TYÖELÄMÄOHJAUS - MITÄ, MIKSI, MITEN? Tämän reseptikirjan avulla pääset kokeilemaan reseptejä ja maistamaan valittuja paloja työelämäohjauksen maailmasta. Täydentämällä reseptikirjaa voit luoda omat ohjeesi, joilla keität työyhteisösi ohjausta paremmaksi!
TYÖELÄMÄOHJAUS Työelämäohjaus vastaa ohjauksen kysyntään työpaikoilla. Se on yksi ohjauksen muoto ja sateenvarjokäsite monenlaiselle työpaikoilla tapahtuvalle, yksilöä osallistavalle ja vuorovaikutukseen perustuvalle kehitystyölle. Työelämäohjauksessa on kyse nimenomaan työelämässä jo olevia aikuisia koskevasta ohjauksesta. Työelämäohjauksessa pyritään huomioimaan työntekijän elämänkokonaisuus. Ohjaus voi olla tukena ja apuna työntekijän ammatillisessa kehityskulussa, työn muutosten kohtaamisessa sekä työurapolun rakentamisessa. Ohjaus on välitila, jossa työntekijä voi vetää henkeä ja pysähtyä, jossa hänellä on tilaa ja aikaa pohtia, tutkia, selkiyttää ja kehitellä. Ohjaus tarjoaa työntekijälle mahdollisuuden löytää merkitystä ja mielekkyyttä sekä synnyttää ja jäsentää oivalluksiaan työssä.
PYSY POLULLA, OTA OHJAUSTA!
TYÖELÄMÄOHJAUS ON IKÄÄN KUIN VAATIMUS NYKYAJAN TYÖSSÄ; SITÄ ON OLTAVA, ETTÄ MEILLÄ ON TYÖPAIKOILLA HYVINVOINTIA. (Taitoa työelämäohjaukseen -koulutuksen osallistuja)
IN A WORLD OF CONSTANT CHANGE, LIFELONG LEARNING ENSURES THAT FINLAND S FUTURE IS ESTABLISHED ON EDUCATION AND SKILLS. (CEDEFOP: CAREER DEVELOPMENT AT WORK)
RESEPTI TYÖELÄMÄOHJAUKSEN KOKONAISUUS TYÖYHTEISÖSSÄ Millaista ohjausta sinun työyhteisössäsi on jo tarjolla? Merkitse hymiöllä alla oleviin vaihtoehtoihin säännölliset keskustelut näkymistä urapolulleni Tukea ja apua muutostilanteissa hyvinvointiani lisäävä työnohjaus osaamiskartoitus neuvontaa ja ohjausta koulutuksesta ja sen rahoittamisesta varhaisen välittämisen malli on aktiivisessa käytössä monipuolisia menetelmiä työn räätälöimiseksi ja urapolun suunnittelemiseksi (shadowing, työkierto, työkokeilu, sijaisuudet) mentorointi ammatillista kehittymistäni tukeva kehityskeskustelu vertaisryhmä tai muu vertaistuki työpaikallani toimii koulutettu työelämän koulutusneuvoja toimiva perehdytys neuvontaa ja ohjausta laajasti osaamiseni kehittämisen vaihtoehdoista iän ja elämäntilanteen huomioiminen työssä Näitä haluaisin kokeilla / omat mausteeni työelämäohjaukseen:
TARVITSEN VALMENNUSTA, KOSKA TOIMIN NYT TYÖELÄMÄOHJAAJAN ROOLISSA KUIN BAMBI HEIKOILLA JÄILLÄ. (Taitoa työelämäohjaukseen -koulutuksen osallistuja)
TOIVOISIN VOIVANI TOIMIA TYÖELÄMÄOHJAAJANA KUIN MIKAEL GRANLUND MAALINTEOSSA. (Taitoa työelämäohjaukseen -koulutuksen osallistuja)
