ISBN ISBN (sähkökirja) BALTO print Anna palautetta:

Transkriptio

1 TALENTUM HELSINKI 2013

2 Copyright Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Maria Mitrunen ISBN ISBN (sähkökirja) BALTO print Anna palautetta:

3 Silloin kun oma näkemys voittaa, on vallankäyttö oikeutettua. Jos taas oma kanta häviää, sen takana kuvitellaan olevan vallan väärinkäyttöä. ALF REHN Professori, Åbo Akademi alf rehn 117

4 3.7 ALF REHN: JOHTAMISEN VALLANKÄYTÖN KRIISI Johtaminen on niin paradoksaalista toimintaa, että se on aina kriisissä. Kriisi syntyy siitä, että koskaan johtaja ei tee tarpeeksi eikä tarpeeksi hyvin. Johtajan pitäisi olla sosiaalisempi mutta samalla jämptimpi, olisi oltava visionääri ja strategi mutta joustava muuttamaan tarvittaessa kantaansa. Kohtuuttomien vaatimusten seuraus on se, että johtaja yrittää vimmatusti tehdä kaikkia niitä hienoja juttuja, joita hän olettaa, että modernin johtajan kuuluu tehdä, mutta kokee silti olevansa riittämätön, Alf Rehn sivaltaa. VALTA ON KUIN VESI Valtaa on vaikea määritellä. Se on kuin vettä. Valtaa ei voi pitää käsissään, eikä sitä voi rajata. Valta on vaikuttamista mutta myös rajoittamista. Kaikki ihmiset ovat osa vallan verkostoa. Jokaisella on ainakin mikrovaltaa, vallan pieniä osasia. Johtamiseen liittyy aina valtaa. Valta ei sinänsä ole hyvä tai paha, mutta valta nähdään kirkkaimpana silloin, kun se esiintyy negatiivisessa valossa, muistuttaa Alf Rehn. Siksi johtajien on vaikea puhua omasta vallankäytöstään. Juuri kukaan ei tunnusta käyttävänsä valtaa. Silti valtaa on, ja se kiehtoo ja vie mukanaan. 118 KUKA KÄYTTÄÄ VALTAA JA MITEN?

5 Valta on poliittista peliä. Kaikki organisaatiot ovat poliittisia järjestelmiä, joten peli ei koske pelkästään poliitikkoja. Peliä on se, keiden kanssa puhuu, keitä haluaa muiksi pelaajiksi ja miten omien sekä vastustajien kanssa toimitaan. Juuri peli tekee vallasta kiinnostavan. Ei monikaan toimitusjohtaja enää rahaa tarvitse. Harva tarvitsee edes enempää alaisia. Sen sijaan johtaja kaipaa sitä, että hänestä puhutaan menestyjänä ja hänet muistetaan. Tärkeitä ovat tarinat, jossa tuntee olevansa osa jotain suurta ja merkittävää. Mitä ylempänä johtaja on, sitä enemmän hän kaipaa suurmiehen kunnioitusta, Alf Rehn kuvailee. Kuninkaat ovat kautta historian osoittaneet valtaa tappamalla vihollisia. Hallitsija on kuitenkin heikoilla, jos hänellä on valtaa vain miekka kädessään. Mahatma Gandhi oli suuri valtateoreetikko. Hän ymmärsi vallankäytön äärettömän hyvin. Hän kansanjoukkoineen antautui brittien ammuttavaksi, mutta eivät englantilaiset sotilaat aseistamattomia ihmisiä alkaneet ampua. Ampuessaan he olisivat osittaneet olevansa hirviöitä. KORRUPTIO ALKAA PIENISTÄ ASIOISTA Valta paitsi mahdollistaa ja tuo nautintoa, on myös petollista. Valta voi syntyä nopeasti. Ja se voi myös nopeasti valua käsistä. Valta voi siirtyä hetkessä yhdeltä henkilöltä toiselle. Pekka Himanen -skandaalin tultua ilmi Jyrki Kataisen valta väheni hetkessä. Tulevaisuusselonteon tarkoituksena oli lisätä hänen statustaan, mutta toisin kävi. Se murensi sitä. Samoin kävi Heidi Hautalalle pimeiden töiden teettämisestä. Suomessakin on tullut ilmi jopa suoranaisia korruptioskandaaleja. alf rehn 119

6 En usko, että kukaan käyttää pahaa valtaa tietoisesti. Paha valta kietoutuu usein asioihin, joissa omasta mielestä tarkoitetaan hyvää. Kambodzassakin tapettiin ihmisiä, jotta luotaisiin paratiisi. Korruptiota pidetään monessa maassa normaalina toimintana, Rehn muistuttaa. Nyt media yleensäkin ja sosiaalinen media erityisesti nostaa väärinkäytökset aivan toisella tavalla ihmisten tietoisuuteen kuin aikaisemmin. Korruptiossa näkökenttä on sumentunut. Vääristymä syntyy vähitellen ja alkaa pienistä asioista. Kuinka moni nostaa täyden päivärahan, vaikka saakin asiakkaan luona lounaan? Alf Rehn kysyy. Lisää esimerkkejä löytyy hakemattakin: työajokilometrejä liioitellaan, otetaan erilaisia lisiä ja ostetaan perheelle erilaisia asioita. Lopuksi kyseessä voivat olla jopa miljoonat. En usko, että edes Silvio Berlusconi tajuaa, miten syvästi korruptoitunut hän on. Hän ajaa mielestään hyviä asioita ja ottaa niistä osansa, johon hänellä on omasta mielestään täysi oikeus, Rehn sanoo. TEHOKKAINTA ON MIEHEN FEMINIININEN VALTA Pitkään valta on nähty miehisenä voimana ja pitkälti se nähdään edelleenkin miehelle kuuluvana. Siksi monet valtaapitävät naisjohtajat käyttäytyvät mieskollegojen tavoin ollakseen uskottavia. En jakaisi valtaa sukupuolen mukaan. Enemmänkin on kyse feminiinisestä ja maskuliinisesta valtamuodosta. Ei mikään ole niin tehokasta kuin se, että mies käyttää feminiinistä 120 KUKA KÄYTTÄÄ VALTAA JA MITEN?