Kiteen kaupunki Asemakaavan muutos Kiteentie, Hovintie, Tohmajärventie (Koulukeskus ja ympäristö) Kaavaselostus Luonnos 12.11.2013 Yhdyskuntasuunnittelu Kaija Maunula
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kiteen kaupunki Olkonkallion kaupunginosa (2) Sepänniemen kaupunginosa (5) Asemakaavan muutos Asemakaavan muutos koskee Olkonkallion (2) kaupunginosan asemakaavan kortteleita 8, 9, 10, 2002, 2006, 2007, 2011 ja 2012 sekä osaa Sepänniemen (5) kaupunginosan korttelista 5118 sekä niihin liittyviä virkistys-, katu- ja liikennealueita. Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelit 2002, 2006, 2007, 2008, 2009, 2010, 2011, 2012, korttelin 5118 tontti 1 sekä niihin liittyvät virkistys-, katu- ja liikennealueet. Kaavan laatija Arkkitehti Kaija Maunula Yhdyskuntasuunnittelu Kaija Maunula Orkoniitynkatu 11 B, 53850 Lappeenranta Vireilletulosta ilmoittaminen ja OAS nähtävillä Asemakaavan muutosluonnos nähtävillä Asemakaavan muutosehdotus nähtävillä Kaupunginvaltuusto hyväksynyt Koulukeskus ympäristöineen etelästä kuvattuna. (Kiteen kaupunki) 1
1.2 Asemakaavan muutosalueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Kiteen kaupungin keskustassa Tohmajärventien, Kiteentien ja Hovintien rajaamalla alueella. Asemakaavan muutosalueen pinta-ala on n. 19,95 hehtaaria. 1.3 Kaavamuutosta koskevat asiakirjat, taustaselvitykset ja lähdemateriaalit Asemakaavamuutosta laadittaessa on käytetty hyväksi seuraavia selvityksiä ja lähdemateriaaleja: - Voimassa oleva asemakaava (Kiteen kaupunki; 1975, 1978, 1980, 1984 ja 1989) - Osayleiskaava Keskustaajama Tolosenmäki selvitysmateriaaleineen (Kiteen kaupunki, 1987) - Kiteentien lähiympäristön osayleiskaava; Kiteen kaupunki 22.11.2005 - Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1., 2. ja 3. vaiheet selvitysmateriaaleineen (Pohjois- Karjalan Liitto, 2007, 2010 ja 2013) - Keski-Karjalan seudun liikennesuunnitelma (Tiehallinto 2007) - Kiteentien liikenneturvallisuustoimenpiteet (WSP LT-Konsultit Oy, 9.5.2005) - Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2003, julkaisu n:o 83) - Valtakunnalliset merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (Museovirasto, 2009) - Arvokasta Kiteellä, Kiteen kulttuuriympäristöohjelma (Marianne Rautiainen, 30.7.2003) - Kiteen keskustan kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten inventointilomakkeet (Veikko Väyrynen, 2002) - Koulukeskuksen ja ympäristön asemakaava-alueen liikenteen toimivuus, Kitee (Ramboll, 19.6.2013) 2
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Asemakaavan muutosalueen sijainti... 2 1.3 Kaavamuutosta koskevat asiakirjat, taustaselvitykset ja lähdemateriaalit... 2 2 TIIVISTELMÄ... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2 Asemakaavamuutoksen toteuttaminen... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 3.1.1 Nykytila... 6 3.1.2 Liikenne... 6 3.1.3 Voimassa olevan asemakaavan toteutuminen ja kaavan muutosalueen liittyminen kaupunkirakenteeseen... 7 3.1.4 Rakennettu ympäristö ja kulttuurihistoria... 9 3.1.5 Luonnonympäristö ja topografia...10 3.1.6 Palvelut...11 3.1.7 Yhdyskuntatekninen huolto...11 3.1.8 Pohjavesialueet...12 3.1.9 Maanomistus...12 3.2 Suunnittelutilanne...13 3.2.1 Maakuntakaava...13 3.2.2 Osayleiskaava...14 3.3.3 Asemakaava...15 3.3.4 Rakennusjärjestys...16 3.3.5 Pohjakartta...16 4 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUVAIHEET...16 4.1 Asemakaavamuutoksen tarve ja suunnittelun käynnistäminen...16 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö...17 4.2.1 Vireilletulo...17 4.2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely...17 4.2.3 Luonnosvaiheen lausunnot, mielipiteet ja kaavoittajan vastineet...18 4.2.4 Ehdotusvaiheen lausunnot, muistutukset ja kaavoittajan mielipiteet...18 5 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TAVOITTEET...18 5.1 Kiteen kaupungin tavoitteet...18 5.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet...18 7 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS...19 7.1 Asemakaavamuutoksen rakenne...19 3
7.2 Mitoitus...19 7.3 Liikenne...22 7.4 Kulttuurihistoria...22 7.5 Virkistysalueet...22 7.6 Luonnonympäristö...22 7.7 Palvelut...23 7.8 Kunnallistekniikka...23 8 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUKSET... 23 8.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kaupunkikuvaan...23 8.2 Vaikutukset kulttuurihistoriaan...23 8.3 Liikenteelliset vaikutukset...24 8.4 Taloudelliset vaikutukset...24 9 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...24 9.1 Toteuttaminen ja ajoitus...24 9.2 Toteutuksen seuranta...24 Liitteet: Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nykytila Voimassa oleva asemakaava Havainnekuva Asemakaavan seurantalomake (laaditaan ehdotusvaiheessa) 4
2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kiteen kaupunki on teettänyt Rakennussuunnittelu Alhainen Ky:llä koulukeskuksen alueelle peruskorjaus- ja uudisrakennussuunnitelman. Suurin muutos tulee koskemaan Arppen koulua, josta peruskorjauskelvottomat osat puretaan ja uusi koulu rakennetaan kolmessa eri vaiheessa peruskorjattavan osan yhteyteen. Tämän takia Kiteen kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 7.12.2011 ( 303) korttelien 8, 9 ja 2007 ja niihin liittyvien virkistys-, katu- ja liikennealueiden (ns. koulukeskuksen alue) asemakaavan muutoksen käynnistämisestä. Koulukeskuksen asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) valmistui tammikuussa 2012 ja se oli maankäyttö- ja rakennuslain 62 ja 63 mukaisesti nähtävillä Kiteen kaupungin teknisessä keskuksessa 30.1. - 28.2.2012. Nähtävillä olosta tiedotettiin kuulutuksella sekä kaupungin www-sivuilla. OAS:n riittävyydestä saatiin seitsemän lausuntoa, joiden pohjalta OAS:aa täydennettiin. Voimassa olevan asemakaavan rakennusoikeus riittää uudisrakentamisen toimenpiteisiin, mutta kerrosluku II ei vastaa osittain uuden ja osittain peruskorjatun 3-kerroksisen koulurakennuksen rakentamistarvetta. Asemakaavamuutoksella halutaan myös ratkaista koulukeskuksen tällä hetkellä ongelmallinen liikenne uusine katuyhteyksineen ja kevyenliikenteen väylineen. OAS:n riittävyydestä 1.2.2012 antamassaan lausunnossa Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mielestä Kiteen kaupungin tulee pohtia mahdollisuutta laatia keskusta-alueelle ensin uusi osayleiskaava, jossa alueen maankäytön linjaukset tutkittaisiin ja vasta tämän jälkeen lähdettäisiin laatimaan uutta asemakaavaa alueelle. ELY-keskus edellytti myös, että jos oikeusvaikutteista osayleiskaavaa ei lähdetä laatimaan niin kaavaselostukseen tulee vähintäänkin liittää yleiskaavallinen tarkastelu alueen maankäytöstä. ELY-keskuksen lausunnon johdosta kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 11.6.2013 ( 230) laajentaa asemakaavan muutosalueen koskemaan koulukeskuksen alueen lisäksi Kiteentien, Hovintien ja Tohmajärventien rajaamat alueet koulukeskuksen ympäriltä. Asemakaavamuutokseen yhdistettiin mm. hotelli Kiteenhovin kortteli, jossa oli tarvetta tutkia asemakaavalla korttelin ajoyhteydet ja pysäköintijärjestelyt sekä hotellin laajennustarpeet. Laajennetun asemakaavan muutosalueen OAS valmistui lokakuussa 2013 ja se pidetään yhtä aikaa nähtävillä vireilletuloilmoituksen ja asemakaavaluonnoksen kanssa. 2.2 Asemakaavamuutoksen toteuttaminen Asemakaavamuutoksen toteuttamisesta vastaavat Kiteen kaupunki sekä yksityiset tontinomistajat. 5