RESEPTI OHJAUSTAIDOT Ohjausta voi kuvata laaja-alaiseksi elämänsuunnittelun menetelmäksi. Ohjaus ei ole valmiita vastauksia, vaan kuuntelemista ja oikeiden kysymysten esittämistä. Ohjaaja on ohjausprosessin asiantuntija, mutta ohjattava on oman elämänsä asiantuntija. Ohjattava osallistuu aktiivisesti esittämiensä kysymysten ratkaisemiseen. Ohjaaja pyrkii keskustelussa vahvistamaan ohjattavan voimavaroja ja välttämään valmiiden ratkaisumallien antamista. Ohjaaja, muista ainakin nämä ohjauskeskustelussa! - varaa keskustelua varten häiriötön tila, jossa asetelma on tasavertainen: älä korosta valtaasi istumalla korkeammalla tai linnoittautumalla massiivisen työpöytäsi taakse - varaa aidosti aikaa ohjattavalle: älä keskity tietokoneeseen, älä tsekkaile puhelinta vaan laita laitteet sivuun ja äänettömälle, kiinnitä huomiota keskustelua häiritseviin maneereihisi - pyri rauhoittumaan ja ole läsnä - viesti kehonkielelläsi kiinnostusta: nojaudu hieman eteenpäin, älä risti käsivarsiasi tai jalkojasi torjunnan merkiksi - aseta kello ohjattavan henkilön tuolin taakse siten, että pienellä silmien liikkeellä pystyt seuraamaan ajankulkua - muista, että ohjattava on oman elämänsä asiantuntija: älä tarjoa valmiita vastauksia, vaan keskity esittämään hyviä kysymyksiä, jotka auttavat ohjattavaa selkeyttämään tilannetta itselleen Kehitä ohjaustaitojasi! Harjoittele ohjauskeskusteluissa erilaisia - ohjaustyylejä: hyväksyvä, jäsentävä ja selkiyttävä, puheeksi ottava ja näkyväksi tekevä sekä neuvoja ja ohjeita antava - ohjauskeskustelun välineitä: sopiminen, tavoitteen asettaminen ja toiminnan suunnittelu, kysymysten käyttäminen, selventäminen ja tarkentaminen, kuunteleminen ja kuuleminen, vastauksien ja neuvon siirtäminen, keskustelun kohdentaminen, konkretisointi, kannustaminen vahvuuksien havaitsemiseen, konfrontointi, tukeminen, ohjattavan rytmin ja ilmaisutavan huomioiminen, sanallisen ja sanattoman viestin yhteensopivuus, taukojen ja hiljaisuuden hyödyntäminen, neuvominen, keskustelun kokoaminen
TYÖELÄMÄOHJAUS KITEYTYY KEHITYSKESKUSTELUISSA, JOISSA SUUNTAVIIVAT TULEVAAN LAADITAAN. (Taitoa työelämäohjaukseen -koulutuksen osallistuja)
KEHITYSKESKUSTELU ON SOPIMUS KATSOMISESTA RINNAKKAIN SAMAAN SUUNTAAN.
RESEPTI KEHITYSKESKUSTELUT Tutkimuksemme mukaan kehityskeskustelut ovat useissa työyhteisöissä keskeisin väline työelämäohjauksen toteutuksessa. Kirjaa tälle sivulle ajatuksiasi siitä, millaiset kehityskeskustelukäytännöt olisivat mielestäsi ohjauksellisia. Tulisiko koko kehityskeskustelukäytäntöä uudistaa jollain tavalla?
HILJAINEN TIETO EI HIIPIMÄLLÄ TARTU! MENTOROINTIOHJELMAT OVAT LÖYTÄNEET PAIKKANSA TYÖYHTEISÖJEN KEHITTÄMISMENETELMIEN VIIDAKOSSA JA NIITÄ KÄYTETÄÄN ENTISTÄ LAAJEMMIN JA MONIPUOLISEMMIN.
MENTOROINNIN MAHDOLLISUUDET OVAT LÄHES RAJATTOMAT JA KUSTANNUKSET MALTILLISET.
