Vapaaehtoispäivät

Vapaaehtoispäivät 30.11.2017

Vapaaehtoispäivät 30.11.2016 Merja Kaivolainen, kehittämispäällikkö Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry

Vapaaehtoistoiminta - vuoden 2017 teemana Tavoitteena Nostaa vapaaehtoistoiminnan merkitystä esiin Lisätä vapaaehtoistoiminnan näkyvyyttä ja arvostusta Tuottaa keinoja vapaaehtoisten löytämiseen Kehittää uusia vapaaehtoistyön mahdollisuuksia ja tapoja Löytää uusia tapoja vapaaehtoisten tukemiseen

Näe suuret linjat, tee pieniä asioita. (Kiina) Vapaaehtoistoiminta järjestöissä Sosiaali- ja terveysjärjestöistä noin 8000 toimii pääosin vapaaehtoisvoimin (/ 8 500 järj.). Puoli miljoonaa suomalaista on mukana järjestöjen vapaaehtoistyössä. Palkkatyönä työpanos vastaa noin 21 000 henkilötyövuotta. Kyse ei ole siis pelkästä puuhastelusta ja kahvinjuonnista. Kyse on ihmisten hyvinvoinnista. (SOSTE) Sosiaali- ja terveysalan järjestötoiminta auttaa löytämään ystäviä ja jakamaan kokemuksia vertaisten kanssa (90 % vastaajista) tarjoaa mielekästä tekemistä (40 % vastaajista) tarjoaa uutta tietoa ja oppimista (38 % vastaajista) tarjoaa mahdollisuuden auttaa muita (37 % vastaajista). (RAY tukee -barometrin loppuraportti 2016, vastaajia 1551) Vapaaehtoistoiminta näkyy hallitusohjelmassa Suomi v2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen voi kokea olevansa tärkeä. Järjestötyö ja vapaaehtoistoiminta ovat helpottuneet ja yhteisöllisyys on lisääntynyt normeja purkamalla.

Jokainen antava käsi on kaunis. (Puola) Kahvittaja Kokemusasiantuntija Tuolijumpan vetäjä Lomaohjaaja Tilaisuuksissa apuna

Jokainen antava käsi on kaunis. (Puola) Omaishoitajat osallistuvat Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan osallistuminen Yli 55-vuotiaista 20 % Yli 55-vuotiaista omaishoitajista (tuen saajat) 41 % suurin osa 60-79 v. ja naisia Haasteena Miten tavoittaa ne 59 % omaishoitajista, jotka eivät vielä osallistu? Miesomaishoitajien mukaan saaminen jo varhaisessa vaiheessa? ensiarvoisen tärkeää. Aktiivisimmat miehet ikäryhmässä +80v. THL 2015: Yksinäisyys ja osallistuminen, ATH-tutkimuksen tuloksia. Järjestökentän tutkimusohjelma.

Vapaaehtoisia liitossa? Hallitustoimijat 70 paikallisyhdistystä + liitto = 71 x 6-10 vapaaehtoista Apuna kioskeissa Apuna kahviloissa Vertaisryhmän ohjaaja OmaisOivaan avustusta saavat yhdistykset (18), 2015 Ovetohjaaja YHT Kioskeja ja kahviloita 456 Ovet-valmennuksia 13 Vertaisryhmiä 55 Vapaaehtoiset 186 Tuolijumpan vetäjä Kahvittaja? Vierailupäivien yhteyshenkilö Tilaisuuksissa apuna Paikallisyhdistyksissä toimii noin 383 vertaisryhmää. Mentorit Seniorisairaanhoitajia n. 15 Lomaohjaajat noin 21 Jokainen antava käsi on kaunis. (Puola)

