Teemme muutosta yhdessä. Pirkanmaan liiton tilinpäätös vuodelta 2012

Teemme muutosta yhdessä Pirkanmaan liiton tilinpäätös vuodelta 2012 1

Pirkanmaan liitto Julkaisu B 116 ISBN 978-951-590-291-7 Kansikuva Hannele Kaihola Taitto Kirsti Kivilinna

Sisällys 1. Maakuntajohtajan katsaus 3 2. Liiton tavoitteiden toteutuminen 4 3. Tilinpäätöskertomus 11 4. Toimintakertomus 18 4.1. Luottamushenkilöhallinto 4.2. Varsinainen toiminta 4.2.1. Edunvalvonta 4.2.2. Innovaatio- ja tulevaisuustyö 4.2.3. Aluekehitys 4.2.4. Maakuntakaavoitus 4.2.5. Hallinto 5. Luottamushenkilöt ja henkilöstö 31 5.1. Pirkanmaan liiton maakuntavaltuuston jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä toimikautena 2009 2012 5.2. Tarkastuslautakunta 2009 2012 5.3. Tilintarkastaja 5.4. Maakuntahallituksen jäsenet ja varajäsenet 2009 2012 5.5. Maakuntahallituksen nimeämä työryhmä 5.6. Liiton edustajat eri toimielimissä 5.7 Liiton virasto, henkilöstö 31.12.2012 6. Tilinpäätöksen liitetiedot 42 7. Allekirjoitukset 50 3

1

3 1. Maakuntajohtajan katsaus Vuosi 2012 muodostui odotusten mukaisesti toimintaympäristön muutosten ja syksyllä käytyjen kunnallisvaalien takia poikkeuksellisen mielenkiintoiseksi. Valtakunnan tason prosessit, kuten kuntauudistus, sote-uudistus ja kansallinen valmistelu alue- ja rakennepolitiikan osalta loivat sekä jännitteitä ja erilaisia uudenlaisia ajatusmalleja, että toimijoiden yhteistyökykyä haastavia tilanteita. Samaan aikaan EU-politiikan uudistuminen on edennyt, mutta jäsenvaltiot eivät ole kyenneet tekemään ratkaisuja yhteisistä rahoituskehyksistä tai resurssien suuntaamisen painopisteitä. Tämä on haitannut ja haittaa vielä enemmän valmistelujen seuraavassa vaiheessa ohjelmien laadintaa ja uuden ohjelmakauden käynnistämistä. Vuoden lopulla pidetyt kunnallisvaalit nostivat esiin kuntien tehtävät ja niiden rahoituksen, rakenteelliset uudistukset ja erilaisten kuntien erilaisen tilanteen. Mielipiteiden kirjo näkyi myös vaalituloksessa, jonka johdosta kunnallisessa päätöksenteossa tarvittava enemmistö edellyttää aiempaa laajempaa yhteistyötä ja useamman puolueen yhteisymmärrystä. Suurehkoista muutoksista huolimatta poliittiset neuvottelut eri toimielimien paikkajaoista syntyi varsin ongelmitta. Yleinen suhdannetilanne kääntyi vuoden jälkipuoliskolla selvästi epävarmempaan suuntaan, joskin tilanne yritysten ja toimialojen välillä on vaihdellut suuresti. Kuntien talouden osalta paineet kunnallisveron nostoon ovat kasvaneet ja odotukset tulevasta omasta kehityksestä ovat muuttuneet pessimistisemmiksi. Ilmapiiriin ovat vaikuttaneet myös valtion päätökset paikallishallintonsa merkittävästä supistamisesta ja toimintojen keskittämisestä. Erityisen ongelmallisen on pidetty työvoimahallinnon ratkaisuja, joiden vuoksi paineet kuntien sosiaalitoimeen ovat kasvaneet. Suurista uudistuksista puolustushallinnon uudistus tuo merkittäviä muutoksia Pirkanmaalle, mutta säilyttää aiemmat volyymit läsnäolossa ja luo jopa uusia mahdollisuuksia turvallisuusalan kehitykselle. Pirkanmaan liiton omien töiden osalta kaikki toimintasuunnitelmassa esitetyt asiat ovat edenneet tavoiteaikatauluissaan. Töiden hyvä eteneminen on aiheuttanut painetta liiton budjettiin, mihin puututtiinkin heti syyskuussa, kun kuukausiseuranta näytti, että on vaara talousarvion merkittävästä ylittymisestä. Syksyn aikana tehtiin korjaavia toimenpiteitä, joiden ansiosta päästiin hyvin lähelle toimintasuunnitelman mukaista tulosta. Sen sijaan vuosilomiin liittyvien säädösten muutokset, joihin ei oltu varauduttu ja joiden vaikutuksista saatiin vasta joulukuussa ensimmäiset tiedot, johtavat kertaluonteiseen lähes sadan tuhannen euron korjaukseen kirjanpidossa ja tilinpäätöksessä. Kuluvaa toimintavuotta liitossa on leimannut erittäin hyvään yhteistyöhön kykenevät maakuntavaltuusto ja maakuntahallitus. Liiton toimiston uudistunut rakenne ja erityisesti uudelleen organisoitu innovaatiopolitiikka on löytänyt hyvät toimintatavat ja käytännöt. Samoin vuoropuhelu kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa on toiminut erittäin hyvin. Tätä edelleen kehittäen voidaan maakunnan asemaa vahvistaa jatkossa vielä merkittävästi. Esa Halme maakuntajohtaja

