Neurodiagnos,ikka 2. Mikko Kallela

Samankaltaiset tiedostot
Neurologian kurssi. Tausta-aineistoa sisäänpääsytenttiä varten. Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS

Mentor 1 Motorinen oire Tajuttomuus-kouristuskohtaus

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Neurologinen! status!

Neurologinen status. Mikko Kallela Neurologian klinikka HYKS2013

Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012

63- v nainen, Menieren tau/, polviartroosi

Mikko Kallela Helsingin yliopisto HYKS Meilahden sairaala

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia

Neurologinen status päivystyksessä ja kentällä. LT, eval Erkki Liimatta Ensihoidon koulutuspäivä, OYS

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Neurologinen huimaus - käytännön diagnos6ikkaa. Mikko Kallela

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Neurodiagnostiikka! Mikko Kallela Olli Häppölä

Neuro- o'almologiaa. Mikko Kallela

Tasapaino - huimaus. Hannu Tapiovaara 2016

ALS amyotrofinen lateraaliskleroosi

Neuromuskulaaripotilaan 2PV - hoito Waltteri Siirala Anestesiologian ja tehohoidon el, LT Hengitystukiyksikkö

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen

Taskuopas. akuutteihin tilanteisiin kotihoidossa. Kotihoito

Kyselytun) Mikko Kallela Neurologian klinikka

AVH (aivoinfarkti ja TIA, mutta myös aivoverenvuoto) kentällä. Juha Huhtakangas OYS neurologian el, LT

Päänsärkylomake. Johto-oire: Aiemmat sairaudet o o o o o. Sukutausta: äiti isä sisarukset Elintavat: tupakka alkoholi uni - RR

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Neurobiologia 2 RO4 NEUROLOGINEN TUTKIMUS NEUROBIOLOGINEN PERUSTA

Aivoverenkierron häiriöt (=AVH)

Neuroradiologia. Mikko Kallela Juha Halavaara

MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA?

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

b) Minkä aivokuorialueen toiminnan häiriöstä johtuvat potilaan halvausoireet? Viite: luentomoniste: isoaivokuoren toiminnalliset alueet

EDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO

Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?

NEURO- OFTALMOLOGIAA

AIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI

Niska-hartiaseudun tutkiminen

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen ,2 tekijä: Roberto Blanco

WeeFIM mittarin vammaryhmät

KandiakatemiA Kandiklinikka

Pikapoli - uusi vastaanoton toimintamalli saatavuuden parantamiseksi. Ylilääkäri Outi Pohjola Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Rovaniemi

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja Tilaukset

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe).

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Ajokyvyn lääketieteellinen arviointi. Hannele Havanka Aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Huimaus käytännön lääkärin kannalta

Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere

Peruselintoimintojen häiriöiden varhainen tunnistaminen ABCDE -menetelmän ja MEWS kriteerien avulla

Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet

Motoriikan säätely. 2 Supraspinaaliset Mekanismit Pertti Panula. Biolääketieteen laitos ja Neurotieteen Tutkimuskeskus

kivunhoito.info Kipuanalyysi

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

VASTAANOTTOTOIMINTA, KELLOKOSKEN TERVEYSASEMA KESKI-UUDENMAAN SOTE

NEUROLOGIA OPPIMISTAVOITTEET 1

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE

AIVOJUMPPA BRAIN GYM Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

Aivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa. Etiologia ja patofysiologia. Vääristynyt kehonkaava 4/18/2013. Complex regional pain syndrome (CRPS)

ALS ja hengitys. Eija Nieminen

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1

Epileptiset kohtaukset

Suun toiminta neurologisissa sairauksissa. Alueellinen suunhoidon koulutuspäivä Puheterapeutti Liisa Hakalahti

Jaksokirja - oppimistavoi2eet

TÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE

Lapsen / nuoren tarkkailu. Arja Lång ja Helena Pennanen

PARESTESIA OIREDIAGNOOSINA NEUROLOGIAN POLIKLINIKALLA

PÄIVYSTYSPOTILAAN HOIDON TARPEEN ARVIOINTI

HUIMAUS Riina Niemensivu

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka

Neuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka

Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti?