Jalat vievät sinne minne sydänkin. (Afganistan) Vapaaehtoistoiminnan periaatteet Tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin Vapaaehtoisuus Tasa-arvoisuus Vastavuoroisuus Palkattomuus Ei-ammatillisuus Luotettavuus ja sitoutuminen toimintaan Luottamuksellisuus ja vaitiolovelvollisuus Suvaitsevaisuus Puolueettomuus Autettavan ehdoilla toimiminen Yhteistyö Toiminnan ilo Mahdollisuus ihmisenä kasvamiseen Oikeus tukeen ja ohjaukseen Työttömät joutuvat vapaaehtoistöihin hallituksen työryhmän ehdotus (IS 18.11.2016) Tutkijaryhmän ehdottama osallistumistulo tekisi työttömyystuista vastikkeellisia osallistumistulo voisi korvata työmarkkinatuen, jolle pudonneiden työnhaku ei ole tuottanut tulosta. Osallistumistulon saaminen edellyttäisi osallistumista yhteisön toimintaan. voi tarkoittaa esimerkiksi vapaaehtoistyötä, opiskelua, lähimmäisenhoitoa tai työharjoittelua, omaishoitajana toimimista Kansalaisareena

Vapaaehtoinen kantamus ei ole taakka. (Italia) Vapaaehtoistyön ytimeen kuuluvat antaminen ja saaminen Aktiivinen ihminen voi hyvin ja osallisuus lisää kuulumisen tunnetta sekä antaa mahdollisuuksia itsensä toteuttamiseen ja kehittämiseen sekä vaikuttamiseen. (Kansalaisareena) vapaaehtoinen saattaa kuitenkin antautua työlleen niin innokkaasti, että ylittää voimansa ja toiminnasta tulee liian raskasta vapaaehtoistyöhön liittyy usein voimakkaita tunteita, jotka voivat sekä kuluttaa että motivoida ja innostaa alkuinnostuksen jälkeen myös motivaatio voi hiipua vapaaehtoistyön luonne ja kohteet muuttuvat Marjut Nieminen / Kansalaisviestin 11.3.2016

Vapaaehtoinen kantamus ei ole taakka. (Italia) Vapaaehtoiset eivät jaksa ilman tunnustusta ja tukea jotta ihmiset saataisiin osallistumaan ja sitoutumaan ja koviin haasteisiin voitaisiin vastata tärkeintä on toimijoiden saama tuki, palaute ja mahdollisuus purkaa kokemuksia ja tunteita vapaaehtoistoiminnan johtaminen pitäisi nostaa aivan uudelle tasolle ja tekijöitä pitäisi huomioida ja palkita. (Aaro Harju) Kansalaisareena

Tämä päivä on Sinun, Sinä olet tärkeä!

Ajatuksia kohtaamisesta ja vapaaehtoisena jaksamisesta Kaisa Parviainen koulutussuunnittelija Omaishoitajat ja läheiset liitto ry

Vuorovaikutustaidot Mitä puhun? Kuinka puhun? Miten kuuntelen? Jokaisella on tarina kerrottavanaan. Jos vain joku kysyy. Jos vain joku kuuntelee. Faith Gibson

Myönteistä ja rakentavaa vuorovaikutusta on esimerkiksi: rohkaisu ja kannustaminen tarkkaavainen läsnäolo myönteinen, mutta realistinen palaute tuki ja kuunteleminen myötätunto ja huomioiminen ilahduttaminen Lainaus: http://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/i hmissuhteet/vuorovaikutustaitoja-voi-oppia

Toisen kohtaamisessa tunteet keskeisiä Kun minua onni suosii, menestys kohtaa tai rakkaus kantaa - kun suru murtaa, menetys raastaa, olen yksinäisyyden merellä, eikä näy rantaa. Kun minun vierelläni silloin on ymmärtäväinen ystävä, kaikki on kaksin verroin helpompaa ja kauniimpaa. - Marleena Ansio

Kohtaamisessa korostuu aito läsnäolo. Kuuntelijana voit viestiä halustasi ja kyvystäsi kuunnella erilaisin keinoin: Vaikka kuuntelijana olisit eri mieltä, pyri keskittymään siihen, että ymmärrät puhujan ajatukset ja mielipiteet Pyri eläytymään puhujan asemaan empaattisesti Voit esittää tarkentavia ja täsmentäviä kysymyksiä > Tällä muun muassa vältetään väärinkäsitysten syntymistä Muista luonteva katsekontakti > Myös ilmeesi, eleesi ja käytöksesi kertovat halustasi kuunnella Lainaus: http://www.hel.fi/static/sote/vapaaehtoistoiminta/vapaaehtoisen_opas_2014.pdf