RESEPTI MENTOROINNILLA JA VERTAISRYHMÄLLÄ OHJAUSTA JA TUKEA TYÖNTEKIJÄLLE Case 1 Asianajotoimisto Boreniuksen Ruuhkavuosiprojekti sisälsi pilottiprojektin mentorointimallin kehittämisestä työntekijöiden tueksi. Mentoriprojektin tavoitteena oli tarjota mentorointia ruuhkavuosia eläville työntekijöille. Esimerkiksi perhevapaalta työhön palaavat äidit saivat mentorointia ennen työnteon aloittamista, jotta paluun aiheuttama jännitys ja ahdistus vähenisi. Mentorointitapaamisissa keskityttiin henkilökohtaisten tavoitteiden tukemiseen. Osallistujat kokivat mentorointitapaamisten olleen hyödyllisiä erityisesti yleisen luottamuksellisen keskustelun, urakehityksen ja ruuhkavuosihaasteiden aihepiirien osalta. Kaikki osallistujat, niin mentorit kuin mentoroitavatkin, katsoivat että mentorointia tulisi jatkaa työyhteisössä pilottiprojektin päätyttyä. Case 2 Kansainvälisessä Leonardo da Vinci -projektissa toteutettiin Joensuussa pilotti, jonka tavoitteena oli koota matalapalkka-alalla työskentelevien ohjaukseen liittyviä kysymyksiä sekä työelämäohjauksen mahdollisuuksia ja käytäntöjä. Kahdentoista naisosallistujan pilottiryhmä koostui viiden joensuulaisten siivousalan yrityksen työntekijöistä. Joensuun työvoimatoimiston kahden ammatinvalintapsykologin vetämä ryhmä kokoontui kuusi kertaa, iltapäivisin kolme tuntia kerrallaan. Ryhmä oli osallistujille ja yrityksille maksuton, joskin yritykset sitoutuivat maksamaan osallistuville työntekijöille palkan kokoontumisten ajalta. Ryhmän toiminnan tavoitteena oli käynnistää löytöretki omaan osaamiseen ja kehittymismahdollisuuksiin, pohtia siivoojan työhön liittyviä haasteita ja ilonaiheita, vahvistaa osallistujien ammatillisuutta, työstää konkreettisia suunnitelmia tulevaan sekä pohtia naiseuteen ja naisena olemiseen ja elämiseen liittyviä kysymyksiä. Kaikki osallistujat kuvasivat osallistumista ryhmään hyvin myönteisesti. Ryhmä mm. avarsi omia näkökulmia sekä lisäsi itsevarmuutta, itseluottamusta ja rohkeutta.
EFFECTIVE CAREER SUPPORT BY EMPLOYERS TO THEIR EMPLOYEES IN THE WORKPLACE MEETS BOTH BUSINESS AND INDIVIDUAL NEEDS. (CEDEFOP: CAREER DEVELOPMENT AT WORK)
URAKEHITYS KÄSITTEENÄ ON SYYTÄ YMMÄRTÄÄ MAHDOLLISIMMAN LAAJASTI: EI VAIN YLÖSPÄIN KIIPEÄMISENÄ, VAAN MYÖS SIVUTTAISSUUNTAISENA KEHITTYMISENÄ JA LIIKKEENÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISKYKYISYYDEN YLLÄPITÄMISENÄ NIIN NYKYISESSÄ TYÖORGANISAATIOSSA KUIN SEN ULKOPUOLELLAKIN.