4 2. Liiton tavoitteiden toteutuminen Talousarviossa 2012 annettujen toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen: JOHTO Strateginen ja poliittinen yhteistyö avaintoimijoiden kanssa. (keskushallinto, maakunnat, kunnat, elinkeinoelämä, yliopistot). Kv-toiminnan ja maakunnallisen kehittämispolitiikan johtaminen Pirkanmaan liitolla on edustus useissa keskeisissä kansallisen ohjelmapolitiikan valmisteluryhmissä, kuten rakennerahasto-ohjelma, Inka-ohjelma, kilpailukykyohjelma. Yhteistyö elinkeinotoimijoiden ja yliopistojen kanssa on saanut toimivat ja vakiintuneet muodot. Globaali menestyminen elinkeinopoliittisin kärjin. Innovaatiostruktuurin ja luovan toimintatavan uudistaminen keskeisten toimijoiden kanssa. Osaamisperusteinen johtaminen yliopistojen kanssa (Triple Helix) Liiton ohjelmatyö on selvästi muuttunut kilpailukykyä edistävään suuntaan ja rahoitetut hankkeet ovat olleet aikaisempaa useammin maakunnan osaamiskärkiin ja liiketoimintamahdollisuuksia lisääviin hankkeisiin. Linjaa ja päättää tavoitetasoista. Johdon tulee nostaa esille globaalien trendien vaikutukset maakuntaan, sen aluerakenteeseen ja toimintatapoihin. Ennakoiva, kokonaisvaltainen ja ympäristövastuullinen suunnitteluote. Maakuntasuunnitelma- ja ohjelmatyön käynnistysvaihe on painottanut vahvasti kansainvälisiä muutostrendejä. Liiton toteuttamat hankkeet ja keskusteluryhmät, kuten kuntakehityshanke, kuntaviisaiden ryhmä ja pilkahdusyhteistyö ovat laajentaneet kykyä käsitellä globaaleja trendejä Paikallisuuden voima: tehdään asiat kaukaisia kilpailijoita paremmin. Konseptoidaan tekemisen mallit ja sisäistetään ne maakunnalliseksi toimintakulttuuriksi. Sosiaalisen vastuun korostaminen. Avoin ja luova toimintatapa. Liiton painopiste tämän tavoitteen osalta on jakautunut kahteen erilaiseen työhön. Toinen on kuntayhteistyö erityisesti kuntajohtajien kesken ja toinen on liiton innovaatiopolitiikka ja sen kautta haetut uudenlaiset toimintamallit. Innovaatiorakenteiden jatkuva uudistaminen. Tuottavuuden edellyttämien mallien käyttöönotto ja tuottavuutta nostavien prosessien johtaminen. Liiton sisäisessä kehittämistyössä on parannettu liiton kykyä toimia itse luovasti ja uusin toimintamallein. Liiton työssä muiden toimijoiden kanssa on korostunut selvästi aiempaa runsaampi luovien toimintamallien ja innovatiivisten työtapojen käyttö.

5 EDUNVALVONTA Profiloimme maakuntamme Eurooppalaisena erikoistuvien palveluiden ennakkoluulottomana alueena ja läntisen Suomen palvelukeskuksena. Tiivis Länsi-Suomi yhteistyö ja tätä tukevat kansainväliset verkostot. Edistetty eri työtasoilla. Länsi-Suomen maakuntien yhteistyötä tiivistetty asioiden valmistelijoiden kesken niin kansallisessa kuin kansainvälisessä edunvalvonnassa. Hanke-edunvalvonnassa kehittämispainopisteen lisääminen. Painotettu maakuntaohjelman mukaisia linjauksia. Lainsäädännössä aikaisempi vaikuttaminen. Kaavoitus- ja liikennevalmistelun kansallisen asemoinnin edunvalvonta. Toteutettu liikennepoliittisen selonteon yhteydessä sekä liikennesuunnittelun, maankäytön ja edunvalvonnan tiiviimmällä yhteistyöllä. Johtavien luottamushenkilöiden edunvalvontaroolin vahvistaminen. Lisätty yhteydenpitoa ja tiedotusta.