Vapaaehtoisen rooli Kuuntelu, keskustelu, rohkaisu, myötäeläminen Ammattilaiset hoitavat, vapaaehtoinen auttaa ja tukee

Pohdi omaa jaksamistasi vapaaehtoisena: Tuntuuko vapaaehtoisena toimiminen mielekkäältä? Lähdetkö hyvillä mielin vapaaehtoistehtävääsi? Koetko saavasi vapaaehtoistyöstä hyvää mieltä? Vai tuottaako se sinulle stressiä? Onko sinulla riittävästi aikaa ihmissuhteiden ylläpitämiseen? Ehditkö levätä tarpeeksi? Tunnetko saavasi sopivassa määrin tukea vapaaehtoistehtävässäsi? Lainaus: http://www.hel.fi/static/sote/vapaaehtoistoiminta/vapaaehtoisen_opas_2014.pdf

Auttajalla on myötätuntouupumisen riski Elämässä on aina selvitty ihmiselämän kärsimyksen kanssa, arkijärjellä, luontainen kyky. Myötätuntostressi auttaa toimimaan! Toisaalta vuodesta toiseen toimivalla auttajalla voi tulla eteen liian paljon, normaalia enemmän elämän kärsimystä. Auttaja tarvitsee tukea säilyäkseen toimintakykyisenä. On hyvä miettiä aika ajoin, miten jatkuva kärsimyksen kohtaaminen vaikuttaa omaan itseen ja elämään.

Miksi myötätunto uuvuttaa? Kriisireaktiot tarttuvat Myötätuntouupuminen on seuraus toistuvasta, empaattisesta toisen ihmisen kärsimyksen jakamisesta tai todistamisesta. Psykofyysinen jännittyneisyyden tila, jossa autettavan tarina ja kokemus täyttää auttajan mieltä (sekä tietoista että tiedostamatonta) Oireina fyysiset stressioireet, psyykkiset oireet, ihmissuhdeongelmat Toiveikkuus vähenee, olotila muuttuu synkemmäksi

Kokonaisuus huomioon Haastava auttamistyö käsittää kaksi samanaikaista prosessia: auttaja sekä haavoittuu että kehittyy samanaikaisesti (puhutaan kokemuksellisesta ristiriidasta) Auttajan oma henkilökohtainen elämäntilanne vielä lisäksi vaihtelee ja vaikuttaa auttajan reaktioihin. Auttaja ei ole kone eikä reagoi aina samoin. Uuvuttavuuden rinnalla tulee siis huomioida myös auttamistyön tyydyttävyys. Usein tuo sekä tyydytystä että uuvuttaa. Joskus auttaja voi vähän sokeutua myönteisille puolille. Uupumisen ja kehittymisen prosessit olisi huomioitava enemmän yhdessä tasapuolisuus, kokonaisnäkemys

Auttaja omaishoitajan tukena Uupumista ei pidä ihannoida, eikä ihailla sijaiskärsijää, jotta siitä ei tule hyväksytty auttamisen pysyvä olotila (vrt. 24/7 ajatus voi imeä mukaansa myös auttajaa). Emotionaaliseen uupumiseen voi vaikuttaa eikä auttajan tarvitse alistua sen negatiivisiin seurauksiin. Auttaja saattaa löytää uudella tavalla työnsä tyydyttävyyden, jos oivaltaa auttamisen kaksijakoisuuden: työn tyydyttävyys ja raskaus liittyvät yhteen Voiko omaishoitoa olla ilman uupumista, voiko olla omaishoitajaa, joka ei ole uupunut? Miten voin auttaa uupumatta itse?

Ehkäise myötätuntouupumusta ajoissa Itsetarkkailu, havainnoi itseäsi avoimesti, hyväksy ikäväkin tunne ilman häpeää, syyllisyyttä. Tunnista tunne, sanoita sitä, saat pienen etäisyyden siihen ottamalla helikopterinäkymän siihen, laittamalla tunnetilan tikunnokkaan. Pura tuntemukset: olenko väsynyt, kyllästynyt, ahdistunut ja mitä siitä seuraa minulle: surua, vihaa, ylikierroksia Näin voi ehkäistä myötätuntouupumusta, joka stressiä vakavampi ja vaikeammin hoidettavissa.