3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Nykytila Asemakaavan muutos koskee Kiteen koulukeskuksen sekä sen ympäristön aluetta Kiteen kaupungin keskustassa. Kaavamuutosalue rajoittuu lounaassa Kiteentiehen ja kaakossa Hovintiehen. Pohjoisessa Tohmajärventien (seututie nro 486) tiealuetta on sisällytetty kaavamuutokseen, jotta uudet jo toteutuneet tie- ja kevyenliikenteen järjestelyt ja tiealueen rajaus saadaan päivitettyä asemakaavaan. Asuin- ja liikekorttelin 5118 tontti on sisällytetty kaavamuutokseen, jotta Tohmajärventien tiealueen ja korttelin 5118 jäänyt kapea, hankalasti hoidettavissa oleva puistosuikale voidaan liittää tonttiin 5118. Kaavamuutosalueen korttelissa 8 sijaitsevat Kiteen sivistys- ja kulttuurikeskus Ilmarinen ja lukio, Arppen ala- ja yläkoulu, kirjasto sekä lämpökeskus. Korttelissa 2007 koulukeskuksen lounaispuolella sijaitsee päiväkoti Kieppi. Korttelissa 9 sijaitsee rivitalo. Korttelissa 10 Hovintien ja koulukeskuksen välissä sijaitsee Kiteen Nuorisoseura ry:n omistama Huvikeskus. Korttelissa 10 Hovintien varrella on omakotitalo, rivitalo sekä asuin- ja liiketalo, jossa on elokuvateatteri. Kiteentien varren kortteleissa 2002 ja 2006 sijaitsee 1940-50 luvulla rakennettuja omakotitaloja. Korttelissa 2006 sijaitsee lisäksi vuonna 1987 rakennettu 3-kerroksinen kerrostalo. Kortteliin 2012 sijoittuu ahtaasti omakotitalo, kaksikerroksinen asuin- ja liiketalo sekä huonekaluliike. Korttelissa 2011 on hotelli Kiteenhovi, joka on pitkään toiminut ainoa hotelli keskusta-alueella lounaspalveluineen. Tohmajärventien molemmin puolin on rakennettu kevyen liikenteen väylät. Väyliä yhdistää kolme erillistä alikulkua. Katualueista kaavamuutosalueeseen sisältyvät Koulutie, Pallotie, Opintie, Lepolantie, Raippalantie, Välttimäentie ja osa Päätyentietä. Asemakaavan muutokseen sisältyy myös koulukeskuksen koillispuolella sijaitseva Rantalanpuisto, lounaispuolella sijaitseva liikennepuisto sekä Tohmajärventien pohjoispuolella sijaitsevat lähivirkistysalueet. 3.1.2 Liikenne Koulukeskuksessa käy arkipäivisin n. 800 oppilasta. Ala- ja yläkoulussa Arppen koululla on n. 600 oppilasta ja lukiossa n. 200 oppilasta. Henkilökuntaa koulun alueella on yhteensä n. 110. Tällä hetkellä kaikki koulukuljetukset ja osa henkilökunnan ja oppilaiden henkilöauto-, mopo- ja polkupyöräliikenteestä kulkee Opintietä pitkin. Arppen koulun henkilökunnan pysäköintialue sijaitsee Opintien varressa sen lounaispuolella päiväkoti Kiepin ja jääkiekkokaukalon välissä. Osa koulukeskuksen henkilöauto- ja mopoliikenteestä suuntautuu Kiteentieltä Hovintielle ja edelleen Koulutielle, jonka varressa sijaitsee pysäköintialue ja lukiolaisten mopoparkki. Yläkoululaisten mopoparkki on Opintien ja Tohmajärventien risteyksen tuntumassa kaukalon pohjoispuolella. Opintietä ei ole suunniteltu mittavan ajoneuvoliikenteen väyläksi ja kevyen liikenteen turvallisuuden edellytykset eivät täyty Opintiellä. Koulujen oppilaat tulevat eri osista laajaa Kiteen kaupunkia, myös haja-asutusalueilta. Kauempaa tulevia oppilaita kuljettaa koululle ja koululta päivittäin yhteensä n. 10 linja-autoa ja pikkubussia sekä lisäksi koululaisten vanhempien henkilöautot. Tällä hetkellä bussit ja saattoliikenne tulevat koulukeskukseen Opintietä Kiteentien liittymästä ja poistuvat koulukeskuksesta Opintien ja Tohmajärventien liittymästä. Bussien pysäkki on Opintiellä nykyisen kirjaston edessä. Bussi- ja henkilöautoliikenne ruuhkauttaa aamuisin ja iltapäivisin Kiteentietä Opintien liittymän molemmin puolin. Opintietä ruuhkauttavat siis keskustasta päin tuleva Arppen koulun henkilökunnan ajoneuvoliikenteen sekä mopojen lisäksi bussit ja vanhempien henkilöautot, joilla merkittävä osa 6
oppilaista kulkee koulussa. Liikennettä Opintielle syntyy myös päiväkotiin lapsia viedessä ja haettaessa. Päiväkoti Kiepissä on n. 100 hoitopaikkaa ja henkilökuntaa n. 20. Kirjasto ja Opintien lounaispuolella sijaitseva lasten liikennepuisto aiheuttavat myös merkittävää ajoneuvoliikennettä Opintielle. Kapea Opintie on ruuhkainen ja vaaratilanteita sattuu usein aamu- ja iltapäivisin. Hotelli Kiteenhovin länsipuolelle on johtaa kevyen liikenteen alikulku. Alikululle ei ole toistaiseksi rakennettu jatkoa Kiteentien vastakkaisella puolella. Kevyen liikenteen alikululta nousee yhteys Kiteenhovin piha-alueen kautta Kiteentien varren kevyenliikenteenväylälle. Ko. yhteyttä käyttävät mopot aiheuttavat häiriötä Kiteenhovin piha-alueelle. Asemakaavan muutosalue ilmakuvalla. (Ilmakuva: Kiteen kaupunki) 3.1.3 Voimassa olevan asemakaavan toteutuminen ja kaavan muutosalueen liittyminen kaupunkirakenteeseen Kaavamuutosalue rajoittuu länsinurkastaan Tohmajärventien, Kiteentien ja Puhoksentien neljän tien kiertoliittymään. Kiteentie jatkuu kiertoliittymästä luoteeseen valtatielle 6 ja kaakkoon kohti Kiteen liikekeskustaa. Kiteen keskustan tiheimmin rakennettu alue sijoittuu kiertoliittymän ja Savikontien ja Kiteentien risteyksen väliselle alueelle. Savikontie jatkuu edelleen Kiteen kirkolle ja Kiteenjärven rannan asuinalueelle sekä teollisuusalueelle. Kiteentien varsi kaavamuutosalueella on voimassa olevassa osayleiskaavassa osoitettu tien molemmin puolin keskustatoimintojen alueeksi (C). Voimassa olevassa asemakaavassa Kiteentien varsi 7
