukohtaamisen ja jatkotyöskentelyn osaprosesseissa. Asiakasprosesseja on tarkasteltu tällöin etenkin intensiivisyyden (palvelun tarjoaminen, tapaamiskerrat ja palveluajanjaksot, vrt. luukuttaminen), ohjaustyöskentelyn (asiakassuunnitelma, arviointi, jatko ja seuranta) sekä dialogisuuden eli kohtaamisen näkökulmista. Etenkin huolen puheeksiottoa on pyritty selkiyttämään ja varhaistamaan. 41

43 Osallisuutta vahvistavat menetelmät ja työkäytännöt Kehittämistyön aikana huomiota kiinnitettiin erityisesti työntekijöiden käyttämien osallisuutta vahvistavien menetelmien ja osaamisen kehittämiseen. Osallisuuden menetelmistä ja asiakasta osallistavasta työotteista on keskusteltu työntekijöiden ja johdon kanssa eri piloteissa ja siten vahvistettu henkilöstön osaamista. Osallisuusnäkökulmasta on myös tuotettu ja jaettu erilaista materiaalia pilottityöskentelyssä mukana oleville toimijoille sekä muille toimijoille. Lisäksi koulutuksellisissa tilaisuuksissa aihe oli keskeisesti esillä. Asiakkaan osallisuutta vahvistavista hyvistä käytännöistä on tuotettu tietoa seuraavin keinoin: - Teemapajat - Seminaariesitykset - Kasperi uutiskirje ja EETU -tiedote (mm. Osallisuuden helmi, teemapajojen tuotoksia) - Toimintamallien sisään rakentaen (mm. monialainen verkostoneuvottelumalli, Nopsa-toimintamalli, ennaltaehkäisevä perheohjauspalvelu, Koulun huolipalaverimalli) - Oppaiden ja materiaalin jakaminen Tiedotteet ja esitykset on julkaistu osoitteessa Asiakkaiden osallisuus palveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä Ennaltaehkäiseviä ja intensiivisiä toimintamalleja kehitettäessä asiakkaiden kanssa käytävien palveluprosessia ja yhdessä sovittujen tavoitteiden saavuttamista arvioivien keskustelujen merkitystä on korostettu ja se on nostettu esiin yhtenä työvaiheena (ja -menetelmä) osana palveluprosessia. Asiakkaat ovat olleet pilottien toteutuksessa mukana osallistuen omien palveluiden sisällön ja rakenteen suunnitteluun ja näin osaltaan vaikuttaneet toimintamallin kehittämiseen. Työntekijät ovat kokeneet, että suoraan asiakkaalta saatu palaute on vaikuttavaa: halu lähteä kehittämään omaa toimintaa ja palvelua on tällöin vahvempi. Siellä kuunneltiin ja lapsi sai sanoa omat mielipiteensä. -Vanhempi 3 Kaikki se mitä on sitten tullut tän Nopsan jälkeen nää tukitoimet ja muut, että niihin on selkeesti puuttuttu voimakkaammin nyt. Siellä oli aika paljon semmosia ketkä pysty siihen vaikuttamaan et se oli sellanen tiivis yhteistyöporukka monelta eri puolelta ja niin sieltä rupes tuleen yhtä sun toista aikaa. -Vanhempi 1 Nopsa-toiminnassa asiakkaiden osallisuus on toteutunut etenkin osana monialaista verkostoneuvottelua. Asiakkaiden ääntä on kuultu myös osana Bikva-arviontiprosessia joka toteutettiin Nopsa-toimintamallista. Perheiltä saatiin hyvää palautetta osallisuuden kokemuksesta kun palaverissa oli kiinnitetty erityisesti huomiota lapsen ja nuoren kuulemiseen omassa asiassaan. Voitiin todeta, että Nopsa tapaamisessa lapsen mielipiteen selvittäminen korostuu. Asiakaspalautteen myötä voitiin myös todeta, että Nopsa-tapaamiset olivat antaneet toimijoiden lisäksi huoltajalle lisää ymmärrystä ja kokonaiskuvaa lapsensa asiassa. Mielipiteiden vaihtaminen eri toimijoiden kanssa koettiin tärkeänä. Heti ensimmäisessä tapaamisessa sovittuja seurantapalavereita pidettiin tärkeänä lapsen kouluarjen sujumisen tukena. Kaiken kaikkiaan Nopsa-palvelujen koordinoinnilla on pysytty järjestämään oikeanlaisia tukitoimia lapsen ja perheen arjessa. 42

44 Ennaltaehkäisevässä perheohjauspalvelussa toiminnan ja tavoitteiden arviointi on ollut yksi osa sekä ohjaustilannetta että palveluprosessia. Lapsia on kuultu esimerkiksi sadutuksen kautta. Sen lisäksi asiakkaille toteutettiin kysely kokemuksista perheohjauspalvelusta, jossa arvioitavana kysymyksenä oli myös kokemus kuulluksi tulemisesta. Nuorten intensiivisen tukemisen-pilotissa asiakas-osallisuutta toteutettiin Pälkäneellä kysymällä ala- ja yläkouluikäisiltä tytöiltä heidän ajatuksiaan ja ehdotuksiaan tytöille suunnattuun työskentelyyn kirjallinen kyselylomakeella sekä yksilö- ja ryhmähaastatteluilla. Lisäksi tytöt otettiin toiminnassa mukaan ryhmän ja toiminnan sisällön suunnitteluun ja toimintaa arviointiin keskustellen sekä erilaisin toiminnallisin menetelmin. Parkanon ART-ryhmässä nuorilta kysyttiin kirjallinen ja suullinen palaute ryhmän toiminnasta. "On ollu kivaa ja helppo tehä läksyjä ja joskus on ollu myös hauskaa. Ollaan perheen kans yhdessä mietitty hankalia juttuja ja myös ollaan ihailtu mun töitä. Ollaan tehty kaikenmoisia asioita. Olen oppinut kaikkia sanoja aika hyvin ja matematiikkakin alko sujua nyt paremmin." Tyttö 3lk. Osallisuuden toteutumisen arviointi Vertaisarviointi Vertaisarviointi toteutettiin yhdessä OSMO-osahankkeen kanssa. Vertaisarvioinnin tavoitteena oli osallisuuden vahvistamisen toteutumisen arviointi hankkeessa. Vertaisarvioinnin tarkoituksena oli tehdä itsearviointia, tutustua toisen hankkeen osallisuuden vahvistamisen menetelmiin sekä saada palautetta ja kehittämisehdotuksia omaan hanketoimintaan. Arvioinnin näkökulmaksi valittiin asiakkaan osallisuus, mutta myös kehittämistyöhön osallistuneiden kuntien työntekijöiden osallisuuden näkökulma oli EETU-hankkeen vertaisarvioinnissa keskeisesti esillä. Vertaisarvioinnista koostettiin yhteinen raportti OSMO-hankkeen kanssa. Vertaisarviointi toi näkyväksi sen, kuinka asiakkaiden osallisuus itse hankkeen suunnittelussa ja konkretisoinnissa on ollut vähäistä. Asiakkaiden ääni on tullut lähinnä esiin työntekijöiden asiakastietoisuuden ja aiemmin kerätyn tiedon kautta. Asiakkaan osallisuus on ollut huomattavasti vahvempaa hankkeissa kehitettyjen palvelujen ja toimintamuotojen toteutuksessa. Asiakkaan osallisuus on ollut vahvasti sisään kirjoitettuna työotteena palveluissa. Vertaisarviointi osoitti myös sen kuinka ymmärrys asiakkaan osallisuuden vahvistamisen merkityksestä sekä keinoista on kehittämistyön prosessin aikana lisääntynyt sekä hanketyöntekijöillä että erityisesti kuntien työntekijöillä. Kuntien työntekijöiden kanssa on käyty paljon keskustelua siitä, miten asiakasosallisuutta voidaan vahvistaa. Työntekijöiden havainnot ja ajatukset ovat ohjanneet toimintaa oikeaan suuntaan. Vertaisoppimisprosessin aikana todettiin myös että keskeiseen rooliin hankkeessa on noussut kehittämistyöhön osallistuneiden työntekijöiden osallisuuden kokemuksen vahvistaminen oman työn muutosprosessissa. Osallisuuden kokemus muutoksissa on keino, jonka kautta oma työ on mahdollista nähdä mielekkäänä, ymmärrettävänä ja hallittavana. Arviointikeskustelua, arvioinnin tuloksia ja sen vaikutuksia olisi rikastuttanut myös hankekuntien esimiesten osallistumien vertaisarviointikeskusteluun. Yhtenä pohdittavana ja hankkeen myöhemmissä vaiheissa varmistettavana asiana oli kuinka tiedon ja tietoisuuden lisääntyminen välittyy ja laajenee kunnissa myös muiden työntekijöiden ja esimiesten sekä johdon keskuuteen. Kuntatoimijoiden arvioita Useiden pilottien työntekijöiden ja johdon kautta esille ovat vahvemmin nousseet asiakkaan kannalta helposti matalalla kynnyksellä saatavat palvelut eli nopeaa ja riittävää palveluntuottamista kunnissa edistävät näkökulmat. Esillä olleet lapsen, nuoren ja perheiden kuulemisen käytännöt ovat olleet monipuoliset ja tuoneet esille vahvaa osaamista. Osallisuuden teema on kulkenut vahvasti mukana ja vahvistunut edelleen muun muassa työotteissa, - menetelmissä ja -välineiden monipuolisuutena. Asiakkaan osallisuuden avainkohtina korostuivat yksittäiset verkosto- ja asiakastapaamiset.. Näin pyrittiin luomaan osallisuuden puitteita asiakkaille etenkin heidän omassa prosessissaan. Asiakasnäkökulma on ohjannut työkäytäntöjen kehittämistä, kuten asiakkaan ja asiantuntijan yhteisten asiakassuunnitelmien ja monialaisten 43

45 verkostoneuvottelukäytäntöjen tarkastelua niin koulun monialaisen oppilashuoltotyön, kuin kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujenkin kehittämisessä. Asiakkaan osallisuuden näkökulma on näkynyt konkreettisesti esimerkiksi siinä, että vanhemmuuden tuki eli vanhempien ja eri tahojen yhteistyön toimivuus kehittämistyön yhtenä lähtökohtana on korostunut ja suhteet perheen ja lähityöntekijän välillä ovat vahvistuneet. Tämä näyttäytyy monessa asiassa erittäin tärkeänä ennaltaehkäisevänä tekijänä. Pilotoinneissa on vahvistettu asiakaspalautteen suullista ja kirjallista selvittämistä asiakasprosessin joka vaiheessa. Haasteena on ollut, että tarjotun tuen tulee kohdistua oikeanlaisesti mitoitettuna asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin. Käytännön asiakastyössä haasteeksi osoittautui usein huolen puheeksiottamisessa asenne ja tulokulma huolen esille ottamisessa. Asiakkaan osallisuus palvelujen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin jäi Eetu-hankkeen osalta toivotusta. Toisaalta ne kokemukset, mitä saatiin asiakkaiden osallistumisesta arviointiin, rohkaisivat työntekijöitä edelleen kehittämään palveluja. Haasteena on kehittämistyössä käytettyjen, asiakasta osallistavien menetelmien siirtäminen osaksi arkityötä ilman, että tämä jää yksittäisten työntekijöiden viestijuoksuksi. Asiakkaat ovat olleet mukana arvioimassa toimintaa Asiakkaan suullinen palaute omassa prosessissaan Kirjalliset asiakaspalautteet Bikva asiakashaastattelut eli käyttäjäkokemuksen kuuleminen ja hyödyntäminen päätöksenteon tukena Korostuneet, osallisuutta tukevat kehittämisen näkökulmat: Toimintamallin dialogisen sisällön tarkastelu Yhteistyön sujuvuus ja vanhemman rooli toimijana Lapsen ja nuoren mielipiteen kuulemisen ensisijaisuus Informaation tasapuolisuus, suunnitelmallisuus ja konkreettisuus Kouluarjen tuki Monialaisen verkoston palvelujen koordinointi ja ylisektoraalinen johtaminen Korostuneet osallisuuden toteumat ja odotetut vaikutukset: Yksilölliset tukitoimet Luottamus ja sitoutuminen Rohkaistuminen ja aktivoituminen yhteistyöhön ja ymmärryksen rakentuminen omassa asiassa Vaikutusmahdollisuuksien lisääntyminen 44

46 Osallisuuden vahvistaminen osana jatkuvuuden suunnitelmia EETU-hankkeen aikana huomiota on kiinnitetty asiakkaan osallisuuden näkökulmien linkittymiseen osaksi kuntien peruspalveluja ja muuta kunnan omaa toimintaa. Kuntakohtaisia jatkuvuuden suunnitelmia on tehty ja kerätty etenkin kevään 2013 aikana eri piloteista kehittämiskokousten sekä pilotti- ja kunta-arviointien yhteydessä ja asiakkaan osallisuuden vahvistamiseen liittyvät toimenpiteet kirjataan pilottikohtaisiiin jatkuvuuden suunnitelmiin. Lisäksi osana vertaisarvioinnin prosessia työntekijät laativat suunnitelman kuinka aikovat jatkossa toimia omassa työssä asiakkaan osallisuuden edelleen vahvistamiseksi. Lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuuden toimintaa tulisi tehdä jatkossa aktiivisemmin tutuksi sekä toimijoiden että kuntalaisten kesken. Jatkossa asiakkaita tulee osallistaa yhä aktiivisemmin palveluiden suunnitteluun ja arviointiin, hyödyntäen heidän kokemusasiantuntijuuttaan. Pitkällä tähtäimellä asiakkaan osallisuutta vahvistettaessa palvelujen tarvevastaavuus paranee, mikä on tärkeä ennaltaehkäisevä tekijä. Asiakasosallisuuden hyvät käytännöt -teemapajan osallistujien pohdintoja kuinka aikoo jatkossa omassa työssään vahvistaa asiakkaan osallisuutta - Perheiden kanssa työskennellessäni kuulen lasta ja nuorta enemmän toiminnan ja tavoitteiden suunnittelussa - Pyrin pitämään asiakasosallisuuden mielessä ja tärkeänä osana prosessia jokaisessa asiakastapaamisessa - Aloittamisen vaikeudenkin jälkeen pohdin, mitä voisin tehdä toisin, jotta asiakkaan osallisuus tulee esille kohtaaminen on aina uusi mahdollisuus - Valmiudet ja osaaminen on jo asiakkaassa työntekijän tehtävä on auttaa löytämään ne - Moniammatillisessa tiimissä työstetään verkoston toimintamallia. Osallisuus on yksi keskeinen asia. Tavoitteena on EETU työskentelyn kautta kirjata konkreettisesti asiakasosallisuuden ja dialogisuuden näkökulmat mallin sisälle. Nämä pelisäännöt ja tieto osallisuuden toteuttamisesta tullaan viemään myös johdon tasolle (vrt. rakenteet strategialle) - Olla aktiivinen kuuntelija ja luoda mahdollisimman hyvä vuorovaikutus asiakkaan kanssa - Asiakkaan osallisuuden huomioimisen kautta toimiminen, asiakas on tärkeä AINA - Muut toimijat täytyy innostaa toimimaan asiakasosallisuuden puolesta Osallistan, keskustelen ja toimin hyvänä esimerkkinä 45