6 INNOVAATIO- JA TULEVAISUUSTYÖ Ennakoiva yhteiskuntapolitiikka ja maakunnan tulevaisuuden tekeminen. Laadukas innovaatioympäristö osana globaalia järjestelmää. Inhimillinen pääoma maakunnan menestystekijänä. Pilkahdus-toimintaa on tehostettu teemaryhmien ja uuden verkkopalvelun kehittämisen avulla. Toteutettiin TTY:n Pirtu-hankkeen kanssa tietopääoman ja johtamisen koulutus maakunnan toimijoille. Käynnistettiin toimijoiden tulevaisuustyötä yhdistävä Pirkanmaa 2040-toiminta. Valmisteltiin ennakoinnin käyttäjälähtöisyyttä lisäävä kuuden maakunnan ja TEM:n rahoittama EMMA-hanke. Valmisteltiin innovaatioympäristöjä kehittävää INKA-ohjelmaa kansallisesti ja Tampereen seudulla. Alueellista kehittämistä ja globaalien muutosten ennakointia Yliopistojen kanssa. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tehokkaampi integroituminen kansainvälisiin järjestelmiin. Alueellinen erikoituminen ja globaalien verkostojen käyttäminen Järjestettiin Pilkahdus-toimintaan kuuluva ennakointi-foorumi, jossa oli ulkomainen pääesiintyjä ja yliopistojen edustajia. Avattiin yhteydet EU:n innovaatiopolitiikan toteuttajiin molemminpuolisin vierailuin. Aloitettiin alueiden välinen älykkään erikoistumisen vertaisarviointi Itämeri-instituutin koordinoimien hankkeiden puitteissa. Liityttiin EU:n älykkään erikoistumisen S3-platformiin. Yritystoiminnan ja julkisen sektorin toiminnan yhteiskunta- ja ympäristövastuut Laajakaistarakentamisen tukeminen Osallistuttiin kestävää kehitystä tukevien ohjelmien ja suunnitteluprosessien työpajoihin. Nostettiin kestävä kehitys maakunnan skenaariotyön keskeiseksi ulottuvuudeksi. Käynnistettiin yhteisöpohjaista laajakaistarakentamista tukeva Pirkanmaan avoin kuitu- hanke maaseutuohjelman rahoituksella. Inhimillisen pääoman luominen, mobilisointi ja sen tuottavuuden lisääminen. Koulutustarpeet ja tulevaisuuden tuotantorakenne. Osaava työvoima Organisoitiin työelämän ja osaamistarpeiden ennakointi Pilkahdus-ennakointiryhmässä. Käynnistettiin tuotantorakennetta koskevien maakunnan kasvuskenaarioiden laadinta. Osallistuttiin maahanmuuton hyödyntämistä tukevien hankkeiden ohjaukseen. IT-yhteiskuntakehityksestä kiinniottaminen, e-hallinto ja e-sovellukset. Palvelut kattavasti nettiin. Tuottavuusetu => kilpailuetu => maine ja vetovoima. Osallistuttiin IT-alan rakennemuutoksen hyödyntämistä ja hallintaa koskevaan suunnitteluun, missä keskeistä on vapautuvien osaajien hyödyntäminen muualla yhteiskunnassa. Käynnistettiin keskustelu tulevaisuuden sähköisistä palveluista Avoin kuitu-hankkeen yhteydessä.

7 KEHITTÄMINEN Suunnittelujärjestelmä ja rakennerahasto-ohjelmat tukemaan strategisia tavoitteitamme. L-S:n yhteistyön veturi. Menestystä tukevat kansainväliset yhteydet. Maakuntasuunnittelun järjestelmää kehitetään osana aluekehityslain uudistamista. Pirkanmaalla päätettiin käynnistää maakuntasuunnitelman ja ohjelman laadinta yhtenä prosessina. Tavoitteena on uudistetulla tavalla laatia asiakirja maakunnan strategisista menestystekijöistä yhdessä keskeisten sidosryhmien kanssa. Tulevan rakennerahastokauden valmistelu alkoi Etelä- ja Länsi-Suomen yhteisen suunnitelman laadinnalla. Laadinnan vetovastuu oli Pirkanmaan liitolla. Ohjelmavalmistelussa korostettiin yritysten menestymisedellytysten, innovaatioympäristön, vähähiilisen talouden, työllisyyden, koulutuksen ja syrjäytymisen teemoja. Kansainvälisiä yhteyksiä on kehitetty AER:n aluekehittämiseen keskittyvässä komiteassa sekä Brysselin toimiston kautta. Toiminta on liittynyt lähinnä vaikuttamiseen EU:n tulevan rakennerahastokauden suhteen. Kehittämiskärkien toimintatapojen uudistaminen, lisäksi uusina palveluinnovaatiot, energia ja hyvinvointi. Innovaatioympäristöjen vahvistaminen. IT:n laaja soveltaminen. Nousevat teknologiat. Kehittämisrahoituksella on vahvistettu mm. innovaatioalustojen toimintaedellytyksiä, esimerkkeinä Uusi Tehdas ja BioMediTech. palveluinnovaatioita on rahoitettu mm. kahdessa hankkeessa, joista Tampereen yliopiston TamSi keskittyy palvelu- ja julkisen sektori hankkeisiin ja TTY:n InnoPir valmistavan teollisuuden palveluliiketoimintaan. Molemmissa on syntymässä kehittämiskonsepteja ja palveluliiketoiminnan kehittämisosaamista, joita voidaan jatkossa käyttää hyväksi uusien mahdollisuuksien konkretisoinnissa. Ympäristövastuullisten toimintatapojen luominen. Energiatehokkaat toimintamallit. Maaseutu uusiutuvien luonnonvarojen lähteenä ja hajautettujen palvelujen kohteena. Järjestetyssä maaseutufoorumissa paneuduttiin kylien liiketoimintamahdollisuuksiin, osallistavaan budjetointiin ja kansalaisten osallisuuteen kuntatoiminnoissa sekä yhteiskunnallisten yritysten rooliin osana kuntien palvelutuotantoa. Energia-asioissa tuotettiin selvitys Pirkanmaan hajautetun energiatuotannon edistämisestä, joka oli osana Tampereen yliopistoon tehtyä pro gradu tutkielmaa. Selvityksen pohjalta käynnistettiin maaseuturahaston rahoittama hanke, jossa haetaan käytännön ratkaisuja hajautetun energiatuotannon ongelmiin. Palvelumaakunnan malli. Tasa-arvo: palvelujen saavutettavuus. Yhteisöllisyys, osallisuuden uudet muodot. Liiton toteuttamassa Pirkanmaan kuntakehityshankkeessa haetaan uusia tapoja kuntien palvelutuotannon toteuttamiseksi. Hankkeen tutkimusosion kolmessa työpajassa tapahtuneen työskentelyn pohjalta päädyttiin kymmeneen vaihtoehtoiseen kehittämisteemaan, joiden työstämistä jatketaan vuonna 2013. Maaseutufoorumissa käsitellyt teemat tähtäsivät yhteisöllisyyden ja osallisuuden uusien muotojen hyödyntämiseen. Paikallisten toimintaryhmien kanssa jatkettiin kiinteää yhteistyötä. Ennakointi ja yhteistyö. Tiedontuotanto asiakkaiden lähtökohdista ja aktiivinen kanava auki kuntiin. Pirkanmaa pilottina kuntalain uudistuksessa. Palvelujen saatavuus ja kattavuus. Ennakointityötä ja siihen liittyvää aluetoimijoiden yhteistyötä on jatkettu ja laajennettu vuoden 2012 mittaan Pilkahdus -brändinimen alla. Ennakoinnillista työotetta on ryhdytty tuomaan myös osaksi liiton suunnittelutyötä, mm. vuoden 2012 lopulla käynnistynyttä maakuntastrategian valmistelua.