kaavamuutosalueella on asuin- ja liikerakennusten korttelialuetta (AL) lukuun ottamatta kiertoliittymään rajoittuvaa erillispientalojen korttelialuetta (AO). Kiteentien toiselle puolelle kaavamuutosalueen kohdalle kiertoliittymän tuntumaan on voimassa olevaan asemakaavaan merkitty erillispientalojen ja rivitalojen korttelialue (AOR) sekä asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue (AKR) ja niiden jälkeen liikerakennusten korttelialueet (AL) sekä huoltoaseman korttelialue (LH) Kiteentien ja Hovintien risteystä vastapäätä. Voimassa oleva asemakaava on Kiteentien varressa jäänyt suurilta osin toteutumatta. Kaavamuutosalueen AL-korttelialueilla sijaitsevat edelleen 1940-60 luvuilla rakennetut yksittäiset omakotitalot lukuun ottamatta Opintien ja Kiteentien risteyksessä sijaitsevaa yhtä asemakaavan mukaisesti rakennettua kerrostaloa sekä huonekaluliikettä ja kaksikerroksista asuin- ja liiketaloa. Huonekaluliike on rakennettu korttelialueen takaosaan ja korttelin etuosaan Kiteentien varteen on jäänyt ahtaasti 60-luvun omakotitalo ja vuonna 1975 rakennettu kaksikerroksinen asuin- ja liiketalo. Kiteentien ja Hovintien risteyksessä AL-korttelialueella sijaitsee hotelli Kiteenhovi. Kiteentien toisella puolella kerros- ja rivitalojen sekä asuin- ja liiketalojen alue on jäänyt samoin toteutumatta. Huoltoasema on rakennettu. Kiteentien varsi on kiertoliittymän ja Hotelli Kiteenhovin väliseltä osuudeltaan hajanainen, asemakaavan toteutuminen olisi merkittävästi eheyttänyt kaupunkikuvaa. Kiteentien varren rakennuksia kaavamuutosalueella. (Valokuvat: Kaija Maunula) Kiteentietä liikekeskukseen päin, kaavamuutosaluetta vasemmalla. (Valokuvat: Kaija Maunula) Kiteehovin jälkeen asemakaavan muutosalueen ulkopuolella Kiteentien varressa sijaitsevat kaupungin ja valtion virastorakennukset sekä toteutumatta jäänyt asemakaavan mukainen AL-tontti Kiteentien ja Hovintien risteyksessä Kiteehovia vastapäätä. Kiteen varsinainen liikekeskus alkaa virastorakennusten jälkeen sijoittuen Kiteentien molemmin puolin suhteellisen yhtenäiseksi rakenteeksi. Rakennetta rikkovat paikoitellen laajat Kiteentien reunaan asti ulottuvat pysäköintialueet. Liikekeskuksen alue ja päättyy Savikontien risteykseen ennen Kiteen kirkkoa. Päätteenä liikekeskuksen alueelle on liikerakennus, joka sijoitettu vinosti Kiteentietä kohden. Keskustan yhtenäiset asuinalueet sijoittuvat Kiteentien varren liiketonttien taakse. Merkittävän laaja koulukeskuksen alue ei näy Kiteentielle, se jää Kiteentien varren AL-kortteleiden taakse näkymättömiin. Maasto laskeutuu Kiteentieltä koulukeskukselle päin ja estää koulukeskuksen näkymisen Kiteentielle. Koulukeskus on kuitenkin merkittävä osa kaupunkikuvaa ja kaupungin aktiivisen toiminnan keskus. Koulukeskus avautuu Tohmajärventielle päin. 8
3.1.4 Rakennettu ympäristö ja kulttuurihistoria Ensimmäiset tavoitteet Kiteen keskustan järjestelmälliselle kehittämiselle luotiin jo 1930-luvulla. Rakennushallitus esitti rakennussuunnitelmien laatimista Kiteen kirkonkylän n. 500 hehtaarin alueelle 1930-luvun loppupuolella, mutta koska kirkonkylässä ei ollut tapahtunut 1939 vuoden loppuun mennessä mitään merkittävää rakentamista, eikä sellaista ollut odotettavissa, kunnallislautakunta torjui esityksen keväällä 1941. Jatkosodan jälkeen uudisrakentamisessa alkoi vilkas kausi ja kunnanvaltuusto oli syksyllä 1947 halukas asettamaan kirkonkylän rakennuskieltoon ja hankkimaan kirkonkylää varten asemakaavan. Kirkonkylän asemakaavaa alettiin laatimaan vuonna 1951, mutta se valmistui vasta vuonna 1964 osin kunnan maanomistuksen lisääntymisen vuoksi. Pientalovaltainen kirkonkylä sai uutta ilmettä useista kerrostaloista, joita toteutettiin 1960-luvun jälkipuolelta alkaen. Koulukeskuksen tontilla sijaitsi Kiteen ensimmäinen ja samalla suurin kirkonkylän kansakoulu, joka aloitti toimintansa v. 1863. Koulu toimi 1900-luvun alkupuolelta vuoteen 1954 puurakenteisessa rakennuksessa, joka purettiin 1970-80 luvulla. Vuonna 1954 valmistui nykyinen Rantalan koulurakennus ja se toimi kansakouluna peruskoulujärjestelmään siirtymiseen saakka, jonka jälkeen se on toiminut ensin ala-asteen kouluna ja erityiskouluna. Rantalan koulu edustaa tyypillistä 1950- luvun koulurakennusta. Alun perin koulurakennus käsitti yhdeksän luokkahuonetta, voimistelu- ja juhlasalin, kerhohuoneen, opettajainhuoneen, kantakirjaston, vahtimestarin asunnon ja koulukeittolan sekä tuolloin ajanmukaisen opetuskeittiön. Sisätiloihin on aikojen saatossa tehty muutoksia. Rakennuksen pääosin rapattu julkisivu on säilynyt alkuperäisenä. Rantalan koulu on inventoitu vuonna 2002 (Veikko Väyrynen). Inventoinnin mukaan koulurakennuksella on rakennushistoriallista arvoa iän, alkuperäisyyden ja rakenteensa (suuri tiili- ja betonirakennus) takia. Rantalan koulu. (Valokuvat: Kaija Maunula) Heti kiertoliittymän kaakkoispuolella sijaitsee vuonna 1914 rakennettu hyvin säilynyt hirsirakenteinen entinen posti- ja asuinrakennus, joka nykyisin toimii asuinrakennuksena. Rakennuksen sisätiloihin ei ole tehty juurikaan muutoksia ja rakennus on edelleen puulämmitteinen. Rakennus on vuorattu kahdesti, mutta julkisivujen peruskorjauksien yhteydessä on säilytetty alkuperäisen malliset T-ikkunat vuorilautoineen. Tontilla sijaitsee myös sauna saunakamareineen, halkoliiteri ja nykyisin varastona toimiva entinen heinälato ja käymälä. Tontilla sijaitseva autotalli on rakennettu vuonna 1970. Huolimatta siitä, että pihapiiri sijaitsee vilkkaasti liikennöidyssä risteyksessä, pihapiiri on rauhallinen runsaan puuston, mm. tammien ja lehmusten takia. Pihapiirin rakennukset on inventoitu vuonna 1989 (Sirpa Niinioja) ja inventointi on päivitetty vuonna 2003 (Aulikki Turunen). Pihapiiri on arvotettu rakennushistorialliseksi, maisemalliseksi ja historialliseksi. Inventoinnin mukaan erityisesti ns. postitalo on kulttuurihistoriallisesti merkityksellinen ja lisäksi rakennustyylinsä hyvin säilyttänyt. 9
Vanha posti- ja asuinrakennus. (Valokuvat: Kaija Maunula) Kaavamuutosalueen korttelissa 8 sijaitsevat Kiteen sivistys- ja kulttuurikeskus Ilmarinen (lukio; peruskorjaus ja laajennus 2009-10), Arppen koulu (peruskorjattu 1997-98) ja kirjasto (rakennettu 1976) sekä lämpökeskus (rakennettu 1982). Korttelissa 2007 koulukeskuksen lounaispuolella sijaitsee päiväkoti Kieppi (laajennus ja peruskorjaus 2008-09). Muutosalueeseen sisältyvät myös Hovintien varren korttelit 9 ja 10. Korttelissa 9 sijaitsee vuonna 1969 rakennettu rivitalo. Korttelissa 10 Hovintien ja koulukeskuksen välissä sijaitsee Kiteen Nuorisoseura ry:n omistama Huvikeskus vuodelta 1992. Hovintien puolella korttelissa 10 on omakotitalo, rivitalo sekä asuin- ja liiketalo, jossa on elokuvateatteri. Rakennukset ovat vuosilta 1964-1977. Kiteentien puolen kortteleissa 2002 ja 2006 sijaitsee 1940-50 luvulla rakennettuja omakotitaloja. Kortteliin 2012 sijoittuu ahtaasti kaksi 1960- luvun omakotitalo ja vuonna 1983 rakennettu huonekaluliike sekä vuonna 1975 rakennettu kaksikerroksinen asuin- ja liiketalo. Korttelissa 2011 aijiatsee hotelli Kiteenhovi, joka on rakennettu vuonna 1968. Liike- ja elokuvateatterirakennus Hovintien varressa ja Huvikeskus. (Valokuvat: Kaija Maunula) Hotelli Kiteenhovi. (Valokuvat: Kaija Maunula) Asemakaavan muutoksen nykytila ja rakennusten rakennusvuodet käyvät ilmi liitekartasta 2. 3.1.5 Luonnonympäristö ja topografia Asemakaavan muutosalueella ei sijaitse luonnontilaisia ympäristöjä. Kiteentien varren tonteilla on täysikasvuista komeaa lehtipuustoa, mm. lehmuksia ja tammia, jota tulisi säästää mahdollisimman paljon rakentamisen yhteydessä. Huvikeskuksen ja Koulutien välissä on vanha männikkö, joka tulee 10
