MENESTYKSEN TIMANTTI Strategia, johtaminen, osaaminen, vuorovaikutus MIKA KAMENSKY TALENTUM HELSINKI 2015
Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittaja Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine, Jarkko Nikkanen Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-2283-6 ISBN 978-952-14-2284-3 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2285-0 (verkkokirja) BALTO print Liettua 2015 Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi
Strateginen johtaminen -teokseni on ollut Talentumin (alussa Kauppakaaren) tuotevalikoimassa vuodesta 2000 lähtien. Vuonna 2008 kirja sai alanimen Menestyksen timantti. Käyttämäni käsite strateginen johtaminen oli täsmentynyt niiden käytännön konsultointikokemusten perusteella, joita oli kertynyt vuosikymmenien kuluessa. Strateginen johtaminen liikkeenjohdollisena käsitteenä syntyi jo 1960-luvulla, ja sen lanseerasi nykyaikaisen strategisen johtamisen kantaisäksi luonnehdittu Igor Ansoff. Käytännössä vielä 1970-luvulla puhuttiin enemmän strategisesta suunnittelusta, yrityssuunnittelusta ja pitkän tähtäyksen suunnittelusta. Viimeistään 1980-luvulla kantapään kautta opittiin, ettei pelkkä strateginen suunnittelu auta, ellei strategioita kyetä toteuttamaan. Silloin siirryttiin yleisemmin puhumaan strategisesta johtamisesta. Strateginen johtaminen käsitettiin melko yksioikoiseksi kahtiajaoksi: strategian suunnitteluksi ja strategian toteutukseksi. Suunnittelu ja toteutus yleensä irrotettiin toisistaan niin ajallisesti kuin paikallisestikin. Ensin suunniteltiin ja sitten toteutettiin. Suunnitteluun osallistui organisaatiosta pieni määrä ihmisiä, toteutukseen osallistui suuri määrä. Yleisin tuskailun ja ihmettelyn aihe näihin päiviin saakka on ollut se, että strategista suunnitelmaa on niin vaikeaa saada toteutumaan. Monien yritysten strateginen johtaminen on kuitenkin toteutettu sellaisella tavalla, että isompi ihme olisi, jos se toimisi. Strategian tuhon siemen alkaa itää jo silloin, kun suunnittelu ja toteutus irrotetaan toisistaan. Strategisen johtamisen jakaminen kahteen irralliseen päävaiheeseen, suunnitteluun ja toteuttamiseen, on käynyt yhä toimimattomammaksi. Siihen ovat syynä monet ympäristötekijät, muun muassa toimintaympäristön monimutkaistuminen sekä muutosten nopeus ja ennakoimattomuus. Myös sisäiset tekijät, kuten henkilöstön osaamisen kasvu, erikoistuminen ja osallistumisvaatimukset, ovat vaikuttaneet samaan suuntaan. Valitettavan moni yritys käyttää edelleen kovin perinteisiä, vanhentuneita työtapoja. 9
Olen aina pyrkinyt ottamaan strategiaprosessiin mukaan suuren joukon ihmisiä, jotka ovat avainhenkilöitä sekä strategian suunnittelussa että strategian toteutuksessa. Silti strategiatyön laatu vaihteli pitkään niin strategian luomisen, toteutuksen kuin uudistamisen osalta. Täytyy siis olla kysymys muustakin kuin siitä, ettei strategiaa osata jalkauttaa. Mielenkiintoinen ryhmä yrityksiä olivat ne, jotka tekivät hyvän jalkautustyön mutta silti eivät saavuttaneet strategista menestystä. Vähitellen kiteytyi kolme avainkysymystä: 1) Ymmärretäänkö strategiaa ylipäänsä, ja osataanko tehdä strategiatyötä, 2) osataanko johtaa niin, että strategia voi tuottaa menestystä ja 3) riittääkö osaaminen strategian luomisessa, toteuttamisessa ja uudistamisessa. Myöhemmin alkoi rinnalle kypsyä neljäskin menestystekijä: vuorovaikutus. Sen painoarvoa ovat jatkuvasti kasvattaneet sekä ympäristötekijät, kuten