8 KAAVOITUS Kasvun ja menestyksen maankäytölliset pitkän tähtäimen, strategiset ratkaisut tehdään maakuntakaavalla. Menestyksen kannalta tärkeimpien toimintojen ja kansallisten runko-verkkojen asemointi ja yhteensovittaminen. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 työssä valmisteltiin aloitus- ja tavoitevaihetta. OAS oli nähtävillä. Kyseessä on kaikki maankäytön osa-alueet kattava oikeusvaikutteinen maakuntakaava, joka vahvistuessaan korvaa nykyisen maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavat. Työssä korostetaan maakuntakaavan strategista luonnetta. Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava, joka käsittelee liikennettä ja logistiikkaa hyväksyttiin maakuntavaltuustossa ja se saatettiin ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Vaihemaakuntakaavaan on sisällytetty tarvittavat valtakunnalliset rata- ja päätielinjaukset, Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen, Tampere-Pirkkalan lentoaseman alue ja muualla maakunnassa sijaitsevat logistiset aluekokonaisuudet. Vaihemaakuntakaava vahvistaa huomattavasti Pirkanmaan asemaa kehityskäytävien solmualueena. Pirkanmaan ja erityisesti Tampereen saavutettavuus maailmalta ja muualta Suomesta paranee merkittävästi. Innovatiiviset, kuntien, asukkaiden ja elinkeinoelämän kanssa yhteistyössä tehdyt maankäytön ratkaisut. Kansainvälisesti toimivat pääliikenneyhteydet, kuljetusjärjestelmät ja logistiset ratkaisut. Monipuoliset ja riittävät yritystoiminnan alueet. Uuden maakuntakaavan valmistelu perustuu laajaan kansalaisosallistumiseen ja yhteydenpitoon sidosryhmien kanssa. Maakuntakaavalle perustettiin laajapohjainen ohjausryhmä sekä temaattisia hankeryhmiä. Maakuntakaavalle avattiin vuorovaikutteiset Internetsivut ja karttapalautejärjestelmä. Etelä-Pirkanmaan alueelle (ml. Lempäälä) valmisteltiin maakuntakaavan pohjaksi maankäytön rakennevaihtoehtoja yhteistyössä alueen kuntien ja valtion toimijoiden kanssa. Koko maakunnan kattava maankäyttövaihtoehtojen laadinta käynnistettiin laajalla kuntayhteistyöllä. Maakuntakaavan kuntatapaamiset aloitettiin. Tuulivoimaan sekä etelän suunnan lisäraiteisiin liittyen järjestettiin asukastilaisuuksia; tuulivoimaan myös seminaari. Väestö- ja työpaikkasuunnitteen pohjaksi järjestettiin asiantuntijoiden työseminaareja. Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman ja aiesopimuksen valmisteluun osallistui useita asiantuntijatahoja ja aiesopimuksesta järjestettiin julkistamisseminaari. Kestävä alue- ja yhdyskuntarakenne, palvelukeskusverkko ja liikennejärjestelmä. Toimivat ja palveluverkkoon tiiviisti kytkeytyvät joukko- ja raideliikenne-yhteydet. Ympäristön arvot tunnistettu. Bio- ja tuulienergian hyödyntäminen. Liikenne- ja logistiikkakaava antaa hyvät edellytykset yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle ja kestävien liikkumismuotojen edistämiselle. Liikenne- ja logistiikkakaavassa on vahva painotus raideliikenteeseen sekä kauko- että lähijunaliikenteeseen. Pirkanmaan liitto on edistänyt vahvasti lisäraiteiden suunnittelua sekä pääradalle että radoille Porin ja Jyväskylän suuntiin. Pääradalle etelän suuntaan valmistui lisäraiteiden aluevaraussuunnitelma liiton ja Liikenneviraston toimesta. Porin radalle valmistui suunnitelma yhteysvälin henkilöliikenteen nopeuttamisesta. Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on määritetty Pirkanmaan liikennevisio ja toimenpiteen sen saavuttamiseksi. Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma hyväksyttiin maakuntahallituksessa ja sen ensimmäisen vaiheen toteutuksesta laadittiin kuntien ja valtion välinen aiesopimus, joka hyväksyttiin kaikissa Pirkanmaan kunnissa. Kiviaineshuollon ja pohjavesien suojelun yhteensovittamiseksi haettiin rahoitusta Pirkanmaan POSKI-hankkeelle. Tampereen läntisen raideyhteyden suunnittelu käynnistettiin yhdessä Liikenneviraston kanssa. Työssä tarkastellaan myös Pirkanmaan muun rataverkon kehittämistä. Kokonaisnäkemyksen muodostamiseksi ja Tampereen kaupunkiseudun liikennemallin päivittämiseksi käynnistettiin liikennetutkimus yhteistyössä valtion, Tampereen kaupunkiseudun ja Tampereen kaupungin kanssa. Tutkimus koskee nyt ensimmäistä kertaa myös kaupunkiseudun ulkopuolisia kuntia. Pirkanmaan liitto vastasi päärataryhmän työskentelystä, jossa pyritään edistämään niin henkilö- kuin tavaraliikenteen kehittämistä pääradalla.