säästää. Asemakaavan muutosalue on topografialtaan vaihtelevaa. Maasto laskee Kiteentien ja Hovintien varren korttelialueilla koilliseen. Kiteentien varressa maasto laskee jyrkimmillään 7 metriä 60 metrin matkalla eli 6 %:n kaltevuudella. Välttimäentien lounaispuolella on Hovintien varresta koulukeskukseen päin kulkeva harjanne, joka sijoittuu pääosin Välttimäen puistoon. Tyhjillään olevan liiketalon tontti Hovintien varressa on rakentamisen yhteydessä tasoitettu, joka on aiheuttanut luonnontilaista harjannetta jyrkemmän maastonmuodon Välttimäentien varteen. Liikennepuiston ja koulukeskuksen alueet on rakentamisen yhteydessä muotoiltu suhteellisen tasaisiksi. Kiteentien korkeustaso on kiertoliittymässä 100,7 metriä ja Hovintien ja Kiteentien risteyksessä 99,1 metriä. Asemakaavan muutosalueen topografia käy ilmi liitekartasta 2. Opintie Hovintielle päin. (Valokuvat: Kaija Maunula) Opintie Tohmajärventielle. Päiväkoti Kieppi vasemmalla. 3.1.6 Palvelut Asemakaavan muutosalueella sijaitsee päiväkoti, ylä- ja alakoulu sekä lukio. Kiteen kaupungin Sivistysja kulttuurikeskus Ilmarinen on monitoimitalo, jossa lukion ohella toimii Kiteen kaupungin kulttuuritoimi, Kiteen Ruokapalvelut, Keski-Karjalan musiikkiopisto, Keski-Karjalan kansalaisopisto ja Monttu-studio. Hovintien varressa sijaitsee elokuvateatteri Kino-Hovi. Alueella sijaitsee myös Kiteen Nuorisoseuran järjestötalo Huvikeskus. Kaavamuutosalueella sijaitsee myös lasten liikennepuisto sekä jääkiekkokaukalo. Kaupallisista palveluista kaavamuutosalueella sijaitsevat hotelli Kiteenhovi, huonekaluliike V. Hurskainen Ky ja Kyläpuoti-liike Kiteentien varressa. Muut lähimmät yksityiset ja julkiset palvelut sijaitsevat Kiteen liikekeskuksen alueella. Lukio sekä sivistys- ja kulttuurikeskus Ilmarinen. (Valokuvat: Kaija Maunula) 3.1.7 Yhdyskuntatekninen huolto Kaikki asemakaavan muutosalueen kiinteistöt on liitetty Kiteen kaupungin omistamiin ja Kiteen 11
Vesikunnan hoitamiin vesi- ja viemäriverkkoihin. Sähkönjakelusta muutosalueella vastaa Pohjois- Karjalan Sähkö Oy. 3.1.8 Pohjavesialueet Asemakaavan muutosalueella tai sen läheisyydessä ei ole pohjavesialueita. 3.1.9 Maanomistus Asemakaavan muutosalue on osin Kiteen kaupungin ja osin yksityisen omistuksessa. Arppen koulu. (Valokuvat: Kaija Maunula) Asemakaavan muutosalue opaskartalla. (Kiteen kaupunki) 12
3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Maakuntakaava Maakuntakaavan 1. vaihe Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaihe on hyväksytty maakuntavaltuustossa 21.11.2005. Valtioneuvosto vahvisti maakuntakaavan 20.12.2007. Maakunta-kaavan 1. vaiheen kaavakartassa asemakaavan muutosalue on merkitty osittain keskustatoimintojen alueeksi (C) ja osittain taajamatoimintojen alueeksi (A). Keskustatoimintojen aluetta koskee suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota taajamakuvaan, keskusta-alueen toimivuuteen ja liittymiseen muuhun taajama-rakenteeseen. Taajamatoimintojen aluetta koskee suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon taajaman erityispiirteet ja edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä sekä keskusta-alueen kehittämistä taajaman toiminnalliseksi ja taajamakuvaltaan selkeäksi kokonaisuudeksi sekä kiinnittää huomiota taajamakuvaan ja taajaman sisäisen viherverkoston, arvokkaan kulttuuriympäristön ominaispiirteiden sekä luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön kohteiden erityisarvojen säilyttämiseen. Pyhäselän järven ranta-alueelle tulee turvata yhtenäinen virkistysreittiyhteys. Laajennusalueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon taloudellisuus, palvelujen saavutettavuus, kevyen liikenteen sekä joukkoliikenteen toimintamahdollisuudet. Maakuntakaavan 2. vaihe Maakuntakaavan täydennys eli maakuntakaavan 2. vaihe on vahvistettu ympäristöministeriössä 10.6.2010. Maakuntakaavan 2. vaiheessa ei ole esitetty aluevarauksia koulukeskuksen alueelle. 13
Maakuntakaavan 3. vaihe Maakuntakaavan 3. vaiheen kaavaehdotus on ollut nähtävillä 11.2.-15.3.2013. Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan 3. vaiheen 3.6.2013 ja se on lähetetty ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Maakuntakaavan 3. vaiheessa käsitellään maankäyttöluokat, joita ei ole käsitelty aikaisemmissa maakuntakaavoissa. Siinä käsitellään myös maakuntakaavan 1. vaiheen yhteydessä vahvistamatta jäänyt Joensuu - Ilomantsi rataosa sekä tarvittaessa selvitetään ja tarkistetaan maakuntakaavan 1. vaihe yksittäisiin kohteisiin liittyen. Maakuntakaavan 3. vaiheessa käsitellään mm. kalliokiviainesten otto, arvokkaat kalliot, rakennusperintö, tuulivoima, polkupyöräreitit, puolustusvoimien varasto-, harjoitus- ja ampuma-alueiden suojavyöhykkeet, teollisuusmineraalien ja malmien esiintymisalueet sekä näistä johtuvat tarkistukset maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheisiin Maakuntakaavan 4. vaihe Maakuntakaavan 4. vaiheen suunnittelu on käynnistetty vuonna 2012 ja sen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on hyväksytty 17.6.2013. Tavoitteena on, että 4. vaihe hyväksytään maakuntavaltuustossa vuonna 2015. Maakuntakaavan 4. vaiheessa käsiteltäviä asioita ovat Joensuun kaupunkiseutuun liittyen - Yhdyskuntarakenne (sisältää erityisesti asumisen, palveluiden ja teollisuuden aluetarpeet), erityiskohteita ovat mm.: o Liperin Ylämyllyn taajaman radan pohjoispuolen maankäyttö ja lentokentän ympäristö o Kontiolahden lakkautuvan varuskunta-alueen maankäyttö o Kontiolahden Jaamankankaan alueen maankäyttö o Joensuun kantakaupungin kaakkoisosan maankäyttö (vt 6 itäpuoli kt 74 eteläpuolella) - Virkistysalueet ja -reitistöt sekä viheryhteystarpeet - Maakunnallisen/seudullisen ampumaradan sijoittamisvaihtoehdot Koko maakuntaa koskevina tarkistuksina ja täydennyksiä ovat mm. vähittäiskaupan suuryksiköt ja yksittäiset käsittelyn aikana esille tulevat muut mahdolliset täydennykset ja muutokset maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheisiin. 