Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen
Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa: Politiikkamuutoksiin? Hintojen vaihteluun? Rakennekehitykseen ja kasvun hallintaan?
Pitkän aikavälin kansainvälinen kehitys luo mahdollisuuksia Maailma vaurastuu Kulutus kasvaa Suomen maataloudella hyvät mahdollisuudet säilyttää kotimarkkinat Osaamisen merkitys kasvaa
Kuvio 5.7. Maidontuotanto, tilakohtaisten kiintiöiden yhteismäärä ja pohjoisen tuen rajoite.
Maidon tuottajahinta Suomessa 0,55 0,50 0,45 0,40 0,35 /litra Suomi Maitotuotteiden kysynnän kasvu jatkuu EU:n vienti vetää hyvin Suomen vienti vetää toistaiseksi hyvin Tuotanto ei kasva Tuontihinnat Suomeen nousevat Ennuste 0,30 0,25 EU-25 2011e 2012e tilityshinta + 4,4 % + 3,3 % 0,20 03 04 05 06 07 08 09 10 11e 12e Lähde: Euroopan komissio, Tike, ennuste PTT PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous, syksy 2011
Tuotantopanosten hintakehitys 200 180 160 140 2005=100 Lannoitteet ja maanparannusaineet Viljat Maatalouden kustannukset nousseet raaka-aineiden hintojen nousun seurauksena Lannoitteiden ja energian hintojen nousu vaikuttaa koko ketjun läpi Viljan hintojen nousu kurittaa etenkin sianlihan tuotantoa Ennuste 120 2011e 2012e 100 80 Eläinten rehut 03 04 05 06 07 08 09 10 11e 12e Viljat + 43 % - 14 % Lannoitteet + 30 % + 1 % Eläinten rehut + 21 % - 5 % Energia + 26 % - 2 % Lähde: Tilastokeskus, ennuste PTT PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous, syksy 2011
Tuottaja- ja panoshintojen suhde 140 130 120 2010=100 Kasvinviljelytiloilla tuottajahinnat nousseet eniten Muissa tuotantosuunnissa tuottajahintojen muutokset ovat olleet suhteellisesti pienemmät, jolloin panoshintojen nousu korostuu 110 Ennuste 100 2011e 2012e 90 80 03 04 05 06 07 08 09 10 11e 12e Vilja Sika Maito Nauta Siipikarja Vilja +++ -- Sika - + Maito +/- + Nauta - + Siipikarja - + Lähde: Tilastokeskus, ennuste PTT PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous, syksy 2011
Rakennekehitys avainasemassa - Rakennekehitysnäkymät - Oman työn rajallisuus - Pellon ja kotieläintuotannon yhteensovittaminen
140000 Lkm Tilamäärän ja keskipeltoalan kehitys Ha 70 120000 60 100000 50 80000 40 60000 30 40000 20 20000 10 0 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020
Maatilojen lukumäärän kehitys tuotantosuunnittain ja ennusteet vuoteen 2020 1995 2000 2005 2008 Ennuste 2020 Muutos 1995-2008 Lypsykarjatilat 32480 22913 16495 12455 4800-61,7% Muut 9394 5349 4508 4030 1750-57,1% nautakarjatilat Sikatilat 6249 4316 3165 2309 900-63,1% Siipikarjatilat 2239 1231 976 762 260-66,0% Viljatilat 29294 27510 28563 28478 n. 22000-2,8% Muut maatilat 15906 16577 15810 17768 n. 15000 +11,8% Kaikki maatilat 95562 77896 69517 65802 n. 45000-31,1%
Yli 50 lehmän karjojen osuus maidontuotannosta 100% 90% 80% 70% 60% Tanska Ruotsi Saksa Ranska Suomi 50% 40% 30% 20% 10% 0% 1990 1993 1995 1997 2000 2003 2005 2007 Lähde: Eurostat
Tilakokoluokkajakauman muutos 2007-2020 1-9 10-19 20-29 30-49 50-99 2007 2020 Yli 100 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 Tilojen lukumäärä
Työnkäyttö isoilla maitotiloilla Peltoala Lehmät Oma työ Palkattu Erittäin suuret 135 93 6400 2130 Hyvin suuret 89 57 4610 900 Kotieläintöiden osuus 70-75 % Lähde: MTT Taloustohtori
Työn ja tuotannon organisointiin löydettävä uusia vaihtoehtoja - Oma työpanos ei yksinkertaisesti riitä kaikkeen - Mitä pitää tehdä itse? - Mitä voi ulkoistaa? - Mitä voi tehdä yhteistyössä?