9 Turvallinen elinympäristö, elävät keskusta-alueet ja hyvin saavutettavat palvelut. Monipuolisia asumistapavaihtoehtoja. Hyvät virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet sekä kulttuuriympäristön ja matkailun vetovoimaiset kohteet. Ympäristön arvojen tunnistamiseksi, valtakunnallisten ja maakunnallisten maisema-alueiden päivitystyö käynnistettiin yhteistyössä ELY-keskuksen ja kuntien kanssa. Maakuntaan laadittiin tuulivoimaselvitys, joka antaa valmiudet tuulivoimapuistojen osoittamiseen maakuntakaavassa. Etelä-Pirkanmaan rakennevaihtoehtotyössä on kiinnitetty erityistä huomiota palveluiden saavutettavuuteen, keskusverkon kehittämiseen sekä hyvien asumisvaihtoehtojen tarjoamiseen. Liikenne ja logistiikkakaava edistää palveluiden saatavuutta. Se parantaa sekä pitkien että lyhyiden matkojen sujuvaa ketjutusta. Kaavassa on kiinnitetty erityistä huomiota yhtenäisiin virkistysalueisiin ja virkistysreittien jatkuvuuteen. Paikkatietoteknologian hyödyntäminen ja sähköisen osallistumisen käyttö kaavoituksessa. Vuorovaikutteiset, ennakoivat ja tarpeisiin vastaavat suunnittelutavat. Jatkuva, suunnitteluprosessin läpäisevä, vuorovaikutus. Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040 liittyen toteutettiin karttapohjainen palautejärjestelmä sekä helppokayttöiset ja jatkuvasti päivittyvät Internet-sivut. Pirkanmaan liitto on myös vetänyt maakuntien liittojen INSPIRE-yhteistyötä. Kaavoitusvalmisteluun liittyen on järjestetty vuorovaikutteisia asukastilaisuuksia ja asiantuntijoiden työpajoja. Uuteen maakuntakaavan laadintaan on rakennettu laaja, eri sidosryhmiin pohjautuva yhteistyöverkosto. Maakuntakaavan 2040 osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Pirkanmaan liitossa sekä kaikissa Pirkanmaan kunnissa. OAS:sta pyydettiin lausunnon kunnilta, valtion toimijoilta sekä laajalta joukolta sidosryhmiä. Maakuntahallitus käsitteli saadun palautteen. Maakuntakaavan 2040 aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin. Lisäksi käynnistettiin viranomaisten työvaiheisiin kytketyt tapaamiset.

10 HALLINTO Olemme avoin, vuoro-vaikutteinen ja viestivä. Maakuntien maksatuskeskus Vuorovaikutteista toimintaa sähköisiä palveluja hyödyntäen jatkettiin (dokumentinhallintajärjestelmä, yhteiset työtilat, vuorovaikutteinen kaavanlaadintaprosessi, pilkahdus.fi). Lisäksi liiton paikkatietoaineisto on julkistettu vapaasti käytettäväksi. Luottamushenkilöhallinnon roolin vahvistaminen maakunnan strategisten valintojen tekijänä. Asiantuntijuus kuntahallinnon avuksi. Henkilöstön osaamisen ja avoimen toimintamallin varmistaminen. Hallinnon tavoitteellisuus. Kuntakehitysprojekti, henkilöstön osaamista on varmistettu koulutuksin. Kestävän kehityksen suunnitelma omalle toiminnalle. Sähköiset kansalaisfoorumit Kestävän kehityksen suunnitelmaa ei ole laadittu. Läpinäkyvä, esimerkillinen ja moniarvoinen hallinto Osallisuuden kasvattaminen Esityslistojen ja pöytäkirjojen lisäksi liiton diaari ja viranhaltijoiden päätökset on julkistettu liiton kotisivuilla Omien työntekijöiden työn ja työhyvinvoinnin tukeminen. Ennakoiva hallinto ja yhteistyö jäsenkuntien kanssa. Tuottavuuden mittarit ja mittaaminen, verrokkiaineistojen keruu. Kuntajohtajakokouksia on järjestetty säännöllisesti. Talousarviovalmistelun käynnistysvaiheen yhdessä järjestettiin jäsenkunnissa kattava kuntakierros, missä kuultiin kuntien näkemyksiä liiton toiminnasta, tulevista painopisteistä ja taloudellisista resursseista. Kevään kuntakierroksella tavoitettiin edustajia kaikista jäsenkunnista.