Harjoittelun suunnittelu

ARJEN SANKARIT ENSIAPUOPAS

Liikuntaelinten oireet

Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma

Neuropaattisen kivun diagnoosi. Kipuseminaari Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka

Liikehallintakykytestaus

Synnytykseen liittyvät neuropatiat äidillä. Juhani V. Partanen Jorvin sairaala Kliinisen neurofysiologian osasto

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana

Lihastautiepäily kuinka tutkin ja diagnosoin?

AMGEVITA (adalimumabi)

Kallistuskokeet ja niiden tulkinta

Nivelvaivainen lapsi avohoidossa. Pekka Lahdenne, lastenreumatologi, lastent. dos. Lastenklinikka, HY/HYKS

3MS-taudin oireen- mukainen hoito

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle

SAV? Milloin CT riittää?

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

Neurologia Alkutentti

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Alkoholin aiheuttamat terveysriskit

Transkriptio:

Neurodiagnos,ikka 2 Mikko Kallela

Psyyke Aivokuori (cortex) Syvä valkea-aine Syvä harmaa-aine Aivorunko ja aivohermot Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Hermopunos (pleksusalue) Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas

Anamneesi + status Yleisluonteinen tai paikallinen ongelma 1. Perifeerinen - Sentraalinen 2. Neurologinen taso Jatkotutkimukset Etiologia Neuroradiologia Neurofysiologia Selkäydinneste Laboratoriokokeet Hermolihasbiopsia Obduktio

Mitä neurodiagnos,sia tutkimuksia tarvitset?

ABC - Airway ilmatie - yskänrefleksi - Breathing hapetus hengitysfrekvenssi verikaasut (a-astrup) - Circulation verenpaine sydämen rytmi ja lyöntitaajuus -EKG Tax, B-glu

Neurologisen teho- hoidon periaa2eita ABCDE A = airway B = breathing C = circulation and convulsions D = DVT / DIC E = edema DVT = Deep Vein Thrombosis DIC = Disseminated Intravascular Coagulopathy FGHI F = Fever G = Glucose H = Heart I = investigate, intervene, iterate Lee H Schwann. Principles of Neurointensive Care. DVD:lla Comprehensive Review of Neurology 2011. Oakstone Medical Publishing, 2011

FAST-neurostatus Face Arm Speech Time Irvistäkää Kädet ylös Nimenne?

Tajunnan taso puhe (dysfasia) - reaktio puheeseen reaktio kipuun Trauman merkit kallon alueella, niska (meningismi) Silmät mustuaiset (okulomotoriuspareesi) papillat (salpausnysty) silmien liikkeet (nystagmus, katsedeviaatio, dyskonjugaatio) Kasvot epäsymmetria (hemipareesi, tetrapareesi) Yläraajat puoliero (hemipareesi, tetrapareesi) Alaraajat puoliero (hemipareesi, tetrapareesi) Babinskin merkki - (hemipareesi, tetrapareesi)

Mikä tau,, miten tutkit? Anamneesi Status Äkillinen päänsärkykohtaus

SAV Tuumori + aivopaine koholla SAV = Subaraknoidaalivuoto Poikkeava neurologinen status Migreeni Krooninen tensiopäänsärky Sarjoittainen päänsärky

Mikä tau,, miten tutkit? Anamneesi Status

Kuume, päänsärky, niskajäykkyys, sekavuus Ensimmäinen tutkimus Toinen tutkimus Kolmas tutkimus Lääkityksen aloitus 30 minuutissa Mikä on tutkimusten marssijärjestys?

