Voiko myötätunto uuvuttaa 24.5.2016 Kangasala Pia Järnstedt Leena Nissinen: Auttamisen rajoilla, 2007 Leena Ehrling, esitys 7.5. 2015
Auttajalla on myötätuntouupumisen riski Elämässä on aina selvitty ihmiselämän kärsimyksen kanssa, arkijärjellä, luontainen kyky. Myötätuntostressi auttaa toimimaan! Toisaalta vuodesta toiseen toimivalla auttajalla voi tulla eteen liian paljon, normaalia enemmän elämän kärsimystä. Auttaja tarvitsee tukea säilyäkseen toimintakykyisenä. On hyvä miettiä aika ajoin, miten jatkuva kärsimyksen kohtaaminen vaikuttaa omaan itseen ja elämään.
Miksi myötätunto uuvuttaa? Kriisireaktiot tarttuvat Myötätuntouupuminen on seuraus toistuvasta, empaattisesta toisen ihmisen kärsimyksen jakamisesta tai todistamisesta. Psykofyysinen jännittyneisyyden tila, jossa autettavan tarina ja kokemus täyttää auttajan mieltä (sekä tietoista että tiedostamatonta) Oireina fyysiset stressioireet, psyykkiset oireet, ihmissuhdeongelmat Toiveikkuus vähenee, olotila muuttuu synkemmäksi
Myötätuntostressi voi syntyä, kun auttaja haluaa auttaa toisia ja kohtaa jatkuvasti toisen ihmisen kärsimystä tunnekuormittunut tila, väsymystä ja hankaluuksia selviytyä arjen työssä ja toiminnassa Jos olo liian tuskainen, voi ihminen ottaa etäisyyttä niin, että muuttuu etäisemmäksi, joskus jopa kylmäksi tai kovaksi Elämä alkaa muuttua selittämättömällä tavalla harmaammaksi
Kokonaisuus huomioon: omaishoito sekä tyydyttävää että raskasta Haastava auttamistyö käsittää kaksi samanaikaista prosessia: auttaja sekä haavoittuu että kehittyy samanaikaisesti (ns. kokemuksellinen ristiriita) Auttajan oma henkilökohtainen elämäntilanne vielä lisäksi vaihtelee ja vaikuttaa - auttaja ei ole kone eikä reagoi aina samoin. Uuvuttavuuden rinnalla tulee siis huomioida myös auttamistyön tyydyttävyys. Usein tuo sekä tyydytystä että uuvuttaa Joskus auttaja voi vähän sokeutua myönteisille puolille. Uupumisen ja kehittymisen prosessit olisi huomioitava enemmän yhdessä tasapuolisuus, kokonaisnäkemys.
jatkuu Uupumista ei pidä ihannoida, eikä ihailla kärsimystä, jotta siitä ei tule hyväksytty pysyvä olotila vrt. 24/7 ajatus, joka voi imeä mukaansa myös auttajaa. Voiko omaishoitoa olla ilman uupumista, voiko olla omaishoitajaa, joka ei ole välillä uupunut? Mikä olisi rakentava asenne auttamistyössä? Ei voi poistaa toisen kärsimystä, uupumusta, tuskaa, mutta voi kenties auttaa käsittelemään sitä hetkittäin esim. toimia tunnesäiliönä, sitten palauttaa tunne omistajalleen ehkä pikkuisen siedettävämmän muodon saaneena, pienen hengähdyshetken saaneelle
Auttaja haluaa pelastaa Auttaja haluaa pelastaa ja hoivata autettavaa Jos vastuun taakka käy ylivoimaiseksi, ei auttaja enää selviydy vaan turhautuu. epäonnistumisen tunne, syyllisyys, ahdistus. uupumisen oireet täyttävät auttajan elämän ja estävät tiedostamasta, mitä selviytymiskeinoa hän käytti. Toisaalta hoidettava voi olla terveellä tavalla riippuvainen tukijoista, ja auttajista, tarpeet tyydyttyvät, kärsimys lievenee. Toisaalta voi tulla myös häiritsevällä tavalla kiinnittyväksi.