11 3. Tilinpäätöskertomus Jäsenkuntien maksuosuudet vuonna 2012 olivat 3 276 036. Maksuosuuksia kerättiin 2,85 % edellisvuotta enemmän. Liiton vakinaisen henkilöstön määrä vuoden 2012 lopussa oli 35, virkoja 5 ja toimia 30. Määräaikaisia työsopimussuhteita oli 7. Talousarvion toteutuminen Tuloslaskelmaosa Vuoden 2012 tuloslaskelman mukaiset toimintatulot olivat 4 067 188,55. Tämä on 121 454,55 enemmän kuin talousarviossa ennakoitiin. Toimintamenot olivat 4 242 182,41, mikä on 237 900,41 talousarviossa ennakoitua enemmän. Toimintakate oli 116 445,86 talousarviota huonompi. Tulojen ylitykset aiheutuivat pääosin ulkopuolisella rahoituksella rahoitettavan projektitoiminnan kasvusta tilikauden aikana ja liiton järjestämisvastuulleen ottamien tilaisuuksien ja matkojen kauttalaskutuksesta. Vastaavasti menojen ylitykset johtuvat osaltaan edellä esitetyistä. Merkittävin yksittäinen ylitykseen johtaneista syistä oli lomapalkkavarauksen laskentamuutos. KVTES:n vuosilomasäännöksistä on poistettu taulukko B. Lomapalkkavarauksen muutos oli 92 161,26 (+31 %). Tilikauden alijäämä ilman lomapalkkavarauslaskentamuutosta olisi ollut liki talousarvion mukainen (59 634, kun talousarviossa 2012 alijäämä on 52 388 ). Tieto sääntömuutoksesta aiheutuvasta lomapalkkavarauksen suuruudesta saatiin joulukuussa. Luottamushenkilöhallinnon tulosalueen talouden toteutuma alitti arvioidut määrärahat, menojen alitus on 53 989,75 (30 %). Varsinaisen toiminnan talouden toteutuman osalta tulojen kertymä oli 121 454,55 (3,1 %) talousarviota suurempi. Menot ylittyivät 291 891,16 (7,6 %). Varsinaisen toiminnan toimintakate oli 170 436,61 talousarviota huonompi. Toimintakate oli -174 993,86, mikä on 116 445,86 talousarviota huonompi. Rahoitustuotot olivat 15 062,77 ja rahoituskulut olivat 49,85. Tuloslaskelma osoittaa -159 980,94 vuosikatetta. Talousarviossa ennakoitiin vuosikatteen olevan -43 548,00 euroa. Investointiosa Toimistokalusteiden täydennyshankintoja ja maakuntakaavoituksen taustaselvitysten aktivointia, 33 191,63. Tilikauden aikana myytiin Pikespo Invest Oy:n osakkeet (534 kpl) yhteishintaan 9 857,64, myyntivoittoa kirjattiin 5 097,59. Tilikauden tulos ja tuloksen käsittely Tilikauden tulos on -213 710,75. Poistoeroa vähennettiin 47 915,16 investointivarauksella katettujen toimitilakunnostuksien, ilmastointiremontin ja atk-hankinnan poistojen verran. Pirkanmaan palkintorahastoa vähennettiin 14 000. Alijäämäksi muodostui rahastosiirtojen jälkeen 151 795,59. Alijäämä voidaan kattaa aiempien vuosien ylijäämällä.

12 Rahoituslaskelmaosa Toiminnan ja investointien rahavirta oli -183 315 (edellisvuonna -58 435 ). Rahoituksen rahavirta oli -194510 (54 632 ). Kassavarojen kokonaismuutos oli 377 825 (-3 803 ). Negatiivinen muutos johtuu pääosin projektisaatavien merkittävästä kasvusta. Tase Pitkä- tai lyhytaikaista lainaa ei ollut. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Talousarviossa asetettua tavoitteiden asettelua on tarkennettu ja aikataulutettu ryhmäkohtaisesti. Ryhmän työohjelmien ja niiden toteutuksen varattujen määrärahojen seuranta on vuoden mittaan hoidettu virkatyönä johtoryhmässä sekä ryhmien johtajien ja maakuntajohtajan keskinäisissä neuvotteluissa. Talousarvion toteutuma on raportoitu neljän kuukauden välein maakuntahallitukselle ja sijoitustoiminnasta on annettu raportit maakuntahallitukselle puolivuosittain. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Säännösten, määräysten ja päätösten noudattamisessa ei ole ollut virheitä tai rikkomuksia. Riskienhallinnan järjestäminen Liiton valmiussuunnitelma päivitettiin loppuvuodesta 2008. Sen yhteydessä läpikäytiin liiton poikkeusolojen toiminnan lisäksi myös ns. normaaliolojen toimintaan liittyviä toiminnallisia riskejä. Riskien minimoimiseen tarkoituksenmukaisella tasolla on kiinnitetty huomiota jokapäiväisessä toiminnassa. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Tilikauden aikana tehty Pikespo Invest Oy:n osakeluovutus tehtiin maakuntahallituksen päätösten mukaisesti. Sopimustoiminta Liiton kaikki sopimukset allekirjoittavat maakuntajohtaja ja hallintojohtaja. Sopimusten hallinta on keskitetty hallintoryhmän assistentille. Liitossa on sopimustenhallintaohjelmisto. Sopimuksia valmisteltaessa tarkistetaan, että sopimuskumppanin verot ja työnantajamaksut on suoritettu. Pidemmissä sopimussuhteissa tarkistus suoritetaan vuosittain. Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Liiton hallinnon ja talouden sisäinen tarkastus hoidetaan maakuntajohtajan ohjeistuksen mukaisesti.