47 5. EETU-HANKKEEN KOKONAISARVIOINTI EETU-osahankkeen kokonaisarviointia toteutettiin Kasperi II -hankkeen johdolla kahdessa EETU-ohjausryhmän kokouksen yhteydessä. Hankkeen väliarviointi toteutettiin syksyllä 2012 kohdassa, jossa oltiin käynnistelemässä intensiivityön pilottijaksoa ja kehittäjätyöntekijät olivat hiljan aloittaneet työnsä hankkeessa.. Kehittämisprosessissa oltiin siirtymässä suunnitteluvaiheesta toteutusvaiheeseen. Ohjasryhmän loppuarviointi toteutettiin kesäkuussa 2013, johon osa ohjausryhmän jäsenistä osallistui vastaamalla jälkikäteen lähetettyyn kyselyyn. Arviointi toteutettiin varsinaisen pilottijakson päättymisen jälkeen, jolloin aktiivista kehittämistyön toteutusaikaa oli takana noin 9 kuukautta. Osahankekokonaisuuden arviointia tehtiin osin myös kuntakohtaisten loppuarviointien yhteydessä keväällä 2013, jolloin pääpaino oli kuntakohtaisen kehittämistyön arvioinnissa. Toimintaa ja tavoitteiden etenemistä on myös reflektoitu yhdessä toimijoiden kanssa läpi kehittämisprosessin. Lisäksi palautetta hankekokonaisuudesta kerättiin EETU-kehittämistyön helmet -seminaarissa yhteydessä (liite 12). Ohjausryhmän väliarviointikeskustelussa todettiin, että tulevalta työskentelyltä odotettiin asetettujen tavoitteiden konkretisointia ja innostusta kehittämistyöhön. Hankkeen aikana löytyneiden hyvien käytäntöjen toivottiin juurtuvan rakenteisiin, jonka edellytyksenä nähtiin toimijoiden sitoutumista ja tarvittavia resursseja. Myös yhteistyön syvenemistä ja vertaisoppimista kuntien kesken pidettiin tärkeänä. Yhteisten prosessien tuntemus olisi yhdessä tehtävän EETU-kehittämistyön edellytys ja mahdollistaisi asiakaslähtöisen työskentelyn. Hallintokuntien välistä yhteistyötä tulisi jatkossa edistämään yhteisesti sovitut käytänteet. Tulevaisuuden visiona nähtiin toimiva yhteistyö matalalla kynnyksellä ja asiakas keskiössä. Tavoitteiden toteutuminen ja onnistumiset hankkeessa Alkuvaiheen haasteesta, miten EETU-hankkeelle asetetut laajat tavoitteet saadaan sovitettua käytännön toimiksi ja miten niihin pystytään vastaamaan, kun kunkin kunnan toiminta, toimintakulttuuri ja hankekokemus ovat erilaisia, päästiin eteenpäin ja tavoitteet onnistuttiin pienentämään ja konkretisoimaan kuntatasolla. Kuntien työntekijöiltä saadussa palautteessa pohdittiin, että alkuun oli hankalaa nähdä mihin jälleen uutta hanketta tarvitaan. Aikaisemmat kokemukset hankkeista olivat, että kehittäminen loppui kun kehittäjätyöntekijä lähti. EETU-hankke sai kuitenkin kiitosta johdolta ja työntekijöiltä konkreettisesta ja oikeasta tekemisestä. Kehitettyjen toimintamallien koettiin jäävät kunnan omaksi toiminnaksi hankkeen päätyttyäkin. Muihin hankkeisiin limittyneenä EETU-hankkeen panos nähtiin isona uusien palveluiden ja toimintatapojen kehittymisessä. Tätä edisti se, että vaikutukset ulottuivat johtamiseen saakka. Lisäksi väli- ja loppuarviointien toteuttaminen laajoilla työryhmillä tuki kehittämistyön käytäntöön vietäviä kohdennuksia. Hankkeen on koettu vauhdittaneen palvelujen kehittämistä ja käynnistämistä kunnissa. Samalla saatiin tukea ja täsmennystä työntekijöiden työnkuviin. Erilaiset kunkin kunnan tarpeisiin kehitetyt toimintamallit, kuten perheohjaus, Nopsa-toiminta, koulujen oppilashuoltoon liittyvät kehittelyt, palvelukuvaukset, saivat kiitosta. Jotkut kunnat kokivat saaneensa vahvistusta omaan tekemiseen ja malleja toisilta kunnilta. Hankkeen kautta oli tullut hyvää tietoutta, vinkkejä ja benchmarkingia. Tutustumista eri kuntien toimintaan, kehittämiseen ja käytäntöihin pidettiin antoisana, joskin johdon tasolla kuntien välinen yhteistyö oli jäänyt vähiin vaikka monissa kunnissa on kehitetty samanlaisia asioita. Työntekijätasolla kehittämistyön ja kokemusten jakamista hyödynnettiin enemmän. EETU-hankkeen aikana ennaltaehkäisevästä näkökulmasta kehitetty toiminta ja toiminnasta tehdyt päätökset nähtiin tärkeinä asioina. Erityisesti korostui ennaltaehkäisevien palvelujen ja näkökulmien merkityksen näkyväksi tekeminen ja sen koettiin vaikuttaneen ennaltaehkäisy-teeman nousemiseen laajempaankin keskusteluun. Kohti ennaltaehkäisyä entistä enemmän ja vahvemmin! 46

48 Yhteistyön kehittyminen, tiivistyminen, konkretisoituminen ja monialaisen, hallintokuntaraja ylittävän yhteistyön lisääntyminen nähtiin tärkeänä. Hanke on toiminut linkkinä eri palveluiden välillä. Suurin anti on ollut että tapaamiset ovat synnyttäneet keskustelua, jonka hyöty poikii jatkoon. Yhteistyöllä luodaan edellytyksiä yhteiselle palvelujen tekemiselle ja johtamiselle. Yhteistyön ansiosta on sovittu myös joitakin uusia käytäntöjä, jotka ei välttämättä ole suoraan nähtävissä EETU-osahankkeen tuotoksissa. Ylisektoraalisen yhteistyön vahvistaminen ja palvelujen monialaisen suunnittelun ja johtamisen käytäntöjen tukemisen koetaan lisänneen koko kylä kasvattaa -ajattelua, jolloin yhteinen vastuun otto lasten ja nuorten asioista on lisääntynyt. Myös sektoriajattelu on keventynyt ja toiminta on lähtenyt siihen suuntaan, että sektoriaidat menisivät matalammaksi. Hankkeiden välisen ja hankkeiden vaikutuksesta hallintokuntien välisen yhteistyön ja yhteisen johtamisen toimintakulttuuria on syntynyt ja sillä on hyvät edellytykset kehittyä jatkossakin. EETU-hanke on pyrkinyt tarjoamaan ymmärrystä siitä, mitä toisaalla tehdään ja mitkä ovat mahdollisuudet muissa palveluissa. Hanketyöntekijöiden toiminta, myönteisyys ja heiltä saatu apu mainittiin yhtenä onnistumisena. Yhden kunnan edustaja toi esille sen, että laaja ammatillinen verkosto on tukenut perustyötä ja hanke on mahdollistanut erityisasiantuntijoiden käytön. Useat työntekijät kokivat EETU-tiimin toimineen oman työn tukena. Tiivis yhteistyö hanketyöntekijöiden kanssa oli heidän mielestään pohtivaa ja suuntasi ajatuksia eteenpäin. Hyvänä hankkeessa koettiin olleen jatkuvuuden, rakenteen ja selkeyden sekä uusien käytäntöjen esiin tuomisen. Hankkeen koettiin myös lähentäneen ammattilaisia keskenään. Työntekijät kokivat pääsääntöisesti oman työn ja uuden toimintamallin kehittämisen innostavana ja antoisana. Hankekokonaisuus oli ollut antoisa. Johdon mielestä tärkeä asia on ollut kehitettyjen toimintamallien jatkotavoitteiden kirjaamisen kunnan eri asiakirjoihin, kuten lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmaan, tuleviin talousarvioihin ja toimintasuunnitelmiin sekä työntekijöiden toimenkuviin. Kehittämistyön haasteet Ohjausryhmän jäsenet arvioivat, että kaikki kunnat ovat sitoutuneet hankkeeseen aktiivisesti, tosin toteutumisen asteessa on koettu olleen eroja. Yksi kunta arvioi omaa sitoutumisestaan hyvin vähäiseksi. Useat samanaikaiset hankkeet toivat haasteita oman toimijatahon osallistumiselle. Henkilöstön motivointi ja tiedon jalkauttaminen koettiin haastavaksi. Henkilökunnan sitoutumisen ja motivoinnin haasteina nähtiin olevan myös työntekijävaihdokset, vajaa henkilöstömäärä, johdon riittämätön tuki (yksi kunta) ja liian suuret odotukset. Aika, sekä kuntien työntekijöiden ajan riittävyys verkostoihin että hanketyöntekijöiden lyhyet työsuhteet, nähtiin myös ongelmallisena. Työntekijöillä oli lisäksi hankeähkyä ja erilaisia käsitteitä ja toimijoita on runsaasti. Kehittämisteemat hankkeissa menevät osittain päällekkäin, mikä tuo toistoa. Toisaalta tämä poikii kunnan johdolle kokonaisuuden pohtimisen ja hankkeiden koordinoinnin tarpeet. Priorisointi ja ajan raivaaminen hanketyöhön nähtiin myös vaikeana. Hanke oli tullut ainakin jossakin kunnissa yllätyksenä työntekijöille. Työntekijöiden kehittämistyöhön sitoutumisen vapaaehtoisuuden aste myös mietitytti johtoa; kuinka tulevaisuudessa valmistautua hankkeisiin etukäteen ja kuinka työntekijöitä sitoutetaan työn kehittämiseen. Osassa kunnissa harmiteltiin että terveyspalvelut olivat jääneet sivuun yhteisestä kehittämisestä. Myös loppuseminaarissa saadussa palautteessa kerrottiin että terveydenhuollon puolelle olisi toivottu parempaa tiedotusta hankkeesta. Tieto kehittämistyöstä ei tavoittanut kaikkia toimijoita. Tiedonsiirrossa kuntakentällä koettiin myös olleen haasteita kun kehittämistyössä linjattuja asioita ei aina saatettu kaikkien toimijoiden tietoon. Palvelujen sisäinen ja ulkoinen viestintä edellyttävät, että lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuutta tulisi tehdä tutuksi sekä työntekijöille että kuntalaisille. Uuden, verkostoituvan ja ennaltaehkäisevän toiminnan tai palvelun profiloinnin ja markkinoinnin haasteena ovat esimerkiksi olleet: johdon tuki ja työn priorisointi toimijatahoittain, rahoituksen jakautuminen, fyysinen tila erillään korjaavista palveluista sekä yhteistyökäytäntöjen toimivuus. Kehittämistyön mahdollistajat ja edellytykset Hankkeen tuoma lisäresurssi ja tuki perustyölle koettiin olevan oleellisia ja tärkeitä kehittämistyön onnistumiseksi. Onnistumisen mahdollistajina nähtiin olevan myös johdon myönteisen asenteen ja tahtotilan kehittämiseen, innostuneet toimijat ja heidän vastuunottonsa kehittämisestä sekä oman innostuksen. Tärkeänä nähtiin ajan vapauttamisen oman työn kehittämiseen asiasta innostuneelle työntekijälle. Toimijoiden mahdollisuus ja valmius 47

49 omaa sektoria laajempiin verkostoihin ja yhteiseen päätöksentekoon koettiin olennaiseksi. Säännöllisin väliajoin toteutuneet keskustelut kantoivat eteenpäin ja toivat jatkuvuutta. Perustoimijatasolla arjessa näyttäytyvä tarve lapsen ja nuoren asioiden kokonaisvaltaiseen hoitamiseen on edesauttanut henkilöstön osallistumista kehittämistyöhön. Kehittämistyö on vaatinut myös johdon tukea suunnittelulle. Työntekijöiden näkökulmasta kehittämistyön edellytyksenä on ollut että esimies ja johto tunnustavat ja tunnistavat tavan toimia ja vievät yhteistyötä eteenpäin. Tällöin esimiehen vastuulla on ollut perehdyttäminen ja motivointi sekä avoin keskustelu. Kehittämistyön onnistumista tuki parhaimmillaan esimies- ja johtamisen tasolta saatu riittävä tuki ja kehittämiseen annettu vapaus. Yhteenvetoa Ennaltaehkäisyn näkökulman korostuminen Ylisektoraalisen yhteistyön lisääntyminen toiminnan eri tasoilla Tuki uuden toimintamallin liikkeelle lähtöön Kokemusten ja hyvien käytäntöjen jakaminen Jatkuvuuden turvaaminen suunnitelmilla - kehitetyt toimintamallit jäävät elämään Myönteinen asenne ja tahtotila kehittämiselle kaikilla tasoilla Riittävä tuki ja kehittämisen vapaus Haasteena päällekkäisyydet, perustyön vaatimukset, muutosprosessit, henkilöstön vaihtuvuus ja henkilöstövaje 48

50 6. JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISSUOSITUKSET EETU-osahanke pohjautui KASPERI-hankkeen ensimmäisen vaiheen ( ) aikana kerättyihin kokemuksiin lasten ja nuorten palveluiden kehittämisestä. EETU-hankkeessa haluttiin hyödyntää ja soveltaa aiemmin kehittyjä intensiivisen intensiivisten tuen muotoja ja toimintamalleja Pirkanmaan IINAsta ja Riihimäen RIINAsta sekä Pohjanmaan osahankkeen perhetyön kehittelyistä. Intensiivisen työotteen kehittäminen oli tarkoitus suunnata EETU -hankkeessa entistä varhaisempaan vaiheeseen palvelujärjestelmässä varsinkin niihin tilanteisiin, joissa lapsi tai nuori ei vielä ole lastensuojelun asiakkaana. EETU-hanketta lähdettiin toteuttamaan kuuden kunnan kanssa, joista Pälkäne ja Parkano olivat aiemmin olleet mukana alle kouluikäisiin painottuvaan perhepalveluverkostojen kehittämistoimintaan keskittyneessä hankkeessa. Uusia hankekuntia olivat Hämeenkyrö, Punkalaidun, Sastamala ja Valkeakoski. Hanketoiminnan käynnistämisen alkuvaiheessa tavoitteiden tarkentamiseksi sekä konkreettisten kehittämistoimenpiteiden täsmentämiseksi kahden kuntakäynnin avulla kerättiin tietoa kuntien ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön palvelukokonaisuuden nykytilasta, siihen menneestä kunnassa tehdystä kehittämistyöstä sekä paikallisista kehittämistarpeista ja toiveista. Kuntakohtaiset tarpeet näyttäytyivät hyvin erilaisina painottuen perustyön kehittämisestä esimerkiksi koulun oppilashuollon sekä kodin ja koulun välisen yhteistyön kehittämisestä peruspalveluja syventäviin ja vahvistaviin kehittämistarpeisiin kuten kotiin vietävien ennaltaehkäisevien palveluiden kehittämiseen. Kuntien erilaisista tilanteista (kunnan koko, edelliset kehittämishankkeet, resurssit, tarpeet ja tavoitteen jne.) ja hankkeen tavoitteiden laajuudesta johtuen vain muutaman kaikille yhteisen kehittämiskärjen ja pilottien määritteleminen oli vaikeaa. Rajausta pyrittiin tekemään jaottelemalla kuntakohtaiset kehittämistarpeet hankkeen sisältöjen mukaan neljään eri kategoriaan: 1) ehkäisevän lastensuojelutyön palvelukokonaisuus & ydinprosessit 2) monialainen yhteistyö & toimintamallien kehittäminen 3) henkilöstön osaamisen vahvistaminen sekä 4) lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen. Kuntakohtaisten tavoitteiden täsmentäminen ja kehittämistyön eteenpäin vieminen lähti toteutumaan kunnissa erilaisella aikataululla ja intensiteetillä. Osassa kunnissa kartoitusvaihe toteutui helmi-maaliskuun aikana ja osassa kunnissa tänä aikana tehtiin tavoitteiden rajaamista ja valittiin kehittämisen kärkiä. Erilaiseen rytmiin näytti vaikuttaneen mm. kuntien toimintatavat hanketyön johtamisessa ja organisoimisessa sekä tiedon kulussa ja vastuun jaossa. Lopulta neljän sisältöalueen alle muodostui joukko erilaisia ja eri kokoisia kehittämispilotteja, joita ryhdyttiin kunnissa toteuttamaan syksyllä 2012 ja arvioimaan ja mallintamaan kevään 2013 aikana. Toisissa kunnissa saattoi olla 4-6 erilaista pilottia ja osassa kunnissa pyrittiin keskittymään 2-3 kehittämisalueeseen. Tämä toi haasteen sekä kuntatoimijoille että hanketiimille: Kuinka työaika jaetaan eri kuntien ja kehittämispilottien kesken? Kuinka paljon kuntien työntekijät pystyvät sitoutumaan ja panostamaan omaa aikaa eri kehittämispilotteihin? Asia ratkaistiin osittamalla kehittäjätyöntekijöiden työaikaa kuntakohtaisiin kehittämispäiviin, jotka jaettiin puolestaan eri pilottien kesken yhdessä kunnan toimijoiden kanssa määritellyn painotuksen mukaisesti. Joissain kunnissa kehittämistavoitteita karsittiin, kun huomattiin, etteivät henkilöstön resurssit riitä kaikkien tavoitteiden toteuttamiseen. Tavoitteiden täsmentymisen ja konkreettisten toimenpiteiden hahmottumisen vaikeus sai kuntatoimijoilta kritiikkiä ja useilla tahoilla oli kokemus, että hankkeessa ei päästy riittävän nopeasti eteenpäin. Kevään 2012 aikana kunnissa tapahtui kuitenkin paljon toimintaa erityisesti ylisektoraalisen yhteistyön ja verkostoitumisen osalta. Eri hallinnon alojen työntekijät, esimiehet ja johto kokoontuivat yhteen erilaisissa foorumeissa keskustelemaan lasten, nuorten ja perheiden palveluiden nykytilanteesta ja kehittämistarpeista ja näin rakensivat yhteistä ymmärrystä ja kieltä. Kehittämistyön myöhempiä vaiheita ajatellen tämä oli merkittävä ja osittain jopa ratkaiseva asia tiettyjen toimenpiteiden toteuttamisessa ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. EETU-hanketiimin täydentyessä ja kahden kehittäjätyöntekijän aloitettua työt elokuussa 2012, saatiin hankkeeseen ja kuntiin kaivattua lisäresurssia ja tukea kehittämistyön toteuttamiselle. Tässä kohtaa kuntien toimijoiden kanssa päästiin käsiksi konkreettisiin kehittämispilotteihin ja tunnelma työntekijöiden kesken oli motivoitunut ja innostunut. Kuntatoimijoiden ja kehittäjätyöntekijän roolit ja vastuut pyrittiin jakamaan sujuvasti, 49