Vapaaehtoisena riittää tavallisen ihmisen taidot! Miten huomioin oman jaksamiset Ennen vapaaehtoistehtävää? Vapaaehtoistehtävän aikana? Vapaaehtoistehtävän jälkeen?

Ennaltaehkäisyn 3 periaatetta 1. Tiedostaminen ja tunnistaminen on tärkeää. Miten voisi tunnistaa riskit? 2. Tasapaino työn, vapaan ja levon kesken. Itsensä muistuttaminen eo. asioista 3. Yhteys muihin ihmisiin, itseen ja elämää kannatteleviin tekijöihin. Auttajan kontaktit muihin ihmisiin keskeistä myötätuntouupumiseen vaikuttamisessa. Yhteisö ympärillä voi luoda sekä jäseniään hoitavia ja voimaannuttavia että heitä kuormittavia toimintatapoja. Vahvistamalla näitä kolmea periaatetta ja poistamalla niiden esteitä ennaltaehkäistään uupumista.

Pitääkö auttaja huolta itsestään? Näkeekö omat tarpeet, kokeeko ne tärkeiksi - onko olemassa vain muita varten? Auttajan on hyvä tunnistaa omat herkkyysalueensa, jotta pystyy suojaamaan itseään niissä paremmin. rajallisuutensa tiedostaminen ja tunteminen, riittää sellaisena. Stressiä lievittää työn tyydyttävyyden kuvailu säännöllisesti. Yhteisö voi auttaa, tuo esille arvostuksen ja ylläpitää toivoa. Stressinhallintaan kuuluu itsensä hemmottelu ja irtiotto Oman hyvinvoinnin huomioimista itsetarkkailun kautta esim. oman hyvinvoinnin tarkistuslista, vahvistuskortit

Monta tapaa auttaa Kaikki vapaaehtoistehtävät yhtä arvokkaita! Mikä saa sinut jaksamaan vapaaehtoisena? Mitä hyvää vapaaehtoistyöstä seuraa? Mitä saat vapaaehtoistyöstä? Mitkä asiat elämässäsi auttavat sinua jaksamaan? Mikä tuottaa iloa elämääsi?

Jaksamisen avaimet Opettele sanomaan EI. Puhu itsesi puolesta Opettele irrottautumaan tee sitä mitä itse tarvitset ja haluat. Anna itsellesi lupa väsyä ja saada hoivaa. Pidä huoli fyysisestä kunnostasi. Säästä aikaa ja voimia olennaiseen. Seuraa tekemisesi määrää. Iloitse onnistumisista tee vaikka vain yksi asia hyvin. Vaihda ajatuksia ja keskustele muiden vapaaehtoisen kanssa. Etsi itsellesi kuuntelija, jolle voit purkaa tuntojasi. Pyydä tekemisistäsi palautetta pyydä apua ja tukea. Elätä unelmia ja anna mielikuvituksesi lentää. Ole ystävällinen itsellesi. Onnellisuus, ilo ja tyytyväisyys ovat välttämättömiä vapaaehtoistoiminnassasi. Lainaus: Arjen ankkurina

Lähteet Arjen ankkurina. Opas iäkkäässä omaishoitoperheessä toimivalle vapaaehtoiselle. 2007. Eläkeliitto ry Leena Nissinen: Auttamisen rajoilla. Myötätuntouupumisen synty ja ehkäisy. 2007 Leena Ehring. 2015. Myötätuntouupumuksen tunnistaminen, ristiriitaisten tunteiden kanssa eläminen ja niiden työstäminen. Esitys. Leena Ehring. 2015. Tunnista ja ehkäise myötätuntouupumus. Lähellä-lehti 3/2015. Mielenterveysseura. Vapaaehtoisen opas. Helsingin kaupunki. Sosiaali- ja terveysvirasto. 2014 http://www.hel.fi/static/sote/vapaaehtoistoiminta/vapaaehtoise n_opas_2014.pdf