TYÖNKUVA VAIHTELEE TILANTEIDEN MUKAAN. HENKILÖSTÖN ON NOPEASSA TAHDISSA KYETTÄVÄ VASTAAMAAN ERILAISIIN HAASTEISIIN. (Taitoa työelämäohjaukseen -koulutuksen osallistuja)
RESEPTI URAOHJAUS TYÖYHTEISÖSSÄ Uraohjaus on toiminnan tasolla mm. keskustelua ohjattavan ajatuksista, kokemuksista, toiveista ja haaveista. Toisinaan toiminnalliset tehtävät tukevat keskustelua auttamalla ohjattavaa jäsentämään ajatuksiaan ja kertomaan niistä ohjaajalleen. Apuna voi käyttää vaikkapa elämänviivan piirtämistä tai ammatillisen kasvun puuta. AMMATILLISEN KASVUN PUU AURINKO: Millaisia ammatillisia haaveitaja unelmia minulla on tulevaisuuteen? puun lehdet: mitä on oman osaamiseni ytimessä? puun latva, aurinkoa kohti kurkotteleva oksat, ammatillisen kasvun ja kehittymisen toiveeni kohti unelmiani? puun runko: mitä tärkeää olen tehnyt kehittyäkseni ammatillisesti? puun juuret; arvoni, sitoumukseni, minulle tärkeät asiat
TEE LISÄÄ TOIMIVIA ASIOITA
TUTKIMUSTEN MUKAAN ONNISTUNEELLA TYÖNOHJAUKSELLA ON SELKEÄSTI POSITIIVISIA YHTEYKSIÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖHYVINVOINTIIN VAIKUTTAVIIN TEKIJÖIHIN.
RESEPTI HYÖDYNNÄ TYÖNOHJAUSTA Työnohjauksella vaikutetaan työn kehittämiseen, työntekijän hyvinvointiin ja työyhteisön toimivuuteen. Hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö sitoutuu organisaatioonsa paremmin, tuottaa enemmän ja kuluja syntyy vähemmän. Työnohjauksen muodot Yksilötyönohjauksessa tarkastellaan ohjattavan omaa suhdetta työhön ja työyhteisöön. Työnohjauksen aikana Tarkastellaan omia vuorovaikutustaitoja ja suhtautumista työyhteisöön työroolista käsin. Työnohjauksessa voi turvallisesti ja keskittyen tutkia omaa toimintaansa, työtapoja ja työelämää sekä näihin liittyviä kehittymisen kysymyksiä. Omat vahvuudet, voimavarat ja osaaminen tulevat näkyviksi työnohjauksen avulla. Ryhmissä ja yhteisötyönohjauksissa keskitytään yhteisten näkemysten etsimiseen ja yhteisten merkitysten löytämiseen työssä. Yhdessä voidaan pohtia ryhmän tavoitteita, kehittää työtä ja oppia sekä tukea toinen toistaan. Työnohjaaja toimii ohjattavien sparraajana, tukena, keskustelukumppanina, menetelmäasiantuntijana ja valmentajana luottamuksellisilla työnohjausfoorumeilla. Hyötyä organisaatiolle - Organisaation arvot, visio ja strategia kirkastuvat - Toiminnan sujuvuus ja tuloksellisuus lisääntyy - Työilmapiiri paranee - Johtaminen saa lisää ulottuvuuksia Hyötyä työntekijälle - AMMATTI-IDENTITEETTI JA TYÖROOLI SELKIYTYVÄT - TYÖN HALLINNAN TUNNE VAHVISTUU - STRESSIN KÄSITTELY HELPOTTUU - VUOROVAIKUTUS KIRKASTUU - YMMÄRTÄMINEN JA EMPATIA LISÄÄNTYVÄT
TYÖELÄMÄOHJAUS ON MYÖS TOIMINNAN TAPA, JOKA KYTKEY- TYY TYÖYHTEISÖN PERUSTOIMINTAAN JA PROSESSEIHIN: NIIHIN ASIOIHIN, JOITA TYÖPAIKALLA MUUTENKIN TEHDÄÄN.
OSALLISTAMALLA HENKILÖSTÖÄ SAADAAN AIKAAN KESTÄVIÄ PÄÄTÖKSIÄ JA ARJESSA TOTEUTUVIA MUUTOKSIA!
1 + 1 = 3 TAI ENEMMÄN!
