Laajalahden koulun ops

Laajalahden koulun ops Tämä asiakirja sisältää koulun omat OPS tarkennukset. Koulun koko OPS dokumentaatio löytyy osoitteesta http://webfronter.com/espoo/laajalahdenkoulunops/. Asiakirja generoitu 06.06.2016 13:16 1. PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA 1.1 Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet 1.3 Paikallisen opetussuunnitelman arviointi ja kehittäminen 1.4 Paikallisen opetussuunnitelman laadinta ja keskeiset opetusta ohjaavat ratkaisut 2. PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA 2.1 Opetuksen jarjestamista ohjaavat velvoitteet 2.2 Perusopetuksen arvoperusta Laajalahden koulussa kasvatuksen tavoitteena on saada oppilas toimimaan oikein, itseään, toisia ihmisiä ja ympäristöä arvostaen. Keskeisellä sijalla ovat hyvät käytöstavat, jokaisen ihmisarvon kunnioittaminen ja ympäristöstä huolehtiminen kestävään kehitykseen ohjaamalla. Jokainen oppilas on tärkeä osa kouluyhteisöä. Jokainen oppilas huomioidaan ja hyväksytään yksilönä ja omana itsenään. Koulumme aikuiset ohjaavat yhteistyössä kaikkia oppilaita. Aikuiset toimivat kasvatus ja opetustyössään lasten parhaaksi. Koulussamme vaalitaan suomalaista kulttuuriperintöä, arvostetaan muita kulttuureja ja pidetään niiden tuomaa monimuotoisuutta rikkautena. Koulumme on monikulttuurinen kouluyhteisö, jossa eri kulttuurien edustajat ovat tasa arvoisia jäseniä. Osallistumme mahdollisuuksien mukaan kansainvälisiin hankeprojekteihin. Tukena koulumme kasvatustyössä sekä turvallisen kasvu ja oppimisympäristön muodostumisessa ovat esimerkiksi Tukevasti alkuun, Arvokas, Lions Quest, KiVa koulu ja Liikkuva koulu ohjelmat. Oppilaat osallistuvat arvojen käsittelyyn luokittain tai luokka asteittain opettajien johdolla. Oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa myös oppilaskunnan kautta. Huoltajat otetaan mukaan arvojen toteuttamisen suunnitteluun koulun järjestämissä vanhempainilloissa ja /tai huoltajatapaamisissa. 2.3 Oppimiskäsitys Tavoitteena koulussamme on oppimisen ja tekemisen ilo, mikä näkyy positiivisena ja kannustavana vuorovaikutuksena. Ohjaamme oppilaita omien vahvuuksien löytämiseen ja hyödyntämiseen pyrkien lisäämään oppilaiden itsetuntemusta, hyvinvointia ja onnellisuutta. 2.4 Paikallisesti päätettävät asiat 3. LUKU PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET 3.1 Perusopetuksen tehtävä 3.2 Opetuksen ja kasvatuksen valtakunnalliset tavoitteet 3.3 Tavoitteena laaja alainen osaaminen Syyslukukauden alussa lukuvuosi suunnitellaan siten, että laaja alaisen osaamisen kaikki seitsemän painotusta huomioidaan luokka astetavoitteiden mukaisesti. Koulussamme käytetään ARVOKAS, KiVa ja osin Lions Quest ohjelmia sosiaalisten taitojen harjoittamiseen. Laajalahden koulun perusopetuksen tehtävää täydentävät KiVa koulu ja Liikkuva koulu. 3.4 Paikallisesti päätettävät asiat 4. LUKU YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI

4.1 Toimintakulttuurin merkitys ja kehittäminen Koulun toimintakulttuuria koskevaa keskustelua käydään työyhteisön sisällä lukuvuoden suunnittelu ja arviointipäivien aikana. Sen jälkeen huoltajat ja oppilaat otetaan mukaan kehittämään lukuvuoden toimintakulttuuria ohjaavia periaatteita. Huoltajilla on mahdollisuus vaikuttaa toimintakulttuurin kehittämiseen vanhempainilloissa, huoltajatapaamisissa sekä johtokunnan ja vanhempainyhdistyksen kautta. Oppilailla on mahdollisuus keskustella koulun toimintakulttuurin kehittämisestä oppilaskunnassa. Oppilaskunnan luokkaedustaja tuo oppilaskuntaan ehdotuksia, joista oppilaskunta keskustelee ja tekee yhteisen esityksen. Oppilailla on mahdollisuus esittää mielipiteensä toimintakulttuurin kehittämiseksi myös vuosittaisessa oppimisen tuen ryhmän luokkakohtaisessa tapaamisessa. Oppilaiden lukuharrastusta kehitetään yhdessä kaupungin kirjaston kanssa. Koulumme on mukana Liikkuva koulu hankkeessa, ja tekee yhteistyötä muiden hankkeessa mukana olevien koulujen kanssa. Lisäksi paikalliset liikuntaseurat vierailevat koululla esittelemässä erilaisia liikuntaharrastuksia ja mahdollisuuksia. Koulustamme vieraillaan säännöllisesti läheisessä Villa Elfvikin luontokoulussa. Koulumme toimintakulttuuria tukevat myös iltapäiväkerho, ruokapalveluhenkilöstö ja seurakunta. 