51 joustavasti ja selkeästi. Yhteistyötä edisti sujuva vuorovaikutus, yhteiskehittely ja tilannesidonnaisuuden huomiointi. Kehittämistyö ja toiminta etenivät prosessimaisesti. Tämä tarkoitti käytännössä kehittämiskohteiden tarkastelua, tarkentumista ja fokusoitumista työn edetessä, laajemmat kokonaisuudet huomioiden. Väliarviointien toteuttaminen tuki kehittämistyön käytäntöön vietäviä kohdennuksia ja suuntasi työryhmien toimintaa. Kehittämistyön ja kehitetyn toiminnan edellytyksenä ovat korostuneet ylisektoraalisen yhteistyön ja johtamisen tärkeys kunnissa. Toiminnan kehittäminen tarvitsee johdon tukea niin kunkin toimijan omaan työn toteuttamiseen ja rajaamiseen kuin paikallisen kehittämistyön suunnitteluun ja toteutukseen. Kehittämistyön onnistumista tuki parhaimmillaan esimiesten ja johdon tasolta saatu riittävä tuki ja kehittämisen vapaus. Kehittämistyön vaikutukset Kehittämistyön tuotoksia ja tuloksia tarkastellessa sekä toteutetun arvioinnin näkökulmasta voidaan todeta, että EETU-hanke on yhdessä kuntien toimijoiden kanssa onnistunut saavuttamaan hyvin sille asetetut tavoitteet vaikka kehittämisprosessi on ollut ajallisesti lyhyt eikä vielä tässä vaiheessa pystytä tuottamaan pitkäaikaista tietoa kehitettyjen ennaltaehkäisevien ja intensiivisten toimintamallien ja palveluiden vaikuttavuudesta. Arviointi on tuonut kuitenkin näkyviin asiakkaiden, työntekijöiden ja johdon kokemuksia kehitettyjen palvelujen ja toimintamallien eduista ja hyödyistä. Saatu tieto tuo palvelun kehittämiseen enemmänkin inhimillistä näkökulmaa ja kertoo yksilö- ja perhekohtaisen hyvinvoinnin lisääntymisestä ja syrjäytymisen ehkäisyn mahdollisuuksista pieninkin toimintatavan muutoksin. Kehittämishankkeen aina on ennaltaehkäisevään toimintaan panostaminen kuntien peruspalveluissa lisääntynyt ja sen rooli korostuu myös kunnissa tehdyissä jatkuvuuden suunnitelmissa entisestään. Nähtävillä on, että hallinnon alojen yhteiset lasten, nuorten ja perheiden palveluiden suunnittelun ja johtamisen käytännöt ovat vahvistuneet. Ennaltaehkäisevien palveluiden tukimuodot, ohjaus- ja konsultaatiokäytännöt sekä verkostoyhteistyön toimintatavat ovat jäsentyneet hankekunnissa ja palveluita tuotetaan asiakaslähtöisinä kokonaisuuksina. Ennaltaehkäisevän työn merkitys ja rooli kuntapalveluiden järjestämisessä ja rakenteissa on korostunut entisestään. Ennaltaehkäisevää näkökulmaa on tuettu viranomaisten välisen yhteistyön tiivistämisellä ja tehostamisella sekä työmuotojen ja -menetelmien käyttö on monipuolistunut. Dialoginen vuorovaikutus asiakastyössä on lisääntynyt ja asiakkaiden kynnys ennaltaehkäiseviin palveluihin on madaltunut. Kehittämistyön kautta kuntiin on rakentunut uusia ylisektoraalisia yhteistyökäytäntöjä ja toimijoiden välinen vuorovaikutus on vahvistunut. Kuvaamalla lasten ja nuorten palvelut on saatu lisättyä palveluiden läpinäkyvyyttä ja keskinäinen tunnettuus ja verkostoyhteistyö ovat lisääntyneet. Henkilöstön keskinäinen tunteminen on edistänyt toimijoiden keskinäistä yhteydenottoa, palvelujen ja tuen yhteistä suunnittelua ja toteuttamista sekä asiakasosallisuuden ymmärryksen rakentumista. Verkostotyön toimintatapoja on linjattu ja palveluita on koordinoitu yhä enemmän yhteisesti, jolloin yhteiset asiakkuudet ja tuen jatkuvuus ovat tulleet paremmin näkyviin. Monialaisen verkostoneuvottelun tuttuus työmuotona on lisääntynyt ja viranomaisten välinen keskinäinen konsultaatio on lisääntynyt. Parhaimmillaan kehitetyt toimintamallit näkyvät asiakkaan palvelutarpeen monialaisessa ja asiakaslähtöisessä arvioinnissa. Tietoa on välittynyt tasapuolisesti ja ymmärryksen lisääntyessä tuen mahdollisuuksia on voitu kartoittaa realistisesti. Apu ja tuki ovat olleet konkreettisempia, kun palvelutarpeista ja tuen mahdollisuuksista on saatu kokonaiskuvaa. Tietoa jakamalla esillä on ollut useampi tuen vaihtoehto. Suunnitelmallisuus on lisääntynyt kun pyrkimyksenä on ollut yhteisesti määritelty, konkreettinen seuraava tuen askel. Jatko-ohjaus on ollut sujuvampaa, jolloin luukuttaminen on vähentynyt. Koordinointi on estänyt päällekkäisyyksiä tuen tarjoamisessa ja näin tuo kustannusvaikutusta myös pitkällä tähtäimellä. Palvelujen yhteinen koordinointi on toiminut myös työntekijöiden työn tukena. Perheiden näkökulmasta arjen sujuvuutta on pyritty tukemaan ennaltaehkäisevillä palveluilla, joihin perheiden on helppo ottaa yhteyttä. Asiakkaan osallisuutta monialaisessa palvelukentässä on tuettu vahvistamalla ja sujuvoittamalla varhaisen puuttumisen ja huolen puheeksioton toimintatapoja etenkin koulun oppilashuoltotyössä ja koulun ja kodin välisessä yhteistyössä. Uusiin huoliin ja palvelutarpeisiin on voitu puuttua nopeammin. Saadun asiakaspalautteen perusteella palveluissa on kyetty tukemaan vanhemmuutta, kodin arki on sujuvampaa sekä lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa vuorovaikutussuhteet ovat voineet parantua. Yksilöllisten tukitoimien järjestäminen on nopeutunut ja tilanteiden kärjistymistä on voitu estää. Intensiivisten työskentelymallien avulla voidaan ehkäistä lapsi- ja perhekohtaisia lastensuojelutoimenpiteiden tarpeita kun intensiivisiä toimintamalleja ja tukea on viety varhaisempaan vaiheeseen osana lasten, nuorten ja perheiden palveluita sekä kasvu- ja kehitysympäristöä (koti, koulu, vertaisryhmätoiminta). 50

52 Hankesuunnitelman tavoitteen kolme mukaisesti lasten, nuorten ja heidän perheidensä osallisuudesta on tullut vakiintuneempi toimintatapa palveluita suunniteltaessa, toteutettaessa ja arvioitaessa. Asiakkaan osallisuuden vahvistamiselle on luotu puitteet toimintamalleja kehitettäessä, jolloin on hyödynnetty asiakaspalautetta, asiakkaiden käyttäjäkokemusta sekä palvelumuotoilua. Osallisuuden vahvistamisen menetelmät ovat parantaneet asiakastyön laatua. Monialaista verkostoyhteistyötä rakennetaan tietoisemmin perheen sitoutumisen näkökulmasta ja perheiden huoliin haetaan yhdessä ratkaisuja yhä varaisemmassa vaiheessa. Toimijoiden ja palveluiden tuttuus näkyy nopeampana ja varhaisempana yhteydenottona palveluun. Osana monialaisen verkostotyön kehittämistä lasten, nuorten ja perheiden sekä heidän lähityöntekijän välinen vuorovaikutus on vahvistunut. Vanhemman rooli toimijana on korostunut, jolloin myös yhteydenpito ja yhteistyö kotiin ovat tiivistyneet ja selkiytyneet. Perheille tarjottu tuki on ollut kattavampaa ja oikea aikaista. Vanhemman ja eri tahojen yhteistyön toimivuus on lisääntynyt. Asiakaspalautteissa tämä näkyy vanhempien luottamuksen lisääntymisenä palveluihin ja toimijoiden sitoutumisesta työskentelyyn, jolloin vanhemmat ovat rohkaistuneet yhteistyöhön aktiivisemmin. Palveluyhteydenottoja estäneet aiemmat kokemukset palveluista ovat voineet korjautua. Lapsen ja nuoren osallisuus palveluissa on lisääntynyt kun lapsen ja nuoren kuuleminen palveluissa on vahvistunut. Lapsen ja nuoren kanssa on pyritty luomaan selkeämmät odotukset asiassaan ja vaikuttamismahdollisuuksissaan. Parhaimmillaan lapsen yksilöllisyyttä on huomioitu ja tukitoimilla on ollut positiivisia vaikutuksia lapsen arkeen. Perustason työntekijöiden osaaminen ja oma rooli sekä ennaltaehkäisevän ja varhaisen puuttumisen työtavoissa että lastensuojelullisten huolitilanteiden käsittelyssä on vahvistunut. Intensiivinen työote, asiakkaan osallisuuden vahvistaminen ja verkostoyhteistyön menetelmät ovat vahvistuneet henkilöstön keskuudessa sekä ehkäisevän lastensuojelun palvelukokonaisuuden ja lainsäädännön tuntemus on parantunut Uusien toimintatapojen kehittämisen yhteydessä on painotettu pitkän tähtäimen suunnitelmallisuutta ja toimintojen vaikutuksien seurantaa. Arviointitoiminnalla on pyritty tukemaan vaikutusten seurantaa myös jatkossa. Jatkuvuuden suunnitelmien laatiminen tukee toimintamallien vakiinnuttamista sekä pitkäjänteistä, sektorirajat ylittävää työn kehittämistä myös tulevaisuudessa. Kehitetyt toimintamallit kirjataan osaksi kuntien suunnitteluasiakirjoja ja näin ne jalkautuvat osaksi palvelurakenteita. Kehittämiskohteet ja haasteet kunnissa jatkossa Toimin aktiivisesti perusteilla olevan lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen hallintokuntarajattoman johtamisen käynnistämiseksi. (kunta, koulutoimi) Monisektoraalinen lasten ja nuorten palvelujen suunnitteluun, koordinoinnin ja verkostoyhteistyön johtamisen kehittäminen on edelleen jatkossa välttämätöntä. Resurssien määrää ja palvelutarvetta on pyrittävä arvioimaan ja räätälöimään yhdessä. Haasteena voivat olla budjetin teon raamit ja perinteinen sektorikohtainen budjetointi. Tärkeäksi kunnissa nähdään ennaltaehkäisevien palvelujen sekä lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen hallintokuntarajattoman johtamisen käynnistäminen ja vahvistamisen osana päätöksentekoa ja taloussuunnittelua. Ajankohtaisena kuntasektorilla ilmenee myös tarve edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukeskuksen (= palvelut saataviksi saman johdon alle) syntymistä ja kehittämistä. Ylisektoraalinen yhteistyö nähdään kunnissa edelleen kehittämiskohteena. Tavoitteena on päästä yhteistyöstä yhteisen työn tekemiseen. Tarvitaan eri toimijatason verkostojen kokoontumisia yhteistyön ja toimintamallien kehittämiseksi. Toiminnan valtuudet tarvitsevat myös tarkastamista. Jaettuun päätöksentekoon tarvitaan enemmän tukea. 51

53 Omaksuttujen käytäntöjen juurruttamisen omassa organisaatiossa koetaan edellyttävän johdon sitoutumista ja työntekijöiden osallistumista palavereihin ja toimintoihin. Hankkeen aikana kehitettyjen ja jäsentyneiden työtehtävien kirjaaminen työntekijöiden toimenkuviin pidetään myös tärkeänä. Toimintakulttuurin ajanmukaistaminen ja yhdenmukaistaminen koetaan suureksi haasteeksi. Kehittämishankkeen jälkeen on tärkeää pohtia miten hankkeiden tuoma anti ohjataan käytäntöön. Hankkeen ohjasryhmän jäsenet ovat kunnissa sitoutuneet aktiivisesti EETU-kehittämistyön esiin tuomien kohdennusten jalkauttamiseen ja suunnittelemaan tulevaa toimintaa sekä vahvistamaan olemassa olevaa toiminnan toteutusta. Tärkeänä nähdään ennaltaehkäisevien lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen, varhaisen tuen palvelujen sekä hankkeen jatkotavoitteiden kirjaaminen talousarvioihin ja toimintasuunnitelmiin sekä valmistelu ja vahvistaminen osana kunnallista päätöksentekoa. Lisäksi hankkeen aikana syntyneitä kokemuksia aiotaan hyödyntää valmistautuessa seuraaviin hankkeisiin. Tästä olen oppinut eniten koskien monialaista yhteistyötä, johtamista, sitoutumista, oppimiskulttuuria ja työntekijää oman työnsä kehittäjänä. (kunta, perusturva) 52

54 7. POHDINTAA Mitä opittiin ennaltaehkäisevien ja intensiivisten toimintamallien kehittämisestä? EETU-hankkeen toteutuksessa korostui ennaltaehkäisevän palvelukokonaisuuden koordinoinnin tarpeet ja haasteet. EETU-hankkeen kohderyhmänä olivat luokkalaiset nuoret. Kehittämistyön edetessä kunnissa nousi kuitenkin tarve laajentaa kehitettyjä toimintamalleja ja palveluja koskemaan kaikkia alakouluikäisiä. Nähtiin tarve myös jakaa asiakkuudet ikäkausittain ja ohjata työtä yhä varhaisempaan ikävaiheeseen (esimerkiksi Nopsatoimintamalli). EETU-hankkeessa kehitettyjen toimintamallien tavoitteena on ollut palvelun intensiivisyys, jonka on tarkoitus toteutua mm. lyhytkestoisena, matalan kynnyksen palveluna. Ennaltaehkäiseviä palveluja kehitettäessä ja toteutettaessa on sekä Nopsa-toiminnassa että perheohjauksessa työskennelty erityispalveluissa asioineiden asiakkaiden kanssa vaikka ajatuksena oli että palvelu on tarkoitettu pieniin huolen aiheisiin. Alkuperäisistä tavoitteista ja kohderyhmistä joustettiin pilotointien aikana sekä asiakkaiden että yhteistyötahojen tarpeiden mukaan Uuden palvelun tullessa osaksi palveluvalikkoa työntekijät muista palveluista tekivät priorisointia ja ohjasivat niitä asiakkaita keistä heillä huoli oli iso. Toisaalta ennaltaehkäisevä työ on vain aloitettava jostain kohtaa moninaisia palvelutarpeita, jotta tulevaisuudessa tilanne olisi toinen. Palveluita kehitettäessä on kunnissa todettu erilaisia puutteita lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Arviointikeskusteluissa nostettiin esiin mm. se, että lastensuojelun asiakkaana on paljon asiakkaita, jotka eivät kuulu lastensuojelun asiakkaiksi. Esimerkiksi psykiatrisista palveluista ohjataan asiakkaita lastensuojeluun rahoituksen vuoksi, jotta lapsille ja nuorille voidaan maksaa terapia. Huolta on ilmennyt koulun taholta etenkin psykiatrista erityishuomiota tarvitsevien lasten hoidon siirtymisestä joissakin tapauksissa resursseista johtuen erikoissairaanhoidosta kouluterveydenhoitoon. Tämä asettaa haasteita lasten ja nuorten hoidon jatkuvuuden näkymille ja vaatii peruspalveluilta vankempaa panosta työntekijöiden erityisosaamisen vahvistamiseen. Pohdintaan nousi kysymys pystyttäisiinkö aiemmin tekemään työtä niin, ettei lastensuojelua tarvita niin usein. Lastensuojelussa näkyy peruspalveluiden resurssit ja ennaltaehkäisevän toiminnan toteutumismahdollisuudet. Toiminnan vaikutukset kertaantuvat ja näkyvät siten esimerkiksi lastensuojelun asiakasmäärissä. Työntekijät ja ovat sitä mieltä että painopistettä tulee saada ennaltaehkäisyyn ja palvelujen koordinointiin sekä nostaa esiin päällekkäisen työn näkökulmat. Kehittämistyö on osoittanut myös tarpeen tehokkaampaan palvelujen yhtenäistämiseen ja uusiin tapoihin toimia. On panostettava sekä ennaltaehkäiseviin palveluihin että korjaavaan toimintaan samanaikaisesti, jotta päästäisiin lähemmäksi ennaltaehkäisevien palvelujen rajapintaa kuin rajankäyntiä tehostetuista palveluista korjaavaan työhön. Kaikkia tuen ja palveluiden tasoja tarvitaan. Haasteet tässä kunnallistaloudellisessa tilanteesta kaikkien tasojen tarpeenmukaiseen toteuttamiseen ja ennaltaehkäiseviin palveluihin satsaamiseen ovat todelliset. Tilannetta pyritään ratkaisemaan sektorikohtaista palveluiden toteuttamista laajemmalla näkökannalla ja esimerkiksi Sastamalassa perustettu lasten, nuorten ja perheiden palveluiden -johtoryhmä, jossa myös talousnäkökulmaa tarkastellaan yhteisesti, on askel tähän suuntaan. 53