13 TULOSLASKELMA V. 2012 v. 2011 MYYNTITUOTOT 3 334 803,53 3 239 960,82 TUET JA AVUSTUKSET 667 084,63 278 197,45 VUOKRATULOT 607,91 607,92 MUUT TOIMINTATUOTOT 40 673,87 16 262,26 TOIMINTATULOT TOIMINTATULOT 4 043 169,94 3 535 028,45 PALKAT JA PALKKIOT -2 199 538,30-1 906 153,30 ELÄKEMAKSUT -559 182,69-485 840,26 MUUT HENKILÖSTÖSIVUKULUT -69 465,09-51 538,73 HENKILÖSTÖMENOT YHTEENSÄ -2 828 186,08-2 443 532,29 PALVELUJEN OSTOT -1 091 406,84-907 586,97 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -55 514,41-59 134,96 VUOKRAT -91 643,47-78 724,30 MUUT MENOT -151 413,00-115 580,02 TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT -4 218 163,80-3 604 558,54 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -174 993,86-69 530,09 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT KORKOTUOTOT 15 006,55 25 941,25 MUUT RAHOITUSTUOTOT 56,22 41,71 MUUT RAHOITUSKULUT -49,85-35,65 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT 15 012,92 25 947,31 VUOSIKATE -159 980,94-43 582,78 POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMANMUKAISET POISTOT -58 827,40-53 833,88 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -58 827,40-53 833,88 SATUNNAISET ERÄT /käyttöom. luov. 5 097,59 TILIKAUDEN TULOS -213 710,75-97 416,66 POISTOERON LISÄYS POISTOERON VÄHENNYS 47 915,16 47 915,16 POISTOERON LISÄYS/VÄHENNYS 47 915,16 47 915,16 VARAUSTEN LISÄYS VARAUSTEN VÄHENNYS RAHASTOJEN LISÄYS/VÄHENNYS 14 000,00 7 000,00 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -151 795,59-42 501,50 Toimintatuotot/Toimintakulut, % 96 % 98 % Vuosikate/poistot, % -374 % -181 %

14 RAHOITUSLASKELMA 1.1.2012-31.12.2012 Rahavirta/toiminta Toteutuma Toteutuma 2012 2011 Tulorahoitus Vuosikate -159 981-43 583 Satunnaiset erät 5 098 Investoinnit -33 192-14 853 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 4 760 Rahavirta/toiminnan rahavirta -183 315-58 435 Rahoitus Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 0 0 Saamisten muutokset -306 728-19 330 Korottomat velat 112 217 73 962 Muut maksuvalmiuden muutokset -194 510 54 632 Rahoituksen rahavirta -194 510 54 632 Rahavarojen muutos -377 825-3 803 Rahavarat 31.12. 374 164 751 989 Rahavarat 1.1 751 989 755 793 Rahavarojen muutos -377 825-3 803 Kassan riittävyys 32 74

15 PIRKANMAAN LIITTO TASE 31.12.2102 31.12.2011 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Muut pitkävaikutteiset menot 585 382,09 584 826,78 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja laitteet 35 312,36 61 503,44 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 925 159,56 929 919,61 Pysyvät vastaavat 1 545 854,01 1 576 249,83 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 8 118 029,11 6 416 402,73 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Muu vaihto-omaisuus 0,00 0,00 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 32 907,66 11 500,64 Muut saamiset 779 284,02 495 590,40 Siirtosaamiset 20,00 0,00 Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset 374 163,89 751 989,29 Vaihtuvat vastaavat 1 186 375,57 1 259 080,33 Vastaavaa 10 850 258,69 9 251 732,89 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 839 195,22 839 195,22 Muut omat rahastot 379 199,67 393 199,67 Edellisten tilikauden yli/alijäämä 428 199,47 470 700,97 Tilikauden yli/alijäämä -151 795,59-42 501,50 Omapääoma 1 494 798,77 1 660 594,36 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 495 000,65 542 915,81 Vapaaehtoiset varaukset 0,00 0,00 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset 495 000,65 542 915,81 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut toimeksiantojen pääomat 8 118 029,11 6 416 402,73 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Saadut ennakot Ostovelat 188 280,21 129 497,35 Muut velat 101 414,63 96 271,66 Siirtovelat 452 735,32 406 050,98 Lyhytaikainen 742 430,16 631 819,99 Vieras pääoma 742 430,16 631 819,99 Vastattavaa 10 850 258,69 9 251 732,89 Omavaraisuusaste % 18 % 23 % Suhteellinen velkaantuneisuus % 21 % 18 %