RESEPTI LUOVAT KOKOUSKÄYTÄNNÖT Työntekijät kokevat työssään mielekkyyttä ja hyvinvointia, kun heidät otetaan mukaan yhteiseen tekemiseen. Yksi keskeinen yhteisen ideoinnin ja päätöksenteon paikka ovat erilaiset palaverit ja kokoukset. Tehtävä: Ota (vaikkapa puhelimellasi) kuvia kokouksista, joihin osallistut tai joissa itse toimit vetovastuussa. Tutki kuvia: mitä ne kertovat sinulle tilanteiden Vallankäytöstä, hierarkisuudesta, tasa-arvosta, kaikkien kuulemisesta ja huomioimisesta? Etsi ideakuva, joka symboloi kokousta, johon haluaisit itse osallistua. Liimaa kuva tähän inspiroimaan sinua!
GOOD IDEAS - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
OSAAMISKARTOITUS ON DIAGNOOSI OSAAMISEN TILASTA, JA SEN POHJALTA TEHDÄÄN PÄÄTELMIÄ JATKOTOIMISTA.
OSAAMISKARTOITUS SUUNTAA TULEVAISUUTEEN. KERÄTKÄÄ TYÖYHTEISÖNNE TOIMINNAN TULEVAISUUDEN VISIOITA TULEVAISUUDEN MUISTELU TYÖPAJAN AVULLA!
RESEPTI OSAAMISKARTOITUKSET Tietotyön aikakaudella ensijaisesti jokaisen työntekijän osaaminen rakentaa organisaation menestystä. Osaamisesta on kuitenkin usein vaikea puhua, eikä työvälineitä ja toimintatapoja osaamisen kartoittamiseksi ja kehittämiseksi ole kaikissa työyhteisöissä mietitty. Ota vinkkiä tästä asiantuntija Heljä Hätösen mallista osaamisen kehittämiseksi suunnitelmallisesti! OSAAMISEN KEHITTÄMISEN KOKONAISUUS. HELJÄ HÄTÖNEN 2011.
TOKI - TYÖELÄMÄN OHJAUSOSAAMISEN KEHITTÄMISPROJEKTI 1.3.2010-28.2.2015 Oulun Aikuiskoulutuskeskus oy hallinnoi ja toteutti valtakunnalliseen aikuisohjauksen kehittämisohjelmaan kuulunutta TOKI projektia vuosina 2010-2015 Pohjois-Pohjanmaalla. TOKI -projektissa edistimme työelämäohjausta työpaikoilla. Koulutimme ja valmensimme esimiehiä ja muita työyhteisöjen avainhenkilöitä tarjoten heille tietoja, taitoja, välineitä ja osaamista työelämäohjaukseen liittyen. Vuosina 2011-2013 toteutimme Taitoa työelämäohjaukseen koulutusta sekä työelämäohjauksen osaamista syventävää konsultointia työyhteisöille. Lisäksi hankkeen aikana toteutimme koulutuspäiviä ja valmennuksia koko Pohjois-Pohjanmaan alueella. Projektin tavoitteena oli, että työssäkäyvä aikuinen saa työpaikallaan asiantuntevaa uraohjausta sekä tietoa, neuvontaa ja ohjausta ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Osallistujia 7 op:n Taitoa työelämäohjaukseen -koulutusohjelmassa oli yhteensä noin 160 henkilöä. Kokonaisuudessaan projektin toimintaan osallistui noin 1000 henkilöä, joista noin 500 henkilöä pitkäkestoiseen toimintaan (väh. 7 h). Työyhteisöjä oli mukana julkiselta, yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta noin 130 kpl usealta eri alalta. Projektia rahoittivat Euroopan Sosiaalirahasto (ESR) / Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus sekä projektin toimintaan osallistuvat työyhteisöt. Projektin kokonaisbudjetti oli 706 500 euroa
WWW.TYÖELÄMÄOHJAUS.FI