Vireillä olevat hankkeet - Ympäristölupapäätökset 2009-2010 Yhteensä 184 lypsykarjanavettaa Ennen invest. Invest. jälkeen Lypsylehmiä 56 120 Omaa peltoa Vuokrapeltoa Lannanlevitysalaa 68 43 38
Tilakoon kasvattaminen haasteellista Lisäpellot Laajennus Nykyinen kotieläinrakennus Nykyiset pellot Talouskeskus Talouskeskus
Työn ja tuotannon organisointiin löydettävä uusia vaihtoehtoja - Oma työpanos ei yksinkertaisesti riitä kaikkeen - Mitä pitää tehdä itse? - Mitä voi ulkoistaa? - Mitä voi tehdä yhteistyössä?
Isot ratkaisut tuotannon organisoimiseksi määräävät kannattavuuden pitkäksi aikaa - Pääomakustannuksia pienemmäksi - Rakentamiseen ammattimaisuutta
Poistot lehmää kohden suurilla maitotiloilla
Lähde: Latvala ja Pyykkönen 2010 17 07 24 20 06 19 18 01 22 02 16 05 25 09 15 10 08 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 14 000 16 000 18 000
Rakentaessa määräytyy iso osa seuraavan 20 vuoden kannattavuudesta - 1000 :n ero lehmäpaikan rakennuskustannuksessa vastaisi liki senttiä maitolitran hinnassa - Ammattimaisuutta rakennuttamiseen, kyse usein miljoonainvestoinnista - Suunnittelu, valvonta, kilpailutus tärkeitä
Näistä haastateltu 32 tilaa Säilörehuntuotanto Ennen Jälkeen Tehty itse Yhteistyössä Osittain urakoitsija Kokonaan urakoitsija 13 5 9 1 9 6 12 2
Näistä haastateltu 32 tilaa Lannanlevitys Ennen Jälkeen Tehty itse Yhteistyössä Osittain urakoitsija Kokonaan urakoitsija 14 2 5 6 4 2 14 8
Vaihtoehdot rehuntuotantoon - Jatkossakin iso osa rehusta omassa hallussa olevilta pelloilta itse viljellen ja korjaten - Yhteistyö ja korjuu-urakointi kuitenkin lisääntyvät - Osittainen ulkoistaminen kuitenkin harkinnan arvoinen vaihtoehto kokonaan ulkoistamiseen ei ainakaan lähitulevaisuudessa mahdollisuuksia
Jos ulkoistetaan - Naapurin kasvinviljelijöistä, varsinkaan kotieläintuotannon lopettaneista iäkkäiden viljelijöiden pienistä tiloista ei ole rehuntuottajiksi - Pitää olla ammattimainen ketju, joka hoitaa homman - Täytyy olla urakoitsija/ketju joka hoitaa homman joko itsenäisesti tai rehupoolin avustuksella
Rehuntuotantosopimukset - Sisältöön ja erityisesti hinnoittelumalliin vaikuttaa ratkaisevasti se, millaiseksi vastuunjako viljelytoimista ja rehunkorjuusta sovitaan - Erityisesti sillä, kuka vastaa korjuusta, on iso merkitys sopimuksen muotoon
Tärkeimmät sovittavat asiat - Vastuunjako - Hinnoitteluperuste - Kesto ja irtisanominen - Tavoitesatotaso ja laatu - Erimielisyyksien sovittelu
Toimintamallit (vastuunjako) Myyjä myy rehun varastosta (siilo/paali) Myyjä myy nurmisadon pystykauppana, ostaja vastaa korjuusta Myyjä myy nurmisadon pystykauppana, ostaja vastaa lannoituksesta ja korjuusta Myyjä saa tuen ja ostaja tekee vuosittaiset työt ostaja perustaa nurmen suojaviljaan ja vastaa kasvinsuojelusta, lannoituksesta ja korjuusta
Hinnoitteluperuste Hinnoittelu Valmis rehu Snt/kg ka D-arvo ym. Ei Laatukorjaus Tavoitesatotaso Ostaja korjaa Snt/kg ka Ei välttämättä Kyllä Ostaja korjaa ja lannoittaa Snt/kg ka tai /ha Ei välttämättä Ei välttämättä Ostaja tekee kaikki työt Myyjä maksaa?
Rehupooli - Rehua tarvitsevat kotieläintilat muodostavat poolin, jolla hallussaan esim. noin 750 ha peltoa (2 satoa => 1500 ha) - Pooli tekee sopimuksen urakoitsijan kanssa (tätä varten kannattaa rakentaa ketju) - Poolin sisällä voidaan sopia pelisäännöistä ja tarvittaessa myös rehun tasaamisesta poolin osakkaiden kesken - Pooli voi olla löyhä, so. oma rehu omilta pelloilta tai kiinteä, jolloin pooli voisi toimia melkeinpä itsenäisenä rehuntuotantoyksikkönä - Pooliin voisi liittyä myös kasvinviljelijöitä (so. niitä lopettaneita tiloja)
Lopuksi Viljelijä voi omilla ratkaisuillaan vaikuttaa omaan menestymiseensä Kyse on osaamisesta ja verkostojen luomisesta Ammattitaidosta Ja asenteista KIITOS!