4.2 Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet Koulumme opettajat ja avustajat huolehtivat kaikista oppilaista. Jokainen oppilas huomioidaan yksilönä. Oppilaiden mielipiteitä arvostetaan. Heitä kuunnellaan ja kuullaan. Aikuisten ja oppilaiden kohtaamiset ovat toista arvostavia ja kunnioittavia. Oppilailla on vastuutehtäviä, ja heitä osallistetaan monipuolisesti. He saavat tehtävistään kannustavaa ja positiivista palautetta. 4.3 Oppimisympäristöt ja työtavat Jokainen opettaja sitoutuu käyttämään monipuolisia työtapoja ja käyttämään vaihtelevia oppimisympäristöjä. Opettajat jakavat toimivia työtapoja, materiaaleja ja ideoita toisilleen. Opettajat kouluttautuvat ja kouluttavat tarvittaessa muita opettajia. Opetuksen suunnittelussa huomioidaan oppilaiden ikätaso. Koulussamme hyödynnetään monipuolisesti sekä oman koulun että lähiympäristön tarjoamia oppimisympäristöjä. Koulumme yhteisten tapahtumien ja juhlien suunnittelu ja toteutus vahvistavat yhteisöllisyyttä. Oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia kokeilla erilaisia työtapoja, joista he voivat löytää itselleen sopivimmat tavat oppia. Oppilaiden ajatukset vaihtoehtoisista työtavoista otetaan huomioon. 4.4 Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet Koulumme tavoitteena on toteuttaa ainerajat ylittäviä oppimiskokonaisuuksia. Opettajat suunnittelevat oppimiskokonaisuuksia yhdessä ja keskustelevat niiden toteutustavoista lukuvuoden alussa. 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat 5. LUKU OPPIMISTA JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KOULUTYÖN JÄRJESTÄMINEN 5.1 Yhteinen vastuu koulupäivästä 5.2 Yhteistyö Oppilaiden osallisuus Oppilaiden osallistamisesta huolehditaan koulussamme seuraavin tavoin: oppilaskunta, välituntilainaamo, kummitoiminta, luokkajärjestäjät, ruokalajärjestäjät, välituntiliikuttajat, urheiluturnausten järjestäminen, yhteiset projektit, kansainväliset projektit.

Kodin ja koulun yhteistyö Kodin ja koulun yhteistyökäytänteet kuvataan koulun lukuvuosisuunnitelmassa. Huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun kehittämistyöhön vanhempainilloissa ja vanhempaintapaamisissa sekä johtokunnan ja vanhempainyhdistyksen kautta. Huoltajatapaamisissa käytetään tarvittaessa tulkkeja. Huoltajia avustetaan ja opastetaan koulun käytänteisiin esimerkiksi järjestämällä opastusta wilman käyttöön. Lukuvuoden palautekeskustelussa arvioidaan kodin ja koulun yhteistyön käytänteitä. Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa Työjärjestykseen varataan rinnakkaisluokille palkkitunteja. Samanaikaisopettajina voivat toimia myös erityisopettaja(t) sekä mahdolliset kieli ja kulttuuriryhmien opettajat ja resurssiopettaja(t). Koulun yhteistyö ulkopuolisten toimijoiden kanssa kuvataan koulun lukuvuosisuunnitelmassa. 5.3 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö 5.4 Opetuksen järjestämistapoja 5.5 Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta Koulu kuvaa koulun kerhotoiminnan tavoitteet ja järjestämiskäytännöt lukuvuosisuunnitelmassa. Koulun kirjasto on avoinna säännöllisesti. Lisäksi luokissa on pienimuotoiset luokkakirjastot. Laajalahden kirjasto sijaitsee lähellä koulua, ja kirjastossa vieraillaan säännöllisesti. Koulu kuvaa välituntitoiminnan oppilashuoltosuunnitelmassa. 5.6 Paikallisesti päätettävät asiat 6. LUKU OPPIMISEN ARVIOINTI 6.1 Arvioinnin tehtävät ja oppimista tukeva arviointikulttuuri Arviointikäytänteiden ja perusteiden käsittelylle varataan aikaa lukuvuoden alussa. Tavoitteena on yhtenäistää käytänteet, ja näin varmistaa, että arviointi on monipuolista, johdonmukaista, tasapuolista sekä kannustavaa ja realistista. 6.2 Arvioinnin luonne ja yleiset periaatteet Koulussamme käytetään luokkakohtaisia itsearviointilomakkeita. Itse ja vertaisarviointia opetetaan ja toteutetaan jokaisella luokka asteella. 6.3 Arvioinnin kohteet Käyttäytymisen arvioinnissa on apuna käyttäytymisen arvosanan muodostumisen perusteet, joita huoltajat ja oppilaat saavat kommentoida. 6.4 Opintojen aikainen arviointi