3.2.2 Osayleiskaava Asemakaavan muutosalueella on osin voimassa Keskustaajama - Tolosenmäki osayleiskaava 1985-2000. Se on hyväksytty Kiteen kunnanvaltuustossa 29.6.1987. Siinä kaavamuutoksen alueeseen sisältyvä Kiteentien varsi on merkitty keskustatoimintojen alueeksi (C) ja koulukeskuksen alue julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Muutoin kaavamuutoksen alue on osayleiskaavassa pientalovaltaista asuntoaluetta (AP), lähivirkistysalueetta (VL) ja urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta (VU). Tohmajärventie on merkitty seudulliseksi pääväyläksi ja sen molemmin puolin on osoitettu kevyen liikenteen väylät. Kiteentien lähiympäristön osayleiskaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 20.3.2006. Se kumoaa Keskustaajama-Tolosenmäki osayleiskaavan kortteleiden 2002, 2006, 2011 ja 2012 osalta. Kiteentien lähiympäristön osayleiskaavassa kortteli 2002 on merkitty pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi, jolla on kulttuurihistoriallisia arvoja (AP/s-1). AP/s-1 alueella uudisrakennusten on osayleiskaavan mukaan sopeuduttava ulkoasultaan ja volyymiltaan mahdollisimman hyvin ympäristöönsä. Kortteli 2006 on merkitty osayleiskaavaan asuin-, liike- ja toimistorakennusten alueeksi, jolla kerrosluku on III. Korttelit 2011 ja 2012 on merkitty AL-alueiksi, joilla kerrosluku on II. Osayleiskaavan mukaan kortteleissa 2006, 2011 ja 2012 kerrosluku kadun puoleisella korttelin osalla tulee olla II. 14
Ote Keskustaajama-Tolosenmäki osayleiskaavasta. (Kiteen kaupunki) Ote Kiteentien lähiympäristön osayleiskaavasta. (Kiteen kaupunki) 15
3.3.3 Asemakaava Voimassa oleva eli nyt muutettava asemakaava on vahvistettu 9.7.1975, 9.6.1978, 24.3.1980, 13.9.1984 ja 24.5.1989. Voimassa olevan kaavan pohjakartta vastaa kaavan vahvistamisen ajankohtaa, joten siinä ei vielä näy sivistys- ja kulttuurikeskus Ilmarisen uudisrakennusta eikä päiväkoti Kiepin rakennusta. Voimassa olevassa asemakaavassa asemakaavan muutosalue on joko opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO; koulukeskus), julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta (YL; päiväkoti Kieppi), asuin- ja liiketalojen korttelialuetta (AL), asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (ALK), rivitalojen korttelialuetta (AR), rivi- ja erillispientalojen korttelialuetta (AOR), erillispientalojen korttelialuetta (AO), virkistysaluetta (PL; Rantalanpuisto, Sepänniemenpuisto), yleistä pysäköintialuetta (LP) sekä liikennealuetta (LT) tai katualuetta. Koulukeskuksen alueella (YO) kerrosluku on II ja tehokkuus e=0,5. Päiväkoti Kiepin korttelissa 2007 kerrosluku on I ja rakennusoikeus 2 200 k-m². Kiteentien varren AL-kortteleissa kerrosluku on on joko ½ II tai II ja rakennusoikeus on ilmoitettu kerrosalaneliömetreinä rakennusaloittain ollen joko 700, 800, 1600 tai 2 000 k-m². Hovintien varressa sijaitsevan ALK-korttelin (asuinliiketalo ja elokuvateatteri) kerrosluku on II ja tehokkuus e=0.4. Hotelli Kiteenhovin kerrosluku korttelissa 2011 on II ja rakennusoikeus 3 600 k-m². AR- ja AORkortteleissa kerrosluku on joko I tai II ja tehokkuus e=0.4. Erillispientalojen korttelialueilla kerrosluku on joko 1/2I tai I ja tehokkuus e=0.25. Voimassa olevan asemakaavan mukaan koulukeskukselle ohjautuu liikenne Opintietä pitkin ja sen lounaispuolelle on osoitettu yleinen pysäköintialue. Opintie jatkuu Tohmajärventielle kevyen liikenteen väylänä. Voimassa oleva asemakaava ei ole toteutunut Kiteentien varren asuin- ja liiketalojen korttelialueilla, joilla edelleen pääosin sijaitsee omakotitaloja. Ote voimassa olevasta asemakaavasta on liitteenä 3. 3.3.4 Rakennusjärjestys Kiteen kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 21.10.2013 ( 106). 3.3.5 Pohjakartta Asemakaavan muutosalueen pohjakartta on hyväksytty 27.8.2008. 4 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUVAIHEET 4.1 Asemakaavamuutoksen tarve ja suunnittelun käynnistäminen Arppen koulussa on ollut sisäilmaongelmia ja tämän vuoksi koulun osalta on aloitettu peruskorjauksen ja osin uudisrakentamisen suunnittelu. Suunnittelijana on toiminut Rakennussuunnittelu Alhainen Ky. Rakennussuunnitelmien ohella on laadittu koulukeskuksen liikenteen yleissuunnitelmaa (Ramboll Oy), joka on vielä keskeneräinen. Uudet suunnitellut järjestelyt sekä rakentamisen että liikenteen ja pysäköinnin osalta eivät vastaa voimassa olevaa asemakaavaa. 16
Ajoneuvoliikenne koulukeskukselle kulkee Opintietä ja Koulutietä pitkin. Linja-autoliikenne koulukeskukselle on ongelmallista, sillä se kulkee Opintietä päiväkodin ohitse aiheuttaen vaaratilanteita ruuhka-aikoina. Koulukeskuksen linja-autoliikenne ruuhkauttaa myös Opintien ja Kiteentien risteystä. Asemakaavamuutosta tarvitaan ratkaisemaan koulukeskuksen ongelmallinen liikenne suunnittelemalla uusi tieyhteys Tohmajärventieltä Hovintielle Rantalanpuiston halki. Kiteen kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 7.12.2011 ( 303) korttelien 8, 9 ja 2007 ja niihin liittyvien virkistys-, katu- ja liikennealueiden asemakaavan muutoksen käynnistämisestä. Kaupunginhallitus päätti 11.6.2013 ( 230) laajentaa kaavan muutosaluetta koskemaan laajemmin koulukeskuksen ympäristöä Kiteentien, hovintien ja Tohmajärventien välisellä alueella. Suunnittelu käynnistyi tammikuussa 2012. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Vireilletulo Kaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) valmistui marraskuussa 2013 ja se pidetään maankäyttö- ja rakennuslain 62 ja 63 pykälien mukaisesti nähtävillä yhtä aikaa asemakaavan muutosluonnoksen kanssa. 4.2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä on selostettu OAS:ssa: Asemakaavan muutoksen suunnitteluun osallistuminen ja vuorovaikuttaminen tapahtuu seuraavasti: - Kaupungin lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa - Neuvotteluissa eri osapuolten ja viranomaisten kanssa - Asemakaavan muutosluonnoksen ja muutosehdotuksen nähtävilläpidolla - Osallisten esittämillä joko kirjallisilla tai suullisilla mielipiteillä sekä lausunnoilla kaavaprosessin eri vaiheissa Maankäyttö- ja rakennuslain 62 mukaisesti osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osallisilla on oikeus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Osallisia ovat asemakaavan muutosalueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin asemakaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Asukkaat ja maanomistajat - alueen ja lähiympäristön asukkaat ja yritykset - alueen ja lähiympäristön maanomistajat Kaupungin hallinto ja viranhaltijat - kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto - tekninen lautakunta, ympäristölautakunta ja sivistyslautakunta - kaavoitus-, ympäristö- ja teknisten asioiden vastuuhenkilöt Viranomaiset - Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Muut osalliset - Kiteen Lämpö Oy 17