55 Mitä opittiin verkostotyön kehittämisestä? EETU-hankkeen kehittämistyö on edistänyt yhä nopeamman puuttumien huolitilanteisiin. Kehittämisen myötä peruspalveluissa, etenkin kouluilla on voitu työskennellä jo varhaisessa vaiheessa. Tuen linkittyminen koulun arkeen on tuonut tukimuotoja myös lähemmäs lasta, nuorta ja perhettä. Tämä on näkynyt lapsen, nuoren ja perheen sekä lähityöntekijän tiiviimpänä yhteistyönä. Kehitetyt toimintamallit ja palvelut ovat olleet siten myös koulun henkilökunnan tukena. Toisaalta yhteistyön tekeminen on vahvistunut myös sujuvalla tiedonsiirrolla koulun kentältä sosiaalityöhön. Konsultaatiokäytänteiden kehittäminen oli osa kehittämistyötä. EETU-hankkeen aikana tärkeänä nousi esiin myös ajatus vaikeisiin tilanteisiin jalkautettavasta työpari-työskentelystä. Voidaan todeta, että samalla on tehty jo etukäteen lastensuojelutarpeen selvitystä, mikä säästää resursseja ja estää tehdyn työn päällekkäisyyksiä. Tarkemmin peruspalvelujen toimijoiden rooli on korostunut, on voitu tarkentaa mitkä tahot toimivat peruspalvelujen tukena tarvittaessa ja lastensuojelun konsultoivaa, ennaltaehkäisevää roolia on voitu korostaa. Kuntien näkökulmasta erityispalvelut ja peruspalvelut, kuten koulutoimi ja sosiaalitoimi ovat monella tavalla lähentyneet EETU-hankkeen aikana. Hyväksi on koettu esimerkiksi erityispalvelujen toimijoiden vierailut kouluilla. Kehittämistyön aikana on puhuttu paljon sosiaalityön ammattiosaamisen näkökulmasta koulun diskurssikentällä ja näin rinnakkaiset palvelut ovat tulleet näkyvämmäksi toisilleen. Tämä on voinut avata uuden tulokulman asiakastyön kehittämiseen. Samalla esimerkiksi nuorisotyön ja perheneuvolan työtapoja ja -kulttuuria on voinut monistua muihin peruspalveluihin. Asiakastyön monialaisuus sekä verkostoyhteistyön ja yhdessä tekemisen käytännöt olivat tärkeitä näkökulmia ja tulleet laaja-alaisesti huomioiduksi EETU-hankkeen kehittämistyössä. Vahvimpana kehittämistyön tuloksena on ollut yhteistyökäytäntöjen auki kirjoittaminen ja yhteistyön selkiytyminen olemassa olevaa toimintaa vahvistaen. Kehittämistyö osoitti haasteena sen, ettei monialaisilla työryhmillä ollut käytännön ohjeistusta siitä, miten valmistaudutaan ja toteutetaan monialaisia verkostoja. Puutteita oli siinä, ketä kutsutaan ja kuinka perheen kanssa toimitaan yhteistyössä heidän asiassaan. Pilottikehittämisen ohella eri tahoilla alettiinkin ohjata ja koota perehdyttämismateriaalia ja olemassa olevia lomakkeita yhteen. Tärkeänä koettiin luoda puitteet, jotka mahdollistaisivat yksittäisistä henkilöistä riippumattoman säännöllinen tiedottamisen jatkossakin. Tätä kautta kukin yksittäinen toimija on saanut vahvistusta omalle roolilleen verkostossa, kun omaa työtä on analysoitu suhteessa verkostoon. Eri tahojen yhteistyö ja työntekijöiden verkottuminen on vahvistunut entisestään. Kehittämistyön edetessä on saatu nostatettua henkeä, että palveluissa toimitaan ennen kaikkea yhdessä asiakkuuksien eli lasten ja nuorten eteen. Kehitetyt toimintamallit ja palvelut ovat tulleet osaksi muita lasten, nuorten ja perheiden palveluja. Kehittämistyöryhmillä on todettu yhdenmukaisesti, että kehittämishankkeen aikana on voitu vaikuttaa lasten, nuorten ja perheiden palvelujen asenteeseen, markkinointiin ja suunnitelmallisuuteen. Tässä kohtaa tärkeimpänä on nähty, että osallisuuden näkökulma on vahvistunut ja sitä tarvitsee myös edelleen vahvistaa. Mitä opittiin palvelujen koordinoinnin ja johtamisen kehittämisestä? Palveluiden monialaisen suunnittelun ja johtamisen käytäntöjen tukeminen pyrittiin rakentamaan kehittämispilottien sisään eikä erilliseksi pilotiksi. Tämä ratkaisu osoittautui toimivaksi ja voimavaroja oikein kohdentavaksi, sillä näin palveluiden monialaisen suunnittelun ja johtamisen kysymykset tulivat käytännön läheisiksi ja siten myös konkreettisiksi päätöksiksi ja toimenpiteiksi kehittämispiloteissa vastaan tulleiden haasteiden ratkaisemiseksi ja toiminnan eteenpäin viemiseksi. Palveluiden kehittäminen saattaa vaatia poikkeuksia rakenteisiin. Esimerkiksi perheohjauksen kehittämiseksi Sastamalassa irrotettiin työntekijä ennaltaehkäisevän toimintamallin kehittämiseen lastensuojelun perhetyöstä. Tämä vaati johdolta rohkeutta lähteä kokeilemaan toimintatapaa vaikka samalla se merkitsi lastensuojelun resurssien pienentämistä. Kokemus oli kunnassa opettavainen: Samanlaista toimintaa on mahdollista tehdä perustyön muissakin osa-alueissa. Tuodaan tutuksi kehittämistyön ajattelutapaa. Tämä antaa uudenlaista näkökulmaa ennaltaehkäisevän työn kehittämiseen laajemminkin muille toimijoille. Vaikka palveluiden monialaisen suunnittelun ja johtamisen kehittämisen alla ei ollut varsianista kehittämispilottia, ovat muiden tavoitteiden ja pilottien toteuttaminen tukenut myös johtamisen rakenteiden kehittymistä. Toimintamallien ja palveluiden kehittämisen kautta on ollut väistämätöntä pohtia myös palveluiden suunnittelun ja johtamisen kysymyksiä ja toimintamalleja. Tämä on hyvä esimerkki siitä kuinka vaikuttamalla systeemin yhteen osaan saadaan välillisesti aikaan muutosta myös systeeminen muissa osissa. 54

56 Mitä opittiin kehittämistyöstä? Kehittämisen kulttuuri vaatii ensisijaisesti rakenteilta kehittämistyöhön vapautettua yhteistä aikaa. Hankkeen aikana pyrittiin vahvistamaan kehittämisen kulttuuria niin, että toimijoilla olisi kokemus osallisuudesta ja ajatus varhaisen yhteistyön vaikuttavuudesta, mikä edisti pitkällä tähtäimellä sitoutumista ja motivoitumista oman työn kehittämiseen. Kehittämistyö vaati toimijoilta kaikkien osallistumista yhteiseen suunnitteluun ja yhteistyösopimuksiin. Parhaimmillaan työryhmillä yhdessä sovittuja kohdennuksia toteutettiin kunnissa myös itsenäisenä välityöskentelynä. Kehittämistyöryhmän edustajat veivät keskustelua ja verkostotyön kohdennuksia omiin työyhteisöihin ja palauttivat keskustelun takaisin työryhmälle. Kehittäminen on vaatinut organisaatioilta ja työntekijöiltä joustavuutta ja muuntautumiskykyä sekä oman osaamisen että ajankäytön suhteen. Yhteinen kokemus on ollut, ettei perustyön organisointi tue riittävästi erilaisten toimintamallien kehittelyä ja testausta, eikä pitkäjänteiseen työskentelyyn ole yleensä varauduttu tai totuttu. Organisaatiot ja työntekijät odottivat tai toivoivat kehittämistyön edetessä paljon valmista, mikä ei ollut kunnan ulkopuoliselle hankkeelle mahdollista eikä tuota myöskään samaa tulosta kuin toimijoista itsestään ja toiminnan sisältä päivän toteutettava oman työn kehittäminen. Kehittämistyön näkökulmasta työryhmätyöskentelyyn sitoutuminen on voinut olla edellisistä johtuen haasteellista. Työryhmien kokoonpanot ovat ajoittain vaihdella jopa siinä määrin, että yhteinen ymmärrys kehittämistyön tavoitteista ja kokonaisuudesta on jäänyt epäselväksi eikä toteutuksessa ole päästy eteenpäin. Samojen asioiden käsitteleminen useaan kertaan on voinut olla tarpeellista, mikäli työyhteisöissä ei ole ollut toimivaa sisäistä tiedonsiirron käytänteitä. Verkostojen sisäistä ja yhteistä keskustelua tarvitaan edelleen toimintatapojen kehittämiseksi ja edistämiseksi. On erittäin tärkeää varmistaa kuntien sisäiset informaatiokanavat niin, että viesti saavuttaa eri toimijat. Hankkeen toteutusaikataulu ja kehittämistyön vaiheet eivät välttämättä istu yksiin kuntakohtaisen prosessin kanssa. Joissain kunnissa lähdettiin liikkeelle piloteissa jo ennen kuin hankkeen toteuttamisessa edes oltiin pilotointivaiheen käynnistymisessä ja toisissa kunnissa tunnuttiin pääsevän vauhtiin vasta hankeen loppumetreillä. Tämä toi myös haasteita toimintamallien arvioimiseen ja mallintamiseen. Onnistumisen kokemuksen kannalta oli tärkeää, että kuntien erilaiseen rytmiin pystyttiin vastaamaan. Tähän toi helpotusta yhden kehittäjätyöntekijän työsuhteen jatkaminen hankkeen päättymiseen saakka, jollin vielä syksyllä 2013 pystyttiin toteuttamaan yhdet kuntakäynnit. Nämä olivat tarpeellisia prosessin jatkuvuuden ja etenemisen tukemisen kannalta sekä kuntatoimijoiden yhteisten linjausten tekemiseksi ja tarkistamiseksi. Osa kunnissa kehittämistyönprosessi otti vielä tässä vaiheessa uusia askeleita eteenpäin ja kehittäminen jatkuu itsenäisesti vielä hankkeen päätyttyäkin. Toiminnan ja palveluiden kehittäminen on täten osa perustyötä eikä erillistä hanketyötä. Väli-Suomen alueella lasten, nuorten ja perheiden palveluita oli kehitetty muilla Kasperi -osahanketasolla jo aiemmalla kaudella. EETU-hanke oli vasta ensimmäisellä kierroksella kun muut hankkeet ja hanketyöntekijät jatkoivat kehittämistyötä ensimmäisen Kasperi -hankekauden kokemus ja opit mukaan. Tämä kaulan kiinni kurominen niin hallinnollisella tasolla kuin totutuissa yhteistyön tavoissa oli välillä haastavaa. Kasperi II - hanketasolta tehty kehittämistyön koordinointi ja vertaistapaamiset olivatkin tarpeen. Osahankkeiden välistä jakamista ja yhteisten teemojen parissa työskentelyä olisi saanut olla enemmänkin. Hyvänä vertaisoppimiskokemuksena oli osallisuuden näkökulmasta toteutettu vertaisarviointi, joka mahdollisti hanketyöntekijöiden osaamisen jakamisen ja osahankkeiden toiminnan peilaamisen. Parhaimmillaan työskentelyllä voitiin tarkentaa kehittämistyön linjaa. Kasperi II -osahankkeiden jakaessa kehittämistyöhön liittyviä kokemuksia, heräsi tarve ja kysyntä erilaisille kehittämistyön koonneille, jotka voisivat kehittää myös itse kehittämistyötä. Osahankkeiden yhteisissä keskusteluissa näyttäytyivät samat kehittämistyön arjen edellytykset ja haasteet. Nykyisellään tieto jää loppuraportteja lukuun ottamatta työntekijöiden hiljaiseksi tiedoksi ja on kullakin käytettävissä uusissa työtilanteissa. Valtakunnallisesti Kaste-kehittämistyöstä kootut raportit ja oppaat vievät kehittämistyön jakamista ja edelleen kehittämistä eteenpäin. Kaste-hankkeiden välistä ja yhteistä johtamista, koordinointia, tiedottamista sekä verkostoitumista kannattaa edelleen jatkaa ja kehittää tulevilla Kaste-ohjelmakausilla. 55

57 8. LÄHTEET Ennaltaehkäisevän perheohjauspalvelun käsikirja EETU-hanke. Huolipalaverimallin työvihkonen EETU-hanke. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittäminen Väli-suomessa , KASPERI II -hanke. Tarkennettu suunnitelma Pikassos Oy ja Tampereen kaupunki. Nopsa-toiminnan käsikirja EETU-hanke. Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:1. Helsinki 56

58 9. LIITTEET Liite 1 EETU-osahankkeen menot ja rahoitus Liite 2 Kuntakohtaiset yhteyshenkilöt, EETU-työryhmät ja ohjausryhmät Liite 3 Kuntakohtaiset pilottityöryhmät Liite 4 EETU-kehittämistyön prosessi Liite 5 Palvelukuvaus-pilotin prosessikuvaus Liite 6 Palvelukuvaus-juliste Liite 7 Henkilöstön osaamista vahvistavia menetelmiä Liite 8 EETU-tilaisuuksista kerättyä palautetta ja toimijoiden ajatuksia omaan työhön Liite 9 Nopsa-toiminnan palvelukuvaus Liite 10 Nopsa-toiminnan juliste Liite 11 Huoli puheeksi -juliste Liite 12 EETU-päätösseminaarin yhteydessä kerätty palaute Liite13 Koonti kuntakohtaisista jatkuvuuden suunnitelmista 57

59 LIITE 1 EETU-osahankkeen menot ja rahoitus HANKKEEN MENOT JA RAHOITUS (euroa) Hankealue: Vuosi Vuosi Vuosi Yhteensä Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto kunnalta* 0 Palvelujen ostot yhteensä, josta Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut Painatukset ja ilmoitukset Majoitus- ja ravitsemuspalvelut Matkustus- ja kuljetuspalvelut Koulutus- ja kulttuuripalvelut Muut palvelujen ostot 0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrat Investointimenot yhteensä, josta Aineettomat hyödykkeet 0 Koneet ja kalusto 0 Muut investointimenot 0 Muut menot Menot yhteensä = Kokonaiskustannukset - Valtionavustukseen oikeuttamattomat kustannukset Tulorahoitus 0 - Muu kuin julkinen rahoitus 0 Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset Kunnan/kuntayhtymän oma rahoitusosuus Muu julkinen rahoitus Haettava valtionavustus * Työpanoksen siirto sisältää sekä menosiirrot että palvelujen ostot kunnalta 58

60 LIITE 2 EETU-hankekuntien yhteyshenkilöt, ydin- ja ohjausryhmät Kunta Yhteyshenkilöt Ydinryhmä Ohjausryhmä Hämeenkyrö Perhetyöntekijä Marjut Kankaanpää Koulukuraattori Johanna Heikkinen EETU -ydinryhmä Lastensuojelun sosiaalityöntekijä Anita Karnaranta Perhetyöntekijä Marjut Kankaanpää Koulukuraattori Johanna Heikkinen (pj) Erityisopettaja Pauliina Hakonen EETU-KELPO -ohjasryhmä Sosiaalijohtaja Taina Niiranen Sivistysjohtaja Kati Halonen Erityisopettaja / Kelpo-koordinaattori Terhikki Hulkko-Haavisto Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Niemi (pj) Parkano Punkalaidun Pälkäne Sastamala Koulukuraattori Tommi Lukinmaa Perheneuvoja Katri Alamettälä Lastensuojelun sosiaalityöntekijä Kirsi Savolainen Oppilaanohjaaja Sari Heinonen Perhetyöntekijä Kirsi Pihlajasaari Lastensuojelun päällikkö Nanna Jouste Erityisopettaja, Kelpokoordinaattori Kati Heikkilä EETU -ydinryhmä Sosiaalityön päällikkö Saija Kujansuu (kevät 2012) Koulukuraattori Tommi Lukinmaa (pj) Sosiaaliohjaaja Riina Suomilammi Nuorisotyöntekijä Taina Nevanperä Perheneuvoja Katri Alamettälä Kouluterveydenhoitaja Sirkka Wiinamäki (kevät 2012) Kutsuttuna myös sivistystoimenjohtaja Harri Hiitti EETU-ydinryhmä Perhetyöntekijä Essi Anttila Lastensuojelun sosiaalityöntekijä Kirsi (Kummala) Savolainen Oppilaanohjaaja Sari Heinonen Terveydenhoitaja Marja Juhe EETU-ydinryhmä Johtava sosiaalityöntekijä Harri Hautakorpi Kuraattori Kimmo Kivinen Nuorisotyöntekijä Marika (Selenius) Kasanko Perhetyöntekijä Kirsi Pihlajasaari Erityisopettaja ja Kelpo-koordinaattori Teija Kouhia (mahdollisuuksien mukaan) Kehittämistyötä ohjaava ja koordinoiva EETU -ydintiimi Erityisopettaja ja hankekoordinaattori Kati Heikkilä Lastensuojelun päällikkö Nanna Jouste Opetuspäällikkö Elina Jaakkola Perhe- ja sosiaalityön johtaja Katja Tommiska Projektikoordinaattori Jaana Männikkö EETU -ryhmä Perusturvajohtaja Anne Hokkanen (2012 vuoden loppuun saakka) (pj) Sivistystoimen toimialapäällikkö Hannu J. Paukku Yhteiskoulun rehtori Arto Asa Keskuskoulun rehtori Hannu Keinänen Perhetyöntekijä Essi Anttila Lastensuojelun sosiaalityöntekijä Kirsi Kummala Oppilaanohjaaja Sari Heinonen Terveydenhoitaja Marja Juhe Lasten ja nuorten hankkeiden OHRY Jari Andersson (pj) Elina Jaakkola, Irma Järvinen-Aro Juha Kankaanranta Arja Koivuranta Kirsti Köykkä Kirsi Laakkonen Juha Marttila Erja Mäkelä Marja-Leena Parto-Koski Hankekoordinaattorit Kati Heikkilä (Kelpo) Milja Koljonen (Osmo) Nina Lehtinen (Elämänhallinta) Jaana Männikkö (Eetu) Valkeakeakoski Sosiaaliohjaaja Minna Kamppari Projektikoordinaattori Tanja Salmisto EETU -ydinryhmä Sosiaaliohjaaja Minna Kammpari Kelpo-koordinaattori Tanja Salmisto Lastensuojelun sosiaalityöntekijä Marja-Liisa Nyholm Koulupsykologi (ohr-tiimin vetäjä) Anne-Mari Saarela Johtava sosiaalityöntekijä Sirpa Leino-Heritty (mahdollisuuksien mukaan) Syksyllä 2012 perustettu Nopsa-ohjausryhmä Koulutoimenjohtaja Jorma Riikonen sosiaalityönjohtaja Minna-Maria Solanterä Lastenpsykiatrian lääkäri, Perheneuvolan johtaja Hilkka Hemminki Talvella 2013 perustettu HyPe-ohjausryhmä Toimi myös EETU-kehittämistyön tukena Koulutoimenjohtaja Jorma Riikonen sosiaalityönjohtaja Minna-Maria Solanterä Nuorisotoimenjohtaja Anne Kurikka Kehittämispäällikkö Soile Varonen. 59