Enkefaliitin oireet Meningoenkefaliitti Edeltävät yleisoireet Flunssa : kuume, päänsärky, pahoinvointi, oksentelu, vetämättömyys, lihaskivut Neurologiset yleisoireet ( enkefalopatia ) ja paikallisoireet Käytöksen muutos, sekavuus, tajunnantason lasku, kouristelu, niskajäykkyys, valoarkuus, päänsärky Hemipareesi, fokaalialkuinen kouristus (temporaalinen kohtaus), ataksia, aivohermopareesi Aivokalvot päänsärky Aivot sekavuus, paikallisoireet

Minkä tason leesio? Syvä valkea-aine Syvä harmaa-aine (talamus, tyvitumakkeet) Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Thorakaaliydin Hermojuuri Lanneranka Hermopunos (pleksus) Hermojuuri Hermolihasliitos Perifeerinen hermo Lihas Hermolihasliitos Spas,nen hemipareesi (neliraajahalvaus) Kaksoiskuvat Dyskonjugoidut Kaksoiskuvat silmien liikkeet Dyskonjugoidut silmien liikkeet

Minkä tason leesio? Psyyke Aivokuori (cortex) Syvä valkea-aine Syvä harmaa-aine (talamus, tyvitumakkeet) Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Pleksus Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas Kasvojen tuntohäiriö Nielemisvaikeus Puheen puuromaisuus (dysartria) Kiertohuimaus (ver,go) SaaCaa esiintyä sekä ylemmän ecä alemman motoneuronin vaurion merkkejä Hikoiluhäiriö kasvojen alueella

Miten tutkit? Internukleaarinen oftalmoplegia

Mille keskushermoston alueille MS-tauti useimmiten iskee?

Minkä tason leesio? Psyyke Aivokuori (cortex) Syvä valkea-aine Syvä harmaa-aine (talamus, tyvitumakkeet) Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Pleksus Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas Triadi - parapareesi + tuntoraja + virtsarakon toimintahäiriö Dissosioitu tuntohäiriö Parapareesi Brown- Sequard- syndrooma Lihastonus (lihasjänteys) koholla SaaCaa esiintyä sekä ylemmän ecä alemman motoneuronin vaurion merkkejä

Mamillataso Th 5 Tuntoraja Napakymppi Th 10

Miten tutkit? Triadi - parapareesi + tuntoraja + virtsarakon toimintahäiriö Dissosioitu tuntohäiriö Parapareesi Brown- Sequard- syndrooma Lihastonus (lihasjänteys) koholla SaaCaa esiintyä sekä ylemmän ecä alemman motoneuronin vaurion merkkejä

Minkä aivohermon leesio, miten tutkit?

Kasvohermohalvaus, miten tutkit?

Minkä tason leesio? Psyyke Aivokuori (cortex) Syvä valkea-aine Syvä harmaa-aine (talamus, tyvitumakkeet) Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas Fyysinen rasitus provosoi lihasheikkouden tyypillises, silmien ja kasvojen alueelle Tämän lisäksi proksimaalista ja symmetristä lihasheikkouca voi esiintyä Joskus tau, vie po,laan respiraacorihoitoon Ei tuntohäiriötä

Lihasheikkouden yleisyys lihasryhmittäin Myastenia Graviksessa A = sairauden alussa, B = myöhemmin

Myasthenia Gravis Asetyylikoliinireseptorivasta-aineet MUSK-vasta-aineet (muscle-specific receptor tyrosine kinase)

Miten tutkit? Fyysinen rasitus provosoi lihasheikkouden tyypillises, silmien ja kasvojen alueelle Tämän lisäksi proksimaalista ja symmetristä lihasheikkouca voi esiintyä Joskus tau, vie po,laan respiraacorihoitoon Ei tuntohäiriötä

Minkä tason leesio? Psyyke Aivokuori (cortex) Syvä valkea-aine Syvä harmaa-aine (talamus, tyvitumakkeet) Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Pleksus Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas RajoiCunut tuntohäiriö yhden raajan alueella Distaalinen heikkous suurempi kuin proksimaalinen Distaalinen ja epäsymmetrinen lihasheikkous Normaali tonus (lihasjänteys) Refleksipuutos Motoriset ja sensoriset oireet noudacavat,ecyä dermatomia tai myotomia Radikulaarinen kipu

Miten tutkit? RajoiCunut tuntohäiriö yhden raajan alueella Distaalinen heikkous suurempi kuin proksimaalinen Distaalinen ja epäsymmetrinen lihasheikkous Normaali tonus (lihasjänteys) Refleksipuutos Motoriset ja sensoriset oireet noudacavat,ecyä dermatomia tai myotomia Radikulaarinen kipu