- Pohjois-Karjalan Sähkö Oy - Kiteen Vesikunta - Pohjois-Karjalan pelastuslaitos - Pohjois-Karjalan ympäristöterveys - Kiteen kaupungin kuntatekniikan päällikkö - Kiteen vanhempainyhdistys ry - Kiteen Rantalan koulun vanhempainyhdistys ry - Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kiteen paikallisyhdistys ry - Nuorisovaltuusto 4.2.3 Luonnosvaiheen lausunnot, mielipiteet ja kaavoittajan vastineet Laaditaan luonnoksen nähtävillä olon jälkeen. 4.2.4 Ehdotusvaiheen lausunnot, muistutukset ja kaavoittajan mielipiteet Laaditaan ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen. 5 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TAVOITTEET 5.1 Kiteen kaupungin tavoitteet Kiteen kaupunki on teettänyt Rakennussuunnittelu Alhainen Ky:llä koulukeskuksen alueelle peruskorjaus- ja uudisrakennussuunnitelmia. Suurin muutos tulee koskemaan Arppen koulua, josta peruskorjauskelvottomat osat puretaan ja uusi koulu rakennetaan kolmessa eri vaiheessa peruskorjattavan osan yhteyteen. Koulukeskuksen alueen koillisnurkassa sijaitsevan lämpökeskuksen yhteydessä olevat asunto-osa ja pajarakennus puretaan ja lämpökeskus uudenaikaistetaan. Rantalan kouluun ja ns. Ruoritaloon tehdään muutoksia vain rakennusten sisäosiin. Sivistys- ja kulttuurikeskus Ilmarinen säilyy nykyisellään. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa em. rakennushankkeet. Kerrosluku muutetaan koulukeskuksen alueella kaavaan rakennussuunnitelmia vastaavaksi. Kaavamuutokseen sisältyvillä Kiteentien ja Hovintien varren alueilla sekä Tohmajärventien liikennealueella on tavoitteena ajantasaistaa asemakaava sekä tutkia kaavalla kerroskorkeudet ja rakennusoikeudet sekä rakennusten sijainti siten, että kaavan toteuttaminen parantaa Kiteen keskustan kaupunkikuvaa. Kaavamuutoksen tärkeänä tavoitteena on myös ratkaista koulukeskuksen ongelmallinen liikenne suunnittelemalla uusi tieyhteys Tohmajärventieltä Hovintielle Rantalanpuiston halki, jolloin nykyinen Opintie varattaisiin vain kevyelle liikenteelle, paikoitukselle ja päiväkodin huoltoliikenteelle. Paikoitukselle varataan tilaa myös lukion ja Rantalan alakoulun koillispuolelle korttelin alueelle. Liikenteen yleissuunnitelmaa (Ramboll Oy) laaditaan yhtäaikaisesti asemakaavamuutoksen kanssa. 5.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Asemakaavamuutoksen suunnittelua ohjaavat Kiteen kaupungin ja osallisten asettamien tavoitteiden, maakuntakaavan ja osayleiskaavan lisäksi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet ovat tulleet voimaan vuonna 2000 ja niiden tarkistus 18
1.3.2009. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan tavoitteet on otettava huomioon kaikessa alueiden käytön suunnittelussa ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet muodostuvat yleistavoitteista ja yksityiskohtaisempaa kaavoitusta ohjaavista erityistavoitteista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin sen perusteella, millaisia alueidenkäyttöä ja sen suunnittelua ohjaavia vaikutuksia niillä on. Yleistavoitteet tulee ottaa huomioon maakuntakaavoituksessa ja muussa maakunnan suunnittelussa, yleiskaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Erityistavoitteet koskevat kaikkea kaavoitusta, mikäli tavoitetta ei ole erityisesti kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa. Valtakunnallisten alueidenkäytön yleistavoitteet ovat - Toimiva aluerakenne - Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto - Helsingin seudun erityiskysymykset - Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtakunnallisista alueidenkäytön tavoitteista Kiteen koulukeskuksen asemakaavan muutoksessa korostuu yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja erityistavoitteista henkilöautoliikenteen tarvetta vähentävien sekä joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävien liikennejärjestelyjen suunnitteleminen. 7 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS 7.1 Asemakaavamuutoksen rakenne Asemakaavamuutoksessa korttelialueiden, katujen ja puistojen rajaukset säilyvät pääosin voimassa olevan kaavan mukaisina, joten kokonaisrakenne kaavamuutosalueella ei merkittävästi tule poikkeamaan nykyisestä. Tohmajärventien liikennealue on levennetty vastaamaan toteutunutta tilannetta. Suurin muutos on uusi katuyhteys, Tiedontie, Tohmajärventieltä Hovintielle koulukeskuksen korttelin koillisrajalla. Uusi katuyhteys jakaa kouluille ja niiltä poispäin suuntautuvaa liikennettä Opintien ja Tiedontien välillä, jolloin vältytään ruuhkilta ja liikenneturvallisuus Hovintien ja Kiteentien risteyksessä paranee. Muutoin tieverkko säilyy ennallaan. Kiteentien varren AL-kortteleissa rakennusoikeutta on korotettu noin kolmasosalla nykyisestä, jolloin saadaan tiivis kaupunkirakenne myös Kiteentien varteen. Rakennusaloille on merkitty nuoli Kiteentien puoleiselle rajalle, joka velvoittaa rakennuksen rakentamisen kiinni rakennusalan rajaan. Tämä eheyttää Kiteentien katutilaa, joka tällä hetkellä on epämääräinen pienien omakotitalojen sijaitessa puuston katveessa kauempana Kiteentiestä. Hotelli Kiteenhoville on esitetty myös lisää rakennusoikeutta hotellilaajennuksen tarpeita vastaavasti. 7.2 Mitoitus Voimassa olevaan asemakaavaan verraten olennaisimmat muutokset mitoituksessa ovat koulukeskuksen korttelissa 2008, Kiteentien varren asuin- ja liiketalokorttelissa 2006 sekä hotelli Kiteenhovin korttelissa 2011. Koulukeskuksen alueella kerroslukua on nostettu II:sta III:een peruskorjaus- ja uudisrakennussuunnitelmien mukaisesti. Kiteentien varren korttelialueille on osoitettu rakennusoikeutta voimassa olevaa asemakaavaa enemmän, joka mahdollistaa tiiviin 19