Kodin ja koulun välillä on lukuvuoden aikana jatkuvaa vuorovaikutusta eri viestintätavoin. Väliarviointi toteutetaan kaikilla luokka asteilla arviointikeskusteluina. Lukuvuositodistus annetaan keväällä. Näiden lisäksi oppilaat toteuttavat säännöllisesti itsearviointia, ja he saavat välitöntä palautetta opettajilta päivittäisissä vuorovaikutustilanteissa. Vanhempainilta kaikille luokille on lukuvuoden alussa. Vanhemmilla on mahdollisuus keskustella koulun kasvatustavoitteista vanhempainillassa ja muissa tapaamisissa lukuvuoden aikana. Valinnaiset aineet arvioidaan suoritusmerkinnällä. 6.4.1 Arviointi lukuvuoden aikana 6.4.2 Arviointi lukuvuoden päättyessä 6.4.3 Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana 6.4.4 Arviointi nivelkohdissa Oppilaan hakiessa painotettuun opetukseen voidaan huoltajan kirjallisesta pyynnöstä antaa välitodistus toisella ja kuudennella vuosiluokalla. 6.5 Perusopetuksen päättöarviointi 6.5.1 Päättöarvosanan muodostaminen 6.5.2 Johonkin oppiaineeseen tai erityiseen tehtävään painottuva opetus ja päättöarviointi 6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät 6.7 Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistukset 6.8 Paikallisesti päätettävät asiat 7. LUKU OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Erityisopettajat kartoittavat yhteistyössä muiden opettajien kanssa oppilaiden tuen tarpeen. Tuen tarpeen arviointi alkaa jo nivellysvaiheessa esikoulusta alakouluun ja alakoulusta yläkouluun. Luokanopettajat seuraavat säännöllisesti oppilaiden koulunkäyntiä. Luokanopettajat tekevät säännöllisesti yhteistyötä oppilashuollon kanssa. Ensimmäisten luokkien ensimmäiset tapaamiset pidetään syyslukukauden alussa. Arviointikeskustelut ovat pääsääntöisesti tammikuun aikana. Luokanopettajien, aineenopettajien ja erityisopettajien jatkuva yhteistyö on tärkeää, jotta tukea voidaan antaa eriyttämällä oikeaan aikaan ja joustavasti. Opettajilla on käytössään monipuoliset opetusmenetelmät. 7.1.1 Ohjaus tuen aikana 7.1.2 Kodin ja koulun yhteistyö tuen aikana Kodin ja koulun yhteistyössä pyritään hyvään, tarkoituksenmukaiseen ja vuorovaikutteiseen yhteistyöhön, joka mahdollistaa esimerkiksi varhaisen puuttumisen. 7.2 Yleinen tuki Koulussa käytetään monipuolisia opetusmenetelmiä ja opetusta eriytetään. Joustavia ryhmittelyjä käytetään tarpeen mukaan. Opetuksessa hyödynnetään hyvää oppilaantuntemusta ja oppilaiden vahvuuksia. Erityisopettajan sekä mahdollisten kieli ja kulttuuriryhmien opettajien resurssi kohdentuu pääasiassa pienryhmä ja samanaikaisopetukseen. Tukiopetusta järjestetään oppilaan tarpeiden perusteella. Oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. 7.3 Tehostettu tuki 7.3.1 Pedagoginen arvio 7.3.2 Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana Tehostetun tuen keinot voivat olla samoja kuin yleisen tuen aikana, mutta tehostetun tuen aikana oppilaan tuki on jatkuvaa, säännöllistä ja suunnitelmallista. Erityisopetusta toteutetaan samanaikais, pienryhmä ja/tai yksilöopetuksena. Oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, jossa sovitaan tuen toteutustapa. Sisällöstä keskustellaan huoltajan, luokan, erityis ja aineenopettajan kanssa. Tarvittaessa oppimissuunnitelma päivitetään yhteistyössä huoltajan