Minkä tason leesio? Psyyke Aivokuori (cortex) Syvä valkea-aine Syvä harmaa-aine (talamus, tyvitumakkeet) Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Pleksus Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas Ataksia Inten,ovapina Tasapainohäiriö (leveäraiteinen kävely) Raajaliikkeiden haparoin, Vaikeus viivakävelyssä Ei tuntohäiriötä

Miten tutkit? Ataksia Inten,ovapina Tasapainohäiriö (leveäraiteinen kävely) Raajaliikkeiden haparoin, Vaikeus viivakävelyssä Ei tuntohäiriötä

Minkä tason leesio? Psyyke Aivokuori (cortex) Syvä valkea-aine Syvä harmaa-aine (talamus, tyvitumakkeet) Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Pleksus Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas NäkökenCäpuutos Ylä- ja alaraajan hemipareesi (toispuolihalvaus) Vaikea- asteinen hemisensorinen (toispuoleinen tuntohäiriö) oire Toiminnanohjauksen häiriö Psykomotorinen hitaus

Näkökenttäpuutos Ylä- ja alaraajan hemipareesi (toispuolihalvaus) Vaikea-asteinen hemisensorinen (toispuoleinen tuntohäiriö) oire Toiminnanohjauksen häiriö Psykomotorinen hitaus

!!!

Miten tutkit? NäkökenCäpuutos Ylä- ja alaraajan hemipareesi (toispuolihalvaus) Vaikea- asteinen hemisensorinen (toispuoleinen tuntohäiriö) oire Toiminnanohjauksen häiriö Psykomotorinen hitaus

Minkä tason leesio? Psyyke Aivokuori (cortex) Syvä valkea-aine Syvä harmaa-aine (talamus, tyvitumakkeet) Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Pleksus Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas Muis,häiriö - amnesia Afasia (aivoperäinen kielihäiriö) Apraksia (vaikeus suoricaa mielekkäitä, aiemmin osacuja liikesarjoja) Visuospa,aalinen häiriö (visuaalinen,lasuhteiden hahmocamisen häiriö) InaCen,o (huomiocajäcämisoireyhtymä)

Miten tutkit? Muis,häiriö - amnesia Afasia (aivoperäinen kielihäiriö) Apraksia (vaikeus suoricaa mielekkäitä, aiemmin osacuja liikesarjoja) Visuospa,aalinen häiriö (visuaalinen,lasuhteiden hahmocamisen häiriö) InaCen,o (huomiocajäcämisoireyhty mä

Minkä tason leesio? Psyyke Aivokuori (cortex) Syvä valkea-aine Syvä harmaa-aine (talamus, tyvitumakkeet) Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Pleksus Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas Toiminnanohjauksen häiriö Persoonallisuuden muutos Lähi- tai episodisen muis,n häiriö Hallusinaa,ot (ais,harhat) Liikeautoma,smit YläraajavoiCoinen hemipareesi (toispuolihalvaus) Asterognosia (kykenemäcömyys tunnistaa esineitä tuntoais,n avulla)

Kortikaalinen vaurio Syvä vaurio

Kortikaalinen vaurio

Miten tutkit? Toiminnanohjauksen häiriö Persoonallisuuden muutos Lähi- tai episodisen muis,n häiriö Hallusinaa,ot (ais,harhat) Liikeautoma,smit YläraajavoiCoinen hemipareesi (toispuolihalvaus) Asterognosia (kykenemäcömyys tunnistaa esineitä tuntoais,n avulla)

Minkä tason leesio? Psyyke Aivokuori (cortex) Syvä valkea-aine Syvä harmaa-aine (talamus, tyvitumakkeet) Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Pleksus Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas Parkinsonismi Lepovapina Bradykinesia (liikkeiden hitaus) RigiditeeV Tasapainohäiriö (suojaheijasteiden puucuminen) Korea (tanssitau,)

Parkinsonismi: lepovapina, lihasjäykkyys, liikkeiden hitaus, suojarefleksien puute