61 LIITE 3 EETU-hankekuntien pilottityöryhmät ja kehittäjäkumppanit Kunta Pilottityöryhmät Kehittäjäkumppanit Hämeenkyrö Perheohjaus-työrukkanen Kokoontunut 5x + kaikki kunnat yht. 13x Perhetyöntekijä Koulukuraattori Terveydenhoitaja Laaja-alainen erityisopettaja Kehittäjätyöntekijä Tanja Kotilainen Huolipalaveri-työryhmä Kookontunut 7x Erityisopettaja Luokanopettaja Aineopettaja Kehittäjätyöntekijä Tiina Siikaluoma Mukana kehittämisyhteistyössä myös: Erityisopettaja ja Kelpo-koordinaattori Lastensuojelun sosiaalityöntekijä Perheneuvonnan psykologi Perheohjaaja Kehittäjätyöntekijä Tiina Siikaluoma Parkano Punkalaidun Pälkäne Verkostoyhteistyön ja palvelukuvausten suunnittelu Monialaisen verkostoneuvottelun työryhmä Kokoontunut 6x Oppilashuoltotyön kehittämisen työryhmä Kokoontunut 7x Monialaisen verkostoneuvottelun työryhmä Kokoontunut 6x Johtava sosiaalityöntekijä Erityisopettaja ja Kelpo-koordinaattori Projektikoordinaattori Jaana Männikkö Koulu Koulukuraattori Kouluterveydenhoitaja x2 Erityisopettaja x2 Opinto-ohjaaja Ala- ja yläkoulujen sekä lukion rehtorit x3 Perheneuvola Perheneuvoja Psykologi Sosiaalitoimi lastensuojelu Sosiaaliohjaaja Sosiaalityöntekijä Vapaa-aikatoimi Nuorisotyöntekijä x2 Kehittäjätyöntekijä Tiina Siikaluoma Sivistystoimen toimialapäällikkö Koulun ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä Oppilaanohjaaja Terveydenhoitaja Ylä-ja alakoulun rehtorit x 2 Perusturvajohtaja Perhetyöntekijä x2 Nuorisopsykiatria Psykologi Sairaanhoitaja Kehittäjätyöntekijä Tiina Siikaluoma Perusturvajohtaja Sivistystoimen johtaja Johtava sosiaalityöntekijä x2 Sosiaalityöntekijä Koulukuraattori, oppilashuollon edustaja Nuorisotyöntekijä Perhetyöntekijä x2 Perheohjaaja /koulukuraattori Ylä-ja alakoulun rehtorit x6 Erityisopettaja ja Kelpo-koordinaattori Erityisopettaja Kouluterveydenhoitajat x3 Kehittäjätyöntekijä Tiina Siikaluoma 60

62 L LIITE 3 jatkuu Perheohjauksen työryhmä Kokoontunut 2x + kaikki kunnat yht. 13x Nuorten intensiivinen tuki Kokoontunut 2x Johtava sosiaalityöntekijä Sosiaaliohjaaja Perhetyöntekijä x2 Koulukuraattori Perusturvajohtaja Kehittäjätyöntekijä Nuorisotyöntekijä Kehittäjätyöntekijä Tanja Kotilainen Perhetyöntekijä Nuorisotyöntekijä Kehittäjätyöntekijä Tanja Kotilainen Sastamala Perheohjaus-työryhmä Kokoontunut 7x + kaikki kunnat yht. 13x Koulun sosiaalityön kehittämisen työryhmä Kokoontunut 4x Lapsiperheille kohdistetun toiminnan kehittämisen työryhmä Kokoontunut 8x Hankeyhteistyönä: Intensiivisen ja monialaisen verkostotyön kehittäminen ( Nepsy tiimi) Kokoontunut EETUyhteistyössä 2x Lastensuojelupäällikkö x2 Hankekoordinaattori Koulun sosiaalityöntekijä Perheohjaaja Johtava terveydenhoitajaja Kutsuttu myös nuorisotyön, kouluterveydenhuollon sekä perheneuvonnan edustajat sekä osana jalkauttamisen suunnitelmaan perhetyöntekijät x3 Kehittäjätyöntekijä Tanja Kotilainen Hankekoordinaattori Rehtori x2 Koulun sosiaalityöntekijä x2 Lastensuojelun sosiaalityöntekijä Lastensuojelun päällikkö x2 Koulupsykologi Opinto-ohjaaja Koulupsykologi Nuorisotyön päällikkö Kehittäjätyöntekijä Tanja Kotilainen Koollekutsuja Perusopetuksen päällikkö Koulun sosiaalityöntekijä Liikuntapäällikkö Kulttuurijohtaja Rehtori x3 Liikuntakoordinaattori Hankekoordinaattori x2 Nuorisotyön päällikkö Seurakunnan edustaja Kehittäjätyöntekijä Tanja Kotilainen Kehittäjätyöntekijä Tiina Siikaluoma Koollekutsuja hankekoordinaattori Terveydenhuolto: Terveydenhoitaja Neuvolan vastaava osastonhoitaja (ennaltaehkäisevä terveydenhuolto) Neuvolan osastonhoitaja Vammaispalvelupäällikkö Lääkäri/nuorisopsykiatria Sairaanhoitaja/ lastenpsykiatria Psykologi x3 (mm. perheneuvola) Kouluterveydenhoitaja Laatukoordinaattori Lastentautien erikoislääkäri Nuorisotyö Nuoristyön päällikkö Hanke-edustaja Koulu Kelto Koulun sosiaalityöntekijä Erityisopettaja Sosiaalitoimi Perheohjaaja Kehittäjätyöntekijä Tiina Siikaluoma 61

63 LIITE 3 jatkuu Valkeakoski Nopsa -työryhmä (Verkostoyhteistyön nopean toiminnan tiimi työryhmä) Kokoontunut 11x Kotipalvelun / perheohjauksen kehittäminen Kokoontunut 2x + kaikki kunnat yht. 13x Nopsa -ohjausryhmä Kokoontunut 3x Palvelukuvaspilotti Kokoontunut 7x Sosiaalitoimi / lastensuojelu: Sosiaalityön johtaja Johtava sosiaalityöntekijä Sosiaalityöntekijät x4 Sosiaaliohjaaja Lastenvalvoja Koulu: Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Koulupsykologix3 Koulun sosiaalityöntekijä x3 Kelpo-koordinaattori Perheneuvola: Sosiaalityöntekijä x2 Psykologi x3 Lastenpsykiatrian lääkäri, Perheneuvolan johtaja Kehittäjätyöntekijä Tiina Siikaluoma Ennaltaehkäisevä perhetyöntekijä x2 Sosiaalityön johtaja Sosiaaliohjaaja Kehittäjätyöntekijä Tanja Kotilainen Koulutoimenjohtaja Sosiaalityönjohtaja Lastenpsykiatrian lääkäri, Perheneuvolan johtaja Kehittäjätyöntekijä Tiina Siikaluoma Lasten ja nuorten palveluiden edustajat kunnittain Projektikoordinaattori Jaana Männikkö 62

64 LIITE 4 EETU-kehittämistyön prosessi KEHITTÄMISTYÖN KÄYNNISTÄMINEN JA ORGANISOINTI Kehittämistyön suunnittelu ja käynnistäminen kunnissa Kehittämistyön resursointi, organisointi ja johtaminen kunnissa - Kuntiin ja kuntatoimijoihin tutustuminen sekä paikallisen lähtötilanteen ja kehittämistavoitteiden kartoittaminen kuntakierroksilla marraskuu helmikuu Paikallisten yhteyshenkilöiden ja EETU- ydinryhmien nimeäminen sekä niiden tehtävien tarkentaminen - Kehittämistyötä tukevien johtamisen käytäntöjen luominen ja rakenteiden tarkentaminen kunnissa vuoden 2012 aikana - Kuntakohtaisen kehittämistyön linjaaminen, toteutuksen suunnittelu ja pilottien käynnistämisen valmistelut keväällä Pilottikohtaisten työryhmien kokoaminen Tiedottaminen KEHITTÄMISTYÖN JA PILOTTIJAKSON VALMISTELU - Tiedotussuunnitelman laatiminen - Hankkeen käynnistymisestä, tavoitteista ja toteutussuunnitelmista tiedottaminen hankkeen aloitus vaiheessa - Kuntatoimijoiden informointi hankkeen sisällöistä ja etenemisestä kehittämistyön eri vaiheissa Valmisteluvaihe - Lastensuojelun ennaltaehkäisevän palvelukokonaisuuden nykytilan kartoitus. - Tiedon kerääminen ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön nykytilanteesta kehittämistyön käynnistysvaiheessa. - Kunnista esiin nousevien kehittämistoiveiden ja -tarpeiden analysointi kehittämistyön pohjaksi - Tavoitteiden, kehittämistehtävien ja kuntakohtaisten toimenpiteiden tarkentaminen Pilottien käynnistäminen KEHITTÄMISKOHTEIDEN JA PILOTTIEN TOTEUTTAMINEN - Kehittämispilottien nimeäminen - Kuntakohtaisen toimintasuunnitelman laatiminen sekä kehittämispilottien suunnittelu - Pilottikohtaisten työryhmien työn käynnistyminen Ylisektoraalisen yhteistyön vahvistaminen ja kehittäminen palveluverkostossa Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden monialaisen suunnittelun ja johtamisen käytäntöjen tukeminen intensiivimalleja kehitettäessä Henkilöstön osaamisen ja työmallien vahvistaminen lastensuojelullisissa huolitilanteissa - Vahvistetaan toimijoiden keskinäistä tuntemista, vuoropuhelua ja kumppanuutta sekä lisätään palveluiden läpinäkyvyyttä erilaisten yhteistyötilaisuuksien, kehittämispäivien ja vierailujen kautta. - Jaetaan tietoa kunnan palvelutarjonnasta ja tukimuodoista sekä tuetaan pysyvien verkostoyhteistyön rakenteiden syntymistä intensiivisiä toimintamalleja kehitettäessä - Laaditaan palvelukuvaukset luokkalaisten lasten ja nuorten palveluista sekä kuvataan hankkeen aikana paikallisesti kehitetyt ennaltaehkäisevät ja intensiiviset toimintamallit sekä kootaan palvelukäsikirja henkilöstön käyttöön. - Perustetaan kuntiin kehittämistyötä ohjaavat, koordinoivat ja tukevat työryhmät tai kytketään kehittämistyön ohjaaminen olemassa oleviin työryhmiin. - Kehitetään hallinnonalojen yhteistä lasten, nuorten ja perheiden palveluiden suunnittelun ja johtamisen käytäntöjä pilottityön kautta. - Tuotetaan tietoa lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä tarpeista ja haasteista palveluiden suunnittelun, johtamisen sekä päätöksen teon tueksi intensiivimalleja kehitettäessä - Levitetään hyviä monialaisen johtamisen käytäntöjä sekä järjestetään aiheeseen liittyviä tilaisuuksia kuntatoimijoille. - Vahvistetaan työntekijöiden toimintavalmiuksia ja omaa roolia lastensuojelullisten huolitilanteiden käsittelyssä ja monialaisen yhteistyön toteuttamisessa järjestämällä sekä hankevetoisia että kuntakohtaisia teematyöpajoja, koulutuksellisia tilaisuuksia sekä vertaisoppimisfoorumeja - Parannetaan henkilöstön ehkäisevän lastensuojelun palvelukokonaisuuden ja lainsäädännön tuntemusta paikallisesti toteutettavien kehittämispäivien, työseminaarien ja koulutusten kautta joissa esitellään ennaltaehkäisevän lastensuojelun palvelukokonaisuutta, eri hallinnonalojen palveluita, henkilöstä ja toimintatapoja sekä jalkautetaan tietoa lainsäädännöstä 63

65 LIITE 4 jatkuu Lastensuojelun ennaltaehkäisevien palvelumuotojen sekä varhaista puuttumista tukevien intensiivisten toimintamallien kehittäminen monitoimijaisella yhteistyöllä asiakasperheiden tarpeisiin Vahvistetaan lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta kehittämistyöhön prosessin eri vaiheissa KEHITTÄMISTYÖN JA PILOTTIEN ARVIOINTI, MALLINTAMINEN SEKÄ JALKAUTTAMINEN - Kehitetään intensiivisiä monialaisen verkostoyhteistyön menetelmiä hyödyntäen verkostoneuvottelun, monialaisen palvelutarpeen arvioinnin sekä konsultoivan työ muotoja osana koulun oppilashuoltotyötä sekä sosiaali- ja terveyspalveluita - Selkiytetään koulun toimijoiden roolia oppilashuoltotyössä sekä osana ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä ja palvelukokonaisuutta - Kehitetään hankekunnissa monialaisen verkostoyhteistyön menetelmiä vahvistamaan verkoston toimintakäytäntöjä ja työmuotoja kun lapsen, nuoren tai hänen perheensä asioissa tarvitaan kokonaisvaltaista näkemystä sekä tiivistä eri viranomaisten välistä yhteistyötä - Kehitetään yksilö- ja perhekohtaisia intensiivisen tuen muotoja ja palveluita järjestämällä lapsille ja nuorille ennaltaehkäisevää ja intensiivistä tukea heidän kehitysympäristöissään (koti, koulu, kaverit) ja tuetaan lasten, nuorten ja heidän perheidensä arjen sujuvuutta kehittämällä matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviä palveluita - Asiakkaan osallisuuden merkitystä korostetaan kehittämisprosessien eri vaiheissa: palvelutarpeiden kartoittamisessa, asiakaslähtöisen palveluprosessin suunnittelussa, uusien toimintamallien kehittelyssä sekä työskentelymallien toimivuuden arvioinnissa. - Lapsia, nuoria ja heidän perheitään kuullaan ja heidän kokemusasiantuntijuuttaan hyödynnetään intensiivisiä toimintamalleja ja palveluita suunniteltaessa ja toteutettaessa - Intensiivisten toimintamallien kehittämissisällöissä huomioidaan asiakkaan osallisuutta vahvistavia toimintatapoja ja tuotetaan tietoa asiakkaan osallisuutta vahvistavista menetelmistä ja työkäytännöistä henkilöstön käyttöön - Asiakkaat osallistetaan palveluiden arviointiin ja heidän kokemusasiantuntijuuttaan hyödynnetään palveluita kehitettäessä - Asiakasosallisuuden toteutumista kehittämistyön aikana arvioidaan yhdessä kuntatoimijoiden kanssa Arviointi Mallintaminen Jatkuvuuden varmistaminen - Laaditaan suunnitelma arviointitiedon keräämisestä ja arvioinnin toteuttamisesta - Arvioidaan hankkeessa kehitetyt intensiiviset toimintamallit ja palvelut kunnissa toteutettujen pilotointien pohjalta - Asiakkaat osallistetaan palveluiden arviointiin ja heidän kokemusasiantuntijuuttaan hyödynnetään palveluita kehitettäessä - Asiakkaan osallisuuden toteutumista kehittämistyön aikana arvioidaan yhdessä kuntatoimijoiden kanssa - Tehdään toimintamallit ja työprosessit näkyviksi dokumentoimalla kehitetyt toimintamallit - Asiakkaan osallisuuden vahvistaminen näkökulma sisällytetään kehittämistyön aikana laadittaviin mallinnuksiin ja suunnitelmiin Mallinnetaan intensiivisen työotteen toimintamalli kunnissa toteutettujen pilotointien ja kehittämistyön pohjalta - Laaditaan kuntakohtainen suunnitelma kehitettyjen toimintamallien jalkauttamisesta osaksi kunnan palvelurakennetta yhteistyössä kuntatoimijoiden kanssa - Kartoitetaan suunnitteluasiakirjat, joihin toimintamallit ja suunnitelmat kirjataan - Saatetaan kehitetyt intensiiviset toimintamallit ja palvelut osaksi kuntien suunnitteluasiakirjoja ja palvelurakenteita 64