keskustarakenteen Kiteentien varrella ja tätä kautta edesauttaa kaupunkikuvan eheytymistä. Kiteentien varren AL-4- ja AK-kortteleihin on osoitettu rakennusoikeutta n. 3 500 k-m² enemmän kuin voimassa olevassa asemakaavassa. Suurin muutos rakennusoikeudessa on hotelli Kiteenhovin tontilla KL-4 korttelissa, jossa Kiteenhovin kerroslukua on nostettu kaavamuutoksessa II:sta IV:ään ja tehokkuudeksi on merkitty e = 1.00. Muilta osin mitoitus säilyy pääosin voimassa olevan asemakaavan mukaisena. Voimassa olevassa asemakaavassa rakennusoikeudet on osoitettu osin kerrosalaneliömetreinä ja osin tehokkuuslukuina. Kaavamuutokseen rakennusoikeudet on merkitty yhtenäisyyden vuoksi ainoastaan tehokkuuslukuina (e). Kortteli 2002; AO Kortteli 2002 on erillispientalojen korttelialuetta AO. Voimassa olevassa asemakaavassa kortteliin on merkitty kolme tonttia. Kaavamuutoksessa korttelissa on kaksi tonttia toteutuneen tilanteen mukaisesti. Kerrosluvuksi on merkitty 1/2I1/2 ja tehokkuudeksi on merkitty e = 0,25. Voimassa olevassa kaavassa kerrosluku on 1/2I ja tehokkuus e = 0.25. Kortteli 2006; AK ja AL-5 Kortteli 2006 on asuinkerrostalojen sekä asuin- ja liiketalojen korttelialuetta (AK ja AL-5) Kiteentien varressa. AK-korttelialueelle (korttelin 2006 tontti 1) on merkitty kerrosluvuksi 1/2II ja tehokkuudeksi e = 0,40, joka vastaa 2 363 k-m²:ä. Voimassa olevassa asemakaavassa kyseisen korttelinosan rakennusoikeus on 1 600 k-m² ja kerrosluku 1/2II. AL-5 korttelialueelle (korttelin 2006 tontit 2 ja 3) on kaavamuutokseen merkitty kerrosluvuksi III ja tehokkuudeksi e = 0,50, joka vastaa n. 5 300 k-m²:ä. Voimassa olevassa asemakaavassa AL-korttelin rakennusoikeus on 3 900 k-m² ja kerrosluku 1/2II. Kiteentien lähiympäristön osayleiskaavassa suurin sallittu kerrosluku AK- ja AL-5 kortteleiden alueella on III. Osayleiskaavan mukaan kortteleissa 2006 kerrosluku kadun (Kiteentien) puoleisella korttelin osalla tulee olla II. Maasto laskee Kiteentieltä koulukeskukselle päin jyrkimmillään 6 %:n kaltevuudella korttelissa 2006 tontilla 1, jonka kaavamuutokseen merkityllä kerrosluvulla 1/2II rakennukset saadaan soveltumaan maastoon ja pysäköintialueet ja kulku niille järjestettyä ilman tonttien sisäistä liikennettä hankaloittavia terassointeja. Korttelin 2006 kaikille tonteille on kaavamuutoksessa esitetty nuolimerkintä, jonka mukaan rakennus on rakennettava kiinni Kiteentien puoleiseen rakennusalan rajaan. Lisäksi kaavamuutoksessa on annettu korttelin 2006 kaikille tonteille määräys, jonka mukaan Kiteentien puoleisilla tontinosilla rakennusten kerrosluvun on oltava II. AL-5 korttelialueille on annettu kaavamuutoksessa määräys: Liiketilat on sijoitettava rakennuksen katutasoon. Rakennuksen ensimmäisen kerroksen kadunpuoleisessa julkisivussa ei saa olla yhtenäisiä umpinaisia seinäpintoja. Kortteli 2007; YS Päiväkoti Kiepin korttelissa 2007 rakennusoikeus 2 200 k-m² ja kerrosluku I säilyvät ennallaan siten, että 2 200 k-m² muutetaan tehokkuusluvuksi e = 0,35. 20
Kortteli 2008; YO Koulukeskuksen korttelissa 2008 tehokkuus e = 0,50 säilyy ennallaan, mutta kerrosluku nostetaan II:sta III:een vastaamaan Arppen koulun peruskorjaus- ja uudisrakennussuunnitelmia. Kortteli 2009; AR Korttelin tehokkuus e = 0,40 ja kerrosluku II säilyy kaavamuutoksessa ennallaan. Kortteli 2010; Y, AL-5 ja AR Korttelissa 2010 Huvikeskuksen tontilla (Y) tehokkuus e = 0,40 säilyy voimassa olevan asemakaavan mukaisena. Kerrosluvuksi on kaavamuutokseen merkitty I. Myös elokuvateatterirakennuksen tontilla (AL-4) tehokkuus e = 0,40 ja kerrosluku II säilyvät voimassa olevan asemakaavan mukaisina. Samoin rivitalojen (AR) korttelissa tehokkuus e = 0,30 ja kerrosluku I säilyvät voimassa olevan kaavan mukaisina. AL-5 kortteliin on annettu kaavamuutoksessa määräys: Liiketilat on sijoitettava rakennuksen katutasoon. Rakennuksen ensimmäisen kerroksen kadunpuoleisessa julkisivussa ei saa olla yhtenäisiä umpinaisia seinäpintoja. Kortteli 2011; KL-4, AL-5 ja AO Korttelissa 2011 Kiteenhovin korttelialueella (KL-4) on hotellin laajentamistarpeiden mukaisesti kerrosluku IV ja tehokkuus e = 1,00, joka merkitsee n. 5 300 k-m²:ä. Voimassa olevassa asemakaavassa hotellille on sallittu kaksi kerrosta. Rakennusoikeuden ja kerrosluvun reilu korottaminen korttelissa mahdollistaa hotellin laajentamisen tai uudisrakentamisen sille kuuluvan kaupunkikuvallisen arvon mukaisiksi. Asuin- ja liiketalojen korttelialue (AL-5) mahdollistaa nykyistä laajemmat uudisrakennukset korttelin 2011 tonteille 2 ja 3. Tontilla 2 sijaitsee autio huonokuntoinen liikerakennus. Tontilla 3 sijaitsee omakotitalo. Tonteille 2 ja 3 tehokkuudeksi on merkitty e = 0,40 ja kerrosluvuksi II. Korttelin 2011 AO-tonteilla 4, 5, 6 ja 7 kerrosluku I vastaa voimassa olevaa asemakaavaa, mutta tehokkuutta e on nostettu 0,25:stä 0,30:een. Tämä mahdollistaa tiiviimmän rakenteen, joka kaupunkikuvallisesti on perusteltua tonttien sijaitessa hotelli- ja liikerakennusten kortteliryppäässä. Kaiken kaikkiaan kortteliin 2011 osoitetaan rakennusoikeutta kaavamuutoksessa n. 4 500 k-m² voimassa olevaa asemakaavaa enemmän. AL-5 korttelinosalle on annettu kaavamuutoksessa määräys: Liiketilat on sijoitettava rakennuksen katutasoon. Rakennuksen ensimmäisen kerroksen kadunpuoleisessa julkisivussa ei saa olla yhtenäisiä umpinaisia seinäpintoja. Kortteli 2012; AL-5 AL-5 kortteliin 2012 on merkitty kerrosluvuksi 1/2II ja tehokkuudeksi e = 0,50, joka vastaa 2 333 k- m²:ä. Voimassa olevassa asemakaavassa ko. korttelin kerrosluku on 1/2II ja rakennusoikeus 2 000 k- m². Kortteliin 2012 on kaavamuutoksessa esitetty nuolimerkintä, jonka mukaan rakennus on rakennettava kiinni Kiteentien puoleiseen rakennusalan rajaan. Lisäksi kaavamuutoksessa on annettu kortteliin 21