Miten tutkit? Parkinsonismi Lepovapina Bradykinesia (liikkeiden hitaus) RigiditeeV Tasapainohäiriö (suojaheijasteiden puucuminen) Korea (tanssitau,)

Minkä tason leesio? Psyyke Aivokuori (cortex) Syvä valkea-aine Syvä harmaa-aine (talamus, tyvitumakkeet) Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Pleksus Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas Distaalinen ja epäsymmetrinen lihasheikkous Alentunut lihasjänteys Refleksien vaimeus tai puucuminen Lihaskato (atrofia) Faskikulaa,ot Motoriset ja sensoriset oireet yhden hermon alueella

Miten tutkit? Distaalinen ja epäsymmetrinen lihasheikkous Alentunut lihasjänteys Refleksien vaimeus tai puucuminen Lihaskato (atrofia) Faskikulaa,ot Motoriset ja sensoriset oireet yhden hermon alueella

Minkä tason leesio? Psyyke Aivokuori (cortex) Syvä valkea-aine Syvä harmaa-aine (talamus, tyvitumakkeet) Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Pleksus Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas Proksimaalinen ja symmetrinen lihasheikkous Ei tuntohäiriötä Refleksit normaalit Ei Babinskin merkkiä

Lihastau,epäily - oireet Kivuton etenevä lihasheikkous Fyysinen suorituskyky heikkenee Lihakset surkastuvat (atrofioituvat) Joskus: halvauskohtaukset (perinnölliset ionikanavataudit), muutos virtsan värissä (myoglobinuria)

Lihastau,epäily - status Neurologinen status Inspek,o: lihasten koko ja muoto Proksimaaliset lihakset (reidet, har,aseutu) Pohkeet (pseudohypertrofia) Lihasten palpaa,o

Miten tutkit? Proksimaalinen ja symmetrinen lihasheikkous Ei tuntohäiriötä Refleksit normaalit Ei Babinskin merkkiä

Lihastau,epäily - perustutkimukset Krea,inikinaasi (CK) Kilpirauhaskokeet (T4v, TSH) Elektrolyy,t (K, Na) Ca- ioni Glukoosi Sta,inien käycö

Lihastau,epäily - jatkotutkimukset ENMG Lihasbiopsia Perusvärjäykset (tulehdukselliset lihassairaudet, mitokondriotaudit, Duchennen ja Beckerin lihasdystrofia) Lisäimmunovärjäykset, immunoblocaukset (Lihastau,keskus, Tampere, TAYS) Lihasten MK (magneevtutkimus)

Minkä tason leesio? Psyyke Aivokuori (cortex) Syvä valkea-aine Syvä harmaa-aine (talamus, tyvitumakkeet) Pikkuaivot Kaulaydin Thorakaaliydin Lanneranka Hermojuuri Pleksus Perifeerinen hermo Hermolihasliitos Lihas Laaja- alainen tuntohäiriö yhden raajan alueella Laaja- alainen motorinen häiriö yhden raajan alueella (monopareesi) Distaalinen ja epäsymmetrinen lihasheikkous Distaalinen heikkous on suurempi kuin proksimaalinen Hikoiluhäiriö yhdessä raajassa

Miten tutkit? Laaja- alainen tuntohäiriö yhden raajan alueella Laaja- alainen motorinen häiriö yhden raajan alueella (monopareesi) Distaalinen ja epäsymmetrinen lihasheikkous Distaalinen heikkous on suurempi kuin proksimaalinen Hikoiluhäiriö yhdessä raajassa

Miten erotat neurologisen sairauden muskuloskeletaalisesta statuksen avulla?

Statuslöydös Ylempi motoneuroni Alempi motoneuroni Lihasheikkous Kyllä Kyllä Atrofia Ei Kyllä Faskikulaa,ot Ei Kyllä Refleksit Kiihtyneet, Babinski posi,ivinen Vaimentuneet, Babinski nega,ivinen Koholla (spas,siteev) VelCo Lihasjänteys (tonus) TULES = tuki- ja liikuntaelin sairaus TULES Paikallinen kipu ja palpaatioaristus Nivelen liikelaajuus