Ehkäise myötätuntouupumusta ajoissa Itsetarkkailu, havainnoi itseäsi avoimesti, hyväksy ikäväkin tunne ilman häpeää, syyllisyyttä. Tunnista tunne, sanoita sitä, saat pienen etäisyyden siihen ottamalla helikopterinäkymän siihen, laittamalla tunnetilan tikunnokkaan. Näin estät sitä ottamasta hallintaa. Pura tuntemukset: olenko väsynyt, kyllästynyt, ahdistunut ja mitä siitä seuraa minulle: surua, vihaa, ylikierroksia Näin voi ehkäistä myötätuntouupumusta, joka on stressiä vakavampi ja vaikeammin hoidettavissa.
Ennaltaehkäisyn 3 periaatetta 1. Tiedostaminen ja tunnistaminen on tärkeää. Miten voisi tunnistaa riskit? 2. Tasapaino työn, vapaan ja levon kesken. Itsensä muistuttaminen eo. asioista 3. Yhteys muihin ihmisiin, itseen ja elämää kannatteleviin tekijöihin. Auttajan kontaktit muihin ihmisiin keskeistä myötätuntouupumiseen vaikuttamisessa. Yhteisö ympärillä voi luoda sekä jäseniään hoitavia ja voimaannuttavia että heitä kuormittavia toimintatapoja. Vahvistamalla näitä kolmea periaatetta ja poistamalla niiden esteitä ennaltaehkäistään uupumista.
Tukitoimien suunnittelu ja toteutus Kolme näkökulmaa: 1) Miten huolehtia itsestään? 2) Miten voi säädellä stressiään? - stressinhallintamenetelmien kehittäminen 3) Miten vaikuttaa omiin käsityksiin itsestä, ihmisistä ja elämästä? - miten muuttaa kielteisiä uskomuksia? - mistä toivoa ja tarkoitusta elämään?
Pitääkö auttaja huolta itsestään? Näkeekö omat tarpeet, kokeeko ne tärkeiksi - onko olemassa vain muita varten? Auttajan on hyvä tunnistaa omat herkkyysalueensa, jotta pystyy suojaamaan itseään niissä paremmin. rajallisuutensa tiedostaminen ja tunteminen, riittää sellaisena. Stressiä lievittää työn tyydyttävyyden kuvailu säännöllisesti. Yhteisö voi auttaa, tuo esille arvostuksen ja ylläpitää toivoa. Stressinhallintaan kuuluu itsensä hemmottelu ja irtiotto Oman hyvinvoinnin huomioimista itsetarkkailun kautta esim. oman hyvinvoinnin tarkistuslista, vahvistuskortit
Rajaaminen ja priorisointi A. Oma rajaus: jokaisen auttajan roolissa toimivan on tärkeä miettiä, mitä toisen tarpeisiin vastaaminen merkitsee itselle. Yksilölliset erot ihmisten välillä ovat suuria esim. empaattisuudessa, mikä vaikuttaa väsymiseen. Oma elämänhistoria ja kokemusten läpityöstäminen vaikuttaa myös tunteiden sietokykyyn. (Lähellä-lehti 3/2015 Ehrling) On hyvä osata rajata auttamistaan, osata kyseenalaistaa ja rajoittaa, osata sanoa ei ja katsotaan. Opetella erottamaan ne asiat, joihin voi vaikuttaa ja toimia niiden suhteen. B. Kuunnella toisten taholta tulevaa rajaamista: yrittävätkö läheiset, perhe, ystävät, ammattilaiset auttaa ja sillä tavalla rajata vastuuta ja velvoitteita. Työn ja auttamisen rajaaminen suojelee auttajaa, omaishoitajaa. Tehtävän selkeys rajaa toimintaa.
Määrätietoisuus - sopeutuminen Auttaja kykenee löytämään haasteet, joihin voi vaikuttaa. Kun saavuttaa päämääriä, selviytyy. Kokee riittävää kyvykkyyttä, asian hallintaa ja eettisyyttä Miten vahvistaa kykyä luopua ylimitoitetuista tavoitteista, mistä tilalle tulevaisuuden näkymiä? Sopeutumattomuus johtaa vanhan toistoon joustamatta. Kaksi keskeistä selviytymistapaa auttajalle ja autettavalle: Autettavan luovuttava jostain Auttaja sopeutuu toisen tilanteen muutoksiin ja antaa tilaa elää tunteita torjumatta niitä
Kahvitauko