kanssa. 7.4 Erityinen tuki 7.4.1 Pedagoginen selvitys 7.4.2 Erityisen tuen päätös 7.4.3 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Erityinen tuki suunnitellaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Erityisen tuen oppilaat ovat integroituina yleisopetuksen ryhmissä. 7.4.4 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen 7.4.5 Pidennetty oppivelvollisuus 7.4.6 Toiminta alueittain järjestettävä opetus 7.5 Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot 7.5.1 Tukiopetus Tukiopetusta järjestetään oppilaan tarpeiden perusteella. Tukiopetus voi olla ennakoivaa ja eriyttävää. 7.5.2 Osa aikainen erityisopetus Osa aikaisen erityisopetuksen varhainen tuki painottuu alkuopetuksessa yleiseen tukeen ja pienryhmäopetukseen. Ylemmillä luokilla tuki kohdentuu tehostetun tuen oppilaille, jolloin yksilöopetuksen määrä lisääntyy tai ryhmien koko voi pienentyä. Kaikilla luokka asteilla osa aikaisen erityisopetuksen jatkuvuus, säännöllisyys ja suunnitelmallisuus lisääntyvät tuen tarpeen kasvaessa. Lukuvuoden alussa tehdään suunnitelma vuoden aikana käytettävistä testeistä, joiden avulla kartoitetaan oppilaiden tuen tarvetta. Luokanopettaja ja erityisopettaja suunnittelevat yhdessä kokonaisuuden, jolla eri tukimuodot kohdennetaan oppilaille. Suunnitelma voidaan tehdä rinnakkaisluokkien ja esimerkiksi kieli ja kulttuuriryhmän opettajien kanssa yhdessä, silloin kun se on tarkoituksenmukaista. 7.5.3 Opetukseen osallistumisen edellyttämät palvelut ja apuvälineet 7.6 Paikallisesti päätettävät asiat 8. LUKU OPPILASHUOLTO 8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö 8.2 Yhteisöllinen oppilashuolto 8.3 Yksilökohtainen oppilashuolto 8.4 Oppilashuoltosuunnitelmat 8.5 Paikallisesti päätettävät asiat ja koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laadinta 9. LUKU KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ Kulttuurista moninaisuutta vahvistetaan eri tavoin koulun arjessa ja juhlissa. Opetuksessa huomioidaan oppilaiden yleiset kielelliset valmiudet sekä kulttuuritaustasta johtuvat erityispiirteet. Kaiken opetuksen lähtökohtana on oppilaan kielitaidon taso. Erityisesti keskitytään eri oppiaineiden käsitteistön avaamiseen ja sanavaraston laajentamiseen. Opetuksen tavoitteita nostetaan kielitaidon tason kasvaessa. Opetusta on yksilö, pienryhmä tai samanaikaisopetuksena. Opetuksessa painotetaan kielitietoisuutta ja monilukutaitoa. Opetuksen pyrkimyksenä on kokonaisvaltainen koulun arjen käytänteiden ja tapojen aktiivinen omaksuminen. Oppilasta tuetaan ja kannustetaan hakeutumaan myös oman kielen opetukseen. Oman äidinkielen opiskelu luo pohjan myös suomen kielen opiskelulle. 9.1 Saamelaiset ja saamenkieliset 9.2 Romanit 9.3 Viittomakieliset 9.4 Muut monikieliset oppilaat 9.5 Paikallisesti päätettävät asiat 10. LUKU KAKSIKIELINEN OPETUS 10.1 Kaksikielisen opetuksen tavoitteet ja opetuksen järjestämisen lähtökohtia

10.1.1 Laajamittainen kaksikielinen opetus 10.1.2 Suppeampi kaksikielinen opetus 10.2 Paikallisesti päätettävät asiat 11. LUKU ERITYISEEN MAAILMANKATSOMUKSEEN TAI KASVATUSOPILLISEEN JÄRJESTELMÄÄN PERUSTUVA PERUSOPETUS 11.1 Opetuksen järjestämisen periaatteet 11.2 Paikallisesti päätettävät asiat 12. LUKU VALINNAISUUS PERUSOPETUKSESSA 12.1 Taide ja taitoaineiden valinnaiset tunnit Taito ja taideaineiden valinnaiset tunnit 3. 6. luokat luokka Taito ja taideaineiden valinnaiset tunnit 1. 2. 3. käsityö 4. musiikki 5. kuvataide, käsityö 6. käsityö, musiikki Käsityön ja kuvataiteen valinnaisaineen tavoitteena on syventää eri materiaalien, työvälineiden ja työtapojen tuntemusta ja käyttöä. Musiikin valinnaisaineen tavoitteena on syventää oppilaan musiikillista osaamista. 12.2 Valinnaiset aineet Koulussamme valinnaiset aineet tarjotaan pajajaksoina, jotka päätetään ja suunnitellaan lukuvuoden alussa. Pajajaksoja on neljä vuoden aikana 4. 6 luokilla. Ryhmien muodostaminen perustuu oppilaiden valintoihin, jolloin luokka asteet sekoittuvat. Tarjottavat pajat vaihtelevat vuosittain. Pajojen tarjonnassa otetaan huomioon myös oppilaiden toiveet. Valinnaisaineiden tavoitteista ja sisällöistä keskustellaan yhdessä oppilaiden kanssa pajajaksojen alussa. Espoo tunnit jakautuvat koulussamme seuraavasti: luokka Espoo tunnit 1. matematiikka 2. matematiikka 3. äidinkieli 4. 5. 6.

