Eva Tammi-Salminen ESINEVAKUUSOIKEUDEN PERUSTEET

Transkriptio

1 Eva Tammi-Salminen ESINEVAKUUSOIKEUDEN PERUSTEET Talentum Pro Helsinki 2015

2 Juridica-kirjasarjan 30. teos Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijä Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus Kansi: Lauri Karmila Sivunvalmistus: Marja-Leena Saari ISBN ISBN (verkkokirja) ISBN (sähkökirja) ISSN BALTO print, Liettua 2015 Palaute kirjasta:

3 ALKUSANAT Käsillä oleva teos on oikeustieteellinen yleisesitys esinevakuusoikeuksista. Teoksen ensimmäisessä osassa hahmotetaan kokonaiskuvaa esinevakuusoikeuksien järjestelmästämme, sen kantavista periaatteista ja näiden periaatteiden taustalla vaikuttavista argumenteista. Keskeisenä toimintaympäristönä on tällöin luotonanto. Tätä taustaa vasten teoksen toisessa osassa selvitetään erikseen pääpiirteitä keskeisistä luotonannossa käytettävistä esinevakuustyypeistä ja niitä koskevista normeista. Laajimman tarkastelun kohteena on panttioikeus sekä systematiikan että käytännön kannalta merkityksellisin esinevakuusoikeus. Erityistyyppisenä panttioikeutena tarkastellaan erikseen yrityskiinnitystä. Lisäksi omissa pääjaksoissaan käsitellään omistuksenpidätystä myyjän kauppahintasaatavan erityisenä turvaamiskeinona sekä rahoitusleasingiä, vakuusluovutusta ja sale and lease back -järjestelyitä. Teos on systematisoivana yleisesityksenä tarkoitettu niin puheenvuoroksi esinevakuusoikeuksien yleisiä oppeja koskevassa keskustelussa kuin avuksi esinevakuusoikeuksien opiskelussa. Perinteisessä oikeudenala- ja oppiainejaottelussa esinevakuusoikeudet on tyypillisesti kytketty esineoikeuteen. Niitä koskevan problematiikan hallinta ja ymmärtäminen edellyttää kuitenkin perustaitoja ja osaamista myös esimerkiksi sopimusoikeudesta ja osin kauppaoikeudesta sekä ennen kaikkea siviili- ALKUSANAT V

4 täytäntöönpano-oikeudesta, erityisesti insolvenssioikeudesta. Tässä teoksessa esinevakuusoikeuksien funktiot luotonannossa on pyritty avaamaan liittämällä tarkastelu lähtökohdiltaan kiinteästi täytäntöönpano-oikeudellisiin perusperiaatteisiin. Toisaalta tematiikkaa on kokonaiskuvan saamiseksi väistämättä avattava myös sopimusoikeuteen. Teoksen tausta omalla tutkijantaipaleellani on pitkä. Kimmoke esinevakuusoikeuksien järjestelmän kokonaisvaltaiseen jäsentämiseen pohjaa jo parinkymmenen vuoden taakse, jolloin olin aloittelemassa negative pledge -lausekkeiden sivullissitovuutta selvittävää väitöskirjatutkimustani. Oikeustieteen alan ensimmäisen tutkijakoulun ankarilta vaikuttavissa aikataulurajoissa harmittelin, etten mielestäni ehtinyt riittävän kattavasti paneutua alan peruskysymyksiin. Näitä peruskysymyksiä ja niiden jäsentämistä olen sittemmin saanut harjoitella myös erilaisissa opetustehtävissä, ensin Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa, jossa kurssimateriaalin pohjalta syntyi kymmenisen vuotta sitten tämän teoksen harjoituskappaleena Perusteita esinevakuuksista -pääsykoekirja. Osin jo väitöskirjatutkimuksessani aluillaan olleet ajatukset ovat kypsyneet tässä esitettävään muotoon aikana, jonka olen toiminut opetus- ja tutkimustehtävissä Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa. Viimeisimmät painotukset teokseen ovat itse asiassa tulleet tiedekunnan tutkintorakenteen uudistuksen yhteydessä saaduista virikkeistä ja syntyneistä tarpeista ja mahdollisuuksista. Professori Jarmo Tuomisto on lukenut koko osissa luettavaksi toimittamani käsikirjoituksen, ja professori emerita Leena Kartio ja professori Matti Ilmari Niemi ovat lukeneet osia käsikirjoituksesta. Kiitän heitä kaikkia lämpimästi asiantuntevasta ja kannustavasta palautteesta. Kiitän yhteisesti myös kaikkia aihepiiristä aiemmin niin avartavia yleisesityksiä kuin täsmentäviä erityistutkimuksiakin kirjoittaneita; oikeustiede kehittyy traditioiden pohjalta keskustellen ja aiempaa reflektoiden. Oman kiitoksensa ansaitsevat myös lukuisien opintojaksojeni opiskelijat, jotka ovat innostaneet opettajaansa pyrkimyksissä luoda väyliä vaikean aiheen ymmärtävään hallintaan. VI ALKUSANAT

5 Kustantajan puolelta kiitän hyvästä yhteistyöstä kustannuspäällikkö Arja Lappeteläistä sekä kustannustoimittaja Taija Haapaniemeä ja kustannustoimittaja Aino Rauniota. Turussa syyskuussa 2015 Eva Tammi-Salminen ALKUSANAT VII