66 LIITE 5 Palvelukuvas-pilotin prosessikuvaus Prosessin vaihe Toiminnan kuvaus Pilotin käynnistäminen - Sastamalassa toteutetun palvelukuvasmalliin tutustuminen sekä palvelukuvausten esittely eri tilaisuuksissa kuntien työntekijöille - Palvelukuvaspilotin käynnistäminen: Palvelun nykytilaa kartoittavan kyselylomakkeen laadinta sekä testaus Valkeakoskella kuvaamalla yksilö- ja perhekohtaista lastensuojelutyötä - TAMK opiskelijoiden työelämäprojektin käynnistyminen Toteutusvaihe - Kysymyslomakkeen muokkaaminen laajempaan ja suppeampaan versioon (kunnissa erilaisia toiveita) - Opiskelijoiden työstämien lomakkeiden testauksessa oli mukana Valkeakosken nuorisopalvelut sekä Pälkäneeltä koulukuraattori - Kyselylomakkeen muokkaaminen palautteen perusteella - Kuntakohtaiset palvelukuvauspilotti -palaverit sekä kuntakohtaisen suunnitelman täsmentäminen - Palvelukuvaspohjien ja ohjeiden tuottaminen kuntiin - Palvelukuvauksien työstäminen yhteistyössä kuntatoimijoiden kanssa kuitenkin siten että päävastuu palvelukuvausten tuottamisella oli palveluilla itsellään - Prosessin aikana palvelut antoivat kehittämispalautetta toistensa palvelukuvauksista sekä sopivat kuntakohtaisesti yhteisistä käytännöistä - Palvelukuvaukset valmistuivat syksyn 2013 aikana Arvioinnin toteuttaminen - Palvelukuvausten käyttöä ja niiden hyötyä ei toteutusaikataulullisista syistä pystytä hankkeen aikana arvioimaan. Arviointia on osassa kunnissa tarkoitus toteuttaa myöhemmin - Pilottikohtaista kehittämistyön prosessia on arvioitu osana kuntakohtaista loppuarviointia Tiedottaminen - Palvelukuvauksista tiedottamiseksi valmistettiin juliste, jota jaetaan kunnissa eri toimipisteisiin henkilöstölle tiedoksi - Henkilöstöä tiedotetaan myös sähköpostilla asiasta Jatkuvuus - Palvelukuvausten julkaisemiseksi ja jalkauttamiseksi on tehty erilaisia kuntakohtaisia suunnitelmia. Hämeenkyrö julkaisee sähköiset palvelukuvaukset intranetissä (Satama) ja tiedottaa kuvauksista mm. opettajia lukuvuoden alussa. Pälkäne julkaisee palvelukuvaukset kunnan nettisivuilla ja ne ovat myös kuntalaisten käytössä. Valkeakoski tallentaa palvelukuvaukset kunnan sisäiseen tietojärjestelmän yhteiselle asemalle. - Kunnissa on aikomuksena laajentaa palvelukuvausten tekemistä koskettamaan kaikkia lasten, nuorten ja perheiden palveluita sekä julkaisemaan palveluista myös kuntalaisille tarkoitetut palvelukuvaukset (tieto kaikista lasten, nuorten ja perheiden palveluista yhdestä paikasta ja helposti löydettävissä) - Lisäksi on sovittu palvelukuvausten päivittämiseen ja ylläpitämiseen liittyvistä vastuista ja kirjattu päivittäminen vuosikelloon 65

67 LIITE 6 Palvelukuvaus-juliste 66

68 LIITE 7 Henkilöstön osaamista vahvistavia menetelmiä Menetelmä Aivoriihi Aivoriihityöskentelyä voidaan kutsua ideointitapaamiseksi tai ideointitilanteeksi. Aivoriihen tavoitteena on tuottaa mahdollisimman paljon ideoita ja luovia ratkaisuja. Kaikki ideat merkitään muistiin (esim. fläppitaululle) ja arvioidaan vasta jälkikäteen. Arviointiakvaario Arviointiakvaario on THL:ssa (ent. Stakesissa) FinSocin kehittämä menetelmä, jossa tarkastellaan arviointia todellisten tapausesimerkkien avulla. Arviointiakvaario on toiminnallinen työpaja, jonka toteutus perustuu arviointiesimerkkien käsittelyyn, muiden osallistujien ja vetäjien vuorovaikutteiseen konsultointiin sekä avoimeen keskusteluun. Ennakointidialogi ja tulevaisuuden muistelu Ennakointi- ja tulevaisuusdialogit ovat keino toteuttaa erilaisten verkostojen yhteisiä palavereita niin, että osanottajat löytävät tapoja koordinoida yhteistoimintaansa. Niitä on kehitetty sekä psykososiaaliseen asiakastyöhön että suunnittelu- ja strategiatyöhön. Lisätietoja Mannerheimin lastensuojeluliitto Kouluttajan opas. s f221849af565af84bb/ /application/pdf/ /kouluttaj an%20opas%20lowres% pdf Järjestöarviointi.fi Arvioinnin työkaluja ja -menetelmiä. mppanitfi/tyon/menetelmat/verkostodialogis et_menetelmat/ennakointidialogit Forum-teatteri Forum-teatteri on yleisöä osallistava teatterimuoto, jossa on omat sääntönsä. Forum-teatterin tarkoituksena on käsitellä, keskustella ja kokeilla, miten erilaiset toimintatavat vaikuttavat vaikeisiin tilanteisiin. Keskustelun ja osallistumisen myötä pyritään yhteisön ja yksilöiden voimaantumiseen. Galleriakävely Galleriakävely on keskustelutekniikka, joka mahdollistaa ajatusten ja osaamisen jakamisen pienryhmissä. Sosiaalipalveluissa tekniikkaa hyödynnetään palveluiden mahdollistamien uusien toimintatapojen kartoittamiseen ja arvioimiseen Tavoitteeseen pyritään kysymyksiin ja annettuihin skenaarioihin vastaamalla ja arvioimalla niitä eri näkökulmista. Menetelmänä tämä korostetusti edellyttää jokaisen aktiivista osallistumista ja asiantuntemuksen jakamista. Learning Cafe Oppimiskahvila (engl. learning café) on keskusteluun, tiedon luomiseen ja siirtämiseen tarkoitettu yhteistoimintamenetelmä, joka soveltuu noin 12 hengen ja suuremmille ryhmille. Menetelmässä yleisö jaetaan pöytiin, joista kukin käsittelee samaa teemaa eri näkökulmasta. Kussakin pöydässä on kirjuri, joka pysyy paikallaan, mutta muut siirtyvät pöydästä toiseen käyden kaikki pöydät läpi ja osallistuen kuhunkin keskusteluun. Keskustelun tulokset kirjataan joko fläppipaperille tai suoraan pöydällä olevalle (paperiselle) pöytäliinalle. Tilaisuuden on tarkoitus olla rento ja keskusteluun rohkaiseva, joten kahvilamainen ilmapiiri on suositeltava. Henkilöstön osallisuus muutokseen -tematiikka Mannerheimin lastensuojeluliitto Kouluttajan opas. s f221849af565af84bb/ /application/pdf/ /kouluttaj an%20opas%20lowres% pdf Mannerheimin lastensuojeluliitto Kouluttajan opas. s f221849af565af84bb/ /application/pdf/ /kouluttaj an%20opas%20lowres% pdf Alasoini, Tuomo Hyvinvointia työstä. Kuinka työelämää voi kehittää kestävällä tavalla? Tykes raportteja 76. Helsinki. vinvointia_tyosta_pdf 67

69 LIITE 7 jatkuu Menetelmä Mielikuva- ja rentoutusharjoitukset NLP NLP eli neurolingvistinen prosessointi on ajattelutapa, tutkimussuuntaus - ja joukko käytännön työskentelyjä ja välineitä joiden avulla on helppo päästä hyviin tuloksiin siinä mitä tekee. NLP:tä voi käyttää oman työnsä ohjaukseen, työryhmien ohjaukseen ja asiakastilanteissa. Mindfulness Mindfulness-harjoituksia voidaan käyttää työnohjauksellisesti työryhmien ja oman työn tukena jäsentämään etenkin erilaisten vuorovaikutustilanteiden mukanaan tuomia näkökulmia. Työssäjaksamisen tuen lisäksi mindfulness-harjoituksia käytetään asiakastyössä etenkin rentouttavina harjoituksina. Riskianalyysit Menetelmä on tarkoitettu riskien kartoittamiseen ja riskien analysointiin. Menetelmä on hyödyllinen erityisesti hankkeen alussa, jolloin voidaan tarkistaa, missä ovat hankkeen kipupisteet ja miten ne tulisi huomioida toiminnassa. Menetelmä sopii hyvin myös ns. tarkistusvälineeksi, kun esimerkiksi puolivuosittain tarkistetaan, missä mennään. Six Hats sovellettuna osallistujamäärään Kuusi hattua on ajattelun ja keskustelun apuväline, jonka avulla on mahdollista keskittyä yhteen asiaan kerralla. Hattuja käytetään yleensä ryhmätyössä, mutta sitä voi käyttää myös yksistään. Hattutekniikan ideana on katsoa ongelmaa eri näkökulmista. Hattutekniikan ideana on huomion/tarkkaavaisuuden suuntaaminen eri kohteisiin eri hattua käytettäessä eli eri roolien omaksumisessa. SWOT SWOT-analyysi (Strengths, Weaknesses, Opportunities, Threats) on nelikenttämenetelmä, jota käytetään strategian laatimisessa, sekä oppimisen tai ongelmien tunnistamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Se on hyödyllinen ja yksinkertainen työkalu toiminnan, hankkeiden ja projektien suunnittelussa. SWOT-analyysissä kirjataan ylös analysoidun asian: sisäiset vahvuudet sisäiset heikkoudet ulkoiset mahdollisuudet ulkoiset uhat. Tuplatiimi Tuplatiimiä voidaan käyttää sekä analysoinnin, ideoinnin että päätöksenteon välineenä. Se soveltuu hyvin yhteisiin, avoimiin ongelmiin ja haasteisiin. Tuplatiimi on luova ja systemaattinen, tehokkaasti osallistava menetelmä. Lisätietoja Hankkeen ja verkoston riskianalyysi eet/laadunhallinnan_tuki/wbltoi/menetelmia_ja_tyovalineita/swot -analyysi Mannerheimin lastensuojeluliitto Kouluttajan opas. s f221849af565af84bb/ /application/pdf/ /kouluttaj an%20opas%20lowres% pdf 68

70 LIITE 8 EETU-tilaisuuksissa kerättyä palautetta ja toimijoiden ajatuksia omaan työhön Tilaisuus Intensiivisestä työotteesta työorientaatioon -teemapaja Asiakasosallisuuden hyvät käytännöt - teemapaja Menetelmiä lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimimiseen - teemapaja Erityislapsi monialaisessa verkostossa. Verkostodialogi monialaisen palvelutarpeen arvioinnin välineenä - teemapaja Motivoiva kohtaaminen -koulutussarja Toimijoiden palaute ja ajatukset - Etukäteisvalmistelu, asiakkaan lämmittely tapaamiseen - Lapsen tai nuoren kanssa käydään verkostoneuvottelun jäsenet ja sisältö etukäteen läpi - Hyödyn & tahdon (oman) kokemus tavoite /tarkoitus -> miksi koolla selväksi etukäteen - Asiakas kätellään ensimmäisenä - Työntekijän ja asiakkaan tilaan yhtäaikainen tuleminen ja lähteminen tilasta - Toimijoiden esittely miksi olen mukana? - Asiakkaan toiveet kokoontumiselta Mitä apua odotatte? - Miten voimme palvella? - Ei asiakkaan ohi puhumista - Yhteinen kieli, selkokielisyys - Olenko osannut kertoa siten, että tulin ymmärretyksi? - Rohkaistaan asiakasta olemaan aktiivinen - Mahdollisuus tarvittaessa ns. tukihenkilöön - Asiantuntijoiden / työntekijöiden roolitus - Kaikki lähtee asenteesta. Kiireen hetkellä täytyy osata palauttaa tämä mieleen. Tämä ei vie paljon aikaa. - On tärkeää, miten asiat markkinoidaan asiakkaalle vaikeassakin asiassa - Asiakkaan mahdollisuus vaikuttaa vaihtoehtojen rajoissa, vapaus valita on tärkeää - Toimintakultuurin työyhteisössä tulee olla yhteisesti sovittu ja asiakasosallisuuteen tulee yhdessä sitoutua tämä lähtee työyhteisön arvoista jo johdon tasolta - Menetelmäteemapaja: - tuki työssäjaksamista ja antoi uusia menetelmiä työkalupakkiin - tuki verkostoitumista ja kannusti tekemään yhdessä - tuki kokemuksien jakamista - loi harjoituksien ja esimerkkien avulla kuvaa, miten menetelmiä voi tuoda käytännön tilanteisiin - korosti vuorovaikutustilanteiden objektiivisuuden tavoitetta: viestinnän tulkinnasta puhtaaseen arviointiin - oli avoin, monipuolinen ja käytännönläheinen hyvä kokonaisuus - antoi uusia ajatuksia, näkökulmia ja kokemuksia arkityöhön. - Aion ottaa aikaa valmistautumiseen! - Valmistautuminen. Tilanteen tasalla pääseminen. Lapsen oman näkemyksen selvittäminen vaikka etukäteen Perheen sparraaminen verkostoneuvotteluun! - Olen rohkaiseva ja kannustava. Näen hyvän nuoressa. - Vielä enemmän ajatukset sanoiksi. - Positiivisiin asioihin vielä enemmän huomiota. - Asiakkaan arvostaminen mutta myös muiden palaveriin osallistujien arvostaminen. - Paljastan reilusti omat tietämättömyyteni kysymyksiksi. Kaivan positiivista esiin sitkeästi! - Jos lapsi tai nuori on verkostossa mukana, hänen kokonaisvaltaisempi kohtaaminen paremmaksi! - Mitä positiivista on lapsen päiväkodissa toimimisessa tapahtunut viime verkostosta? - Yritän pitää ilmapiirin positiivisena ja korostaa onnistumisia. - Parempi valmistautuminen verkostopalaveriin. - Rohkeasti pysyä mielipiteessään, ei mene massan mukana - Motivoivan kohtaamisen koulutuskokonaisuus: - tarjosi paljon keskustelua ja sopivasti käytännön tapausesimerkkejä jokaisen arkityöstä, jolloin tuli mietittyä omia heikkouksia ja vahvuuksia asiakastyössä - antoi tietoa puheeksioton avoimista ja suljetuista kysymyksien malleista ja muistutti kertauksen tarvetta oman työn asiakaskohtaamisissa - antoi käytännön konkreettisia välineitä eri prosesseihin, etenkin haastavammissa vuorovaikutustilanteissa - vahvisti jo olemassa olevaa osaamista - toi uusia näkökulmia - korosti harjoittelulle ja ennakoinnille tarvittavaa aikaa - huoleen tarvitaan selvennystä, tietoa havainnoinnista ja sitten vasta ammattilaisen tulkinta ennen johtopäätöksen tekemistä 69

71 LIITE 9 Nopsa-toiminnan palvelukuvaus 70

72 Liite 10 Nopsa-toiminnan juliste 71

73 LIITE 11 Huoli puheeksi -juliste 72

74 LIITE 12 EETU-päätösseminaarin yhteydessä kerätty palaute Seminaarin sisältö EETUhankkeen aikainen oman osaamisen tuki Palaute Eetutiimille ja KASPERI IIhankeorganisaatiolle Oman työn tuki - Seminaarin helmien sisältöjen esittely hyvät käytännöt jakoon! - Käytännönläheisistä pikkuhelmistä sai ideoita ja ajatuksia oman työn kehittämiseen. Seminaaripäivä oli onnistunut Toimintamallit käytäntöön - Uusia toimintamalleja ja ideoita voi soveltaa arkityöhön ilman järkälemäisiä muutoksia - Ennaltaehkäisevä perheohjaus on todella hyvä ja käytännöllinen, konkreettinen uusi palvelu - Nopsa - käytännön toimintaa asiakkaiden hyväksi - Työntekijät kertoivat innostuneina uusista työmuodoista. Nopsa-toimintamalli kuulosti kiinnostavalta ja toteutettavalta. - Huolipalaverimalli ilahdutti. Mukavan konkreettinen työväline opettajien työhön. Opettajat tuntevat oppilaansa työntekijäryhmistä yleensä parhaiten - Kuinka Sotka syntyi Ylisektoraalinen yhteistyö - Yhteistyön merkityksen oivaltaminen - Terveiset pikkuhelmien muodossa muista kunnista - Nopsa-toiminta hyvä toimintamalli. Yleensä viesti yhdessä suunnittelemisesta ja tekemisestä saman pöydän ääressä-periaatteella Ennaltaehkäisevä palvelukokonaisuus - Kohti ennaltaehkäisyä entistä enemmän ja vahvemmin! - Ajatuksia ehkäisevästä työstä, lasten ja nuorten palveluverkostojen kehittämisestä ja monialaisesta johtamisesta Oman työn tuki - Uutta näkökulmaa työhöni ja ideoita oman työn rakennuspalikoiksi - Työnohjauksellista, malleja työtapoihin, vertaistukea, naamat tutuksi - Olen saanut vahvistusta siitä, että ollaan oikealla tiellä ja intoa kehittämiseen. - Mahtavia analyyttisiä keskusteluja EETU-työntekijöiden kanssa, joiden avulla saimme omaan kuntaan konkreettista apua - Olen saanut paljon vahvistusta omalle osaamiselleni. Tiimi on tukenut ja vertaisoppimisfoorumit ovat olleet työnohjauksellisia ja antoisia. - Konkreettisia työkaluja omaan työhön ja menetelmiä asiakastyöhön Ylisektoraalinen yhteistyö - Oman ja muiden työkentän hahmottaminen - Tiedän naapurisektorin toiminnasta nyt paljon enemmän - Yhä vahvempi ja osaavampi työntekijäjoukko - Fokus perheeseen ja lapseen! - Lisää valmiuksia yhteistyöhön - Omaan työhön erilaisia yhteistyökokemuksia ja yhteisyön jatkuvuutta ja parantumista - Vertaistukea muista kunnista, omien käytäntöjen kriittistä tarkastelua, yhteistyön lisääntyminen eri hallintokuntien välillä - Vertaistuki ja konsultaatio + Omalla paikkakunnalla tapahtuneet tapahtumat olivat hyviä + Jatkuvuus, säännöllisyys, rakenne, selkeys, hyvä vetäjä, uusia käytäntöjä, lähensi meitä ammattilaisia + Alkuun oli hankalaa, mihin tätä tarvitaan, taas uusi hanke. Sitten päästiin vauhtiin ja jotain oikeasti tapahtui: perheohjaus, huolipalaverimalli, palvelukuvaukset. Nämä jäävät kunnan omaksi toiminnaksi jatkossakin! Aikaisemmat kokemukset hankkeista oli että kehittäminen loppui kun kehittäjätyöntekijä lähti. + Olen ollut mukana alkumetreiltä asti. Oman työn ja uuden palvelumuodon kehittäminen on ollut innostavaa ja antoisaa. EETU-tiimi on ollut hyvänä tukena ja persuksille potkijana. Kiitos hyvästä yhteistyöstä. + Vaikutelma on että hankkeen helmet jäävät elämään hankkeen päättyessä. + Kokonaisuus on ollut antoisa. Muihin hankkeisiin limittyneenä EETU:n panos ollut iso uusien palveluiden ja toimintatapojen kehittymisessä. Vaikutukset ulottuvat johtamiseen. + Tiivis yhteistyö hanketyöntekijöiden kanssa (pohtiva, eteenpäin) - Alussa näkyi se, että EETU:n tavoitteet oli nopeasti pykätty ja kunnat eivät olleet mukana työstämässä. - Viesti EETU-hankkeesta ei oikein tavoittanut itseäni, joten osallistuminen jäi vähäiseksi. Olisin toivonut parempaa tiedotusta terveydenhuollon puolelle. 73