12.3 Vieraiden kielten vapaaehtoiset ja valinnaiset oppimäärät 12.4 Paikallisesti päätettävät asiat 13. Vuosiluokat 1 2 13.1 Siirtymä esiopetuksesta perusopetukseen sekä vuosiluokkien 1 2 tehtävä 13.2 Laaja alainen osaaminen vuosiluokilla 1 2 13.3 Paikallisesti päätettävät asiat 13.4 Oppiaineet vuosiluokilla 1 2 13.4.1 Äidinkieli ja kirjallisuus Suomen kieli ja kirjallisuus Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus 13.4.2 Toinen kotimainen kieli Ruotsin kieli, A oppimäärä 13.4.3 Vieraat kielet Vieras kieli A oppimäärä Varhennettu kielenopetus 13.4.4 Matematiikka 13.4.5 Ympäristöoppi 13.4.6 Uskonto Evakelisluterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Katolinen uskonto Islam Juutalainen uskonto Muut uskonnot 13.4.7 Elämänkatsomustieto 13.4.8 Musiikki 13.4.9 Kuvataide 13.4.10 Käsityö 13.4.11 Liikunta 13.4.12 Oppilaanohjaus Koulun omia tarkennuksia vuosiluokille 1 2 Tähän koulu voi kirjoittaa omia tarkennuksia 14. Vuosiluokat 3 6 14.1 Vuosiluokkien 2 ja 3 välinen siirtymävaihe ja vuosiluokkien 3 6 tehtävä 14.2 Laaja alainen osaaminen vuosiluokilla 3 6 14.3 Paikallisesti päätettävät asiat 14.4 Oppiaineet vuosiluokilla 3 6 14.4.1 Äidinkieli ja kirjallisuus Suomen kieli ja kirjallisuus Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus 14.4.2 Toinen kotimainen kieli

Ruotsin kielen A oppimäärä Ruotsin kielen B1 oppimäärä 14.4.3 Vieraat kielet Englanti, A oppimäärä Muu vieras kieli, espanja, A oppimäärä Muu vieras kieli, kiina, A oppimäärä Muu vieras kieli, ranska, A oppimäärä Muu vieras kieli, saksa, A oppimäärä Muu vieras kieli, venäjä, A oppimäärä Muu vieras kieli, A oppimäärä Muu vieras kieli, B1 oppimäärä 14.4.4 Matematiikka 14.4.5 Ympäristöoppi 14.4.6 Uskonto Evankelisluterilainen uskonto Ortodoksinen uskonto Katolinen uskonto Islam Juutalainen uskonto Muut uskonnot 14.4.7 Elämänkatsomustieto 14.4.8 Historia 14.4.9 Yhteiskuntaoppi 14.4.10 Musiikki 14.4.11 Kuvataide 14.4.12 Käsityö 14.4.13 Liikunta 14.4.14 Oppilaanohjaus Koulun omia tarkennuksia vuosiluokille 3 6 Tähän koulu voi kirjoittaa omia tarkennuksia Liitteet Opetussuunnitelman liitteet Koulu liittää tähän koulun oman opetussuunnitelman liitteet: Oppilashuoltosuunnitelma Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö Tasa arvosuunnitelma sekä muut johtokunnan hyväksymät koulun opetussuunnitelman liitteet Tuki ja oheismateriaalit Koulut täydentävät tarvittaessa/halutessaan