16 TULOSLASKELMAN TOTEUTUMISVERTAILU 1.1.2012-31.12.2012 Tot 2011 Ta 2012 Tot 2012 poikkeama % MYYNTITUOTOT 3 239 960,82 3 300 036,00 3 335 799,08-35 763,08 101,1 TUET JA AVUSTUKSET 343 197,45 643 198,00 690 107,69-46 909,69 107,3 VUOKRATUOTOT 607,92 2 500,00 607,91 1 892,09 24,3 MUUT TULOT 19 960,05 0,00 40 673,87-40 673,87 TOIMINTATULOT 3 603 726,24 3 945 734,00 4 067 188,55-121 454,55 103,1 PALKAT JA PALKKIOT -1 906 153,30-2 176 200,00-2 199 538,30 23 338,30 101,1 ELÄKEMAKSUT -485 840,26-518 956,00-559 182,69 40 226,69 107,8 MUUT HENKILÖSTÖSIVUKULUT -51 538,73-73 739,00-69 465,09-4 273,91 94,2 HENKILÖSTÖMENOT YHTEENSÄ -2 443 532,29-2 768 895,00-2 828 186,08 59 291,08 102,1 PALVELUJEN OSTOT -976 284,76-1 013 127,00-1 115 425,45 102 298,45 110,1 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -59 134,96-56 700,00-55 514,41-1 185,59 97,9 VUOKRAT -78 724,30-63 000,00-91 643,47 28 643,47 145,5 MUUT MENOT -115 580,02-102 560,00-151 413,00 48 853,00 147,6 TOIMINTAKULUT -3 673 256,33-4 004 282,00-4 242 182,41 237 900,41 105,9 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -69 530,09-58 548,00-174 993,86 116 445,86 298,9 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT KORKOTUOTOT 25 982,96 15 000,00 15 006,55-6,55 100,0 MUUT RAHOITUSTUOTOT 56,22 KORKOKULUT -35,65 0,00-49,85 49,85 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT 25 947,31 15 000,00 15 012,92-12,92 100,1 VUOSIKATE -43 582,78-43 548,00-159 980,94 116 432,94 367,4 SUUNNITELMANMUKAISET POISTOT -53 833,88-65 840,00-58 827,40-7 012,60 89,3 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -53 833,88-65 840,00-58 827,40-7 012,60 89,3 SATUNNAISET ERÄT 0,00 0,00 5 097,59 TILIKAUDEN TULOS -97 416,66-109 388,00-213 710,75 104 322,75 195,4 POISTOERON LISÄYS 0,00 0,00 0,00 0,00 POISTOERON VÄHENNYS 47 915,16 50 000,00 47 915,16 2 084,84 95,8 VARAUSTEN LISÄYS VARAUSTEN VÄHENNYS 0,00 0,00 0,00 0,00 RAHASTOJEN LISÄYS 0,00 0,00 0,00 0,00 RAHASTOJEN VÄHENNYS 7 000,00 7 000,00 14 000,00-7 000,00 200,0 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -42 501,50-52 388,00-151 795,59 99 407,59 289,8

17 Investoinnit Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma poikkeama Hanke 2011 2012 2012 atk-laitteet, tstokalusteet -14 850,53-30 000,00-3 191,63 26 808,37 maakuntakaavaselvitykset -30 000,00-30 000,00 yhteensä -14 850,53-30 000,00-33 191,63-3 191,63 Luottamushenkilöhallinto Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma poikkeama 2011 2012 2012 Toimintatulot 0 0 0 0 Toimintamenot -120 050,78-177 700,00-123 710,25-53 989,75 Netto +/- -120 050,78-177 700,00-123 710,25-53 989,75 Varsinainen toiminta Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma poikkeama 2011 2012 2012 Toimintatulot 3 603 726,24 3 945 734,00 4 067 188,55-121 454,55 Toimintamenot -3 553 205,55-3 826 581,00-4 118 472,16 291 891,16 Netto +/- 50 520,69 119 153,00-51 283,61 170 436,61

18 4. Toimintakertomus 4.1. Luottamushenkilöhallinto Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma poikkeama 2011 2012 2012 Toimintatulot 0 0 0 0 Toimintamenot -120 050,78-177 700,00-123 710,25-53 989,75 Netto +/- -120 050,78-177 700,00-123 710,25-53 989,75 Luottamushenkilöhallinnolle asetettujen tavoitteiden toteutuminen Valtakunnallinen vaikuttaminen Poliittiset ryhmien yhteistyö tuotti hyvässä yhteistyössä kansanedustajien kanssa aiempaan vahvemman edunvalvonnan aseman uudella eduskuntakaudella. Pirkanmaalainen ministeri, kaksi merkittävää valiokuntapuheenjohtajuutta ja kaksi valtiosihteeriä luovat pohjaa aiempaa vahvemmalle edunvalvonnalle. WFA-yhteistyö tiivistyi ja maakuntien näkemykset yhteisistä liikennehankkeista olivat yksituumaisia. Botnia Corridor hanke koettiin tärkeäksi tulevaisuuden tekijänä. Maakuntien rajat ylittävät EAKR- ja ESR-hankkeet tunnustettiin tulevaisuudessa tarpeellisiksi ja maakuntien vahvuuksia parantaviksi. Yhteistyön vahvistaminen jäsenkuntien luottamushenkilöhallintoon Maakuntahallituksen ja omistajakuntien luottamus- ja virkamiesjohdon kanssa pidettiin yhteistyöneuvotteluja talousarvion valmistelun yhteydessä. Talousarvion lisäksi käsiteltiin kuntien ajankohtaisia asioita. Lisäksi maakuntahallituksen puheenjohtaja kutsui kunnanhallitusten puheenjohtajistot yhteisneuvotteluun 2 kertaa. Hallitustyöskentelyn kehittäminen Maakuntahallituksen työskentelyssä siirtyminen sähköisen kokousmateriaaliin ja liiton kotisivuilla näkyvä asioiden valmistelun tilanne taustatietoineen on lisännyt merkittävästi työskentelyn avoimuutta. Asioiden valmistelun alkuvaiheen lähetekeskustelut ovat nopeuttaneet ja selventäneet käsittelyjen päätösvaihetta. Hallituksen kokouksia on pidetty pääsääntöisesti kolmen viikon välein.