75 LIITE 13 Koonti kuntakohtaisista jatkuvuuden suunnitelmista HÄMEENKYRÖN KUNTA TOIMINTAMALLI PROSESSIN ETENEMINEN, VASTUUTAHOT JA AIKATAULU ASIAKIRJAT/TYÖVÄLINEET Ennaltaehkäisevä perheohjus Koulun ja sosiaalipalveluiden välisen yhteistyön toimintamallit Koulun huolipalaverimalli Palvelukuvaukset Palveluiden monialainen suunnittelu ja johtaminen Asiakkaan osallisuuden vahvistaminen palveluissa Henkilöstön osaamisen vahvistaminen - Perheohjauspalvelua jatketaan lukuvuonna osana perhetyöntekijän työtä. - Perheohjauksen toteuttamisen suunnitelmien kirjaaminen hyvinvointiohjelmaan. Päivi Niemi. - Perheohjauksen työmenetelmien ja työvälineiden (EETU -hankkeen aikana kehitetyt) tallentaminen ja käyttö kunnassa sekä uuden työntekijän perehdytys - Palvelusta tiedottaminen kunnassa - Perheiden yhteydenottoa perheohjaukseen tulee aktivoida. Panos kotiin ja perheisiin on tärkeää. - Perheohjausta tulee markkinoida myös varhaiskasvatukselle - Perheohjauspalvelun arviointi vuonna Perheohjauksen palvelukuvauksen päivittäminen elokuussa Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja perhetyöntekijöiden vierailut kouluilla kerran lukuvuodessa. Johtavan sosiaalityöntekijän Päivi Niemi ja erityisopettajan Terhikki Hulkko- Haavisto merkitsevät vierailujen toteuttamisen vuosikelloon. - HKY EETU-ohry kokouksessa keskusteltu yhteistyösopimuksen sisällöstä ja tarpeesta hyödyntää yhteistyösopimus-mallia kuvatessa yhteistyökäytäntöjä. Päivi Niemi toimittaa Valkeakosken yhteistyösopimuksen mallin Kati Haloselle ja Taina Niiraselle. Muutoin asia jätettiin hautumaan. - Mallista tehdyn posteri levittäminen kouluille. Tiedotetaan ja jalkautetaan malli opettajille rehtoreiden kautta (Kati Halonen ja Terhikki Hulkko-Haavisto), rehtoritiedote (Pauliina Hakonen) - Mallista tiedotetaan vanhempainilloissa (rehtorit ja Terhikki Hulkko-Haavisto) - Mallia viimeistellään käyttäjäkokemusten ja palautteen perusteella tarpeen mukaan. Palautetta voidaan välittää tarvittaessa Pauliina Hakoselle. - Verkostoyhteistyön sekä jatko-ohjauksen selkiyttäminen toteutuu jatkossa: Palvelukuvausten kautta, osana moniammatillista tiimiä sekä Lasse hankkeen kautta - Arviointi toimivuudesta ja jatkotoimenpiteet : Toteuttaminen Lasse- hankkeen kautta. Myös vanhempien kokemuksia selvittäminen - Malli liitetään osaksi perusopetuksen opetussuunnitelmaa 2016 uudistuksen myötä (Terhikki Hulkko-Haavisto) - Valmiit palvelukuvaukset viedään Satamaan Vastuutahona sosiaalipalvelut. - Palvelukuvaukset päivitetään Päivi ja Terhikki pyytävät jokaista käymään oman kuvauksen läpi ja toimittamaan muutettavat tiedot. Myös vuoden aikana tulleet muutokset tulee esim. työntekijöissä korjataan kuvauksiin. Päivitysoikeudet tulevat myös koulupuolelle. - Palvelukuvauksista tiedottamisesta ja postereiden jakamisesta eri toimipisteisiin vastaavat Päivi Niemi ja Terhikki Hulkko-Haavisto. - Rehtoreiden vastuulla on tiedottaminen opettajille. Varhaiskasvatukseen menee tiedoksi Päivi Kantosen kautta. Sosiaalipuolella toimistopalavereissa. - Terveydenhuollon toimijoille tiedottamisesta sopiminen (Päivi Niemi) - Pitkän tähtäimen tavoitteena on tehdä palvelukuvaukset myös muista lasten, nuoren ja perheiden palveluista. Palvelukuvausten julkaisemista kuntalaisille mietitään myöhemmin. - Monialaista yhteistyötä jatketaan mm. LASSE-hankkeen puitteissa - Keskustelua jatketaan Lastan ja nuorten hyvinvointiohjelman valmistelun puitteissa - Muun muassa Lasse-hankkeen kautta asiakkaan osallisuuden vahvistamiseen liittyviä toimia jatketaan - Lastensuojelun ennaltaehkäisevää toimintaa tullaan kehittämään lisää. Esimerkiksi yhteistyötä koululle pyritään kehittämään palautteen annolla ja lastensuojelun yhteistyön tiivistämisessä - Erilaiset asiakasfoorumit ovat tärkeitä, esimerkiksi kuntafoorumit, nettikyselyt ja palautteet. - Hämeenkyrön kunnan henkilöstölle laitetaan laajalla jakelulla sähköpostiviesti hankkeen tuotoksiin ja tuloksiin tutustumisesta (Päivi Niemi) - Tavoitteena yhteisen koulutuskalenterin laatiminen Satamaan sosiaali-, terveys- ja sivistystoimelle (Taina Niiranen ja Kati Halonen) - Sosiaalityöntekijä Anita Karnarannan tekemän selvitys Lapsen kuulumisesta osaamisen ja toimintamallin jalkauttaminen ja mallintaminen sosiaalipalveluissa syksyllä Perheohjaaja osallistuu jatkossa kuntien yhteiseen perheohjaajien vertaistapaamisiin - Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma - Palvelukuvauspohja - Satama - Esite - Paikallislehti - Perheohjauspalvelun käsikirja - Sähköiset lomakkeet - Johtavan sosiaalityöntekijän ja erityisopettajan vuosikello - Yhteistyösopimus malli. - Jos yhteistyösopimus toteutetaan, linkittää tämä palvelukuvausten kanssa Satamaan - Wilma - Satama - Posteri - Rehtoritiedote - Oppilashuollon käsikirja - Perusopetuksen opetussuunnitelma Palvelukuvauspohja - Satama - Johtavan sosiaalityöntekijän ja erityisopettajan vuosikello - Painotuotteet (käsikirja ja posteri) - Palvelukuvausten mallinnus EETU -loppujulkaisu - SotKa-malli esimerkkinä - Hämeenlinnan malli - Sosiaali-jaterveysministeriön opas Palveluiden yhteen sovittava johtaminen - Hyvinvointiohjelman - EETU-hankkeessa jaettu materiaali ja kehitetyt käytännöt - Lasse-hankkeen tuleva materiaali - Sähköpostiviesti EETUhankkeen tuotoksista - Yhteinen koulutuskalenteri Satamaan sosiaali-, terveys- ja sivistystoimelle - Selvitys Lapsen kuulemisesta 74

76 LIITE 13 jatkuu PARKANON KAUPUNKI TOIMINTAMALLI Oppilashuoltotyön monialaiset toimintamallit (osana intensiiviset verkostoyhteistyön toimintamallit) Ylisektoraalisen yhteistyön vahvistaminen Palveluiden monialainen suunnittelu ja johtaminen Asiakkaan osallisuuden vahvistaminen palveluissa ja henkilöstön osaamisen vahvistaminen PROSESSIN ETENEMINEN, VASTUUTAHOT JA AIKATAULU - Kohdennuksia oppilashuollon käsikirjaan on tehty kehittämistyön edetessä (T. Lukinmaa) - Käsikirjan valmistuminen ja hyväksyttäminen - Käsikirjan päivittäminen myös kehittämistyössä linjatun mukaisesti: o Kouluterveydenhuollon osuus, verkostoneuvottelumallin sisällyttäminen, tietojen vaihto ja salassapitoasiat, viittaaminen kolmiportaisen tuen malliiin - Käsikirjan jalkauttaminen ja siitä tiedottaminen - Oppilashuoltotyötyössä: Huolien läpikäynti syksyllä; jokaisen oppilaan asia otetaan käsittelyyn oppilashuoltotyöryhmässä (opettajien huoliseula taustalla, käydään jokainen luokka läpi oh-ryhmässä) - Avohoidon esimies Marja-Liisa Vainionpään kutsuminen syksyllä oh-ryhmään mukaan (terveydenhoitajien esimies) - Saattaminen osaksi koulujen opetussuunnitelmaa - Ylisektoraalisen yhteistyön vahvistaminen jatkuu osana kunnallista oppilashuoltotyöryhmää. Koollekutsujana koulukuraattori (Tommi Lukinmaa) - Toimintaa ja yhteistyökäytäntöjä tulee tarkistaa ja kehittää seuraavanlaisesti: o Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon toimintaohjelman laatiminen o Toimijat selville, tavoitteen ja tehtävän kirkastamista - Lastensuojelun, perheneuvolan yhteiset tapaamiset noin 5 vko välein, kuraattori mukaan tarvittaessa - Hyvinvointisuunnitelman päivittäminen ja laajentaminen o Esille asioita joita on noussut esiin kehittämistyön ja muiden toimintojen kautta - Yhteistyösopimus, yhteistyössä koulu ja lastensuojelu o Miten tehdään monialaista yhteistyötä lastensuojelun asiakkaiden kanssa? o Mitä tietoa lastensuojeluilmoituksen jälkeen ilmoituksen tekijälle? - Yhteistyön kehittäminen neuvolatoiminnan, sosiaalitoimen, varhaiskasvatuksen ja perhetyöntekijän kanssa. - Toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu-ja opiskelijaterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle -materiaali. Etukäteismateriaalin välittäminen mennessä. Pohdinnan ja kommenttien vaihto sähköpostitse pe mennessä. Valmistelu ja viimeistely yhteistyössä poikkihallinnollisesti opetustoimen kanssa vko 43 - Laajemmin yhteistyössä varhaiskasvatus, tekninen puoli, opetustoimi, terveydenhuolto ja lastensuojelu. Johto määrittelee ja yhteislinjaukset konkretiassa työntekijät. Hyväksyminen lautakunnassa loka-marraskuussa Ylisektoraalisen yhteistyön ja EETU-työryhmän jatkuvuus o Tapaamiset kevään ja syksyn aikana o Seuraava tapaaminen maaliskuu 2014 (kokoonkutsujana Tellervo Kilkki) Music Against Drugs -kehittämispäivässä esitetyn lasten ja nuorten hyvinvointikyselyn tulosten käsittely syksyn ensimmäisiin ohr tapaamisessa opettajille tiedottaminen Tarvittavista toimenpiteistä sopiminen ja toteuttaminen Muut seminaarissa esiin tulleet toimenpidesuositusten vienti lautakuntaan / valtuustoon pykäläksi - Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto o Työryhmän kokoonpanon tarkistaminen (Kunnanhallitus) - Etsivän nuorisotyön toteuttamisen tarkentaminen (Harri Hiitti) - Sovittu, että huomiota tullaan kiinnittämään monialaisen verkostoneuvottelun mallin mukaisiin seikkoihin - Tiedon jalkauttaminen o Oppilashuoltotyöryhmä, rehtorit ilmoittavat eteenpäin o Yhteiskoulun viikkopalaveri - Osana kouluterveydenhuollon kehittämistä, hoitoketjun käytön jalkauttaminen - Tukikansio omaan yleiseen kansioon Y-asemalle sivistys- ja perusturvan käyttöön kaikille (koordinointi koulun kanssa Tapio Liesjärvi yhdyshenkilö Tommi Lukinmaa) - Tiedoksi erilaiset materiaalit ja toimintamallit kuten: audit, vahvuudet ja vaikeudet linkki, anorexia-seula, nepsy-materiaalin koonti, Meidän nuorten käsikirja Survis, käytännön työkalu lasten ja nuorten arkeen, Tays:in ensitieto-materiaali vanhemmille-materiaali, Moniammatillinen yhteistyö lastensuojelun kentässä ( )-materiaali, Lastenpsykiatrian klinikan kuntakonsultaatio käytäntö, Toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu-ja opiskelijaterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle-materiaali - Selvitys erityisen tuen päätöksien viemisestä Wilmaan (Tommi Lukinmaa ja Laura Salonen 2014) - Suunnittelu ja valmius ensitietopäivään vanhemmille ja perheille Kolmiportaisen tuen konsultaatiosta sopiminen (Marko Heinimäki ja Esa Perasto) ASIAKIRJAT / TYÖVÄLINEET - Oppilashuollon käsikirja - osana koulun opetussuunnitelmaa - Käsikirja löytyy Parkanon sähköiseltä Y- asemalta - Oppilashuoltotyön käsikirja - Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon toimintaohjelma - Hyvinvointisuunnitelma - Koulun ja lastensuojelun yhteistyösopimus - Toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu-ja opiskelijaterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle - Lautakuntapöytäkirja - Music against drugs hyvinvointikyselyn tulosten toimenpidesuositukset - Lautakunnan/valtuuston pykälä - Kunnanhallituksen tarkennukset - Seurantalomake perheelle - Y-aseman tukikansio - Kouluterveydenhuollon hoitoketju - Toimintaohjelma neuvolatyölle, kouluja opiskelijaterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle - Muut työvälinekoonnit - EETU-hankkeessa jaettu materiaali ja kehitetyt käytännöt 75