2012 määräys, jonka mukaan Kiteentien puoleisella tontinosalla rakennuksien kerrosluvun on oltava II. AL-5 kortteliin on annettu kaavamuutoksessa määräys: Liiketilat on sijoitettava rakennuksen katutasoon. Rakennuksen ensimmäisen kerroksen kadunpuoleisessa julkisivussa ei saa olla yhtenäisiä umpinaisia seinäpintoja. Kortteli 5118, AKR Korttelissa 5118 tehokkuus e = 0,35 ja kerrosluku 3/4II on muutettu kerrosluvuksi III. 7.3 Liikenne Rantalanpuiston lounaisreunaan koulukeskuksen korttelin rajalle on osoitettu uusi katuyhteys, Tiedontie, jolle suurin osa koulukeskuksen liikenteestä ohjautuu. Tiedontietä tulevat kulkemaan koulukeskukseen saapuvat bussit ja saattoliikenne. Opintien varsi rauhoittuu pysäköinnille, jolle on varattu alue (LP) opintien lounaispuolelle. Opintie jatkuu pysäköintialueelta Lepolantien risteykseen kevyen liikenteen väylänä, jolla tonteille ajo on sallittu (pp/t). Näin päiväkodin kohdalla oleva osuus Opintiestä saadaan rauhoitettua ajoneuvoliikenteeltä ja liikenneturvallisuus paranee. Suurin osa pysäköintipaikoista sijoittuu lukion ja sivistys- ja kulttuurikeskus Ilmarisen koillispuolelle nykyisin laajana asfalttikenttänä olevalle alueelle. Se, pysäköivätkö bussit Tiedontien varteen vai ohjataanko ne kääntymään ympäri koulukeskuksen pysäköintialueella, ratkaistaan koulukeskuksen liikenteen yleissuunnitelmassa (Ramboll Oy), joka tarkentuu asemakaavan ehdotusvaiheeseen. Myös saattoliikenteen järjestelyt koulukeskuksen pysäköintialueilla ja Tiedontiellä tarkentuvat ehdotusvaiheeseen. Koulukeskuksen korttelin sisäisen liikenteen suunnittelun tavoitteena on, että oppilaille järjestetään turvalliset reitit pysäköintialueiden läpi mieluiten niiden ulkoreunaa kiertäen siten, että oppilaiden kulkureitit ei risteä korttelin huoltoteiden kanssa. Liikenteen yleissuunnitelmassa ratkaistaan myös mopojen pysäköinti. 7.4 Kulttuurihistoria Vanha posti- ja asuinrakennus kiertoliittymän tuntumassa Tohmajärventien ja Kiteentien risteyksessä sekä Rantalan koulun rakennukset koulukeskuksen alueella on merkitty suojeltaviksi rakennuksiksi (sr), jolle on annettu kaavamääräys Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Rakennuksen julkisivuihin muutoksia tehtäessä on oltava yhteydessä museoviranomaiseen. 7.5 Virkistysalueet Liikennepuiston ja Välttimäenpuiston virkistysalueiden (VL) rajaukset säilyvät pääosin ennallaan. Liikennepuiston ja Kiteentien varren AL-4 kortteleiden rajausta on tarkistettu maanomistusrajojen mukaiseksi. Puistoihin on osoitettu ohjeelliset kevyen liikenteen väylät. Rantalanpuiston alue pienentyy Tiedontien katualueen verran lounaisrajaltaan. Rajaus tarkentuu asemakaavamuutoksen ehdotusvaiheeseen kun liikenteen yleissuunnitelma valmistuu. 7.6 Luonnonympäristö Asemakaavan muutosalueella ei sijaitse luonnontilaisia ympäristöjä. Huvikeskuksen ja Koulutien 22
välissä sijaitseva vanha komea männikkö on merkitty säilytettäväksi puustoksi (sp). Samoin Pallotien kaakkoispuolella AK-kortteliin on merkitty säilytettävä puusto näkösuojaksi suojeltavalle posti- ja asuinrakennukselle ja sen pihapiirille. 7.7 Palvelut Palvelut säilyvät asemakaavan muutosalueella ennallaan. Kiteentien varren AL-4 kortteleiden ja hotellin laajennuksen/uudisrakennuksen valmistuttua alueelle tulee lisää kauppaliikkeitä ja yksityisiä palveluja. 7.8 Kunnallistekniikka Asemakaavamuutokseen on merkitty jo toteutetut vesi- ja viemärijohdot sekä sähkölinjat ja puistomuuntamot varoalueineen. 8 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN VAIKUTUKSET 8.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kaupunkikuvaan Kiteentien varren rakentuminen asemakaavaluonnoksen mukaisesti parantaa kaupunkikuvaa ja tiivistää Kiteentien katunäkymää. Rakennusten sijoittuessa Kiteentien puoleisen rakennusalan rajaan kiinni Kiteentielle muodostuu yhtenäinen liike- ja asuinrakennusten kokonaisuus Tohmajärventien ja Kiteentien kiertoliittymästä kohti Kiteen varsinaista liikekeskustaa. Hotelli Kiteenhovin korottaminen kahdella kerroksella tuo myös jämäkkyyttä kaupunkikuvaan ja hotelli nousee maamerkiksi Kiteentien ja Hovintien risteykseen. Myös Opintien ja Kiteentien risteysalue selkeytyy kaupunkikuvalliseksi painopisteeksi rakentamisen myötä. Rakentamisen yhteydessä tulee jättää mahdollisimman paljon olevaa puustoa Kiteentien varren tonteille, jolloin kasvillisuus tuo oman Kiteentietä rajaavan ominaisuutensa ympäristöön. Tähän saakka lukion ja sivistys- ja kulttuurikeskus Ilmarisen pysäköintialue on ollut laaja kenttä. Uusien piha- ja liikennejärjestelyjen myötä koulukeskuksen alueen viihtyvyys kasvaa ja pihan eri toiminnot jäsentyvät kaupunkikuvassa. Uuden Tiedontien katuyhteyden puhkaiseminen Tohmajärventieltä Hovintielle tulee muuttamaan Rantalanpuiston ympäristöä. Katu tulee kuitenkin kulkemaan koulukeskuksen korttelin ja puiston rajalla, jolloin valtaosa puistosta jää ennalleen. Uuden kadun alle jää olevaa matalaa kasvustoa, puiston täysikasvuiset puut säästyvät. Uudet istutukset kadun varressa tulevat aikanaan rajamaan Rantalanpuistoa kauniisti. 8.2 Vaikutukset kulttuurihistoriaan Asemakaava-alueen kulttuurihistorialliset arvot tulevat säilymään asemakaavan muutoksessa. Vanha posti- ja asuinrakennus kiertoliittymän tuntumassa Tohmajärventien ja Kiteentien risteyksessä sekä Rantalan koulun rakennukset koulukeskuksen alueella on merkitty suojeltaviksi rakennuksiksi (sr), jolle on annettu kaavamääräys Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Rakennuksen julkisivuihin muutoksia tehtäessä on oltava yhteydessä museoviranomaiseen. 23
8.3 Liikenteelliset vaikutukset Asemakaavamuutoksen toteutumisen myötä liikenneturvallisuus alueella paranee huomattavasti. Liikenne tulee jakautumaan Opintien ja Tiedontien kesken ja Opintie liikennekuormitus pienenee ja ruuhkatilanteet Opintien ja Kiteentien risteyksessä vähenevät. Päiväkoti Kiepin kohdalla liikenneturvallisuus paranee oleellisesti kun Opintie merkitään kevyen liikenteen väyläksi, jolla vain tonteille ajo on sallittu. Mopojen pysäköinnin keskittäminen tiettyihin paikkoihin parantaa liikenneturvallisuutta. Samoin huoltoliikenteen ja oppilaitten jalankulkuliikenteen erottaminen koulukeskuksen korttelissa lisää turvallisuutta. Koulukeskuksen liikenteen yleissuunnitelma valmistuu asemakaavamuutoksen ehdotusvaiheeseen, jolloin vaikutuksia liikenteeseen on tutkittu tarkemmin ja ne on raportoitavissa. 8.4 Taloudelliset vaikutukset Taloudellisia vaikutuksia syntyy Arppen koulun peruskorjauksesta ja laajentamisesta. Samoin taloudellisia vaikutuksia syntyy uuden katuyhteyden sekä pysäköintialueiden rakentamisesta. Kustannuksista vastaa Kiteen kaupunki. Taloudellisia vaikutuksia minimoi asemakaavamuutoksen, Arppen koulun sekä alueen liikennejärjestelyjen yhtäaikainen suunnittelu, joka mahdollista eri tahojen tarpeiden jouhevan yhteensovittamisen. 9 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN 9.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavamuutoksen toteuttaminen alkaa Arppen koulun peruskorjauksella ja laajennuksella keväällä 2014. Samalla aloitetaan uuden katuyhteyden ja uusien liikenne- ja pysäköintijärjestelyjen toteuttaminen. Toteuttamisesta vastaa Kiteen kaupunki. Yksityisten omistajien tonttien toteutus riippuu maanomistajien halukkuudesta rakentamiseen. 9.2 Toteutuksen seuranta Toteutusta seuraa Kiteen kaupunki. Lappeenrannassa 12.11.2013 Kaija Maunula arkkitehti Yhdyskuntasuunnittelu Kaija Maunula 24