globalisaatio ja verkostoituminen, että sisäiset tekijät, kuten organisaatioiden kasvu ja monimutkaistuminen sekä sosiaalisille taidoille asetettavat koko ajan kasvavat vaatimukset. Lisäksi digitalous vaikuttaa yhä voimakkaammin niin ympäristötekijöiden kuin sisäisten tekijöiden puolella. Strateginen johtaminen menestyksen timantti -teokseni käsittelee varsin lyhyesti johtamista, osaamista ja vuorovaikutusta. Nyt käsillä oleva Menestyksen timantti laajentaa ja syventää näiden kolmen perusasian käsittelyä ja tiivistää 300 sivun strategiaosuuden 80 sivuun. Teokset täydentävät toisiaan: Strateginen johtaminen toimii edelleen strategiatyön käsikirjana, mutta Menestyksen timantti antaa lisää perspektiiviä ja syvyyttä siihen, mitä menestyminen liiketoiminnassa ja muissakin yhteiskunnan organisaatioissa edellyttää. Lisäksi kirja antaa ajatuksia henkilökohtaisen menestyksen tasolle. Vakaa käsitykseni on, että ylätason tärkeimmät menestystekijät ovat strategia, johtaminen, osaaminen ja vuorovaikutus. Halusin testata tätä kahdella ulkopuolisella taholla. Ensinnäkin keräsin kirjaan läpileikkauksen viimeksi kuluneiden 40 vuoden tunnetuimmista menestys- ja menestymättömyystutkimuksista. Toiseksi kokosin tähän ajatuksia menestyksen timantista kahdeksaltatoista erittäin menestyneeltä yritysjohtajalta ja yrittäjältä sekä muutamalta urheilun ja taiteen edustajalta. Oletan, että menestyksen timantti pääsärmineen on erittäin relevantti viitekehys selittämään liiketoiminnan, organisaatioiden ja ihmisten menestystä. Oletan myös, ettei ole yhtä kaavaa, tekijää tai vastausta yleispätevästi selittämään menestystä. Sekä haastattelut että tutkimukset vahvistivat näitä olettamuksiani. On monia tapoja menestyä, ja menestys on aina sidoksissa myös kontekstiin ja tilanteeseen. On kuitenkin hyödyllistä tutkia menestystä näiden neljän keskei- 10
sen menestystekijän näkökulmasta, sillä varsin usein pätevät tietyt lainalaisuudet, vaikka tapausten yksityiskohdat ovat erilaisia. Haluan tässä yhteydessä kiittää kirjaa varten haastattelemiani henkilöitä. Oli suuri ilo ja kunnia keskustella näiden ammattitaitoisten ja hienojen ihmisten kanssa. Sydämelliset kiitokset teille, aakkosjärjestyksessä: Pentti Ahola, Philip Aminoff, Paavo Aro, Henrik Dettmann, Jorma Eloranta, Lasse Grönlund, Mika Halttunen, Johanna Ikäheimo, Tapio Korjus, Lasse Kurkilahti, Markku Nihti, Hilkka Olkinuora, Veli-Matti Reinikkala, Jukka Roiha, Markku Saranpää, Jorma Silvasti, Jussi Tallgren ja Jorma Turunen. Erityiskiitos vielä Mika Halttuselle, Johanna Ikäheimolle ja Jukka Roihalle, jotka ovat vastanneet edustamiensa yritysten Halton Group Oy:n, Lappset Group Oy:n ja Lindström Oy:n yrityscaseista, sekä Lasse Grönlundille, joka on toiminut kirjani esilukijana ja antanut monia arvokkaita ajatuksia. Jälleen kerran olen saanut ihastella Talentumin kustannustoimittajien ammatti taitoa. Suuret kiitokset Taija Haapaniemelle ja Liisa Poikolaiselle, jotka ovat pitäneet huolta kirjan kieliasusta ja parantaneet rakennetta. Viimeinen mutta ei vähäisin kiitos kuuluu kirjallisesti lahjakkaalle ja erittäin vuorovaikutteiselle vaimolleni Päiville. Hän on kestänyt sen, että jatkuvasti olen ollut sulkeutuneena työhuoneeseeni, ja tukenut työtäni monella tavalla. Hänen kanssaan käymäni keskustelut ovat suuresti vaikuttaneet kirjan sisältöön. Espoon Laajalahdessa maaliskuun 1. päivänä 2015 Mika Kamensky mika@kamensky.fi www.kamensky.fi 11