77 LIITE 13 jatkuu PUNKALAITUMEN KUNTA TOIMINTAMALLI Oppilashuoltotyöryhmän toiminta Koulun sosiaalityö Sotesi palvelut Monialaisen verkostoyhteistyön toimintamallit Henkilöstön osaamisen vahvistaminen Palveluiden monialainen suunnittelu ja johtaminen Asiakkaan osallisuuden vahvistaminen palveluissa PROSESSIN ETENEMINEN, VASTUUTAHOT JA AIKATAULU - Yläkoulun oppilashuollon oppaan koonti yhteen sähköiseen muotoon: toimintakäytännöt mm. luvattomat poissaolot, kasvatuskeskustelut. Wilma, Pedanet, koulun nettisivut (Arto Asa) - Oppilashuollon oppaan jalkauttaminen opettajille - Tiedotetaan vanhempia kasvatuskeskustelukäytännöstä - Oppilashuollon oppaan päivittäminen ja koonti myös alakouluilla - Oppilashuollon toimintakäytäntöjen yhtenäistäminen kouluilla (tasalaatuisuus, lasten tasavertaisuus) - Palvelukuvaus Punkalaitumella toteutettavasta koulun sosiaalityöstä liitetään oppilashuollon käsikirjaan (Kirsi Savolainen) - Koulun sosiaalityön resurssin lisääminen sopimusneuvottelut (Kai Lindvall & Hanna Kautto) - Työpanoksen laajentuessa mahdollisesti kahteen päivään voidaan sopia tietyt ajat ja päivät, jotka tiedotetaan kouluille ja oppilaille - Tiedote ja tieto Wlmaan: yhteydenottomahdollisuus tekstiviestillä tai sähköpostilla - Sastamalassa tehdyt palvelukuvaukset tiedoksi koulun henkilöstölle (extranet-tunnukset) - Yhteistyötoimintamallien kirjaaminen osaksi oppilashuollon opasta näistä käytävä keskustelu vielä Sastamalan edustajan kanssa - Keskustelut perheohjauspalvelun laajentamisesta osaksi Punkalaitumen toimintaa - - EETU-hankkeessa tuotettujen toimintamallien (Monialainen verkostoneuvottelu malli sekä koulun huolipalaveri malli) liittäminen osaksi oppilashuollon käsikirjaa - Ala- ja yläkoululla säännölliset koulutukset opettajille (kolmiportainen tuki, huolilomakkeet) - Alakoululla tarve jokavuotiselle kertaukselle sähköisen infokansion lisäksi - Opettajien vastuuttaminen yläkoululla: poissaolojen seuranta ja yhteydenpito vanhempiin - Laajentaminen lukion puolelle: Ryhmänohjaaja tarkistaa huolet vyöhykkeittäin - Koulun huolipalaverimallin benchmarkaus Punkalaitumella - Järjestetään lastensuojelun sosiaalityöntekijän vierailu ja info koululla - Laajemmat ala-ja yläkoulun kehittämistapaamiset jatkossakin - - Vanhempien tiedottaminen kasvatuskeskustelukäytännöistä - Ajanvaraus kalenteriin verkostoyhteistyölle, käytäntöjen yhtenäistäminen kouluilla: Verkostolla voitaisiin olla yhä enempi koossa vanhempien kanssa ja osallisuus vahvistuisi - Työtä kehitetään niin, että koulusta lähtee tieto varhaisemmassa vaiheessa kotiin: säännöt ja ohjeistukset poissaoloihin, kasvatuskeskustelut - ASIAKIRJAT/ TYÖVÄLINEET - Oppilashuollon opas - Wilma, Pedanet, koulun nettisivut - - Palvelukuvausohjeet - Oppilashuollon käsikirja - Sopimus Sastamalan kanssa - Tiedote Wilmaan - Sastamalan extranetpalvelukuvaukset oppilashuollon opas oppilashuollon opas - Koulujen sähköiset materiaalit Koulun huolipalaverimallin materiaali Sosiaali-jaterveysministeriön opas Palveluiden yhteen sovittava johtaminen EETU-hankkeessa jaettu materiaali ja kehitetyt käytännöt 76

78 LIITE 13 jatkuu PÄLKÄNEEN KUNTA TOIMINTAMALLI PROSESSIN ETENEMINEN, VASTUUTAHOT JA AIKATAULU Perheohjaus - Työnimike muuttuu matalan kynnyksen perhetyöksi alakouluissa - Toiminta jatkuu osana sosiaalityötä - Toimen/työn kuvan selkiyttäminen asiakkaille & henkilökunnalle markkinointi tiedotteen kautta - Resurssiohjauksesta ja perheohjauksen jatkon toteuttamisen linjaaminen (Kirsi Kemppainen ja Janita Koivisto) - Tarvittaessa perheohjauksen toteuttamisen suunnitelmien kirjaaminen hyvinvointiohjelmaan. (Kirsi Kemppainen ja Janita Koivisto) - Perheohjauksen palvelukuvauksen laatiminen (Lastensuojelun ja perhetyön tiimi) - Perheohjauksen työmenetelmät ja työvälineet (EETU -hankkeen aikana kehitetyt) tallentaminen ja käyttö kunnassa. (Hanna Hinkka ja perhetyön tiimi) - Palvelusta tiedottaminen kunnassa - Perheohjaus -palvelun arviointi vuonna (arvioinnin toteuttaminen Kirsi Kemppainen ja perhetyön tiimi) Palvelukuvaukset - Koulupsykologin ja kuraattorin kuvaukset keväällä Pohjat ja ohjeet viedään J-asemalle Hanna selvittää paikan ja informoi muita läsnäolijoilta - Liittaäminen OHR-oppaaseen - Palvelukuvaukset julkaistaan Pälkäneen kunnan kotisivuilla keväällä 2014 Nuorten intensiivinen - Kutsukerhojen ja tyttönuokkareiden jatkuvuus tarkentuu lokakuussa 2013 tukeminen Verkostoyhteistyön toimintamallit, oppilashuoltotyön kehittäminen sekä asiakkaan osallisuuden vahvistaminen em. toiminnassa Henkilöstön osaamisen vahvistaminen - Huomioidaan uudistuva opiskelija- ja oppilashuoltolaki - Oppilashuollon käsikirjaa aloitellaan (rehtoreiden, koulukuraattorin, koulupsykologin & erityisopettajan yhteistyöllä) - Suunnitelma OHR-oppaan pohjaksi koulujen käytänteiden yhdenmukaistaminen. Ensimmäinen tapaaminen syyskuussa (Hanna, Teija, Ansku, Sari) - Kootaan: o perusperiaatteet miten oppilashuolto toimii, oppilashuollon vuosikierto (Kostian koulu), palvelukuvaukset (myös erityisopetus), o koulun näkökulmasta monialaisen verkostotyön tekemisen käytännöt mikä on kunkin palaverin tarkoitus, mitkä toimijat ovat mukana koulun puolen pulmat ja pakolliset palaverit yhteistyökäytäntöjen yhteinen kirjaus: lastensuojelun tai perhetyön asiakkuudet ja yhteiset tukemisen kohteet ja tavoitteet o Kelpo-hankkeen moniammatillisen tiimin varhaisen puuttumisen ja intensiivisen tuen työvälineet arjen tilanteisiin koulussa o käytössä myös EETU-hankkeen materiaalit Monialaisen verkostoyhteistyön työryhmällä huomioitu seurantalomakkeen hyödyntämisen mahdollisuudet asiakastyössä Monialaisen verkostoneuvottelumallin sisällön läpikäyminen etenkin asiakkaan osallisuuden näkökulmasta miten kuulla oppilasta ja huoltajaa - Sovitaan koordinaatiovastuu yhteisesti myös sosiaali- ja sivistystoimen johtajien kanssa o Viesti sivistystoimen johtoon rehtorikokouksessa - Info rehtoreille ASIAKIRJAT/ TYÖVÄLINEET Perheohjauspalvelun käsikirja Sähköinen materiaali Palvelukuvaus Esite Lastensuojelusuunnitelma, hyvinvointisuunnitelma - J-asema - Oppilashuoltotyön opas - Palvelukuvausohje - Seurantalomake (mistä löytyy?) - Oppilashuoltotyön opas - Kelpo-hankkeen moniammatillisen tiimin varhaisen puuttumisen ja intensiivisen tuen työvälineet arjen tilanteisiin koulussa - EETU-hankkeen materiaalit - Rehtori-info - EETU-hankkeen aikana tuotetun materiaalin tallentaminen ja levittäminen kunnassa - EETU-hankkeen materiaalit Palveluiden monialainen suunnittelu ja johtaminen sekä ylisektoraalinen yhteistyö - Uusi Info- ja keskustelutilaisuus nuorten parissa tehtävästä työstä 2014 (Kirsi Kemppainen) - Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma koordinoidaan Kangasalta käsin (Sivistystoimen edustaja koulupsykologi Hanna) - Kelpo-hankkeen aikana aloitetun moniammatillisen tiimin toiminnan seuranta Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Sosiaali-jat erveysministeriön opas Palveluiden yhteen sovittava johtaminen 77

79 LIITE 13 jatkuu SASTAMALAN KAUPUNKI TOIMINTAMALLI Monialaisen verkostoyhteistyön toimintamalli Lapsiperheille kohdennettu toiminta Koulun sosiaalityö Hankeyhteistyö Henkilöstön osaamisen vahvistaminen Palveluiden monialainen suunnittelu ja johtaminen Asiakkaan osallisuuden vahvistaminen palveluissa PROSESSIN ETENEMINEN, VASTUUTAHOT JA AIKATAULU - Laaditun Lasten ja nuorten palvelujen verkostoyhteistyö käsikirjan jalkauttaminen ja tiedon levittäminen o Esittely oppilashuollon iltapäivässä Täydennetään EETU-toimintamalleilla syksyllä Nepsy-verkston toimintamalli julkaistaan extranetissä - Yhteistyö jatkuu Kasvun ja kulttuurin laajennetulla prosessitiimillä - Tarkoituksena on saattaa Nuorisovaltuuston, vanhempainyhdistysten sekä kolmannen sektorin edustus laajemmin mukaan monialaiseen yhteistyöhön. - Hallintorajat ylittävän yhteistyön vahvistaminen ja juurruttamisen tuki. Sotka työryhmä. - Toteutetaan syksyllä 2013 nuorille kutsuperiaatteella Graffititaide kurssi Sastamalan Opiston kautta (vastuutahoina Tiina Kopalainen ja Elina Jaakkola) - Harrastemessut jatkuvat - Yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa järjestettävä perheiden päivätapahtuma Ruskarumba - Sastamalan seurakunnan ja perhe- ja sosiaalipalvelujen järjestämä sijaishuollon piirissä olevien lasten, nuorten ja perheiden kesäleiri - Nepsy-perustietoluentojen järjestäminen lasten ja nuorten vanhemmille ja ammattilaisille. - Koulun sosiaalityön lisäresurssista sopiminen Punkalaitumen osalta (Hanna Kautto ja Kai Lindval) - Keskustelu koulun sosiaalityöntekijän eli Tainan työtoimipisteen sijainnista jatkunee. (Taina Koski-Vähälä, Marjatta Vaara, Hanna Kautto, Pekka Kares ja Elina Jaakkola.) - Koulun sosiaalityöntekijät osallistuvat Pirkanmaan kuntien yhteiseen koulun sosiaalityöntekijöille suunnattuihin vertaisoppimistapaamisiin. Tämä osana henkilöstön osaamisen vahvistamista ja ylläpitoa. - Syksyllä arvioidaan ART- ryhmätoiminnan aloittamista. (Taina Koski-Vähälä, Tuila Kaltto ja verkoston työryhmät.) - Lasten ja nuoren hankkeiden ohjausryhmä päätti työskentelynsä toukokuussa 2013 useiden eri hankkeiden päättymisen yhteydessä - On linjattu, että uusien hankkeiden hakemisesta ja toteuttamisesta päätetään kaupungin johtoryhmässä (päällekkäisyyksien ja resurssien kuormittamisen välttäminen) - Käynnistyviä hankkeita Liikkuva koulu hanke syksy 2013 Kohtaamisen taidot -hanke Perhekeskus-hankeaihio tehty Hankkeiden aikana toteutettujen koulutusten jalkauttaminen ja käytäntöön vienti -> juurruttaminen ja toimintakulttuuriin vieminen Perhepalvelukeskus-hankkeen myötä tulevat koulutustarpeet - Linjattu, että uusien hankkeiden hakemisesta ja toteuttamisesta päätetään kaupungin johtoryhmässä (päällekkäisyyksien ja resurssien kuormittamisen välttäminen) - Sotka -työryhmän toiminta - Kasvun ja kulttuurin prosessitiimin toiminnan kehittäminen ja tiivistäminen - Lanupol-kuntien yhteistyö - Keskeisenä Perhepalvelukeskus-hankkeessa - Nepsy-verkoston kautta osana monialaista verkostoneuvottelumallia ASIAKIRJAT / TYÖVÄLINEET - Nepsy -käsikirja - Extranet - Yhteistyösopimukset - Hyvinvointi ja turvallisuus suunnitelma. Lastensuojelusuunnitelma Hyvinvointisuunnitelma Palvelukuvaus Talousarvio Kaupunkistrategia 78

80 LIITE 13 jatkuu VALKEAKOSKEN KAUPUNKI TOIMINTAMALLI Nopsa -toimintamalli Palvelukuvaukset PROSESSIN ETENEMINEN, VASTUUTAHOT JA AIKATAULU - Nopsa toimintaa tullaan tarkastelemaan osana Hype suunnitelmaa - Koulu ja lastensuojelu tekevät yhteistyösopimuksen - Asiakastietolomakkeen ja asiakaspalautteen muokkaus, työstö koulun vastuulla - Nopsa toimintamallista tehdään yhteistyösopimus (EETU-johtoryhmä) - Nopsa toimintamalli kirjataan osaksi oppilashuollon käsikirjaa (Päivitysvastuu koululla) - Nopsa toimintaa tullaan kehittämään työryhmän ja ohjausryhmä yhteisillä välipysäkeillä o Syksyllä aloitustapaaminen, alkuvuodesta arviointi ja keväällä tarvittavat tarkennukset - Nopsaa arvioidaan o Kootaan Nopsa asiakaskirjaukset osaksi kunnan omia asiakaskirjauksia o Kootaan tilastot jatkossa myös ohjautumisista ja jatkosuunnitelmista o Nopsa-koordinaattorin kansion päivitys tukena (Ari Siekkinen) - Tehdään Nopsa tutuksi Nopsa toimintamallin jalkauttamisen suunnitelman mukaisesti o Nopsa- käsikirja o Nopsa palvelukuvaus ja posteri o Jalkautetaan uuden painatuksen esite (Päivitysvastuu koululla: Ari Siekkinen) o Laaditaan suunnitelma Nopsan esittelystä varhaiskasvatuksessa, kouluilla ja muille toimijoille o Kunnan nettisivujen päivittämisen (Vastuuhenkilö: Jorma Riikonen) - Tarkistetaan Nopsa toiminnan tilojen siirtämistä Nuorisotoimen tiloihin Myllysaareen Nopsa -toiminnan laajentaminen kaikkiin ikäryhmiin ja mahdollisista yhteistyösopimuksista sopiminen o Varhaiskasvatus o Toinen aste ammattikouluilla, Yhteistyössä nuorisotoimi - Nopsa-asiakkuuksien kirjaamisen ja asiakasrekisterin keräämisen tarkentaminen - Nopsa-toiminnan kirjaaminen osaksi opetussuunnitelmaa / oppilashuollon käsikirjaa oppilashuollon toimintatapana - Valmiiden mallien tallentaminen ja julkaiseminen - Tavoitteena toteuttaa palvelukuvaukset myös muista lasten, nuorten ja perheiden palveluista (Hype-suunnitelma) - Sovittava päivittämisestä - Palvelukuvauksista tiedottaminen - Palvelukuvaus posteri tiedottamisen välineeksi (30 kpl) ASIAKIRJAT / TYÖVÄLINEET - Koulun ja lastensuojelun yhteistyösopimus - Tarvittavat yhteistyösopimukset varhaiskasvatuksen ja toiseen asteen kanssa - Hype-suunnitelma ja toteutus - Palvelukuvauspohja - Oppilashuollon käsikirja - Nopsa-käsikirja - Nopsa-posteri - Nopsa-esite - Nopsa-koordinaattorin kansio - Sähköinen Nopsamateriaali - Kunnan nettisivut - Palvelukuvauspohja ja ohjeet - I-asema - Päivitys vuosikelloon Yhteistyötapahtumat Naamat tutuksi, Palvelut tutuksi Henkilöstön osaamisen vahvistaminen Palveluiden monialainen suunnittelu ja johtaminen Ennaltaehkäisevä perheohjaus/ Ennaltaehkäisevä matalan kynnyksen kotipalvelu - Palvelut tutuksi -tilaisuuksien järjestämistä jatketaan joku vuosi helmikuussa - Vuosikello - Hype-suunnitelma ja toteutus - EETU-hankkeen aikana vahvistetun osaamisen käytäntöön vienti - keinot? - Perheohjaajien vertaistapaamiset muiden kuntien kanssa jatkuu - Tarve toteuttaa lastensuojeluinfo kouluilla - Toteutus ja seuranta osana Hype- ja Lasse-hanketta - - Hype-hankkeen myötä keskusteluun on nostettu lasten, nuorten ja palveluiden yhteinen - Lasse hanke (työntekijöille välitettävä ennakkotieto on tarpeen!) - Nopsa toimintaa tullaan kehittämään työryhmän ja ohjausryhmä yhteisillä välipysäkeill - Yhteistyösopimus Nosa-toiminnasta - Ennaltaehkäisevän matalan kynnyksen kotipalvelun työntekijöiden nimikkeet vaihtuvat perheohjaajiksi Perheohjauspalvelun jatkototeutuksen suunnitelmat osana Hype-kehittämistyön suunnitelmia - Perheohjauksen työmenetelmät ja työvälineet (EETU -hankkeen aikana kehitetyt) tallentaminen ja käyttö kunnassa. - Perheohjauspalvelun arvioinnin välineiden hyödyntäminen ja palvelun arviointi vuonna I-asema - Hype-suunnitelma - Lasse-suunnitelma ja toteutus -Hype- ja Lasse suunnitelmat ja toteutus - HyPe-suunitelma ja toteutus - Perheohjauspalvelun käsikirja ja sähköisesti kootut työvälineet Asiakkaan osallisuuden vahvistaminen palveluissa - Huomioidaan Bikva arvioinnin toteutusmahdollisuudet ja kehittämisehdotukset osana Nopsa työryhmän toimintaa myös jatkossa Linkki: urn.fi/urn:nbn:fi:amk Edistävänä tekijänä toimintamallien sisältöjen jalkauttaminen toimijoille ja käytäntöön suunnitelman mukaisesti tiedon päivittäminen - Toimintamalleista tiedottaminen kuntalaisille - Suullisten ja kirjallisten asiakaspalautteiden käyttö - Hype- ja Lassesuunnitelmat ja toteutus 79

81 KASPERI II Kehityksen valtatiellä